Mistä lämpöä kesäksi

Webasto vie paljon, Eber ei vie.

Tuohon kokoluokkaan sopii n. 2 kW lämmitin. Kannattaa huomata, että Webasto ja Eber ilmoittavat todellisen lämmitystehon ja suomalaiset polttoainetehon. Eli samalla nimellisteholla saksalaiset lämmittävät 10-20% enemmän.

Webasto AT2000 STC 0,9 kW 1,2 A 2,0 kW 2,4 A
Eber D2 0,85 kW 0,7 A, 1,8 kW 1,8 A ja 2,2 kW 2,8 A
Wallas 2000T 0,9 kW 0,4 A ja 2 kW 0,7 A
Wallas 22GB 1 kW 0,7 A ja 2,5 kW 1,2 A
Safire 23Di 0,7 kW 0,3 A ja 2,3 kW 0,8 A

Itse ainakin painottaisin tuota pienen tehon kulutusta, jolla lämmppäri käy pitkät ajat. 2 kW on jo paljon 8 m veneeseen. Toki paljon vaikuttaa veden ja ilman lämpötila sekä veneen eristys.

Valopetrooli on kallista ja saatavuus huonompi kuin dieselillä. Itse ottaisin dieselin, vaikkei konetta olisikaan.

Safire on siis selvästi virtapihein, Wallas vie jo yli tuplat pienellä teholla ja saman verran kuin Eberi. Suurella teholla saksalaiset vievät paljon.

Jännästi Eber D4 vie vähemmän kuin D2. 0.9 kW 0,6 A, 2 kW 1,1 A, 3 kW 2 A ja 4 kW 3,3 A.

Kulutuserot tulevat lähinnä putkistoista, jotka suomalaisissa ja D4:ssa ovat avarat eli halkaisija tai lukumäärä suuri, jolloin puhallin ei tarvitse suurta tehoa. Huonona puolena on enemmän tilaa vievä asennus.

Anonyymi kirjoitti:

Webasto vie paljon, Eber ei vie.

Tuohon kokoluokkaan sopii n. 2 kW lämmitin. Kannattaa huomata, että Webasto ja Eber ilmoittavat todellisen lämmitystehon ja suomalaiset polttoainetehon. Eli samalla nimellisteholla saksalaiset lämmittävät 10-20% enemmän.

Webasto AT2000 STC 0,9 kW 1,2 A 2,0 kW 2,4 A
Eber D2 0,85 kW 0,7 A, 1,8 kW 1,8 A ja 2,2 kW 2,8 A
Wallas 2000T 0,9 kW 0,4 A ja 2 kW 0,7 A
Wallas 22GB 1 kW 0,7 A ja 2,5 kW 1,2 A
Safire 23Di 0,7 kW 0,3 A ja 2,3 kW 0,8 A

Itse ainakin painottaisin tuota pienen tehon kulutusta, jolla lämmppäri käy pitkät ajat. 2 kW on jo paljon 8 m veneeseen. Toki paljon vaikuttaa veden ja ilman lämpötila sekä veneen eristys.

Valopetrooli on kallista ja saatavuus huonompi kuin dieselillä. Itse ottaisin dieselin, vaikkei konetta olisikaan.

Safire on siis selvästi virtapihein, Wallas vie jo yli tuplat pienellä teholla ja saman verran kuin Eberi. Suurella teholla saksalaiset vievät paljon.

Jännästi Eber D4 vie vähemmän kuin D2. 0.9 kW 0,6 A, 2 kW 1,1 A, 3 kW 2 A ja 4 kW 3,3 A.

Kulutuserot tulevat lähinnä putkistoista, jotka suomalaisissa ja D4:ssa ovat avarat eli halkaisija tai lukumäärä suuri, jolloin puhallin ei tarvitse suurta tehoa. Huonona puolena on enemmän tilaa vievä asennus.

