Miksi suomalaiselle koronarokotteelle ei löydy rahoitusta?

On sitä rahhoo vähän saatu, mutta tarve olisi useammalle kymmenelle miljoonalle. https://www.verkkouutiset.fi/akatemialta-230000-euroa-suomalaiselle-koronarokotteelle/#c94c5020

Rahat tarvitan rokottamiseen eikä rokotteen kehitystyöhön joka ehkä onnistuu joskus tai ehkä ei. Tuo suomalaisten ideahan kuulostaa lupaavalta, mutta kehitystyö on aivan alkutekiöissään. Maailmassa on varmasti 100 rokoteprojetia jotka ovat pitemmällä.

Kotimaiseen teollisuuteen ei saa investoida koska uhka viher-ruots-dem. isäntämaalle RUOTSILLE

Anonyymi kirjoitti:

Kotimaiseen teollisuuteen ei saa investoida koska uhka viher-ruots-dem. isäntämaalle RUOTSILLE

KOtimainen lääketeollisuus myydään tietenkin heti RUOTSIIN pikkurahasta max demari-alisuoriutuen

Anonyymi kirjoitti:

Rahat tarvitan rokottamiseen eikä rokotteen kehitystyöhön joka ehkä onnistuu joskus tai ehkä ei. Tuo suomalaisten ideahan kuulostaa lupaavalta, mutta kehitystyö on aivan alkutekiöissään. Maailmassa on varmasti 100 rokoteprojetia jotka ovat pitemmällä.

Lue lisää

Luulen että suomalainen rokote tehtäisiin vanhalla turvallisella tekniikalla, joka ei sillä melinda ja Bill Gate n rahoittamien rokotteiden toiminta perustuu mobiili laitteissa olevien kemikaalien injektoimsita ihmisiin, esim. Nanoja, että 5G Nano vekko voi heidät paikantaa, lusiferase valo kemikaali rokotteessa sitä varten että korona rokote statuointi näkyy lentokenttä tarkastuksessa määrätyssä valossa
Kemiallinen RNA DNA joita ei ole koskaan ollu ennen ihmisessä, pfizerin ja biotech In rokote ei estä koronaa tarttua sta. Ainoastaan venäläinen Sputnik on turvallisella perinteisellä menetelmällä tehty ja ei sisällä mobiili tekniikan kemikaaleja, jotka ei estä korona tartuntoja vaan tekee eläinkokokeissa autoimmuuni tauteja (ALS, lupus, MS, reuma jne) ja keuhkotulejduksia.
Ja ne joissa on käytetty covid 2 rokotteen perusteena tekivät luultavasti ärhäkkään nyt levinneen koronan heti rokotusten alettua.

Sputnik on tehty kuolleista normaali adeno flunssa viruksista, siksi se tai saman kaltainen on ainoa jota minun nahkaani työnnetään. En ota nanoja ja valo teknologiassa käytettyjä aineita kehooni ja keinotekoista DNA tai RNA rokotteita.
Joita pfizerin ja biotech moderna on täynnä, ja eivät estä korona tartuntoja.

Höps.

Rna-rokotteella ei ole mitään tekemästä minkään simpanssin viruksen kanssa. Rna-rokotten perusteena käytetään aitoa Covid-19-virusen rna-sekvenssiä. Varsinainen rokote tuotetaan synteettisesti ilman mitään "elävää" virusta.

Anonyymi kirjoitti:

Höps.

Rna-rokotteella ei ole mitään tekemästä minkään simpanssin viruksen kanssa. Rna-rokotten perusteena käytetään aitoa Covid-19-virusen rna-sekvenssiä. Varsinainen rokote tuotetaan synteettisesti ilman mitään "elävää" virusta.

Lue lisää

Ei ole höpönkukkua adenot voivat olla apinasta tai ihmisestä.

Oxfordin rokotteessa kuljettimena on simpanssin adenovirus ja sen geneerinen nimi on ChAdOx1.

Anonyymi kirjoitti:

Höps.

Rna-rokotteella ei ole mitään tekemästä minkään simpanssin viruksen kanssa. Rna-rokotten perusteena käytetään aitoa Covid-19-virusen rna-sekvenssiä. Varsinainen rokote tuotetaan synteettisesti ilman mitään "elävää" virusta.

Lue lisää

RNA-rokote ei suojaa SARS-CoV-2 virukselta vaan AINOASTAAN sen aiheuttaman covid-19 taudin vakavilta oireilta 90-95%:sti. Moniko saa ilman rokotetta covid-19 tausin vakavat oireet 1-10% sairastuneista?
Suomalainen nenäsumutteena otettava rokote on perinteinen rokote joka suojaa tartunnalta ja jatkotartunnoilta sekä antaa näin laumasuojan.

Anonyymi kirjoitti:

Höps.

