Minulta on jouduttu ottamaan kohtalaisen paljon hammasröntgenkuvia viime vuosien (<10 v.) aikana. Ollaan jo selvästi ylitetty 10 kuvan raja ja ollaan ehkä lähempänä jo 20 kuvan rajaa. Mukana on myös muutamia suuremman säteilyannoksen kokoleukakuvia sekä parit kartiokeilakuvat.
Olen huomannut että jotkut hammaslääkärit pyrkivät rajoittamaan otettavien kuvien määrää vedoten siihen että mikä on tähän mennessä jo otettujen kuvien kokonaismäärä, toiset hammaslääkärit taas eivät kysele siitä mitään ja ottavat kuvan jos tuntuu että se tarvitaan.
Olen saanut kuulla mm. sellaisenkin näkemyksen että säteilyannoksien välttämiseksi tekemättä jääneet kuvaukset voivat sisältää suuremman riskin (mahdollinen hammasongelma voi jäädä paljastumatta), kuin saadut säteilyannokset siinä tapauksessa että kuvataan aina silloin kun se voisi olla paikallaan, mutta ei tiedetä vielä mitään varmaa siitä että löytyykö kuvauksen avulla (vielä) mitään.
Tietyissä tilanteissa rtg-kuva on kuitenkin lähes ainoa keino saada tarvittavaa informaatiota.
Osaako joku sanoa että minkä suuruisesta riskitasosta puhutaan milläkin otettujen kuvien määrän tasolla/jokin aikayksikkö?
Suojakaulustakaan ei näköjään enää käytetä potilaalla kuvanottotilanteessa, kertooko sekin jotakin säteilymäärän tasosta ja sen mahdollisesta merkityksestä terveydelle?
Entä mikä on se pahin mitä voi seurata potilaalle (liian) runsaasta hammasrtg-kuvaamisesta? Jätetään rahanmeno nyt huomiotta tässä , sillä se on nyt aika epäolennainen asia muun rinnalla.
Hammasröntgenin turvallisuudesta
31
1115
Vastaukset
- Anonyymi
Kuva tai kaksi vuodessa ei ole merkittävä riski. Siihen verrattuna tupakanpoltto silloin tällöin ja alkoholin käyttö kuukausittain on suurempi riski terveysongelmille ja muillekin ongelmille.
- Anonyymi
Tupakalla, alkoholilla ja toisaalta rtg-säteilyllä ei liene elimistöön aivan samanlainen ja samaan kohdistuva vaikutus. Mahtaako hammasröntgenkuvien ottamisesta löytyä mitään suosituksia/ohjearvoja siinä että minkälaisten määrien puitteissa olisi suositeltavaa pysyttäytyä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tupakalla, alkoholilla ja toisaalta rtg-säteilyllä ei liene elimistöön aivan samanlainen ja samaan kohdistuva vaikutus. Mahtaako hammasröntgenkuvien ottamisesta löytyä mitään suosituksia/ohjearvoja siinä että minkälaisten määrien puitteissa olisi suositeltavaa pysyttäytyä?
Hammaslääkäri varmasti tietää tästä!
Ihmistä röntgenkuvataan muutenkin, ei vain hammaslääkärillä. On jopa olemassa radiologian erikoislääkäreitä, jotka siis ovat erikoistuneet kaikkeen ihmisen kuvantamiseen.
Mikään ongelma hampaiden röntgenkuvaus tuskin on kenellekään. Tai no... jos haluaa tehdä siitä ongelman. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hammaslääkäri varmasti tietää tästä!
Ihmistä röntgenkuvataan muutenkin, ei vain hammaslääkärillä. On jopa olemassa radiologian erikoislääkäreitä, jotka siis ovat erikoistuneet kaikkeen ihmisen kuvantamiseen.
Mikään ongelma hampaiden röntgenkuvaus tuskin on kenellekään. Tai no... jos haluaa tehdä siitä ongelman.Sulla ei näköjään ollut muuta tuomista tähän keskusteluun kuin oma maallikon syvä rintaäänesi.
Mun vakihammaslääkärini, jonka vastaanotolla pääasiassa käyn ja jolla näin ollen on paras kokonaiskäsitys ja tieto minun tapauksessani jo otettujen hammasrtg.-kuvien määrästä, yrittää vähän toppuutella niiden kuvien ottamisen kanssa niistä tähän mennessä jo saatujen säteilymäärien takia.
Ja kuten jo sanoin aloituskommentissani (jos satuit huomaamaan), eri hammaslääkäreillä näyttää olevan vähän eri linjaa siinä että tuleeko hammasrtg.-kuvien ottamista rajoittaa. Siksi tämä keskusteluketju.
