Mitä hittiä

Anonyymi

Maksoin kirpputorilla 20 senttiä Naxosin julkaisemasta CD:stä nimeltään Best of Faure. CD sisälsi 16 sävellystä joista ainakin kaksi eli Pavanne Op 50 ja Sicilienne Op 80 olivat biiseinä niin sanotusti parasta A-ryhmää mitä tulee hittiyteen.

Mutta mihin nuo kaksi selkeää hittiä sijoittaa Faureen säveltäjänä musiikin historiassa tai pitäisikö sanoa ikäänkuin sarjataulukossa?

Ensinnäkin jos säveltäjällä on vain 1 hitti toki sekin voi kertoa että heppu on/oli ihan käypä säveltäjänä tai sitten että oli sen 1 hitin verran onnekas pazkiainen, mutta jo 2 hittiä kertoo että kyseisen tapauksen hittiydessä kyseessä tuskin on pelkät onnekkaat sattumat.

Mutta viitaten näillä palstoilla kyllästymiseen asti esillä olleisiin nimiin, niin kaipa perustellusti voidaan väittää että Faure oli noin 100% parempi säveltäjä kuin 1 hitin ihme Melartin, ja ehkä jopa äärettömästi parempi kuin 0 hitin Pylkkänen.

Joista varsinkin Pylkkäsen säveltäjyyttä arvioidessa tietenkin tulee huomioida se että Pylkkänen oli uuppera säveltäjä, ja kun uuppera perimmiltään aina on nippu lauluja jonkin sortin kehyskertomukseen ympättyinä, mikä siis tarkoittaa että Pylkkänen enimmän aikaa pyrki olemaan laulujentekomaakari joka ei nähtävästi kumminkaan saanut aikaiseksi ainuttakaan elämään jäänyttä laulua.

Ja kun laulu aina on jotain joka nojaa melodiaan, niin vaikka kovin kummoinen melodikko Pylkkänen ei tainnut tai osannut olla niin silti hän onnistui säveltäjyyttään välttämään oikeisiin töihin joutumisen, mikä siis kumminkin tarkoittaa että ihan hyvin eletty ja toimittu Pylkkäseltä.

Mutta palatakseni Faureen, entäpä Fauren vertailu todella isoihin poikiin mitä säveltämiseen tulee kuten ainakin 20 hittiä ellei jopa useampiakin säveltäneisiin Mozartiin tai Tsaikovskiin tai Sibeliukseen tai Beethoveniin tai Verdiin. Heihin verrattuna Faure taisi sittenkin olla pelkkä pikkukala isojen kalojen suvannossa.

Toisaalta kyseessä oli yksi CD joka nimestään huolimatta ei välttämättä ollut kaiken kattava mitä tulee Fauren hitteihin, joten ehkä lisätutkinta häntä koskien on paikallaan, hänen tuotannossaan voi piillä muitakin todellisia helmiä.

34

55

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Pylkkänen sävelsi useitakin tunnettuja lauluja ja laulusarjoja. Tunnettu on esim Pastoraali.

    • Anonyymi

      Sibelius oli pikkukala jota Mahlerkin halveksivasti nimitti kansallisneroksi sellaisilla perifeerisillä tilapäisluonteisilla karakterikappaleilla kuten Valse triste. Olen toistuvasti arvostellut Sibeliusta hänen musiikkinsa pinnallisuudesta mikä ei kuuna päivänäkään tee hänestä suurta säveltäjää vaan hänen merkityksensä säveltäjänä on liioiteltu hänen todellisiin kykyihinsä nähden joita hänellä ei ollut nimeksikään ja tässä mielessä sibeliuksen palvonta on täysin perustetta vailla. Pylkkänenkin oli Sibeliusta paljon etevämpi säveltäjä oopperoiden lisäksi myös orkesteriteoksillaan kuten sinfoniallaan.

      • Anonyymi

        "Pylkkänenkin oli Sibeliusta paljon etevämpi säveltäjä oopperoiden lisäksi myös orkesteriteoksillaan kuten sinfoniallaan."

        Tuo on makuasia. On kuluttajat jotka äänestävät lompsallaan ja ostavat Sibeliusta mutta eivät osta Pylkkästä, ja eivät osta ehkä siksi koska hänen musiikkiaan ei ole levyillä saatavissa eikä ole konserttien ohjelmistoissakaan.

        Mistä pääsemme siihen että on ihmisryhmä jonka maku tässä asiassa on ratkaiseva eli ne jotka päättävät orkesterien ohjelmistoista ja siitä mitä levyille soitetaan. Siis orkesterien taiteelliset johtajat ja kapellimestarit ja eri levy-yhtiöiden johto. Nuo tahot jostain syystä hyljeksivät Pylkkäsen musiikkia mutta ihan mielellään ottavat ohjelmistoon Sibeliuksen musiikkia. Mistäköhön se johtuu ja miksi tuo tilanne on jatkunut jo yli puolen vuosisadan verran?

        Sitten olemme vielä me, musiikki snobit, tuolla mailmalla on eräitä keskustelupalstoja joissa klassista musiikista mukaanlukien Sibeliuksen musiikki on paljonkin jorinaa mutta Pylkkästä ei ilmeisesti tunneta kun hänestä ei mainintoja löydy. Sieltä klöytyy listoja joissa snobit ilmaisevat käsityksensä vaikkapa että parhaat sinfonikot ja jokseenkin aina Sibeliuksen nimi löytyy TOP10:stä mutta Pylkkäsen nimeä ei löydy edes TOP 1000:ssa.