Rna-rokotteella ei ole mitään tekemästä minkään simpanssin viruksen kanssa. Rna-rokotten perusteena käytetään aitoa Covid-19-virusen rna-sekvenssiä. Varsinainen rokote tuotetaan synteettisesti ilman mitään "elävää" virusta.

Lue lisää

Astra zenega rokote on tehty simpanssin ulosteessa olevasta adenovirus tyypistä ja sisältää lisäksi RNA ta, kuuntelin ihan itse Astra zenega firman oman tunnin selosteen englanniksi..

Anonyymi kirjoitti:

RNA-rokote ei suojaa SARS-CoV-2 virukselta vaan AINOASTAAN sen aiheuttaman covid-19 taudin vakavilta oireilta 90-95%:sti. Moniko saa ilman rokotetta covid-19 tausin vakavat oireet 1-10% sairastuneista?
Suomalainen nenäsumutteena otettava rokote on perinteinen rokote joka suojaa tartunnalta ja jatkotartunnoilta sekä antaa näin laumasuojan.

Lue lisää

Mistä tuota suomalaista rokotetta saa?
Jos kehittäjä on valtio niin se on valmis 15 vuoden kuluttua, eli on turha puhua edes että valtio pysyisi markkina tahdissa. Sen saa unohtaa.
Jos kehitys annetaan lääkefirmalle se on ihmiskoe vaiheessa 45 päivän kuluttua,

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole höpönkukkua adenot voivat olla apinasta tai ihmisestä.

Oxfordin rokotteessa kuljettimena on simpanssin adenovirus ja sen geneerinen nimi on ChAdOx1.

Joo totta on tuo Oxford rokote on simbassin ulosteesta otettuja adenoviruksista tehty. Väitetään että se ei voi tarttua ihmisiin?
Kuuntelin heidän esittelyä tunnin, mutta siinä oli myös RNA juttua tai jotain näitä uusia kemian tehtaan juttuja.

Anonyymi kirjoitti:

Astra zenega rokote on tehty simpanssin ulosteessa olevasta adenovirus tyypistä ja sisältää lisäksi RNA ta, kuuntelin ihan itse Astra zenega firman oman tunnin selosteen englanniksi..

Lue lisää

Tosi kiva, ällöttävää.

Anonyymi kirjoitti:

Joo totta on tuo Oxford rokote on simbassin ulosteesta otettuja adenoviruksista tehty. Väitetään että se ei voi tarttua ihmisiin?
Kuuntelin heidän esittelyä tunnin, mutta siinä oli myös RNA juttua tai jotain näitä uusia kemian tehtaan juttuja.

Lue lisää

Simpanssin paskaa ja ihmisen sikiöstä otettuja soluja. Arvoitukseksi on jäänyt otettiinko solut elävästä vai kuolleesta sikiöstä. Synkältä kuulostaa... En ota rokotetta.

Anonyymi kirjoitti:

Höps.

Rna-rokotteella ei ole mitään tekemästä minkään simpanssin viruksen kanssa. Rna-rokotten perusteena käytetään aitoa Covid-19-virusen rna-sekvenssiä. Varsinainen rokote tuotetaan synteettisesti ilman mitään "elävää" virusta.

Lue lisää

Koronarokotteessa käytetty koronan piikkiproteiinin rna on valmistettu synteettisesti. Siinä ei ole virusta edes yhden proteiinin rna:n muodossa.

Anonyymi kirjoitti:

RNA-rokote ei suojaa SARS-CoV-2 virukselta vaan AINOASTAAN sen aiheuttaman covid-19 taudin vakavilta oireilta 90-95%:sti. Moniko saa ilman rokotetta covid-19 tausin vakavat oireet 1-10% sairastuneista?
Suomalainen nenäsumutteena otettava rokote on perinteinen rokote joka suojaa tartunnalta ja jatkotartunnoilta sekä antaa näin laumasuojan.

Lue lisää

Voi luoja tätä tiedottamisen tasoa ja lukutaitoa. Rokote estää taudin oireet sen jälkeen kun immuniteetti on kehittynyt. Siihenhän menee rokotusten jälkeen vähintään 2 viikkoa. Sinä aikana voi teoriassa sairastua, ellei suojaa itseään. Todennäköisesti tauti on silloin lievempi. Mikään rokote ei estä tartuntaa, koska viruksen täytyy ensin päätyä soluun, ennen kuin immuniteetti sen tuhoaa.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä tuota suomalaista rokotetta saa?
Jos kehittäjä on valtio niin se on valmis 15 vuoden kuluttua, eli on turha puhua edes että valtio pysyisi markkina tahdissa. Sen saa unohtaa.
Jos kehitys annetaan lääkefirmalle se on ihmiskoe vaiheessa 45 päivän kuluttua,

Lue lisää

Heh heh. Vai vielä valtion kehittämä rokote? On teillä mielikuvitusta. Kaikki rokotteet ovat lääkefirmojen kehittämiä.