Radiologian erikoislääkärit myös hammashoidonkin puolella ovat tietenkin tuttu asia jo entuudestaan, jos nyt jonkin uutisen olit omasta mielestäsi siinä asiassa kertomassa. Ja mikä argumentti heidän olemassaolonsa muka on liittyen tähän nyt esitettyyn kysymyksenasetteluun? Ei heidän työhönsä kuulu mm. ottaa kantaa siihenkin että onko jotakuta jo mahdollisesti kuvattu liikaa siihen mennessä. Päätöksen rtg.-kuvan ottamisesta tai lähetteen kirjoittamisesta kuvaukseen tekee muu kuin radiologi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sulla ei näköjään ollut muuta tuomista tähän keskusteluun kuin oma maallikon syvä rintaäänesi.
Mun vakihammaslääkärini, jonka vastaanotolla pääasiassa käyn ja jolla näin ollen on paras kokonaiskäsitys ja tieto minun tapauksessani jo otettujen hammasrtg.-kuvien määrästä, yrittää vähän toppuutella niiden kuvien ottamisen kanssa niistä tähän mennessä jo saatujen säteilymäärien takia.
Ja kuten jo sanoin aloituskommentissani (jos satuit huomaamaan), eri hammaslääkäreillä näyttää olevan vähän eri linjaa siinä että tuleeko hammasrtg.-kuvien ottamista rajoittaa. Siksi tämä keskusteluketju.
Radiologian erikoislääkärit myös hammashoidonkin puolella ovat tietenkin tuttu asia jo entuudestaan, jos nyt jonkin uutisen olit omasta mielestäsi siinä asiassa kertomassa. Ja mikä argumentti heidän olemassaolonsa muka on liittyen tähän nyt esitettyyn kysymyksenasetteluun? Ei heidän työhönsä kuulu mm. ottaa kantaa siihenkin että onko jotakuta jo mahdollisesti kuvattu liikaa siihen mennessä. Päätöksen rtg.-kuvan ottamisesta tai lähetteen kirjoittamisesta kuvaukseen tekee muu kuin radiologi.Tämä on nimenomaan maallikoiden keskustelupalsta. Eri alojen ammattilaiset eivät jakele ilmaiseksi neuvojaan missään.
Kukin keskustelija esittää oman näkemyksensä ja kokemuksensa. Sinäkin, vaikka ei sinullakaan mitään arvokasta annettavaa ollut! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä on nimenomaan maallikoiden keskustelupalsta. Eri alojen ammattilaiset eivät jakele ilmaiseksi neuvojaan missään.
Kukin keskustelija esittää oman näkemyksensä ja kokemuksensa. Sinäkin, vaikka ei sinullakaan mitään arvokasta annettavaa ollut!Etpä sitten taida olla paljoakaan seurannut tätä suun terveys-palstaa. Täällä on välillä MYÖS alan ammattilaisiakin (ja alan opiskelijoita) mukana kommentoimassa, se käy ilmi heidän kommenttiensa asiantuntevasta ja päätä aukomattomasta sisällöstä, sekä välillä myös heidän nimimerkeistään.
Mä olen nyt tämän aihepiirin puitteissa nostanut esiin yhden kysymyksen-/ongelman asettelun, johon olen itse käytännössä törmännyt ollessani hammashoidon asiakkaana.
Jos sulla olisi vähänkin parempi luetun ymmärryksen kyky, olisit havainnut sen.
- Anonyymi
Me saamme kaikki käytännössä jonkin verran säteilyä koko ajan ympäristöstämme johtuen mm. kosmisesta taustasäteilystä ja radon-kaasusta. Tämä on käytännössä ihan sitä samaa ionisoivaa säteilyä, jota röntgensäteilykin on. Helpoiten röntgenkuvien aiheuttamaa säteilyriskiä voi kuvata vertaamalla siitä saatua annosta tähän ympäristöstä muutenkin saatavaan säteilyyn. Tavallinen hammasröntgenkuva vastaa n. 12 tunnin taustasäteilyä, panoraamakuva n. vuorokautta ja kartiokeilatutkimus tilanteesta riippuen päivästä pariin viikkoon vastaavan taustasäteilyä. Hammasröntgentutkimuksista saatava sädeannos on siis todellisuudessa hyvin pieni ja vuodessa ihan vain Suomessa elämällä ja olemalla saa säteilyä jo muutenkin satoja kertoja yksittäisen hammaskuvan verran. Esim. lentokoneessa saa myös ylimääräistä taustasäteilyä sen verran, että lento Kanarialle vastaa panoraamakuvauksen annosta. Annos on jopa niin pieni, että nykyään hammaskuvauksissa ei enää vältämättä käytetä lyijysuojuksia ollenkaan.
