Mikähän siinä on niin h....tin vaikeata lisätä ja kehittää vaihtoehtoisia energiamuotoja ydinvoimalle?! Jonnekin kun suunnitellaan tuulivoimaloita, niin jo alkaa kitinä, miten mukamas pilaavat ympäristöä-siis kyseisen ympäristön näkymää siinä jököttäessään.
Joissakin kaupungeissa roskat menevät polttoon ja siitä saadaan kaukolämpöä- toisissa kaupungeissa edelleenkin vain kaatopaikoille. Aurinkopaneelit ja oma pikku tuulivoimala omalle pihalle ovat edelleen melko kalliita. Netistä löytyy ohje miten kuntopyörään voi itse tehdä sähköä tuottavan systeemin- noh, miksi ei myydä valmiita edullisia helppokäyttöisiä paketteja? Ikkunalaseihin on kai jo olemassa läpinäkyviä aurinkokennokalvoja- edelleen vaikeasti saatavilla ja kalliita.
Joissakin kaupungeissa roskat menevät polttoon ja siitä saadaan kaukolämpöä- toisissa kaupungeissa edelleenkin vain kaatopaikoille. Aurinkopaneelit ja oma pikku tuulivoimala omalle pihalle ovat edelleen melko kalliita. Netistä löytyy ohje miten kuntopyörään voi itse tehdä sähköä tuottavan systeemin- noh, miksi ei myydä valmiita edullisia helppokäyttöisiä paketteja? Ikkunalaseihin on kai jo olemassa läpinäkyviä aurinkokennokalvoja- edelleen vaikeasti saatavilla ja kalliita.
Vastaukset 12
Vanhimmat
On noita todellisia vaihtoehtoja ydinvoimalle pohdittu tälläkin palstalla ja varsinkin Suomen sähköenergian tuotannosta vastaavien parissa. On yksi todellinen vaihtoehto olemassa joka toimisi kaikissa sääoloissa kaikkina vuoden aikoina, mutta sitä ei enää saa rakentaa, eikä 30 vuoden päästä enää käyttää. Nimittäin hiilivoima. Vesivoimaakaan ei saa enää uutta rakentaa, eikä niitä uusia olisi tarpeeksikaan täysin korvaamaan ydinvoima vanhojen vesivoimaloiden kanssa. Muutama bio energiaan perustuva toimisi vain täydentäjinä. Kaikki loput ovat ns. sattumaenergiaa, jotka ovat riippuvaisia sääoloista ja vuoden ajoista. Näistä on puhuttu useilla energiapäivillä vuosikymmenten aikoina ja todettu että normaalioloissa tuonti on se pelastaja, siis normaalioloissa.
Ydinvoimalle ei tosiasiallisesti ole vaihtoehtoa jos halutaan pitää energian kulutus ennallaan ja vähentää co2 päästöjä.
Näin se on. Uraaniytimen halkeamisessa vapautuu noin 20 miljoonaa kertainen määrä energiaa verrattuna yhden hiiliatomin palamiseen hiilidioksidiksi. Tästä johtuu, että realistista vaihtoehtoa ei ole.
Ydinvoimasta on tehty pari kolme kertaluokkaa liian turvallista. Se nostaa voimalan rakentamiskustannuksia ja sitä kautta tuotetun sähkön hintaa.
Ydinvoiman ongelma on, että reaktoria ei voida täysin sammuttaa. Vaikka ketjureaktio pysäytetään, niin radioaktiiviset halkeamistuotteet tuottavat merkittävästi lämpöä vielä pitkään. Lämpö on jäähdytettävä pois sydämestä. Jos tässä epäonnistutaan, niin sydän vaurioituu ja aktiivisuutta voi levitä ensin jäähdytyspiiriin, sitten suojarakennukseen ja lopulta mahdollisesti ympäristöön.
Olkiluodon keaktroin lämpöteho on kolme tuntia pikasulun jälkeen vielä runsaat 20 000 kW.
Tuollaisella teholla höyrystää normaalipaineessa n. 10 litraa vettä sekunnissa. Tämä antaa suuruusluokkakäsityksen jälkijäähdytystarpeesta. Jos "löylynheitto ei onnistu, niin kiuas ylikuumenee".
Vuonna 2011 Fukushimassa vaurioitui kolme reaktoria, kun löylynheitto epäonnistui tsunamin laitteistoille aiheuttamien vaurioiden seurauksena.
Vuonna 1979 Three Mile Islandin onnettomuudessa reaktorisydän suli osittain. Onnettomuus ei aiheuttanut henkilövahinkoja eikä merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Liittyneeköhän tuo mitenkään siihen, että on eri asiaa tuottaa energiaa 3000MW:n teholla 24/7/365 kuin tuottaa energiaa vaikkapa tuulivoimalla 10000MW:n teholla aina silloin, kun kaikki voimalat sattuvat toimimaan täydellä teholla?
Kannattaa huvikseen laskea vaikkapa, montako tuntia päivää vuodessa 100MW:n tuulivoimaloiden pitäisi pyöriä vuodessa täydellä teholla, että ne tuottaisivat saman energiamäärän kuin ydinvoimala. (Peruskoulun matematiikkaa.)
Sitten kannattaa huvikseen vielä laskea, paljonko niitä tuulivoimayksiköitä pitäisi olla, jos vaikkapa tosi iso mylly olisi 3MW kappale. Sitten vielä kannattaa katsoa, paljonko noin tehokkaita myllyjä on nykyään Suomessa ja tutustua Suomen tuulisuuteen - eli paljonko on tuulisia päiviä vuodessa.
Vihreiden piireissä vain Osmo Soininvaara ymmärtää jotain näistä asioista.
Tuulivoiman+nimellistehon+käyttökerroin+on+30+%+luokkaa.+Ydinvoimalla+se+on+3-kertainen.+Samaan+energiantuotantoon+tarvitaan+siis+3-kertainen+tuulivoimateho.+Tästä+yleensä+vaietaan+ja+puhutaan+vain+nimellistehosta,+että+niin+ja+niin+monta+megawattia+tuulitehoa.
Suomi+sähköntarve+on+noin+85+TW/vuosi,+eli+sähköä+tarvitaan+keskiteholla+noin+10+000+MW.