Anonyymi kirjoitti:

Simpanssin paskaa ja ihmisen sikiöstä otettuja soluja. Arvoitukseksi on jäänyt otettiinko solut elävästä vai kuolleesta sikiöstä. Synkältä kuulostaa... En ota rokotetta.

Kyllä kansa on tyhmää.

Joo, mutta kun on kyse elättien sopeutumisrahoista ja muista eduista, asiat hoituvat samantien.

Rahat pysyisi suomessa, nyt syydetään 1,5 miljardia koronarokotuksiin ulkomaille.

Omavaraisuus ja rokoteteknologian kehittyminen.

Anonyymi kirjoitti:

Omavaraisuus ja rokoteteknologian kehittyminen.

Tämä. Pitää ajatella elämää myös COVID-19 viruksesta eteenpäin. Ei ole mitenkään poissuljettua että koronaviruksen levittyä ympäri maailman ja tartuttua järkyttävään määrään eläinlajeja saamme kohtepuoliin iloksemme COVID-21 ja/tai COVID-22 viruksen. Niihin ei tietenkään tehoa COVI-19 rokote.

Seuraava virus voi olla nykyistä paljon ärhäkämpi tappamaan kuten olivat SARS ja MERS, molemmat pandemiaksi yrittäneitä ja eläimistä tarttuneita koronaviruksia viimeiseltä kahdelta vuosikymmeneltä. Siinä tilanteessa kotimaisella rokotetutkimuksella ja mahdollisuudella tarvittaessa ottaa hyvin nopeasti käyttöön kokeellisia rokotteita eturivin suojelutyötä tekevien rokottamiseen voi olla vaikutuksenaan kymmenien tuhansien viruskuolemien välttäminen.

Kaikki ne rahat pitäisi jakaa matuille ja ideaalituöttömille niin ettei työn tekijöille jäisi kuin luu käteen.

Kokoomus leikannut koulutuksesta, niin paljon ettei Suomessa ole enää osaamista rokotteen kehittämiseen.

Nyt jos aletaan opettelee/kouluttaa, niin korona on tappanut koko kansan, ennen kuin osaaminen löytyy.

Sama ilmiö monella muullakin alalla. Suomesta oltiin tekemässä kokoomuksen avulla halpatyövoima valtiota, joka olisi kilpaillut osaamisessa Bulgarian, Romania yms. valtioden kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Kokoomus leikannut koulutuksesta, niin paljon ettei Suomessa ole enää osaamista rokotteen kehittämiseen.

Nyt jos aletaan opettelee/kouluttaa, niin korona on tappanut koko kansan, ennen kuin osaaminen löytyy.

Sama ilmiö monella muullakin alalla. Suomesta oltiin tekemässä kokoomuksen avulla halpatyövoima valtiota, joka olisi kilpaillut osaamisessa Bulgarian, Romania yms. valtioden kanssa.

Lue lisää

Miten niin ei osata, juurihan sellainen on kehitetty, vain rahat puuttuvat laajasta testaamisvaiheesta.

ja jos ei ota roketetta, niin menettäköön oikeuden valtion maksamaan korona hoitoon.

Anonyymi kirjoitti:

ja jos ei ota roketetta, niin menettäköön oikeuden valtion maksamaan korona hoitoon.

... joka hoito teho-osastolla maksaa 3000 euroa per vuorokausi. Keskimäärin teholle joutunut koronapotilas tulee maksamaan siis lähes 50000 euroa.

https://yle.fi/uutiset/3-11393622

"Covid-potilaan hoito teho-osastolla maksaa vuorokaudessa noin kolmetuhatta euroa, ja keskimäärin potilas viipyy tehohoidossa parisen viikkoa. "

Anonyymi kirjoitti:

... joka hoito teho-osastolla maksaa 3000 euroa per vuorokausi. Keskimäärin teholle joutunut koronapotilas tulee maksamaan siis lähes 50000 euroa.

https://yle.fi/uutiset/3-11393622

"Covid-potilaan hoito teho-osastolla maksaa vuorokaudessa noin kolmetuhatta euroa, ja keskimäärin potilas viipyy tehohoidossa parisen viikkoa. "

Lue lisää

Ja niitä on ollut Tehohoidossa tähän asti 270-300hlöä. Emme tiedä myöskään, oliko heillä muita sairauksia, jotka ajoivat teho-hoitoon. Kunnat, potilaat tai lääkärit eivät saa kertoa julkisuudessa mitään koronaan liittyvistä asioista. THL otti heti alkuun yksinoikeuden kaikkiin juttuihin. Vetosi yksilönsuojaan, vaikka se Suomessa pelaa ihan hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

Ja niitä on ollut Tehohoidossa tähän asti 270-300hlöä. Emme tiedä myöskään, oliko heillä muita sairauksia, jotka ajoivat teho-hoitoon. Kunnat, potilaat tai lääkärit eivät saa kertoa julkisuudessa mitään koronaan liittyvistä asioista. THL otti heti alkuun yksinoikeuden kaikkiin juttuihin. Vetosi yksilönsuojaan, vaikka se Suomessa pelaa ihan hyvin.