Lue lisää

Samaa mieltä, että alin teho on tärkeämpi. 8-metrisessä veneessä minulla oli 1,8-kilowattinen Wallas, ja tehoa oli reilusti tarpeeksi. Usein on tilanne, että ei ihan ilman lämmitystä haluaisi olla, mutta tulee helposti liian kuuma. Diesel mun mielestä haisee pahemmalta. Jos on pari viikkoa reissussa kesällä, ei ole mikään temppu ottaa kyytiin paria 5l pänikkää valopetrolia varalle. Kaupassa myydään käteviä eri kokoisia kanistereita, kun taas diesel pitää itse kanisteroida. Lokakuussa lämppäri voi olla koko ajan käynnissä, niin silloin hintaero alkaa näkyä. Vähävirtaisuudella on suuri merkitys pienessä veneessä, jossa ei ole sisämoottoria. Kaveri joutui olemaan toissa kesänä juhannuksen 11-asteisessa veneessä, kun Webastoon ei riittänyt sähköä ja satamassa ei sähkö riittänyt vaan sulakkeet laukesivat koko ajan ja sähkö katkaistiin.

Anonyymi kirjoitti:

Samaa mieltä, että alin teho on tärkeämpi. 8-metrisessä veneessä minulla oli 1,8-kilowattinen Wallas, ja tehoa oli reilusti tarpeeksi. Usein on tilanne, että ei ihan ilman lämmitystä haluaisi olla, mutta tulee helposti liian kuuma. Diesel mun mielestä haisee pahemmalta. Jos on pari viikkoa reissussa kesällä, ei ole mikään temppu ottaa kyytiin paria 5l pänikkää valopetrolia varalle. Kaupassa myydään käteviä eri kokoisia kanistereita, kun taas diesel pitää itse kanisteroida. Lokakuussa lämppäri voi olla koko ajan käynnissä, niin silloin hintaero alkaa näkyä. Vähävirtaisuudella on suuri merkitys pienessä veneessä, jossa ei ole sisämoottoria. Kaveri joutui olemaan toissa kesänä juhannuksen 11-asteisessa veneessä, kun Webastoon ei riittänyt sähköä ja satamassa ei sähkö riittänyt vaan sulakkeet laukesivat koko ajan ja sähkö katkaistiin.

Lue lisää

Minkälaiset sulakkeet siellä satamassa on, kun ne ei riitä Webaston pyörittämiseen?

Anonyymi kirjoitti:

Minkälaiset sulakkeet siellä satamassa on, kun ne ei riitä Webaston pyörittämiseen?

Eipä kovinkaan vaikea kysymys. Toisilla oli sähkölämppäreitä, joita sataman sulakkeet eivät kestäneet. Webaston sähkönkulutusta taas ei veneen akut kestäneet ilman maasähköä.

Anonyymi kirjoitti:

Minkälaiset sulakkeet siellä satamassa on, kun ne ei riitä Webaston pyörittämiseen?

Ne oli sellaiset pyöreät ja pitkulaiset.

Anonyymi kirjoitti:

Minkälaiset sulakkeet siellä satamassa on, kun ne ei riitä Webaston pyörittämiseen?

Ei sulakkeet kestä silloin, kun joukko kitsaita purjehtijoita saapuu sinne ja kaivaa sähkö lämppärit esiin, ettei kallista polttoainetta vaan kulu.

Se on näin.

Anonyymi kirjoitti:

Samaa mieltä, että alin teho on tärkeämpi. 8-metrisessä veneessä minulla oli 1,8-kilowattinen Wallas, ja tehoa oli reilusti tarpeeksi. Usein on tilanne, että ei ihan ilman lämmitystä haluaisi olla, mutta tulee helposti liian kuuma. Diesel mun mielestä haisee pahemmalta. Jos on pari viikkoa reissussa kesällä, ei ole mikään temppu ottaa kyytiin paria 5l pänikkää valopetrolia varalle. Kaupassa myydään käteviä eri kokoisia kanistereita, kun taas diesel pitää itse kanisteroida. Lokakuussa lämppäri voi olla koko ajan käynnissä, niin silloin hintaero alkaa näkyä. Vähävirtaisuudella on suuri merkitys pienessä veneessä, jossa ei ole sisämoottoria. Kaveri joutui olemaan toissa kesänä juhannuksen 11-asteisessa veneessä, kun Webastoon ei riittänyt sähköä ja satamassa ei sähkö riittänyt vaan sulakkeet laukesivat koko ajan ja sähkö katkaistiin.