        Mutta nythän pää on auki, Pylkkäsellä on jo yksi (1) innokas fani ja eipä aikaakaan tarvita kuin vuosisata tai pari kun mahtavaa kasvua asiassa alkaa esiintyä ja ehkä joskus vielä tulee se päivä kun Pylkkäs faneja on jo noin kaksi henkeä.


      • Anonyymi

        "Sibelius oli pikkukala jota Mahlerkin halveksivasti nimitti kansallisneroksi"

        Oliko tosiaan pikkukala? No siinä tapauksessa jos oli niin mihin kategoriaan Melartin ja kumppanit sitten joutuvat? Jos nero kuten Sibelius on pikkukala, niin tavislahjakkuudet kuten Melartin ja knit olivatko he hedelmöittymättömiä mätimunia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Sibelius oli pikkukala jota Mahlerkin halveksivasti nimitti kansallisneroksi"

        Oliko tosiaan pikkukala? No siinä tapauksessa jos oli niin mihin kategoriaan Melartin ja kumppanit sitten joutuvat? Jos nero kuten Sibelius on pikkukala, niin tavislahjakkuudet kuten Melartin ja knit olivatko he hedelmöittymättömiä mätimunia?

        Sinähän saat minut nauramaan. Tietenkin Sibelius oli musiikillisesti lähinnä pikkukala mutta hänen suhteettoman suureksi paisunut maineensa on sokaissut sinut kuten muutkin sibelius-fanit luulemaan hänestä enemmän etkä pysty objektiivisesti arviomaan hänen varsin vaatimattomaksi katsottavaa merkitystään musiikinhistoriassa. Melartin ei ollut mätimuna vaan keskikokoinen kala jonka sinfoniat ylittävät emotionaalisessa voimassaan ja syvyydessään ja kontrapunktisessa taidokkuudessaan kaiken mitä Sibelius oli musiikin ja sinfonian saralla saanut aikaan emotionaalisessa köyhyydessä ja tyhjyydessä. Kuuntele Tuukkasen Karhunpyynti audio areenasta, tummansinisten tuntien musiikkia, serenadikonsertto, kohdasta 1.38.50.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Sibelius oli pikkukala jota Mahlerkin halveksivasti nimitti kansallisneroksi"

        Oliko tosiaan pikkukala? No siinä tapauksessa jos oli niin mihin kategoriaan Melartin ja kumppanit sitten joutuvat? Jos nero kuten Sibelius on pikkukala, niin tavislahjakkuudet kuten Melartin ja knit olivatko he hedelmöittymättömiä mätimunia?

        Ensinnäkään Sibeliusta pikkunerona ei voida kutsua varsinaiseksi tai suureksi neroksi kuten Mozartia tai Beethovenia koska Sibeliuksen varsin kylmäksi jättävistä sinfonioista ei voi kokea katharsista. Siksi toisekseen Melartin, Tuukkanen , Saikkola, Pylkkänen ja Aaltonen eivät olleet tavislahjakkuuksia vaan myöskin jonkin sortin merkittäviä musiikillisia neroja jotka ovat perusteetta joutuneet unohduksin vaikka esim. Aaltosen Hiroshima sinfonia oli aikanaan suosittu teos ja on sitä yhä Japanissa kun kaupallinen levyteollisuus sattuu suosimaan Sibeliuksen kaltaista pikkuneroa orkestraalisesti ekonomisine ja frigideine, ei kun siis viileine, sinfonioineen joissa ei juuri ole substanssia ja joista puuttuu emotionaalinen kosketuspinta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Pylkkänenkin oli Sibeliusta paljon etevämpi säveltäjä oopperoiden lisäksi myös orkesteriteoksillaan kuten sinfoniallaan."

        Tuo on makuasia. On kuluttajat jotka äänestävät lompsallaan ja ostavat Sibeliusta mutta eivät osta Pylkkästä, ja eivät osta ehkä siksi koska hänen musiikkiaan ei ole levyillä saatavissa eikä ole konserttien ohjelmistoissakaan.

        Mistä pääsemme siihen että on ihmisryhmä jonka maku tässä asiassa on ratkaiseva eli ne jotka päättävät orkesterien ohjelmistoista ja siitä mitä levyille soitetaan. Siis orkesterien taiteelliset johtajat ja kapellimestarit ja eri levy-yhtiöiden johto. Nuo tahot jostain syystä hyljeksivät Pylkkäsen musiikkia mutta ihan mielellään ottavat ohjelmistoon Sibeliuksen musiikkia. Mistäköhön se johtuu ja miksi tuo tilanne on jatkunut jo yli puolen vuosisadan verran?

        Sitten olemme vielä me, musiikki snobit, tuolla mailmalla on eräitä keskustelupalstoja joissa klassista musiikista mukaanlukien Sibeliuksen musiikki on paljonkin jorinaa mutta Pylkkästä ei ilmeisesti tunneta kun hänestä ei mainintoja löydy. Sieltä klöytyy listoja joissa snobit ilmaisevat käsityksensä vaikkapa että parhaat sinfonikot ja jokseenkin aina Sibeliuksen nimi löytyy TOP10:stä mutta Pylkkäsen nimeä ei löydy edes TOP 1000:ssa.

        Mutta nythän pää on auki, Pylkkäsellä on jo yksi (1) innokas fani ja eipä aikaakaan tarvita kuin vuosisata tai pari kun mahtavaa kasvua asiassa alkaa esiintyä ja ehkä joskus vielä tulee se päivä kun Pylkkäs faneja on jo noin kaksi henkeä.