Lue lisää

Tämä salailun ilmapiiri tekee tästä epäilyttävän.

.olenhan ammatiltani kassaneiti, ja siten kaikkien virusten vastaanottaja. Koronaa ei ole tullut, minulle, työkavereille eikä asiakkaillekaan tiettävästi. Kyllä siellä aika avoimesti puhutaan. Nyt moni on turhautunut koko aiheeseen, eikä jaksa pitää maskeja, naapurin kanssa voi jutellakin. Mitä siihen rokotteeseen tulee, melkoisen tuoreessa muistissa on sikarokote, jonka seuraukset oli kauheat.

Suomessa kehitetään parhaillaan koronarokotetta, jolla voisi onnistuessaan olla useita etuja verrattuna useisiin loppusuoralla oleviin kansainvälisiin hankkeisiin .

Rokote annettaisiin pistoksen sijaan nenäsuihkeena. Kerta-annos riittäisi, eikä toista rokotuskertaa tarvittaisi täyden suojan saamiseksi, kuten monissa muissa rokotteissa näillä näkymin on tarpeen.

Alustavien tutkimustulosten perusteella suomalaiskeksintö estäisi myös jo rokotuksen saanutta enää tartuttamasta tautia eteenpäin. Tähän mennessä tehtyjen tutkimusten pistoksena annettavat rokotteet eivät anna tällaista niin sanottua steriloivaa immuniteettia.

Lisäksi rokoteannosten tuottamiseen käytettävä menetelmä olisi verrattain edullinen, ja se onnistuisi myös Suomessa.


HANKKEELLA on kuitenkin suuri pulma: raha. Käynnissä olevien hiirillä tehtävien kokeiden jälkeen tutkimuksessa edetään ihmisillä tehtäviin kokeisiin, jotka ovat vaihe vaiheelta kalliimpia.

Tutkimuksessa ovat mukana myös akatemiaprofessori­ Kari Alitalo Helsingin yliopistosta ja professori­ Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta työryhmineen.

Testauksen toteutus on kallista, se vaatii suuren ihmisjoukon ja porukkaa sitä tekemään.

Testattavia on oltava kymmeniä tuhansia, joista osa saisi oikean rokotteen sijasta lumelääkettä. Rokotetta olisi todennäköisesti testattava ulkomailla alueella, jossa koronaa on paljon. Laaja tutkimus vaatisi todennäköisesti rahaa vielä kymmeniä miljoonia euroja.

ULKOMINISTERIÖSSÄ muun muassa terveyden ja hyvinvoinnin hankkeiden vientiä ja rahoitusta edistävä Päivi Sillanaukee on innostunut kotimaisesta tutkimushankkeesta.

Meillä on tässä sellainen keksintö käsillä, jossa olisi itse rokotteen lisäksi myös innovaatio siitä, miten nykyistä Suomessa olemassa olevaa tutkimus- ja tuotanto-osaamista pystyttäisiin käyttämään aivan toisella tavalla, ja mullistaisi itse asiassa koko tämänhetkisen rokotetuotannon, hän toteaa.

Moni maa suorastaan kilpailee koronatutkimukseen annettavalla tuella, sillä sen katsotaan edistävän kansan terveyden lisäksi myös valtion imagoa korkean teknologian osaajana. Sillanaukee muistuttaa, että esimerkiksi Saksa on rahoittanut maassaan tehtävää rokotetutkimusta 750 miljoonalla eurolla ja Ranska 200 miljoonalla.

Mutta miksi lupaavalle ja kiireelliselle rokotetutkimukselle on sitten Suomessa vaikea saada tukea?

Sillanaukeen mukaan koronarokotetutkimuksen rahoitusvaikeudet periytyvät osittain viime vuosituhannen lopulta.

Meillä oli 90-luvulla paljon innostusta bioteknologiaan, mutta moni pettyi silloin tuloksiin ja prosessien pitkään kestoon. Myös valtio joutui alaskirjaamaan sijoituksiaan bioteknologian yrityksiin, Sillanaukee sanoo.

Myös kotimainen rokotevalmistus loppui 2000-luvun alussa, minkä jälkeen Suomi on ollut lähinnä mukana kansainvälisissä tutkimuksissa.