Lue lisää

Kyllä nyt on ollut jotain muuta pielessä kuin sähkön riittävyys. Jos on maasähkölaturi, vaikka isokin niin sen sähkönkulutus on tosi pientä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä nyt on ollut jotain muuta pielessä kuin sähkön riittävyys. Jos on maasähkölaturi, vaikka isokin niin sen sähkönkulutus on tosi pientä.

Jos koko laiturille on 16A 220V, eli 3520W, ja veneitä on 20, tulee itse kullekin 176W. Kyllä sitten ollaan ongelmissa, jos ei joku ala jotenkin koordinoida toimintaa. Esim. nyppii puolet piuhoista irti ja kolmen tunnin päästä vaihtaa taas piuhat päinvastoin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei sulakkeet kestä silloin, kun joukko kitsaita purjehtijoita saapuu sinne ja kaivaa sähkö lämppärit esiin, ettei kallista polttoainetta vaan kulu.

Se on näin.

Lämmittävät tuulisähköllä ;-)

Anonyymi kirjoitti:

Webasto vie paljon, Eber ei vie.

Tuohon kokoluokkaan sopii n. 2 kW lämmitin. Kannattaa huomata, että Webasto ja Eber ilmoittavat todellisen lämmitystehon ja suomalaiset polttoainetehon. Eli samalla nimellisteholla saksalaiset lämmittävät 10-20% enemmän.

Webasto AT2000 STC 0,9 kW 1,2 A 2,0 kW 2,4 A
Eber D2 0,85 kW 0,7 A, 1,8 kW 1,8 A ja 2,2 kW 2,8 A
Wallas 2000T 0,9 kW 0,4 A ja 2 kW 0,7 A
Wallas 22GB 1 kW 0,7 A ja 2,5 kW 1,2 A
Safire 23Di 0,7 kW 0,3 A ja 2,3 kW 0,8 A

Itse ainakin painottaisin tuota pienen tehon kulutusta, jolla lämmppäri käy pitkät ajat. 2 kW on jo paljon 8 m veneeseen. Toki paljon vaikuttaa veden ja ilman lämpötila sekä veneen eristys.

Valopetrooli on kallista ja saatavuus huonompi kuin dieselillä. Itse ottaisin dieselin, vaikkei konetta olisikaan.

Safire on siis selvästi virtapihein, Wallas vie jo yli tuplat pienellä teholla ja saman verran kuin Eberi. Suurella teholla saksalaiset vievät paljon.

Jännästi Eber D4 vie vähemmän kuin D2. 0.9 kW 0,6 A, 2 kW 1,1 A, 3 kW 2 A ja 4 kW 3,3 A.

Kulutuserot tulevat lähinnä putkistoista, jotka suomalaisissa ja D4:ssa ovat avarat eli halkaisija tai lukumäärä suuri, jolloin puhallin ei tarvitse suurta tehoa. Huonona puolena on enemmän tilaa vievä asennus.

Lue lisää

Riippu mihin Wallakseen vertaat. Wallas 2000T ei vie pienellä teholla tuplasti enemmän kuin Safire 23Di sinun postaaman tiedon mukaan.
Eli 0,4 A ei ole yli tuplaten 0,3A verrattuna.
Samoin vertailu Eberiin meni pieleen, jos kyse on Wallaksen 2000T mallista.

Wallas 2000T 0,9 kW 0,4 A ja 2 kW 0,7 A
Safire 23Di 0,7 kW 0,3 A ja 2,3 kW 0,8 A

Anonyymi kirjoitti:

Riippu mihin Wallakseen vertaat. Wallas 2000T ei vie pienellä teholla tuplasti enemmän kuin Safire 23Di sinun postaaman tiedon mukaan.
Eli 0,4 A ei ole yli tuplaten 0,3A verrattuna.
Samoin vertailu Eberiin meni pieleen, jos kyse on Wallaksen 2000T mallista.