        Höh. Hannu Lintuhan on ansiokkaasti levyttänyt Pylkkäsen mare ja hänen poikansa oopperan ja aikaisemmin jo Pekka Nuotio lauloi levylle kyseisen oopperan Imantin aarioita. Tuubista voi myös kuunnella monologin Pylkkäsen Opri ja OLeksi oopperasta, Tuntemattomasta sotilaasta sekä hänen laulujaan joita on levytetty. Netistä voi lisäksi kuunnella Ylen Pylkkästä koskevan nettiartikkelin yhteydessä radio oopperan Suden morsian. Ylen kantanauhatallenteena olen myös joskus kuullut nettiradiosta pylkkäsen orkesteriteoksia kuten impressionistisen Ultima Thulen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Pylkkänenkin oli Sibeliusta paljon etevämpi säveltäjä oopperoiden lisäksi myös orkesteriteoksillaan kuten sinfoniallaan."

        Tuo on makuasia. On kuluttajat jotka äänestävät lompsallaan ja ostavat Sibeliusta mutta eivät osta Pylkkästä, ja eivät osta ehkä siksi koska hänen musiikkiaan ei ole levyillä saatavissa eikä ole konserttien ohjelmistoissakaan.

        Mistä pääsemme siihen että on ihmisryhmä jonka maku tässä asiassa on ratkaiseva eli ne jotka päättävät orkesterien ohjelmistoista ja siitä mitä levyille soitetaan. Siis orkesterien taiteelliset johtajat ja kapellimestarit ja eri levy-yhtiöiden johto. Nuo tahot jostain syystä hyljeksivät Pylkkäsen musiikkia mutta ihan mielellään ottavat ohjelmistoon Sibeliuksen musiikkia. Mistäköhön se johtuu ja miksi tuo tilanne on jatkunut jo yli puolen vuosisadan verran?

        Sitten olemme vielä me, musiikki snobit, tuolla mailmalla on eräitä keskustelupalstoja joissa klassista musiikista mukaanlukien Sibeliuksen musiikki on paljonkin jorinaa mutta Pylkkästä ei ilmeisesti tunneta kun hänestä ei mainintoja löydy. Sieltä klöytyy listoja joissa snobit ilmaisevat käsityksensä vaikkapa että parhaat sinfonikot ja jokseenkin aina Sibeliuksen nimi löytyy TOP10:stä mutta Pylkkäsen nimeä ei löydy edes TOP 1000:ssa.

        Mutta nythän pää on auki, Pylkkäsellä on jo yksi (1) innokas fani ja eipä aikaakaan tarvita kuin vuosisata tai pari kun mahtavaa kasvua asiassa alkaa esiintyä ja ehkä joskus vielä tulee se päivä kun Pylkkäs faneja on jo noin kaksi henkeä.

        Pylkkästä on kutsuttu paljon puhuvasti Pohjolan Pucciniksi joka kertoo jo jotakin hänen draamallisista kyvyistään. Hänhän on voittanut ja saanut palkintoja sävellyskilpailuista kuten 3. palkinto prix Italia kilpailussa suden morsiamella ja Ikaros voitti kansallisoopperan kutsukilpailun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Pylkkänenkin oli Sibeliusta paljon etevämpi säveltäjä oopperoiden lisäksi myös orkesteriteoksillaan kuten sinfoniallaan."

        Tuo on makuasia. On kuluttajat jotka äänestävät lompsallaan ja ostavat Sibeliusta mutta eivät osta Pylkkästä, ja eivät osta ehkä siksi koska hänen musiikkiaan ei ole levyillä saatavissa eikä ole konserttien ohjelmistoissakaan.

        Mistä pääsemme siihen että on ihmisryhmä jonka maku tässä asiassa on ratkaiseva eli ne jotka päättävät orkesterien ohjelmistoista ja siitä mitä levyille soitetaan. Siis orkesterien taiteelliset johtajat ja kapellimestarit ja eri levy-yhtiöiden johto. Nuo tahot jostain syystä hyljeksivät Pylkkäsen musiikkia mutta ihan mielellään ottavat ohjelmistoon Sibeliuksen musiikkia. Mistäköhön se johtuu ja miksi tuo tilanne on jatkunut jo yli puolen vuosisadan verran?

        Sitten olemme vielä me, musiikki snobit, tuolla mailmalla on eräitä keskustelupalstoja joissa klassista musiikista mukaanlukien Sibeliuksen musiikki on paljonkin jorinaa mutta Pylkkästä ei ilmeisesti tunneta kun hänestä ei mainintoja löydy. Sieltä klöytyy listoja joissa snobit ilmaisevat käsityksensä vaikkapa että parhaat sinfonikot ja jokseenkin aina Sibeliuksen nimi löytyy TOP10:stä mutta Pylkkäsen nimeä ei löydy edes TOP 1000:ssa.

        Mutta nythän pää on auki, Pylkkäsellä on jo yksi (1) innokas fani ja eipä aikaakaan tarvita kuin vuosisata tai pari kun mahtavaa kasvua asiassa alkaa esiintyä ja ehkä joskus vielä tulee se päivä kun Pylkkäs faneja on jo noin kaksi henkeä.

        Olen itse lukenut englanninkielistä keskustelupalstaa missä puhuttiin Melartinin sinfonioista joista useimmat vielä pitivätkin. Mitä Pylkkäseen tulee hänhän on suurilla koko illan menestysoopperoillaan suurempi draamallinen nero kuin Sibelius vatimattomalla pienoisoopperallaan Neito tornissa eikä se ole mikään makuasia. En ole niin tarkkaan kaikkia keskustelupalstoja seurannut että voisin tietää keskustellaanko siellä Pylkkäsestä vai ei mutta kansainvälisesti hän oli menestynyt säveltäjä Kaarina Maununtytär baletilla, Suden morsiamella ym. teoksilla. Uskon että aika monet ovat hankkineet levyhyllyynsä Pylkkäsen läpimurto oopperan mare ja hänen poikansa sekä hänen laulujaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Pylkkänenkin oli Sibeliusta paljon etevämpi säveltäjä oopperoiden lisäksi myös orkesteriteoksillaan kuten sinfoniallaan."