SUOMEEN ei Sillanaukeen mukaan ole syntynyt kovin vahvaa terveysalan rahoitusosaamista ja -rahastoja. Myös valtion rahoitusmekanismeissa esimerkiksi Sitran, Business Finlandin ja Suomen akatemian kautta olisi hänen mukaansa kehitettävää esimerkiksi alkuvaiheen yritysten kasvattamisen tukemisessa.

Sillanaukee onkin huolissaan suomalaisen koronarokotetutkimuksen rahoituksesta. Vaihtoehtoja selvitetään hänen mukaansa parhaillaan. Tähän mennessä hanke on saanut rahaa Suomen Akatemialta, ja tukea on haettu myös Business Finlandilta.

Alkuvaiheen kliinisiin tutkimuksiin ja tutkimuslupien vaatimusten edellyttämiin toimenpiteisiin pitäisi rahoitus saada turvattua jo tämän vuoden puolella, hän toteaa.

Näiden jälkeen voitaisiin päästä sille listalle, mistä tulevaisuudessa valitaan lisärokotteita EU:n ja globaaliin rokotesalkkuun. Molemmat olisivat mahdollisia rahoituskanavia.

SUOMALAINEN tutkimusryhmä on hakenut marraskuun lopulla niin sanottua CEPI-rahoitusta, jota tukevat useat valtiot ja järjestöt. Tämä kattaisi kuluja ensimmäisen ihmisillä tehtävän tutkimusvaiheen loppuun.

Tämä on meille tärkeä haaste, koska Suomella on nyt monta elementtiä, jotka ovat maailmassa aivan kärkeä. Keksinnöistä ei osata muodostaa konsepteja ja niitä joudutaan tavallaan myymään liian aikaisessa vaiheessa, kuin jos meillä olisi olemassa vahvemmin kotimaisten sijoittajien ja valtion rahoitusosaamista.

Sakselan mukaan rahoituksen ja itse asiassa koko tutkimusjärjestelmän kehittäminen olisi myös varautumista mahdollisiin tuleviin pandemioihin.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa kehitetään parhaillaan koronarokotetta, jolla voisi onnistuessaan olla useita etuja verrattuna useisiin loppusuoralla oleviin kansainvälisiin hankkeisiin .

Rokote annettaisiin pistoksen sijaan nenäsuihkeena. Kerta-annos riittäisi, eikä toista rokotuskertaa tarvittaisi täyden suojan saamiseksi, kuten monissa muissa rokotteissa näillä näkymin on tarpeen.

Alustavien tutkimustulosten perusteella suomalaiskeksintö estäisi myös jo rokotuksen saanutta enää tartuttamasta tautia eteenpäin. Tähän mennessä tehtyjen tutkimusten pistoksena annettavat rokotteet eivät anna tällaista niin sanottua steriloivaa immuniteettia.

Lisäksi rokoteannosten tuottamiseen käytettävä menetelmä olisi verrattain edullinen, ja se onnistuisi myös Suomessa.


HANKKEELLA on kuitenkin suuri pulma: raha. Käynnissä olevien hiirillä tehtävien kokeiden jälkeen tutkimuksessa edetään ihmisillä tehtäviin kokeisiin, jotka ovat vaihe vaiheelta kalliimpia.

Tutkimuksessa ovat mukana myös akatemiaprofessori­ Kari Alitalo Helsingin yliopistosta ja professori­ Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta työryhmineen.

Testauksen toteutus on kallista, se vaatii suuren ihmisjoukon ja porukkaa sitä tekemään.

Testattavia on oltava kymmeniä tuhansia, joista osa saisi oikean rokotteen sijasta lumelääkettä. Rokotetta olisi todennäköisesti testattava ulkomailla alueella, jossa koronaa on paljon. Laaja tutkimus vaatisi todennäköisesti rahaa vielä kymmeniä miljoonia euroja.

ULKOMINISTERIÖSSÄ muun muassa terveyden ja hyvinvoinnin hankkeiden vientiä ja rahoitusta edistävä Päivi Sillanaukee on innostunut kotimaisesta tutkimushankkeesta.

Meillä on tässä sellainen keksintö käsillä, jossa olisi itse rokotteen lisäksi myös innovaatio siitä, miten nykyistä Suomessa olemassa olevaa tutkimus- ja tuotanto-osaamista pystyttäisiin käyttämään aivan toisella tavalla, ja mullistaisi itse asiassa koko tämänhetkisen rokotetuotannon, hän toteaa.

Moni maa suorastaan kilpailee koronatutkimukseen annettavalla tuella, sillä sen katsotaan edistävän kansan terveyden lisäksi myös valtion imagoa korkean teknologian osaajana. Sillanaukee muistuttaa, että esimerkiksi Saksa on rahoittanut maassaan tehtävää rokotetutkimusta 750 miljoonalla eurolla ja Ranska 200 miljoonalla.

Mutta miksi lupaavalle ja kiireelliselle rokotetutkimukselle on sitten Suomessa vaikea saada tukea?