Wallas 2000T 0,9 kW 0,4 A ja 2 kW 0,7 A
Safire 23Di 0,7 kW 0,3 A ja 2,3 kW 0,8 A

Lue lisää

Juuri näin.

Itsellä Safire ja akku kesti kolme käynnistystä ja loppu. Kesäkäytössä lienee hyväkin mutta ei syksyyn kun käynnistys tyhjentää akun.

Anonyymi kirjoitti:

Itsellä Safire ja akku kesti kolme käynnistystä ja loppu. Kesäkäytössä lienee hyväkin mutta ei syksyyn kun käynnistys tyhjentää akun.

Taisi olla 10 Ah moottoripyörän akku. Safire on paitsi käytössä ollessaan, myös käynnityessään hyvin kohtuullinen tehonkäytöltään. Reilu viisi minuuttia 6 A virralla hehkutusta on vain 0,6 Ah. Eikä sitä muutenkaan kannata käynnistellä ja sammutella yhtenään.

Anonyymi kirjoitti:

Taisi olla 10 Ah moottoripyörän akku. Safire on paitsi käytössä ollessaan, myös käynnityessään hyvin kohtuullinen tehonkäytöltään. Reilu viisi minuuttia 6 A virralla hehkutusta on vain 0,6 Ah. Eikä sitä muutenkaan kannata käynnistellä ja sammutella yhtenään.

Lue lisää

Ei, vaan se oli priimakuntoinen 80Ah huoltovapaa lyijyakku jolla ikääkin oli vasta sen seitsemän vuotta, eikä mitään syytä vaihtaa litiumiin koska Safiressahan se vika.

Anonyymi kirjoitti:

Ei, vaan se oli priimakuntoinen 80Ah huoltovapaa lyijyakku jolla ikääkin oli vasta sen seitsemän vuotta, eikä mitään syytä vaihtaa litiumiin koska Safiressahan se vika.

Priima akku, mutta kyykkäsi 2 Ah:n kulutukseen. Eikä moottorin starttivirtojakaan vaadittu.

Vielä, naapuriveneilijällä on kaasulämmitin ja pelaa kuulemma hyvin.Se vaan polttaa happea ja veneissä ei pitäisi käyttää (vakuutukset).Hankkisin ainakin häkä-ja kaasuhälyttimet lisäksi.

Kaksi untuvapeittoa päällekkäin säästää kummasti sähköä. En koskaan myöskään jätä lämppäriä (vm. -73 Webasto, 3,5kW) yöksi päälle vaan käytän esim tunnin ennen nukkumaan menoa ja sitten aamulla taas vähäksi aikaa päälle jos tarvitaan. Häkähälytin nyt pitää muutenkin olla jo kokkailun takia. Keitin päälle luukut kiinni niin ei mene viittä minuuttia kun lukema alkaa nousta ja sitten piipitystä.

Planar, jota Eurooppaan nykyään myydään Autoterm-nimellä, on hyvä ja edullinen vaihtoehto, jos sähköstä ei ole pulaa. Itselläni on se isompi 4 kW versio ja olen erittäin tyytyväinen. En ole arastellut jättää yöksi päälle - aika kylmä tulisi tähän aikaan vuodesta.

Jos sähköstä pulaa, kuten aloittajalla, niin sitten puhalluslämmittimistä Wallas tai Safire. Tai sitten kamina, joka ei tarvitse lainkaan sähköä.

Tuota diesel-kammoa en ihan ymmärrä. Onko sillä jotain väliä läträäkö dieselin vai valopetrolin kanssa? Dieseliä on ainakin kaikkialla saatavilla, toisin kuin valopetrolia.

Siksi siinä lämppärissä on se termostaatti että se säätää lämpöä. Kun on kylmää niin lämppäri on meillä kyllä koko viikonlopun päällä. Se on niin hiljainen alimmalla tehollaan että ei oikein muistakaan sen olevan päällä.

lihamylly1 kirjoitti:

Vielä, naapuriveneilijällä on kaasulämmitin ja pelaa kuulemma hyvin.Se vaan polttaa happea ja veneissä ei pitäisi käyttää (vakuutukset).Hankkisin ainakin häkä-ja kaasuhälyttimet lisäksi.