        Tuo on makuasia. On kuluttajat jotka äänestävät lompsallaan ja ostavat Sibeliusta mutta eivät osta Pylkkästä, ja eivät osta ehkä siksi koska hänen musiikkiaan ei ole levyillä saatavissa eikä ole konserttien ohjelmistoissakaan.

        Mistä pääsemme siihen että on ihmisryhmä jonka maku tässä asiassa on ratkaiseva eli ne jotka päättävät orkesterien ohjelmistoista ja siitä mitä levyille soitetaan. Siis orkesterien taiteelliset johtajat ja kapellimestarit ja eri levy-yhtiöiden johto. Nuo tahot jostain syystä hyljeksivät Pylkkäsen musiikkia mutta ihan mielellään ottavat ohjelmistoon Sibeliuksen musiikkia. Mistäköhön se johtuu ja miksi tuo tilanne on jatkunut jo yli puolen vuosisadan verran?

        Sitten olemme vielä me, musiikki snobit, tuolla mailmalla on eräitä keskustelupalstoja joissa klassista musiikista mukaanlukien Sibeliuksen musiikki on paljonkin jorinaa mutta Pylkkästä ei ilmeisesti tunneta kun hänestä ei mainintoja löydy. Sieltä klöytyy listoja joissa snobit ilmaisevat käsityksensä vaikkapa että parhaat sinfonikot ja jokseenkin aina Sibeliuksen nimi löytyy TOP10:stä mutta Pylkkäsen nimeä ei löydy edes TOP 1000:ssa.

        Mutta nythän pää on auki, Pylkkäsellä on jo yksi (1) innokas fani ja eipä aikaakaan tarvita kuin vuosisata tai pari kun mahtavaa kasvua asiassa alkaa esiintyä ja ehkä joskus vielä tulee se päivä kun Pylkkäs faneja on jo noin kaksi henkeä.

        Oletko ottanut huomioon että nämä ihmiset jotka äänestävät lompsallaan eivät ehkä satu tuntemaan juuri muita historiallisia suomalalaissäveltäjiä kuin Sibeliuksen Pylkkäsestä puhumattakaan niin hieno oopperasäveltäjä kuin hän olikin eivätkä siksi ymmärrä ostaa Pylkkäsen läpimurto oopperan Mare ja hänen poikansa levytystä tai jotakin laululevytystä. Pylkkäsellä on toki muitakin hienoja oopperoita ja orkesteri-ja kamarimusiikkia lauluista puhumattakaan joita sietäisi levyttää enemmän mutta on käsittämätöntä että näin ei ole jo tehty. Itse kaipaisin Pylkkäsen sinfoniaa, sinfoniettaa, sellokonserttoa ja impressionistista orkesteriteosta Ultima Thule ja hänen hienoa jousikvartettoaan jonka olen kuullut Ylen kantanauhatallenteena.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Pylkkänenkin oli Sibeliusta paljon etevämpi säveltäjä oopperoiden lisäksi myös orkesteriteoksillaan kuten sinfoniallaan."

        Tuo on makuasia. On kuluttajat jotka äänestävät lompsallaan ja ostavat Sibeliusta mutta eivät osta Pylkkästä, ja eivät osta ehkä siksi koska hänen musiikkiaan ei ole levyillä saatavissa eikä ole konserttien ohjelmistoissakaan.

        Mistä pääsemme siihen että on ihmisryhmä jonka maku tässä asiassa on ratkaiseva eli ne jotka päättävät orkesterien ohjelmistoista ja siitä mitä levyille soitetaan. Siis orkesterien taiteelliset johtajat ja kapellimestarit ja eri levy-yhtiöiden johto. Nuo tahot jostain syystä hyljeksivät Pylkkäsen musiikkia mutta ihan mielellään ottavat ohjelmistoon Sibeliuksen musiikkia. Mistäköhön se johtuu ja miksi tuo tilanne on jatkunut jo yli puolen vuosisadan verran?

        Sitten olemme vielä me, musiikki snobit, tuolla mailmalla on eräitä keskustelupalstoja joissa klassista musiikista mukaanlukien Sibeliuksen musiikki on paljonkin jorinaa mutta Pylkkästä ei ilmeisesti tunneta kun hänestä ei mainintoja löydy. Sieltä klöytyy listoja joissa snobit ilmaisevat käsityksensä vaikkapa että parhaat sinfonikot ja jokseenkin aina Sibeliuksen nimi löytyy TOP10:stä mutta Pylkkäsen nimeä ei löydy edes TOP 1000:ssa.

        Mutta nythän pää on auki, Pylkkäsellä on jo yksi (1) innokas fani ja eipä aikaakaan tarvita kuin vuosisata tai pari kun mahtavaa kasvua asiassa alkaa esiintyä ja ehkä joskus vielä tulee se päivä kun Pylkkäs faneja on jo noin kaksi henkeä.

        Se on valitettavaa jos lompsallaan äänestävän ihmisryhmän takia joka on laiska ottamaan musiikinhistorian merkittävistä säveltäjistä selvää monet hyvät säveltäjät ja hienot teokset jäävät pois ohjelmistosta kuten on käynytkin ja merkittäväksi luonnehdittujen säveltäjien lista joka kelpaa ohjelmistoon jää liian kapeaksi. Niin konsertissa kävijät joutuvat kuuntelemaan hienomman Pylkkäsen ja Tuukkasen sijasta heikompaa Sibeliusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Pylkkänenkin oli Sibeliusta paljon etevämpi säveltäjä oopperoiden lisäksi myös orkesteriteoksillaan kuten sinfoniallaan."