Sillanaukeen mukaan koronarokotetutkimuksen rahoitusvaikeudet periytyvät osittain viime vuosituhannen lopulta.

Meillä oli 90-luvulla paljon innostusta bioteknologiaan, mutta moni pettyi silloin tuloksiin ja prosessien pitkään kestoon. Myös valtio joutui alaskirjaamaan sijoituksiaan bioteknologian yrityksiin, Sillanaukee sanoo.

Myös kotimainen rokotevalmistus loppui 2000-luvun alussa, minkä jälkeen Suomi on ollut lähinnä mukana kansainvälisissä tutkimuksissa.

SUOMEEN ei Sillanaukeen mukaan ole syntynyt kovin vahvaa terveysalan rahoitusosaamista ja -rahastoja. Myös valtion rahoitusmekanismeissa esimerkiksi Sitran, Business Finlandin ja Suomen akatemian kautta olisi hänen mukaansa kehitettävää esimerkiksi alkuvaiheen yritysten kasvattamisen tukemisessa.

Sillanaukee onkin huolissaan suomalaisen koronarokotetutkimuksen rahoituksesta. Vaihtoehtoja selvitetään hänen mukaansa parhaillaan. Tähän mennessä hanke on saanut rahaa Suomen Akatemialta, ja tukea on haettu myös Business Finlandilta.

Alkuvaiheen kliinisiin tutkimuksiin ja tutkimuslupien vaatimusten edellyttämiin toimenpiteisiin pitäisi rahoitus saada turvattua jo tämän vuoden puolella, hän toteaa.

Näiden jälkeen voitaisiin päästä sille listalle, mistä tulevaisuudessa valitaan lisärokotteita EU:n ja globaaliin rokotesalkkuun. Molemmat olisivat mahdollisia rahoituskanavia.

SUOMALAINEN tutkimusryhmä on hakenut marraskuun lopulla niin sanottua CEPI-rahoitusta, jota tukevat useat valtiot ja järjestöt. Tämä kattaisi kuluja ensimmäisen ihmisillä tehtävän tutkimusvaiheen loppuun.

Tämä on meille tärkeä haaste, koska Suomella on nyt monta elementtiä, jotka ovat maailmassa aivan kärkeä. Keksinnöistä ei osata muodostaa konsepteja ja niitä joudutaan tavallaan myymään liian aikaisessa vaiheessa, kuin jos meillä olisi olemassa vahvemmin kotimaisten sijoittajien ja valtion rahoitusosaamista.

Sakselan mukaan rahoituksen ja itse asiassa koko tutkimusjärjestelmän kehittäminen olisi myös varautumista mahdollisiin tuleviin pandemioihin.

Lue lisää

Tuo ei nyt oikein tunnu totuudelta. Kymmeniä miljoonia testaukseen on kovin vähän. Eikä sitten kuitenkaan löydy rahoittajaa. Joku on tässä asiassa vialla, muutama kymmenen miljoonaa on tässä karkkiraha.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa kehitetään parhaillaan koronarokotetta, jolla voisi onnistuessaan olla useita etuja verrattuna useisiin loppusuoralla oleviin kansainvälisiin hankkeisiin .

Rokote annettaisiin pistoksen sijaan nenäsuihkeena. Kerta-annos riittäisi, eikä toista rokotuskertaa tarvittaisi täyden suojan saamiseksi, kuten monissa muissa rokotteissa näillä näkymin on tarpeen.

Alustavien tutkimustulosten perusteella suomalaiskeksintö estäisi myös jo rokotuksen saanutta enää tartuttamasta tautia eteenpäin. Tähän mennessä tehtyjen tutkimusten pistoksena annettavat rokotteet eivät anna tällaista niin sanottua steriloivaa immuniteettia.

Lisäksi rokoteannosten tuottamiseen käytettävä menetelmä olisi verrattain edullinen, ja se onnistuisi myös Suomessa.


HANKKEELLA on kuitenkin suuri pulma: raha. Käynnissä olevien hiirillä tehtävien kokeiden jälkeen tutkimuksessa edetään ihmisillä tehtäviin kokeisiin, jotka ovat vaihe vaiheelta kalliimpia.

Tutkimuksessa ovat mukana myös akatemiaprofessori­ Kari Alitalo Helsingin yliopistosta ja professori­ Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta työryhmineen.

Testauksen toteutus on kallista, se vaatii suuren ihmisjoukon ja porukkaa sitä tekemään.

Testattavia on oltava kymmeniä tuhansia, joista osa saisi oikean rokotteen sijasta lumelääkettä. Rokotetta olisi todennäköisesti testattava ulkomailla alueella, jossa koronaa on paljon. Laaja tutkimus vaatisi todennäköisesti rahaa vielä kymmeniä miljoonia euroja.