- Anonyymi
Asiantuntevan oloinen vastaus, jota en pysty kyseenalaistamaan tai vahvistamaan oman asiantuntemuksen puuttuessa.
Voin vain tuoda esiin sen että minun kohdallani on rtg-kuvien ottoa pyritty vähän rajoittamaan sekä että lyijysuojan käyttö potilaalla on aiemmin ollut yleistä kuvaustilanteissa.
Myös muissakin asiayhteyksissä kuin hammashoidossa on saadut säteilymäärät rtg-kuvausten yhteydessä olleet ainakin yksi puheenaihe. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asiantuntevan oloinen vastaus, jota en pysty kyseenalaistamaan tai vahvistamaan oman asiantuntemuksen puuttuessa.
Voin vain tuoda esiin sen että minun kohdallani on rtg-kuvien ottoa pyritty vähän rajoittamaan sekä että lyijysuojan käyttö potilaalla on aiemmin ollut yleistä kuvaustilanteissa.
Myös muissakin asiayhteyksissä kuin hammashoidossa on saadut säteilymäärät rtg-kuvausten yhteydessä olleet ainakin yksi puheenaihe.Vaikka säteilyannos hammaskuvissa on pieni, se ei silti ole nolla. Tämän takia hammaslääkärin täytyy joka kerta harkita, onko tutkimus potilaan hoidon kannalta tarpeellinen, tutkimus täytyy tehdä niin pienellä säteilymäärällä kuin mahdollista ja potilas, mahdollinen saattaja ja hoitohenkilökunta täytyy suojata mahdollisuuksien mukaan ylimääräiseltä säteilyltä.
Joissain läpivalaisututkimuksissa säteilyä voi tulla niin paljon, että siitä aiheutuu suoranaista haittaa kuten ihon punoitusta. Hammaskuvissa ollaan kuitenkin useita kertaluokkia pienempien annosten kanssa tekemisissä eikä hammaskuvausta tarvitse koskaan jättää tekemättä sen takia, että potilaasta on otettu vaikka vuoden sisään jo niin paljon kuvia. Jos kuvaus on tarpeen diagnoosiin pääsemiseksi, niin se tehdään. On hyvä muistaa, että tarvittaessa tehdään myös tietokonetomografiakuvauksia ja gammakuvauksia yms., joiden potilasannokset ovat jopa satoja kertoja hammaskuvauksia suurempia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaikka säteilyannos hammaskuvissa on pieni, se ei silti ole nolla. Tämän takia hammaslääkärin täytyy joka kerta harkita, onko tutkimus potilaan hoidon kannalta tarpeellinen, tutkimus täytyy tehdä niin pienellä säteilymäärällä kuin mahdollista ja potilas, mahdollinen saattaja ja hoitohenkilökunta täytyy suojata mahdollisuuksien mukaan ylimääräiseltä säteilyltä.
Joissain läpivalaisututkimuksissa säteilyä voi tulla niin paljon, että siitä aiheutuu suoranaista haittaa kuten ihon punoitusta. Hammaskuvissa ollaan kuitenkin useita kertaluokkia pienempien annosten kanssa tekemisissä eikä hammaskuvausta tarvitse koskaan jättää tekemättä sen takia, että potilaasta on otettu vaikka vuoden sisään jo niin paljon kuvia. Jos kuvaus on tarpeen diagnoosiin pääsemiseksi, niin se tehdään. On hyvä muistaa, että tarvittaessa tehdään myös tietokonetomografiakuvauksia ja gammakuvauksia yms., joiden potilasannokset ovat jopa satoja kertoja hammaskuvauksia suurempia.Paras vastauskommentti tähän mennessä. Kiitos siitä!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaikka säteilyannos hammaskuvissa on pieni, se ei silti ole nolla. Tämän takia hammaslääkärin täytyy joka kerta harkita, onko tutkimus potilaan hoidon kannalta tarpeellinen, tutkimus täytyy tehdä niin pienellä säteilymäärällä kuin mahdollista ja potilas, mahdollinen saattaja ja hoitohenkilökunta täytyy suojata mahdollisuuksien mukaan ylimääräiseltä säteilyltä.