        Tuo on makuasia. On kuluttajat jotka äänestävät lompsallaan ja ostavat Sibeliusta mutta eivät osta Pylkkästä, ja eivät osta ehkä siksi koska hänen musiikkiaan ei ole levyillä saatavissa eikä ole konserttien ohjelmistoissakaan.

        Mistä pääsemme siihen että on ihmisryhmä jonka maku tässä asiassa on ratkaiseva eli ne jotka päättävät orkesterien ohjelmistoista ja siitä mitä levyille soitetaan. Siis orkesterien taiteelliset johtajat ja kapellimestarit ja eri levy-yhtiöiden johto. Nuo tahot jostain syystä hyljeksivät Pylkkäsen musiikkia mutta ihan mielellään ottavat ohjelmistoon Sibeliuksen musiikkia. Mistäköhön se johtuu ja miksi tuo tilanne on jatkunut jo yli puolen vuosisadan verran?

        Sitten olemme vielä me, musiikki snobit, tuolla mailmalla on eräitä keskustelupalstoja joissa klassista musiikista mukaanlukien Sibeliuksen musiikki on paljonkin jorinaa mutta Pylkkästä ei ilmeisesti tunneta kun hänestä ei mainintoja löydy. Sieltä klöytyy listoja joissa snobit ilmaisevat käsityksensä vaikkapa että parhaat sinfonikot ja jokseenkin aina Sibeliuksen nimi löytyy TOP10:stä mutta Pylkkäsen nimeä ei löydy edes TOP 1000:ssa.

        Mutta nythän pää on auki, Pylkkäsellä on jo yksi (1) innokas fani ja eipä aikaakaan tarvita kuin vuosisata tai pari kun mahtavaa kasvua asiassa alkaa esiintyä ja ehkä joskus vielä tulee se päivä kun Pylkkäs faneja on jo noin kaksi henkeä.

        Minkään kapean ihmisryhmän ei pitäisi voida päättää orkestereiden ohjelmistosta vaan suomalaistenkin säveltäjien musiikkia pitäisi voida soittaa tasapuolisesti niin ettei kukaan lahjakas historiallinen säveltäjä joudu unohduksen synkkään yöhön koska muussa tapauksessa orkesterin harjoittama ohjelmistopolitiikka on väärällä tolalla jos etevät säveltäjät joutuvat unohduksiin kuten esim. Tuukkasen kohdalla lienee käynyt vaikka hän sinfonikkona voittaa Sibeliuksen mitä emotionaaliseen syvyysperspektiivin tulee vaikka sen seikan selvittämiseksi pitäisi voida tutustua Tuukkasen sinfonioihin laajemminkin. Meri sinfonia kylläkin tuntuu sibeliuksen tunkkaisia anakronistista klassismia edustavia sinfonioita kiehtovammalta teokselta. Mutta Karhunpyynti osoittautui luultua heikommaksi teokseksi jollei se sitten johdu heikosta tulkinnasta.


    • Anonyymi

      Ei hitti sinänsä vielä kerro mitään säveltäjän suuruudesta ja todellisesta merkityksestä koska populariteetti ei vielä takaa musiikin emotionaalista syvyyttä joka on tärkein ominaisuus suuressa musiikissa. Hitti on vain suosittu kappale josta riittävän monet pitävät jotta sitä voi kutsua hitiksi. Sen avulla on vielä vaikea määritellä ja tehdä lopullista arviota säveltäjän todellisesta merkityksestä ja suuruudesta säveltäjien hierarkiassa. Sibeliuksenkin hitit ovat sellaisia sentimentaalisia pikkukappaleita että en menisi tekemään niiden perusteella vielä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

      • Anonyymi

        "Ei hitti sinänsä vielä kerro mitään säveltäjän suuruudesta ja todellisesta merkityksestä koska populariteetti ei vielä takaa musiikin emotionaalista syvyyttä joka on tärkein ominaisuus suuressa musiikissa."

        Lässyn lässyn. Jokaiselta niin sanotusti suurelta säveltäjältä löytyy hittejä, ja jokaiselta enempi tai vähempi unohdetulla säveltäjällä perussyy siihen kohdalle osuneeseen unohdukseen on nimenomaan hittien puute.

        Siis miksi herra Elgarin kerrotaan sanoneen että se oli kerran elämässä tapaus se kun oli sattunut säveltämään tämän melodian? (se miksi tämä on hitti alkaa kohdasta noin 2.03) ja liekkö on jokseenkin ainoa syy miksi Elgaria ei säveltäjänä vieläkään ole unohdettu.
        https://www.youtube.com/watch?v=Vvgl_2JRIUs

        tai mitä muita syitä meillä on muistaa herra Borodinin säveltäjänä kuin tämä:
        https://www.youtube.com/watch?v=QWU1uj9WmOM

        tai onko muitatodellisia syitä muistaa Melartin säveltäjänä kuin tämä: https://www.youtube.com/watch?v=KJM2AEd0nYs

        Ota vertailuun joku suurista, siis nipusta Beethoven Mozart, Bach, Tsaikovski, Sibelius, Grieg, Chopin ja kaipa muitakin vielä löytyisi ja käy ilmi että heistä jokaikisellä on hittejä ja vielä poikkeuksetta enempi kuin yksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ei hitti sinänsä vielä kerro mitään säveltäjän suuruudesta ja todellisesta merkityksestä koska populariteetti ei vielä takaa musiikin emotionaalista syvyyttä joka on tärkein ominaisuus suuressa musiikissa."