ULKOMINISTERIÖSSÄ muun muassa terveyden ja hyvinvoinnin hankkeiden vientiä ja rahoitusta edistävä Päivi Sillanaukee on innostunut kotimaisesta tutkimushankkeesta.

Meillä on tässä sellainen keksintö käsillä, jossa olisi itse rokotteen lisäksi myös innovaatio siitä, miten nykyistä Suomessa olemassa olevaa tutkimus- ja tuotanto-osaamista pystyttäisiin käyttämään aivan toisella tavalla, ja mullistaisi itse asiassa koko tämänhetkisen rokotetuotannon, hän toteaa.

Moni maa suorastaan kilpailee koronatutkimukseen annettavalla tuella, sillä sen katsotaan edistävän kansan terveyden lisäksi myös valtion imagoa korkean teknologian osaajana. Sillanaukee muistuttaa, että esimerkiksi Saksa on rahoittanut maassaan tehtävää rokotetutkimusta 750 miljoonalla eurolla ja Ranska 200 miljoonalla.

Mutta miksi lupaavalle ja kiireelliselle rokotetutkimukselle on sitten Suomessa vaikea saada tukea?

Sillanaukeen mukaan koronarokotetutkimuksen rahoitusvaikeudet periytyvät osittain viime vuosituhannen lopulta.

Meillä oli 90-luvulla paljon innostusta bioteknologiaan, mutta moni pettyi silloin tuloksiin ja prosessien pitkään kestoon. Myös valtio joutui alaskirjaamaan sijoituksiaan bioteknologian yrityksiin, Sillanaukee sanoo.

Myös kotimainen rokotevalmistus loppui 2000-luvun alussa, minkä jälkeen Suomi on ollut lähinnä mukana kansainvälisissä tutkimuksissa.

SUOMEEN ei Sillanaukeen mukaan ole syntynyt kovin vahvaa terveysalan rahoitusosaamista ja -rahastoja. Myös valtion rahoitusmekanismeissa esimerkiksi Sitran, Business Finlandin ja Suomen akatemian kautta olisi hänen mukaansa kehitettävää esimerkiksi alkuvaiheen yritysten kasvattamisen tukemisessa.

Sillanaukee onkin huolissaan suomalaisen koronarokotetutkimuksen rahoituksesta. Vaihtoehtoja selvitetään hänen mukaansa parhaillaan. Tähän mennessä hanke on saanut rahaa Suomen Akatemialta, ja tukea on haettu myös Business Finlandilta.

Alkuvaiheen kliinisiin tutkimuksiin ja tutkimuslupien vaatimusten edellyttämiin toimenpiteisiin pitäisi rahoitus saada turvattua jo tämän vuoden puolella, hän toteaa.

Näiden jälkeen voitaisiin päästä sille listalle, mistä tulevaisuudessa valitaan lisärokotteita EU:n ja globaaliin rokotesalkkuun. Molemmat olisivat mahdollisia rahoituskanavia.

SUOMALAINEN tutkimusryhmä on hakenut marraskuun lopulla niin sanottua CEPI-rahoitusta, jota tukevat useat valtiot ja järjestöt. Tämä kattaisi kuluja ensimmäisen ihmisillä tehtävän tutkimusvaiheen loppuun.

Tämä on meille tärkeä haaste, koska Suomella on nyt monta elementtiä, jotka ovat maailmassa aivan kärkeä. Keksinnöistä ei osata muodostaa konsepteja ja niitä joudutaan tavallaan myymään liian aikaisessa vaiheessa, kuin jos meillä olisi olemassa vahvemmin kotimaisten sijoittajien ja valtion rahoitusosaamista.

Sakselan mukaan rahoituksen ja itse asiassa koko tutkimusjärjestelmän kehittäminen olisi myös varautumista mahdollisiin tuleviin pandemioihin.

Lue lisää

Uskon että suomalainen rokote olisi turvallinen, mutta ongelma on hitaus jos valtio on sen kehittäjä, siitä ei tule mitään hitauden takia, se tulee siirtää kilpailulliselle lääkefirmalle (kotimainen) kehitettäväksi niin rokote on 3 kk päästä nenässämme.

Tällä hetkellä on liikaa kilpailua, jotta tuntemattomaan kehittäjään panostettaisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo ei nyt oikein tunnu totuudelta. Kymmeniä miljoonia testaukseen on kovin vähän. Eikä sitten kuitenkaan löydy rahoittajaa. Joku on tässä asiassa vialla, muutama kymmenen miljoonaa on tässä karkkiraha.

Lue lisää

Juuri näin. Suomalaiset olivat liian hitaasti liikkeellä. Maailmallahan kehitettiin yli 100 rokotetta samaan aikaan. Nopeat syövät hitaat.

Sun foliohattus vuotaa.