Joissain läpivalaisututkimuksissa säteilyä voi tulla niin paljon, että siitä aiheutuu suoranaista haittaa kuten ihon punoitusta. Hammaskuvissa ollaan kuitenkin useita kertaluokkia pienempien annosten kanssa tekemisissä eikä hammaskuvausta tarvitse koskaan jättää tekemättä sen takia, että potilaasta on otettu vaikka vuoden sisään jo niin paljon kuvia. Jos kuvaus on tarpeen diagnoosiin pääsemiseksi, niin se tehdään. On hyvä muistaa, että tarvittaessa tehdään myös tietokonetomografiakuvauksia ja gammakuvauksia yms., joiden potilasannokset ovat jopa satoja kertoja hammaskuvauksia suurempia.Vielä lisäkommenttina tuohon 17.11 klo. 16:48 julkaistuun sinänsä ansiokkaaseen vastauskommenttiin. Siinäkin kieltämättä on vähän sellaista toisaalta, mutta toisaalta henkeä:
"Vaikka säteilyannos hammaskuvissa on pieni, se ei silti ole nolla. Tämän takia hammaslääkärin täytyy joka kerta harkita, onko tutkimus potilaan hoidon kannalta tarpeellinen, tutkimus täytyy tehdä niin pienellä säteilymäärällä kuin mahdollista ja potilas, mahdollinen saattaja ja hoitohenkilökunta täytyy suojata mahdollisuuksien mukaan ylimääräiseltä säteilyltä."
sekä toisaalta
"Hammaskuvissa ollaan kuitenkin useita kertaluokkia pienempien annosten kanssa tekemisissä eikä hammaskuvausta tarvitse koskaan jättää tekemättä sen takia, että potilaasta on otettu vaikka vuoden sisään jo niin paljon kuvia. Jos kuvaus on tarpeen diagnoosiin pääsemiseksi, niin se tehdään. "
Ainakin pientä ristiriitaa siis nähtävissä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vielä lisäkommenttina tuohon 17.11 klo. 16:48 julkaistuun sinänsä ansiokkaaseen vastauskommenttiin. Siinäkin kieltämättä on vähän sellaista toisaalta, mutta toisaalta henkeä:
"Vaikka säteilyannos hammaskuvissa on pieni, se ei silti ole nolla. Tämän takia hammaslääkärin täytyy joka kerta harkita, onko tutkimus potilaan hoidon kannalta tarpeellinen, tutkimus täytyy tehdä niin pienellä säteilymäärällä kuin mahdollista ja potilas, mahdollinen saattaja ja hoitohenkilökunta täytyy suojata mahdollisuuksien mukaan ylimääräiseltä säteilyltä."
sekä toisaalta
"Hammaskuvissa ollaan kuitenkin useita kertaluokkia pienempien annosten kanssa tekemisissä eikä hammaskuvausta tarvitse koskaan jättää tekemättä sen takia, että potilaasta on otettu vaikka vuoden sisään jo niin paljon kuvia. Jos kuvaus on tarpeen diagnoosiin pääsemiseksi, niin se tehdään. "
Ainakin pientä ristiriitaa siis nähtävissä.Potilaan hoidon kannalta tarpeellinen kuvaus tietenkin tehdään, mutta mahdollisimman turvallisesti sekä potilaan että hoitohenkilökunnan kannalta. Aina.
Terveydellisten seikkojen lisäksi huomioon on otettava myös taloudelliset resurssit. Kuinka paljon olet itse valmis käyttämään aikaa ja rahaa kuvauksiin missäkin tilanteessa?
Keskustella voidaan mistä vain ja on hyväkin keskustella, sillä asiat harvoin ovat täysin musta-valkoisia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Potilaan hoidon kannalta tarpeellinen kuvaus tietenkin tehdään, mutta mahdollisimman turvallisesti sekä potilaan että hoitohenkilökunnan kannalta. Aina.
Terveydellisten seikkojen lisäksi huomioon on otettava myös taloudelliset resurssit. Kuinka paljon olet itse valmis käyttämään aikaa ja rahaa kuvauksiin missäkin tilanteessa?
Keskustella voidaan mistä vain ja on hyväkin keskustella, sillä asiat harvoin ovat täysin musta-valkoisia.Itseasiasse ristiriitaa ei ole. Ionosoivalla säteilyllä on deterministisiä (esim. Ydinvoimala-onnettomuus, iso kerta-annos tappaa soluja) ja stokastisia (pitköaikaisvaikutukset dna:han->syöpäriski).
Hammasröntgenistä on käytännössä vain stokastisia haittoja.
https://www.duodecimlehti.fi/duo91423 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Potilaan hoidon kannalta tarpeellinen kuvaus tietenkin tehdään, mutta mahdollisimman turvallisesti sekä potilaan että hoitohenkilökunnan kannalta. Aina.
Terveydellisten seikkojen lisäksi huomioon on otettava myös taloudelliset resurssit. Kuinka paljon olet itse valmis käyttämään aikaa ja rahaa kuvauksiin missäkin tilanteessa?