        Lässyn lässyn. Jokaiselta niin sanotusti suurelta säveltäjältä löytyy hittejä, ja jokaiselta enempi tai vähempi unohdetulla säveltäjällä perussyy siihen kohdalle osuneeseen unohdukseen on nimenomaan hittien puute.

        Siis miksi herra Elgarin kerrotaan sanoneen että se oli kerran elämässä tapaus se kun oli sattunut säveltämään tämän melodian? (se miksi tämä on hitti alkaa kohdasta noin 2.03) ja liekkö on jokseenkin ainoa syy miksi Elgaria ei säveltäjänä vieläkään ole unohdettu.
        https://www.youtube.com/watch?v=Vvgl_2JRIUs

        tai mitä muita syitä meillä on muistaa herra Borodinin säveltäjänä kuin tämä:
        https://www.youtube.com/watch?v=QWU1uj9WmOM

        tai onko muitatodellisia syitä muistaa Melartin säveltäjänä kuin tämä: https://www.youtube.com/watch?v=KJM2AEd0nYs

        Ota vertailuun joku suurista, siis nipusta Beethoven Mozart, Bach, Tsaikovski, Sibelius, Grieg, Chopin ja kaipa muitakin vielä löytyisi ja käy ilmi että heistä jokaikisellä on hittejä ja vielä poikkeuksetta enempi kuin yksi.

        " onko muita todellisia syitä muistaa Melartin säveltäjänä kuin tämä?" Tarkoitat prinsessa ruususen juhlamarssia josta löytyy motiivisia yhtymäkohtia muistaakseni myös 1. sinfonian finaaliin. Toki on paljon parempiakin syitä sillä monet Melartinin sinfonioiden vielä levyttämättömät uudet editiot ovat ilman muuta sisällöltään painavampia suurteoksia pienimuotoiseen ja sisällöltään melko kepeään prinsessa ruusunen näytelmämusiikkiteoksen juhlamarssiin verrattuna vaikka se olisikin sinfonioita populaarimpi ja helppotajuisempi kappale suosittuna häämarssina sillä kyllä Melartinin suuruus säveltäjänä nojaa ennen muuta vahvasti hänen laajamuotoisiin Mahler vaikutteisiin sinfonisiin teoksiinsa orgaanisissa kasvuprosesseissaan pienimuotoisten salonkikappaleiden sijaan joiden tuotteliaana säveltäjänä hän on kylläkin tunnetumpi kuin sinfonikkona. Samoin Traumgesicht ja Marjatta legenda olivat edellä aikaansa sen ajan suomessa orkesterinkäsittelyltään joka jälkimmäisessä viittaa Salmenhaaran mukaan 60 luvun kenttätekniikkaan asti. Myös esimerkiksi fantasia Apocalyptica kuuluu hänen pianosävellystensä huippuihin ekspressionistissa vaikutteissaan surullisen puutarhan lisäksi. Tästä voimme edelleen tehdä sen johtopäätöksen että hitteys ei ole tae musiikillisesta kvaliteetista ja emotionaalisesta syvyydestä joka on suuren musiikin tunnusmerkki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ei hitti sinänsä vielä kerro mitään säveltäjän suuruudesta ja todellisesta merkityksestä koska populariteetti ei vielä takaa musiikin emotionaalista syvyyttä joka on tärkein ominaisuus suuressa musiikissa."

        Lässyn lässyn. Jokaiselta niin sanotusti suurelta säveltäjältä löytyy hittejä, ja jokaiselta enempi tai vähempi unohdetulla säveltäjällä perussyy siihen kohdalle osuneeseen unohdukseen on nimenomaan hittien puute.

        Siis miksi herra Elgarin kerrotaan sanoneen että se oli kerran elämässä tapaus se kun oli sattunut säveltämään tämän melodian? (se miksi tämä on hitti alkaa kohdasta noin 2.03) ja liekkö on jokseenkin ainoa syy miksi Elgaria ei säveltäjänä vieläkään ole unohdettu.
        https://www.youtube.com/watch?v=Vvgl_2JRIUs

        tai mitä muita syitä meillä on muistaa herra Borodinin säveltäjänä kuin tämä:
        https://www.youtube.com/watch?v=QWU1uj9WmOM

        tai onko muitatodellisia syitä muistaa Melartin säveltäjänä kuin tämä: https://www.youtube.com/watch?v=KJM2AEd0nYs

        Ota vertailuun joku suurista, siis nipusta Beethoven Mozart, Bach, Tsaikovski, Sibelius, Grieg, Chopin ja kaipa muitakin vielä löytyisi ja käy ilmi että heistä jokaikisellä on hittejä ja vielä poikkeuksetta enempi kuin yksi.

        Ja esimerkiksi Tuukkasen Karhunpyynti joka voitti olympiahopeaa sekä hänen suosituin teoksena Luonnekuvia kolmesta muskettisoturista olivat suuria hittejä mutta niin vain Tuukkasen musiikki on suurelta osin tai kokonaan vaipunut unholaan ja Saikkolalta voisi hitiksi mainita vaikka suomen television ensimmäisen tunnussävelen joka nosti hänet kuuluisuuteen mutta nykyään hän on unohdettu säveltäjä jonka sinfoniat ansaitsisivat tulla laajemmin tunnetuksi esim. no 2 traaginen joka kuvaa sodan menetyksiä pateettisissa ja lyyrisisä molliteemoissaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ei hitti sinänsä vielä kerro mitään säveltäjän suuruudesta ja todellisesta merkityksestä koska populariteetti ei vielä takaa musiikin emotionaalista syvyyttä joka on tärkein ominaisuus suuressa musiikissa."