Lue lisää

Jos kaasumlämppäri on asennettu oikein sille tulee korvausilma erikseen. Näin esim. matkailuvaunuissa ja -autoissa on tehty.

lihamylly1 kirjoitti:

Vielä, naapuriveneilijällä on kaasulämmitin ja pelaa kuulemma hyvin.Se vaan polttaa happea ja veneissä ei pitäisi käyttää (vakuutukset).Hankkisin ainakin häkä-ja kaasuhälyttimet lisäksi.

Lue lisää

Eikö kaikki palaminen haaskaa happea? Eli mikä erottaisi kaasulämmittimen muista tässä suhteessa?

Anonyymi kirjoitti:

Eikö kaikki palaminen haaskaa happea? Eli mikä erottaisi kaasulämmittimen muista tässä suhteessa?

Usein eberi tyypiset asennetaan johkin muualle, kuin asumistiloihin ja ilma otetaan myös muualta. Jotkut wallakset on sisätiloissa ja olen nähnyt vesikiertoisen kaasulämppärin myös asennetun sisätilaan, pakoputket kuitenkin ulos.

Jotain eroavaisuutta, mutta kyllä molemmat happea tarvitsevat fysikan lakien perusteella.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö kaikki palaminen haaskaa happea? Eli mikä erottaisi kaasulämmittimen muista tässä suhteessa?

Pakokaasut pitää viedä ulos.Tämä on sama syy miksi kaasujääkaappeja ei juurikaan enää asenneta veneisiin.Mekin sirryimme käyttämään sähköjääkaappia.

Minäkin ihmettelin miksi akku vain tyhjenee kun Planar 2kW on kiinteästi asennettu.Mittasin tyhjäkäyntivirran ja sehän oli noin 200 mA pihtimittarilla mitattuna.Tämä kannatta huomioida.

lihamylly1 kirjoitti:

Minäkin ihmettelin miksi akku vain tyhjenee kun Planar 2kW on kiinteästi asennettu.Mittasin tyhjäkäyntivirran ja sehän oli noin 200 mA pihtimittarilla mitattuna.Tämä kannatta huomioida.

Lue lisää

Susihan tuo on, jos noin paljon vie ilman puhallinta ja liekkiä. Loppuuko kulutus katkaisijasta vai pitääkö myös pysyvä plussa kytkeä irti? Eber ei vie mitään tuossa tilassa. Tai vie se varmaankin 1 mA, muttei missään tapauksessa 10 mA.

Planarista en tiedä, mutta yleensä lämppäreille kytketään pysyvä virta ohi katjaisimien ja myös pääkatkaisijan, jotta voivat hoitaa loppurutiinit normaalisti, vaikka pääkatkaisijasta laitettaisiin virrat pois. Noihan yleensä käyttävät lopuksi hehkutulppaa ja sen jälkeen muutaman minuutin puhallusta jäähdytykseen.

lihamylly1 kirjoitti:

Minäkin ihmettelin miksi akku vain tyhjenee kun Planar 2kW on kiinteästi asennettu.Mittasin tyhjäkäyntivirran ja sehän oli noin 200 mA pihtimittarilla mitattuna.Tämä kannatta huomioida.

Lue lisää

Pihtimittarilla ei noin pieniä virtoja kovin tarkasti mitata, mutta kiitos huomiosta. En ole osannut ajatella, että saattaisi merkittävästi kuluttaa lepotilassa. Pitääpä mitata kunnon mittarilla ja huomioida ainakin talvisäilytyksessä. Asetuksethan tuo hukkaa, jos virrat kokonaan katkaisee, mutta eipä niitä asetuksia paljon ole.

Anonyymi kirjoitti:

Pihtimittarilla ei noin pieniä virtoja kovin tarkasti mitata, mutta kiitos huomiosta. En ole osannut ajatella, että saattaisi merkittävästi kuluttaa lepotilassa. Pitääpä mitata kunnon mittarilla ja huomioida ainakin talvisäilytyksessä. Asetuksethan tuo hukkaa, jos virrat kokonaan katkaisee, mutta eipä niitä asetuksia paljon ole.