Tältä se just tuntuu. Sikarokote poisti liian vähän

Höpsistä taas. Näitä maita ei ole tuettu killingilläkään.

Aiemmin ihmetystä on herättänyt se, että kehitteillä olevaa rokotetta eri maissa on testeissä saatettu verrata vallan toisen viruspohjan rokotteeseen, eikä placeboon. Näitä sitten on vertailtu kertomatta miksi ihmeessä? Jos kyseessä olisi luonnonlääkintä ja menettelytapa sama, hurveltaminen loppuisi lyhyeen.

Rokotetesteihin kumma kyllä on vielä halukkaita, mutta eiköhän tuokin laimene jahka tietämys lisääntyy.

HPV-rokotteen järkyttävistä seurauksista olisi jo korkea aika Suomessakin puhua. Miksi lapset, tytöt ja pojat asetetaan näin suureen vaaraan. Vanhempia pitäisi ehdottomasti kuulla ja heitä myös uskoa. Mikäli tarkoitus on saada ihmiset pelkäämään rokotteita, niin hyvin on onnistuttu.

Miltä olisi kuulostanut, jos kivikaudella olisi aloitettu kehittämään kirvestä voittoa tavoittelematta?
Meillä ehkä olisi vieläkin sosialidemokraattinen kehittymätön kivikirves.

Rokotteilla tavoitellaan aina mahdollisimman suurta taloudellista etua. Koska maat hankkivat rokotteensa verovaroilla ja lähestulkoon koko kansalle, houkutus rokottaa kaikkia mahdollisia bakteereja ja viruksia vastaan on yritykselle tavattoman suuri. Vastuuvapaus vielä kruunaa kaiken ja rokotetehtailu voi alkaa.

Rokotehistoriaan tarkemmin perehtyneet eivät voi kuin hämmästellä hämmästelemisen perään, että miten mahdollista. Ne lukemattomat tarinat kansojen pelastamisesta samalla kun uudet ja entistä oudommat taudit on saatu ”voitettujen” tilalle, panee kenen tahansa historioitsijan mietteliääksi. Periaatteena aina ollut, että kun kerran jo tutkittu, se on siinä. Toista kertaa ei parane enää tai rahantulo estyy.

Eikö se ole verrattavissa veren tai elinten luovutukseen?

Anonyymi kirjoitti:

Eikö se ole verrattavissa veren tai elinten luovutukseen?

Tämä on sinun mielipiteesi.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on sinun mielipiteesi.

Kuolleen solujen - tai elinten - käytöllä ei ole mitään eroa, sattui lähteenä olemaan abortoitu sikiö tai aikuinen. Eihän ketään ole tapettu siksi, että saataisiin soluja. Nykyään soluja luovuttavat pääosin elävät ihmiset tutkimusten yhteydessä. Kyse on pienestä solunäytteestä, joka jäädytetään. Muutamasta solusta kasvatetaan astiassa solulinja, jolla ei ole vuosien jälkeen mitään tekemistä alkuperäisen solun kanssa. Kehitys- ja testausvaiheessa käytettyjä soluja ei tietenkään ole enää valmiissa tuotteessa. Valmis tuote on useimmiten täysin synteettinen.

Se onnistuu helposti kun kansallistetaan kaikki. Kun valtio omistaa kaiken niin voitot jää valtiolle. Sitten kaikki poliitikot voivatkin siirtyä huippupalkkahommiin johtajiksi ja konsulteiksi näihin firmoihin tekemättä yhtään mitään. Ja sitten kun valtio omistaa kaiken niin työttömyys saadaan nollattua kun jokaiselle löytyy jonkin homma näistä valtionlaitoksista.

TE-toimistoa ei tämän jälkeen myöskään enää tarvita, ja kaikki TE-toimiston ihmiset voidaan siirtää henkilöstöhallintoon näihin firmoihin.

KELAn toimintaa voidaan myös supistaa 75% ja siirtää sieltä nämä ihmiset eri työtehtäviin noihin firmoihin.

JA NÄIN SE SUOMI NOUSEE!

Eikä tarvita mitään muuta kuin 2-puoluejärjetelmä jossa eduskunnassa ja hallituksessa on vain vihersuvakkifemakot ja vasemmiston lihavat ihrakasat.

Kuka ostaa SUOMI-Tietokoneen jos laitan firman pystyyn Nokialle ja jossa jokainen työntekijä on suomalainen?

Anonyymi kirjoitti:

Kuka ostaa SUOMI-Tietokoneen jos laitan firman pystyyn Nokialle ja jossa jokainen työntekijä on suomalainen?

Juuri kukaan ei osta. Sillä kaikki Suomessa valmistettu on liian kallista.

Buhuu. Onko piikkipelko? En tarvitse nenäsumuttimia.

Säälittäviä monomaanikkoja? Persuörinä ei ole älykästä eikä hauskaa.