        Lässyn lässyn. Jokaiselta niin sanotusti suurelta säveltäjältä löytyy hittejä, ja jokaiselta enempi tai vähempi unohdetulla säveltäjällä perussyy siihen kohdalle osuneeseen unohdukseen on nimenomaan hittien puute.

        Siis miksi herra Elgarin kerrotaan sanoneen että se oli kerran elämässä tapaus se kun oli sattunut säveltämään tämän melodian? (se miksi tämä on hitti alkaa kohdasta noin 2.03) ja liekkö on jokseenkin ainoa syy miksi Elgaria ei säveltäjänä vieläkään ole unohdettu.
        https://www.youtube.com/watch?v=Vvgl_2JRIUs

        tai mitä muita syitä meillä on muistaa herra Borodinin säveltäjänä kuin tämä:
        https://www.youtube.com/watch?v=QWU1uj9WmOM

        tai onko muitatodellisia syitä muistaa Melartin säveltäjänä kuin tämä: https://www.youtube.com/watch?v=KJM2AEd0nYs

        Ota vertailuun joku suurista, siis nipusta Beethoven Mozart, Bach, Tsaikovski, Sibelius, Grieg, Chopin ja kaipa muitakin vielä löytyisi ja käy ilmi että heistä jokaikisellä on hittejä ja vielä poikkeuksetta enempi kuin yksi.

        Tarkkaan ottaen ei pidä paikkansa että syynä jonkun säveltäjän unohdukseen olisi hittien puute vaan se että meillä suomessa romantikkokoulukunnan säveltäjistä tuli modernismin murroksessa tyyliaikakausien väliinputoajia ja sellaiset nimet kuten Erkki Aaltonen Hiroshima hitti sinfoniasta ja kansansinfoniasta huolimatta joutuivat vähitellen unohduksiin Hiroshima sinfonian dodekafoniaan asti viittaavasta atonaalisesta fuugateemasta huolimatta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ei hitti sinänsä vielä kerro mitään säveltäjän suuruudesta ja todellisesta merkityksestä koska populariteetti ei vielä takaa musiikin emotionaalista syvyyttä joka on tärkein ominaisuus suuressa musiikissa."

        Lässyn lässyn. Jokaiselta niin sanotusti suurelta säveltäjältä löytyy hittejä, ja jokaiselta enempi tai vähempi unohdetulla säveltäjällä perussyy siihen kohdalle osuneeseen unohdukseen on nimenomaan hittien puute.

        Siis miksi herra Elgarin kerrotaan sanoneen että se oli kerran elämässä tapaus se kun oli sattunut säveltämään tämän melodian? (se miksi tämä on hitti alkaa kohdasta noin 2.03) ja liekkö on jokseenkin ainoa syy miksi Elgaria ei säveltäjänä vieläkään ole unohdettu.
        https://www.youtube.com/watch?v=Vvgl_2JRIUs

        tai mitä muita syitä meillä on muistaa herra Borodinin säveltäjänä kuin tämä:
        https://www.youtube.com/watch?v=QWU1uj9WmOM

        tai onko muitatodellisia syitä muistaa Melartin säveltäjänä kuin tämä: https://www.youtube.com/watch?v=KJM2AEd0nYs

        Ota vertailuun joku suurista, siis nipusta Beethoven Mozart, Bach, Tsaikovski, Sibelius, Grieg, Chopin ja kaipa muitakin vielä löytyisi ja käy ilmi että heistä jokaikisellä on hittejä ja vielä poikkeuksetta enempi kuin yksi.

        Ensinnäkin Sibeliuksen sinfoniat ovat jo mittasuhteiltaan niin pieniä että vaikea niiden perusteella on häntä suureksi säveltäjäksi kutsua ja mitä tuohon Elgariin tulee niin onhan esim. Enigma muunnelmat ja erityisesti Nimrod niin merkittävä ja tunnettu sävellys sinfonioiden ja muiden teosten kuten oratorion Gerontiuksen unen lisäksi ettei tuo tunnettu ja populaari marssi suinkaan edusta painavinta antia Elgarin tuotannossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ensinnäkin Sibeliuksen sinfoniat ovat jo mittasuhteiltaan niin pieniä että vaikea niiden perusteella on häntä suureksi säveltäjäksi kutsua ja mitä tuohon Elgariin tulee niin onhan esim. Enigma muunnelmat ja erityisesti Nimrod niin merkittävä ja tunnettu sävellys sinfonioiden ja muiden teosten kuten oratorion Gerontiuksen unen lisäksi ettei tuo tunnettu ja populaari marssi suinkaan edusta painavinta antia Elgarin tuotannossa.

        Elgarin viimeinen suurimuotoinen teos sellokonsertto oli myös hitti samoin kuin varhaisiin mesteriteoksiin kuuluva serenadi jousiorkesterille.


    • Anonyymi

      Gabriel Faure ei säveltänyt yhtään sinfoniaa joka on musiikin kuningaslaji kun sen sijaan Melartin sävelsi useammankin merkittävän sinfonian ja sinfonisia runoja joilla hän kiilaa kirkkaasti Fauren edelle säveltäjänä vaikkei ehkä olekaan yhtä tunnettu Euroopassa kuin ranskalainen.