Lue lisää

Riippuu pihtivirtamittarista ja mittaustavasta. Vanhemmissa ja isommille tarkoitetuissa resoluutio on 0,1 A. Saa tuollakin mitattua, että virtaa on ainakin 100 mA, mikä on jo valtavasti, jos on jatkuva virta. Tarkemminkin saa, jos kaapelia pystyy laittamaan muutaman kierroksen pihtien läpi. 5 kierroksella saa 0,1 A virralla jo 0,5 A lukeman.

Sitten on halpojakin pihtivirtamittareita, joiden resoluution on 10 mA. Vaikkapa tämä: https://www.biltema.fi/tyokalut/mittavalineet/mittalaitteet/virtamittarit/pihtivirtamittari-dcm-6003-acdc-2000023355

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu pihtivirtamittarista ja mittaustavasta. Vanhemmissa ja isommille tarkoitetuissa resoluutio on 0,1 A. Saa tuollakin mitattua, että virtaa on ainakin 100 mA, mikä on jo valtavasti, jos on jatkuva virta. Tarkemminkin saa, jos kaapelia pystyy laittamaan muutaman kierroksen pihtien läpi. 5 kierroksella saa 0,1 A virralla jo 0,5 A lukeman.

Sitten on halpojakin pihtivirtamittareita, joiden resoluution on 10 mA. Vaikkapa tämä: https://www.biltema.fi/tyokalut/mittavalineet/mittalaitteet/virtamittarit/pihtivirtamittari-dcm-6003-acdc-2000023355

Lue lisää

Ymmärtänet, että mittatarkkuus on eri asia kuin resoluutio.

Esimerkki:
Ota halpahallin digitaalilämpömittari, jonka resoluutio on 0.01 °C. Laita toinen samanlainen viereen. Lukemat saattavat heittää asteenkin, eli mittatarkkuus on satakertainen resoluutioon nähden.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärtänet, että mittatarkkuus on eri asia kuin resoluutio.

Esimerkki:
Ota halpahallin digitaalilämpömittari, jonka resoluutio on 0.01 °C. Laita toinen samanlainen viereen. Lukemat saattavat heittää asteenkin, eli mittatarkkuus on satakertainen resoluutioon nähden.

Lue lisää

Ymmärrän oikein hyvinkin, resoluution ja tarkkuuden eron, mutta resoluutio oikeastaan riittää ko. tapauksessa. Nuohan aina pitää nollata ennen käyttöä. Jos näyttää nollaa ennen ja jälkeen mittauksen sekä mittauksessa selvästi nollasta poikkeavaa, on tuossa hyvä osoitus siitä, että virtaa menee kutakuinkin näyttämän verran.

Itselläni on vain 600/400 A versio, jossa 0,1 A resoluutio. Kyllä sillä pystyy mittaamaan 0-5 A virtoja kutakuinkin resoluution tarkkuudella. Vertailukohtana 2000 mA erittäin tarkka Fluke ja 20 A halpis, joka näyttää lähes identtisiä lukuja Fluken kanssa. Siis nuo vertailukohdat ovat yleismittareita eli vaativat piirin katkon.

Vähänkään suuremmilla virroilla alka virhettä tulla ja tietysti myös pienillä, jos ei muista nollata ennen mittausta.

Anonyymi kirjoitti:

Pihtimittarilla ei noin pieniä virtoja kovin tarkasti mitata, mutta kiitos huomiosta. En ole osannut ajatella, että saattaisi merkittävästi kuluttaa lepotilassa. Pitääpä mitata kunnon mittarilla ja huomioida ainakin talvisäilytyksessä. Asetuksethan tuo hukkaa, jos virrat kokonaan katkaisee, mutta eipä niitä asetuksia paljon ole.