Keskustella voidaan mistä vain ja on hyväkin keskustella, sillä asiat harvoin ovat täysin musta-valkoisia.Jos ja kun puhutaan potilaan omista taloudellisista resursseista mitä tulee myös rtg-kuvien ottoon, niin asian se puoli tuskin on monellekaan ongelma, varsinkaan julkisen puolen hammashoidossa. Yksityiselläkään puolella ei pienen rtg-kuvan otto nosta kovin paljon hammaslääkärissä käynnissä kokonaishintaa. Aikaa pienen paikallisen kuvan ottamiseen ei myöskään mene muutamaa minuuttia enempää. Tässä onkin nyt muut näkökohdat olennaisempia, lähinnä siis rtg-kuvien muodostamat mahdolliset terveysriskit, silloin kun kuvien otossa ollaan jo jollakin tietyllä tasolla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itseasiasse ristiriitaa ei ole. Ionosoivalla säteilyllä on deterministisiä (esim. Ydinvoimala-onnettomuus, iso kerta-annos tappaa soluja) ja stokastisia (pitköaikaisvaikutukset dna:han->syöpäriski).
Hammasröntgenistä on käytännössä vain stokastisia haittoja.
https://www.duodecimlehti.fi/duo91423Olihan tuossa nyt ihan selvästi ainakin pientä ristiriitaa. Toisaalta ei siis huolta säteilymääristä ja jo otettujen kuvien määrästä vaikkapa per vuosi, mutta toisaalta pitää kuitenkin aika tarkasti ja tilannekohtaisesti arvioida milloin ryhdytään rtg-kuvaamaan, jotta ei suotta altistettaisi potilasta edes niille pienillekään säteilymäärille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itseasiasse ristiriitaa ei ole. Ionosoivalla säteilyllä on deterministisiä (esim. Ydinvoimala-onnettomuus, iso kerta-annos tappaa soluja) ja stokastisia (pitköaikaisvaikutukset dna:han->syöpäriski).
Hammasröntgenistä on käytännössä vain stokastisia haittoja.
https://www.duodecimlehti.fi/duo91423https://www.duodecimlehti.fi/duo91423
Lainaus tuon linkin takaa löytyvästä artikkelista: "Stokastisille haittavaikutuksille on ominaista, että niillä ei ole kynnysarvoa. Ne voivat periaatteessa saada alkunsa miten pienestä altistuksesta tahansa. Haitta-aste ei riipu saadusta säteilyannoksesta, ainoastaan haitan todennäköisyys suurenee annoksen kasvaessa. Annosnopeus ei ole ratkaiseva, vaan koko elinaikana kertynyt kumulatiivinen annos määrää kokonaisriskin. Näin jokainen röntgenkuvaus tuo mukanaan mitättömän pienen lisäriskin, joka on sinänsä riippumaton aikaisemmista kuvauksista ja muusta säteilyaltistuksesta. Yksilön riski on suhteellisen pieni kohtalaisen isonkin annoksen jälkeen. Väestötasolla sen sijaan riski voi olla merkittävä, jos suuri joukko ihmisiä altistuu säteilylle, vaikka yksilöannokset eivät olisikaan suuria. " - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olihan tuossa nyt ihan selvästi ainakin pientä ristiriitaa. Toisaalta ei siis huolta säteilymääristä ja jo otettujen kuvien määrästä vaikkapa per vuosi, mutta toisaalta pitää kuitenkin aika tarkasti ja tilannekohtaisesti arvioida milloin ryhdytään rtg-kuvaamaan, jotta ei suotta altistettaisi potilasta edes niille pienillekään säteilymäärille.
Juu, ei ole oikeasti ristiriitaa. Joka kerta, kun kuvataan, pitää arvioida, tarvitaanko tätä tutkimusta vai ei. Jos ei tarvita, ei kuvata vaikka ei olisi kymmeneen vuoteen kuvattu. Jos tarvitaan, otetaan uusi kuva vaikka olisi vartti sitten kuvattu viimeksi. Esimerkiksi jos epäillään, että hampaan juuresta on katkennut pala poiston yhteydessä tai halutaan tarkistaa, onko leukamurtuma saatu korjattua oikeaan asentoon niin sama tutkimus voi olla tarpeen tehdä samana päivänä pariin kertaan. Tutkimusta ei jätetä tekemättä sen takia, että tänään on kuvattu jo kaksi kertaa, mutta sen takia voidaan jättää tekemättä, että ne kaksi kertaa epäonnistuivat eikä tähän hätään osata korjata sitä, mikä meni pieleen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu, ei ole oikeasti ristiriitaa. Joka kerta, kun kuvataan, pitää arvioida, tarvitaanko tätä tutkimusta vai ei. Jos ei tarvita, ei kuvata vaikka ei olisi kymmeneen vuoteen kuvattu. Jos tarvitaan, otetaan uusi kuva vaikka olisi vartti sitten kuvattu viimeksi. Esimerkiksi jos epäillään, että hampaan juuresta on katkennut pala poiston yhteydessä tai halutaan tarkistaa, onko leukamurtuma saatu korjattua oikeaan asentoon niin sama tutkimus voi olla tarpeen tehdä samana päivänä pariin kertaan. Tutkimusta ei jätetä tekemättä sen takia, että tänään on kuvattu jo kaksi kertaa, mutta sen takia voidaan jättää tekemättä, että ne kaksi kertaa epäonnistuivat eikä tähän hätään osata korjata sitä, mikä meni pieleen.