      • Anonyymi

        Itse olen joskus kokenut että musiikista saamani suuret emotionaaliset kokemukset pikemminkin jotenkin passivoivat olemaan tekemättä mitään ja karsastamaan yhteiskunnallista vaikuttamista kun on jo musiikista kokenut sen suuren täyttymyksen joka pikemminkin vieraannuttaa maailman menosta ja karusta todellisuudesta vaikka toisaalta katharsiksen kokeminen antaa suunnattomasti energiaa ja uutta intoa murheen keskellä.


    • Anonyymi

      Pylkkänenhän oli lahjakas oopperasäveltäjä jonka hitti oopperoihin kuuluu mm. Tuntematon sotilas, Mare ja hänen poikansa ja Simo Hurtta sekä jompi kumpi pienoisooppera varjo tai Vangit. Sen lisäksihän Pylkkänen oli tuottelias laulusäveltäjä joka sävelsi myös orkesterimusiikkia kuten sellokonserton, sinfonietan, sinfonian ja Preludio Sinfonicon sekä muita orkesterisävellyksiä ja kamarimusiikkia kuten hienon ja tunteikkaan jousikvarteton.

      • Anonyymi

        Pylkkäsen tuotantoon kuuluu myös mm. aikanaan paljon kohua herättänyt tyyliltään impressionistinen Ultima Thule joka jo hieman vanhastavan tyylin vuoksi joutui kritiikin hampaisiin ja joku väänsi sen nimen muotoon Ultima tulee ja se muistaakseni esitettiin suomalaista musiikkia edustaneessa konsertissa Iso-Britanniassa saakka tai muistaakseni ainakin kai pohjoismaisilla musiikkipäivillä. Sitten on muitakin teoksia kuten Divertimento ja Lapin kuvia jonka voi kuunnella tuubista ja joku konserttomuotoinen teos oboelle ja orkesterille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pylkkäsen tuotantoon kuuluu myös mm. aikanaan paljon kohua herättänyt tyyliltään impressionistinen Ultima Thule joka jo hieman vanhastavan tyylin vuoksi joutui kritiikin hampaisiin ja joku väänsi sen nimen muotoon Ultima tulee ja se muistaakseni esitettiin suomalaista musiikkia edustaneessa konsertissa Iso-Britanniassa saakka tai muistaakseni ainakin kai pohjoismaisilla musiikkipäivillä. Sitten on muitakin teoksia kuten Divertimento ja Lapin kuvia jonka voi kuunnella tuubista ja joku konserttomuotoinen teos oboelle ja orkesterille.

        Pylkkäsen oboelle ja orkesterille sävelletty teos ei ole konserttomuotoinen teos vaan pieni sarja.


    • Anonyymi

      On perusteltua olettaa että Melartin oli sinfonioillaan ja Traumgesichtillään paljon parempi säveltäjä kuin Faure jonka Pavane hitteydestään huolimatta on aika moista kitschiä eikä sublimoidu suureksi taiteeksi. Faureen suosituimpiin teoksiin kuuluvat myös pianokvartetot ja sielunmessu.

    • Anonyymi

      Voiko esim Arja Koriseva päästä tuohon katekoriaan jossa kuulutaan hittiyteen ?
      Mitä se hittiys oikein on ? Kertokaa kun tiedätte asiasta jotain.

      • Anonyymi

        Hitti (englannin sanasta hit osuma), suomeksi myös iskelmä, on äänilevy, elokuva tai muu kulutushyödyke, joka on suosittu laajalla alueella tai jonkin tietyn sosiaalisen ryhmän keskuudessa.


      • Anonyymi

        Tottakai voi, ja on päässytkin.


    • Anonyymi

      Mulla on tuhansia hit osumia hyllyssä. Mulle ne on älppäreitä, singlejä, levyjä, kasetteja, musiikkia, monenlaista vanhaa ja uutta.

    • Anonyymi

      Onko hitti ja hittiys sama asia? Jos ei niin mitä eroa?

      • Anonyymi

        Klassisessa musiikissa hitti voi olla äärimmäisen suosittu kappale jolta ei kuitenkaan edellytetä mitään absoluuttista suuruutta, merkittävyyttä tai syvällisyyttä kuten on laita Sibeliuksen Valse Tristenkin tapauksessa joka on kaikkea musiikillista suuruutta kaihtava sentimentaalinen kappale..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Klassisessa musiikissa hitti voi olla äärimmäisen suosittu kappale jolta ei kuitenkaan edellytetä mitään absoluuttista suuruutta, merkittävyyttä tai syvällisyyttä kuten on laita Sibeliuksen Valse Tristenkin tapauksessa joka on kaikkea musiikillista suuruutta kaihtava sentimentaalinen kappale..

        "Absoluuttinen suuruus" kuulostaa lähinnä naiivilta tärkeilyltä ja epäonnistuneelta mukapätemiseltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Absoluuttinen suuruus" kuulostaa lähinnä naiivilta tärkeilyltä ja epäonnistuneelta mukapätemiseltä.

        Absoluuttisen suuruuden takaa musiikkiteokseen sisältyvä objektiivista totuudellisuutta huokuva metafyysinen komponentti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Absoluuttisen suuruuden takaa musiikkiteokseen sisältyvä objektiivista totuudellisuutta huokuva metafyysinen komponentti.

        Yle klassisella soi tänään klo 17.22 sarja Melartinin baletista Sininen helmi jonka johtaa Godzinsky ja sarjassa on muutamia hittikappaleeksi luokiteltavia hienoja tansseja.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      320
      7600
    2. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      66
      2176
    3. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      176
      1853
    4. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      16
      1382
    5. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      112
      1287
    6. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      9
      1251
    7. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      170
      1231
    8. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      56
      1181
    9. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      41
      1081
    10. Martina pääsee upeisiin häihin

      Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      290
      1019
    Aihe