Lue lisää

Minun mielestäni ei pitäsi kuluttaa lainkaan tai kuten tossa ylempänä sanotaan kymmenkunta mA.Onko nyt niin että kun ei maksa paljoa niin puutteita on ? Tuntuu siltä että annan asian olla mutta laitan katkaisijan puolelle.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärrän oikein hyvinkin, resoluution ja tarkkuuden eron, mutta resoluutio oikeastaan riittää ko. tapauksessa. Nuohan aina pitää nollata ennen käyttöä. Jos näyttää nollaa ennen ja jälkeen mittauksen sekä mittauksessa selvästi nollasta poikkeavaa, on tuossa hyvä osoitus siitä, että virtaa menee kutakuinkin näyttämän verran.

Itselläni on vain 600/400 A versio, jossa 0,1 A resoluutio. Kyllä sillä pystyy mittaamaan 0-5 A virtoja kutakuinkin resoluution tarkkuudella. Vertailukohtana 2000 mA erittäin tarkka Fluke ja 20 A halpis, joka näyttää lähes identtisiä lukuja Fluken kanssa. Siis nuo vertailukohdat ovat yleismittareita eli vaativat piirin katkon.

Vähänkään suuremmilla virroilla alka virhettä tulla ja tietysti myös pienillä, jos ei muista nollata ennen mittausta.

Lue lisää

Minulla on halpa kiinalainen akkumonitori, jossa on shuntti akussa. Virrankulutuksen näkee koko ajan 0,01 resoluutiolla. Se mittaa johdonmukaisesti, eli kun laitan radion päälle, näyttää aina samoja lukuja. Jos kaikki vehkeet on pois päältä, on kulutus melkein 0, eli vanha Wallas ei ainakaan kuluta mitään. Hienommat digitaaliset paneelit kuluttaa tietysti jonkun verran. Sellainen löytyy siitä akkumonitoristakin.

Valopetrolin lämpöarvo on suurempi kuin dieselillä, joten tehoeroon noin päin en usko. Valopetrooli myös haisee paremmalle. Mutta eipä sillä suurta väliä ole, kumpaa käyttää.

Itse laitoin Wallaksen paluuletkun tenupulloon pullo pilssiin

Ei välttämättä virtasyöppöä, mutta on se siinä kymmenen asteen paikkeilla mukava lyödä päälle kun kaikki on joko kosteaa tai märkää. Lämmittäähän se villapeitto kosteanakin, mutta ei homeskandia sattumalta homeskandiksi kutsuta. Loppukaudella olen käyttänyt Wallasta kotisatamassakin kosteuden hallintaan, ja joskus kovallakin jos veneen työntö sisälle on viivästynyt syystä tai toisesta.

Elokuussa on yleensä lämpimät yöt... lähde vaikka huhti-toukokuussa tai syyskuun lopussa koittamaan niin osaa arvostaa lämmitettyä kajuuttaa, mutta voihan teltassakin asua ympäri vuoden.

Toki oikein pukeutumalla pärjää vaikka paatissa olisi sisällä pakkasta, mutta miksi vain pärjätä, kun lämppärillä saa ah niin mukavan lämmön ja kuivuuden? Voisihan sitä kotonakin luopua lämmityksestä. Saunan lauteillakin voi käydä istuskelemassa lämmittämättä saunaa.

Jos on sähköpulaa, niin voi laittaa vähän kuluttavan lämppärin (Safire) tai täysin sähköttömän kaminan. Tai sitten voi hoitaa sen sähköpuolen kuntoon, niin ei tarvitse muutenkaan stressata sähkön riittävyyttä.

Tuo sähköpula veneissä alkaa olemaan jo ihan vitsi. Nykyajan akuilla latauksilla ja aurinkopaneeleilla sekä vähävirtaisilla Safire tai Wallas lämmittimillä ei pitäisi pulaa olla jos veneen sähköt on kunnossa. Eikä kyse ole enää rahastamaan vaan haluttomuudesta laittaa asiat kuntoon.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo sähköpula veneissä alkaa olemaan jo ihan vitsi. Nykyajan akuilla latauksilla ja aurinkopaneeleilla sekä vähävirtaisilla Safire tai Wallas lämmittimillä ei pitäisi pulaa olla jos veneen sähköt on kunnossa. Eikä kyse ole enää rahastamaan vaan haluttomuudesta laittaa asiat kuntoon.

Lue lisää

Sähköveneissä vasta sähköpula onkin. Nykyaikaa.