Ei se oikeasti ole ihan noin yksinkertaisen helppoa ja mustavalkoista, ainakaan kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi jo tehdyn juurihoidon hoitovastetta pitää seurata rtg-kuvilla. Mutta kuinka usein niitä kuvia otetaan esimerkiksi tällaisessa tapauksessa, niin siinä on yhtenä näkökohtana myös tämä siitä saatava säteilyannos. Sekä se että paljonko niitä säteilyannoksia on jo saatu kaiken kaikkiaan siihen mennessä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se oikeasti ole ihan noin yksinkertaisen helppoa ja mustavalkoista, ainakaan kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi jo tehdyn juurihoidon hoitovastetta pitää seurata rtg-kuvilla. Mutta kuinka usein niitä kuvia otetaan esimerkiksi tällaisessa tapauksessa, niin siinä on yhtenä näkökohtana myös tämä siitä saatava säteilyannos. Sekä se että paljonko niitä säteilyannoksia on jo saatu kaiken kaikkiaan siihen mennessä.
Kyllä - juurihoidon hoitovastetta pitää seurata röntgenkuvilla ja siitä on ihan tieteeseen perustuvat suositukset kuinka usein ja kuinka pitkään. Nämä suositukset auttavat arvioimaan, onko tutkimus tarpeen tällä kertaa. Suositusten tekemisessä on otettu huomioon kuvista aiheutuvat säteilyrasitus verrattuna kuvaamatta jättämisen aiheuttamaan potentiaaliseen terveyshaittaan.
Ei - aiempien säteilyannosten määrä ei vaikuta hammaskuvauksen tarpeen arviointiin. Jos kuva tarvitaan, se otetaan ja tarvittaessa epäonnistunut kuva uusitaan, kunhan pystytään korjaamaan se, mikä meni pieleen. Tarpeettomia kuvia taas ei pidä ottaa.
Koko pointti on siinä, että pitää aina harkita tarkasti, onko hammasröntgen tarpeen vai ei. Jos kuvasta saatava tieto tarvitaan hoidon edistämiseksi, siitä saatava sädeannos ei ole syy jättää kuva ottamatta.
- Anonyymi
Ne pienet suun sisältä otettavat kuvat aiheuttaa 0,01mSv/kpl eli sama kuin saat joka päivä taustasäteilyä. Panoraamakuva aiheuttaa 0,03mSv/kpl. Mutta se kartiokeila-TT vaihtelee tosi paljon sen mukaan mikä resoluutio eli tarkkuus halutaan 0,05-1,1mSv. Tavallinen TT on aina suuriannoksinen ja aiheuttaen 0,5-2,1mSv.
- Anonyymi
Vaikka en omaakaan asiantuntemusta näistä säteilyasioista, en silti purematta niele tuota rinnastusta jokapäiväiseen taustasäteilyyn. Se haiskahtaa jotenkin kepulilta ja tarkoituksellisen harhaanjohtavalta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaikka en omaakaan asiantuntemusta näistä säteilyasioista, en silti purematta niele tuota rinnastusta jokapäiväiseen taustasäteilyyn. Se haiskahtaa jotenkin kepulilta ja tarkoituksellisen harhaanjohtavalta.
Paikkaamattomat hampaat ” suojaavat” hammasröntgenkuvilta. Lukuisat paikat, jatkuvasti reikiintyvät hampaat, juurihoidetut, oireilevat hampaat ovat yleinen syy lukuisille kuville. Kaikki jo tehty ja tapahtunut ovat hampaissa yhä, vaikka kuinka olisi paikattu hammas jo lapsuudessa. Ennen ei kuvattu ja hoidettu vaan poistettiin ja tekarit tilalle. Nykyään on mahdollisuus hoitaa ja potilaat sitä myös vaativat. Silloin on ”pakko” myös ottaa röntgenkuvia, että saadaan pidettyä hampaat suussa ja tulehdukset poissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Paikkaamattomat hampaat ” suojaavat” hammasröntgenkuvilta. Lukuisat paikat, jatkuvasti reikiintyvät hampaat, juurihoidetut, oireilevat hampaat ovat yleinen syy lukuisille kuville. Kaikki jo tehty ja tapahtunut ovat hampaissa yhä, vaikka kuinka olisi paikattu hammas jo lapsuudessa. Ennen ei kuvattu ja hoidettu vaan poistettiin ja tekarit tilalle. Nykyään on mahdollisuus hoitaa ja potilaat sitä myös vaativat. Silloin on ”pakko” myös ottaa röntgenkuvia, että saadaan pidettyä hampaat suussa ja tulehdukset poissa.
Eli toisin sanoen olet siis samoilla linjoilla siinä että hammasröntgenkuvatkaan eivät välttämättä ole täysin harmiton ja riskitön juttu, eivätkä siis ole verrattavissa johonkin normaaliin taustasäteilyyn?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli toisin sanoen olet siis samoilla linjoilla siinä että hammasröntgenkuvatkaan eivät välttämättä ole täysin harmiton ja riskitön juttu, eivätkä siis ole verrattavissa johonkin normaaliin taustasäteilyyn?
Minusta hammaslääkärin potilaana ei kannattaisi vaivata päätään röntgensäteilyllä! Tämä on siis ihan vain mielipiteeni.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaikka en omaakaan asiantuntemusta näistä säteilyasioista, en silti purematta niele tuota rinnastusta jokapäiväiseen taustasäteilyyn. Se haiskahtaa jotenkin kepulilta ja tarkoituksellisen harhaanjohtavalta.
Se ei ole kepulia tai tarkoituksella harhaanjohtavaa, vaan nimenomaan keino tehdä hyvin hankala aihe helpommin ymmärrettäväksi. Varsinainen säteilyriskien arviointi on nimenomaan tällaisten pienten annosten stokastisten vaikutusten osalta hyvin hankalaa ja suurelta osin tilastoihin perustuvaa teoriaa. Puhutaan absorboituneista annoksista, ekvivalentti - ja efektiivisistä annoksista ja väestöannoksista ja niiden aiheuttamista tilastollisista riskeistä. Muuttujia ja mitattavia asioita on paljon eikä riskiarvioissa päästä kovin suurella varmuudella kuin suuruusluokkaan. On melkein mahdotonta sanoa, onko jonkin asian riski yksi vai kolme miljoonasta, mutta voidaan kuitenkin sanoa, että se on selvästi pienempi kuin yksi sadasta tuhannesta tai selvästi isompi kuin yksi kymmenestä miljoonasta. Taustasäteilyn määrä eri puolilla maapalloa tiedetään melko hyvin. Siten röntgentutkimuksista aiheutuvat ylimääräisen säderasituksen vertaaminen taustasäteilystä muutenkin saatavaan sädeannokseen on mielestäni melko helppotajuinen tapa suhteuttaa asioita.
- Anonyymi
Kaikkia turhia tutkimuksia vältetään. Mutta jos hampaan röntgenkuvasta saadaan hoidon kannalta tarpeellista tietoa, kuva otetaan. Potilaan aikaisempien röntgenkuvien lukumäärää ei kysytä. Sehän ei ratkaise kuvaamisen tarvetta uudessa tilanteessa.
Hammasröntgenin säteilyriskit ovat niitä pienimpiä, joita ihminen elämässään kohtaa. Paljon isomman riskin otat, kun jätät hampaat hoidotta.- Anonyymi
Vältetään koska säteily? Miksi ei kysytä aiempien röntgenkuvien määrää? Eikö olisi syytä siihenkin? Eikö keho ikäänkuin muista niitä kaikkia koko elämän ajalta ja siksi toisaalta olisi syytä kysyä tai seurata myös aiempien kuvausten määrää?
Samaa mieltä tottakai siitä että suorittamatta jääneiden kuvausten sisältämä riski voi olla suurempi kuin kuvaaminen ja siitä saatu säteilyannos, koska ilman kuvaamista voi jäädä löytämättä jokin hammassairaus tai ainakin -ongelma. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vältetään koska säteily? Miksi ei kysytä aiempien röntgenkuvien määrää? Eikö olisi syytä siihenkin? Eikö keho ikäänkuin muista niitä kaikkia koko elämän ajalta ja siksi toisaalta olisi syytä kysyä tai seurata myös aiempien kuvausten määrää?
Samaa mieltä tottakai siitä että suorittamatta jääneiden kuvausten sisältämä riski voi olla suurempi kuin kuvaaminen ja siitä saatu säteilyannos, koska ilman kuvaamista voi jäädä löytämättä jokin hammassairaus tai ainakin -ongelma.Röntgenkuvauksen säderasitusta voi ajatella vaikka käänteisenä lottokuponkina. Joka kerta, kun otetaan hammasröntgenkuva, on äärimmäisen pieni mahdollisuus, että siitä aiheutuu tappava syöpä jossain vaiheessa elämää - siis vaikka viidenkymmenen vuoden kuluttua. Kun otetaan uusi kuva, saat toisen kupongin eli riski kasvaa. Mutta vaikka otettaisiin sata kuvaa, niistä jokaisella on edelleen se sama pienen pieni "voiton" mahdollisuus. Totta kai sata kuponkia lisää yhteensä lottovoiton mahdollisuutta, mutta sillä sadannellakin kupongilla se mahdollisuus on ihan sama kuin sillä ensimmäisellä.
Turhia kuponkeja ei pidä ostaa, mutta jos tällä kerralla se tarvitaan niin aiemmat kupongit eivät tee tästä kerrasta sen riskialttiimpaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Röntgenkuvauksen säderasitusta voi ajatella vaikka käänteisenä lottokuponkina. Joka kerta, kun otetaan hammasröntgenkuva, on äärimmäisen pieni mahdollisuus, että siitä aiheutuu tappava syöpä jossain vaiheessa elämää - siis vaikka viidenkymmenen vuoden kuluttua. Kun otetaan uusi kuva, saat toisen kupongin eli riski kasvaa. Mutta vaikka otettaisiin sata kuvaa, niistä jokaisella on edelleen se sama pienen pieni "voiton" mahdollisuus. Totta kai sata kuponkia lisää yhteensä lottovoiton mahdollisuutta, mutta sillä sadannellakin kupongilla se mahdollisuus on ihan sama kuin sillä ensimmäisellä.
Turhia kuponkeja ei pidä ostaa, mutta jos tällä kerralla se tarvitaan niin aiemmat kupongit eivät tee tästä kerrasta sen riskialttiimpaa.Tarkoitatko että kaikista kuvauskerroista ei kerrykään niiden pitkäaikaista yhteisvaikutusta ja -riskiä koko kuvaushistorian ajalta?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkoitatko että kaikista kuvauskerroista ei kerrykään niiden pitkäaikaista yhteisvaikutusta ja -riskiä koko kuvaushistorian ajalta?
Tarkoitan, että jokaisesta kuvauksesta aiheutuu sama, äärimmäisen pieni stokastinen riski. Toki kahdesta kuvasta aiheutuu kaksinkertainen riski, mutta yhteensä se on silti edelleen häviävän pieni eikä vaikuta arvioon kuvauksen tarpeellisuudesta. Jos kuva on tarpeen, se otetaan vaikka olisi juuri kuvattu. Jotta aiemmin tehty tutkimus aiheuttaisi sen, että uutta tutkimusta vältetään pitää sädeannoksen lähestyä determinististä vaikutusta - tämä on mahdollista lähinnä läpivalaisututkimuksissa. Hammaskuvia pitäisi ottaa satoja kappaleita samana päivänä, että päästäisiin tällaisiin annoksiin.
- Anonyymi
Tulli röntgaa rajojen yli kulkevia ajoneuvoja. Kansanterveys on pilkanaihe poliittiseen päätöksentekoon. Vahaa, kiillota, valkaise, rumaa on silti käydä alasti.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Valkeakosken 15-v tapauksessa ihmettelen ??
On sääli, että pahoja ihmisiä liikkuu aina vapaana eri puolilla Suomea, mutta minkä ihmeen takia 15-vuotiaan nuoren täyt1443860Nyt ahdistaa
Joku nuori tyttö on surmattu Valkeakoskella. En tunne ihmistä, mutta silti se koskettaa. Uutisissa oli hiljattain, että883508Puhuuko Orpo niin totta kuin osaa?
Vai osaisiko "en muuta keksinyt" -Orpo edes vähän paremmin puhua totta? https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f8d5241f-3242016Laita viestiä?
Sitten kun on sinulle hyvä hetki, minä odotan. Jotain jäi kesken ja haluan viedä sen loppuun 😘931507Salakamera! Kirsikka Simberg julkaisi Farmilla otetut salakuvat: "Paha tapa" paljastuu! Katso kuvat!
Oho, no nyt on kyllä rikottu sääntöjä… Farmi Suomi -kuvauksista paljastuu yllättävää materiaalia. Lue lisää: https://w61306Olen ollut pois täältä neljä kuukautta
Neljä kuukautta sitten olin tosiaan psykoottinen, ja jouduinkin osastolle hoidettavaksi kahdeksi kuukaudeksi. Ystävyys-1861175Keski-ikäinen nainen raiskasi miehen
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010451173.html Ei olisi varmasti kymmenen vuotta nuorempana tarvinnut pakottaa.152937Olen ollut ikävä, tiedän
ja myönnän sitten ettei johdu mistään vahvuudesta, vaan siitä, että olen ollut aika loukkaantunut. Voit kerätä siitä pi77909- 46803
- 46787