Aihe

Riistakameroiden kuvaustilaan virittäytymisen aika?

Anonyymi

Koska riistakamera ottaa eniten turhia kuvia, pitäisi se saada käynnistymään kytkemällä virta ulkoisesta akusta erillisen liiketunnistimen avulla.

Saatuaan virtaa kamera "latautuu" kuvaustilaan esim. 10 sekunnissa. Onko jossakin tietoja eri kameramallien ko. latautumisajoista?

22

100

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Laitapa googleen hakusanoiksi seuraavat:

      keskustelu riistakamera

      Löydät muutaman hyvän linkin joiden kautta pääset kysymään asiasta enemmän tietäviltä.

      Nyt jos kertoisit mitä olet riistakameralla kuvaamassa niin osaisimme ehkä auttaa täällä palstallakin. Joku aikanaan kyseli auton havaitsemisesta riistakameran avulla, löytyy se ja moni muukin keskustelu aiheesta tällä tavalla:

      https://www.google.com/search?q=auto+riistakamera+suomi24+elektroniikka

      • Anonyymi

        Löytyi pätevä kuvaustapa, mutta peiliheijastuskameran pitäminen talvisessa metsässä ilman lämmityksen tarvitsemaa verkkovirtaa jää ratkaisutta. Ja peilikamera on kallis.

        Autot pitäisi kuvata rekisterinumeron tarkkuudella koska asiatonta liikennettä alkaa olla paljon.

        Liiketunnistimen (näkökenttä kavennettu) ohjaama päästöhidastettu rele voisi ohjata solenoidia, joka painaisi välittömästi laukeavan kameran laukaisinta. Kameran tulisi olla "mekaaninen" koska elektroniikan herääminen kestää esim. 10 s ja kohde on jo kaukana.
        Paras olisi "jokamiehen" induktiosilmukka tien alle ohjaamaan kameraa ja laskuria. Valmiita paketteja ei ole näkynyt ja luultavasti hinta tulisi esteeksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Löytyi pätevä kuvaustapa, mutta peiliheijastuskameran pitäminen talvisessa metsässä ilman lämmityksen tarvitsemaa verkkovirtaa jää ratkaisutta. Ja peilikamera on kallis.

        Autot pitäisi kuvata rekisterinumeron tarkkuudella koska asiatonta liikennettä alkaa olla paljon.

        Liiketunnistimen (näkökenttä kavennettu) ohjaama päästöhidastettu rele voisi ohjata solenoidia, joka painaisi välittömästi laukeavan kameran laukaisinta. Kameran tulisi olla "mekaaninen" koska elektroniikan herääminen kestää esim. 10 s ja kohde on jo kaukana.
        Paras olisi "jokamiehen" induktiosilmukka tien alle ohjaamaan kameraa ja laskuria. Valmiita paketteja ei ole näkynyt ja luultavasti hinta tulisi esteeksi.

        Autot ei ole mitään riistaa joten riistakamerasta ei ole apua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Löytyi pätevä kuvaustapa, mutta peiliheijastuskameran pitäminen talvisessa metsässä ilman lämmityksen tarvitsemaa verkkovirtaa jää ratkaisutta. Ja peilikamera on kallis.

        Autot pitäisi kuvata rekisterinumeron tarkkuudella koska asiatonta liikennettä alkaa olla paljon.

        Liiketunnistimen (näkökenttä kavennettu) ohjaama päästöhidastettu rele voisi ohjata solenoidia, joka painaisi välittömästi laukeavan kameran laukaisinta. Kameran tulisi olla "mekaaninen" koska elektroniikan herääminen kestää esim. 10 s ja kohde on jo kaukana.
        Paras olisi "jokamiehen" induktiosilmukka tien alle ohjaamaan kameraa ja laskuria. Valmiita paketteja ei ole näkynyt ja luultavasti hinta tulisi esteeksi.

        Eikö kukaan löydä induktiosilmukka pakettia tien alle?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö kukaan löydä induktiosilmukka pakettia tien alle?

        Tämä ei ole paketti. Lisäksi tarvittaneen induktiovirran voimalla
        toimiva rele? http://www.barriko.com/silmukkaohje.pdf

        Melkein betoniin valettava ettei liiku http://luostarinkatu12.fi/images/files/porttien_kayttoohje.pdf

        Induktanssi kuvaa kelan, käämin tai muun yleisen johdinsilmukan kykyä vastustaa sen läpi kulkevan sähkövirran muutosta...

        Saako induktiosta käämiin virran, joka voi kytkeä releen hetkeksi? Vai miten induktio hyödynnetään? https://fi.wikipedia.org/wiki/Kela_(komponentti)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Löytyi pätevä kuvaustapa, mutta peiliheijastuskameran pitäminen talvisessa metsässä ilman lämmityksen tarvitsemaa verkkovirtaa jää ratkaisutta. Ja peilikamera on kallis.

        Autot pitäisi kuvata rekisterinumeron tarkkuudella koska asiatonta liikennettä alkaa olla paljon.

        Liiketunnistimen (näkökenttä kavennettu) ohjaama päästöhidastettu rele voisi ohjata solenoidia, joka painaisi välittömästi laukeavan kameran laukaisinta. Kameran tulisi olla "mekaaninen" koska elektroniikan herääminen kestää esim. 10 s ja kohde on jo kaukana.
        Paras olisi "jokamiehen" induktiosilmukka tien alle ohjaamaan kameraa ja laskuria. Valmiita paketteja ei ole näkynyt ja luultavasti hinta tulisi esteeksi.

        Voisitko vielä tarkentaa mikä edelleen on ongelmasi? Mitä väliä sillä on että riistakamera ottaa turhia kuvia? Laitat siihen riittävän ison muistikortin ja sitten annat kuvien räpsyttää ruudullesi vaikka pari kuvaa sekunnissa vauhdilla. Kyllä siitä näkee jos yhtäkkiä kuvassa onkin auto isommankin kuvajoukon seasta. Kymmenen tuhannen kuvan katseluun kuluu alle tunti.

        Kuinka usein kuvattava kohde liikkuu kuvausalueella? Kerran viikossa, kerran kuukaudessa, kerran vuodessa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö kukaan löydä induktiosilmukka pakettia tien alle?

        Ei induktiosilmukkapaketteja tien alla säilytetä joten sieltä niitä on turha etsiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voisitko vielä tarkentaa mikä edelleen on ongelmasi? Mitä väliä sillä on että riistakamera ottaa turhia kuvia? Laitat siihen riittävän ison muistikortin ja sitten annat kuvien räpsyttää ruudullesi vaikka pari kuvaa sekunnissa vauhdilla. Kyllä siitä näkee jos yhtäkkiä kuvassa onkin auto isommankin kuvajoukon seasta. Kymmenen tuhannen kuvan katseluun kuluu alle tunti.

        Kuinka usein kuvattava kohde liikkuu kuvausalueella? Kerran viikossa, kerran kuukaudessa, kerran vuodessa?

        Nyt taisi tulla ongelmaksi millaiset laitteet ison kuvamäärän katsomiseen olisi oltava ja miten niitä sitten osaa käyttää. Nyt on puhelin, läppäri ja pöytäkone.

        Kuvia tulisi vaihtelevasti 0-20 kuvaa päivässä, ehkä 40 viikossa ja kuvasta pitäisi erottaa erilaiset autot. Lisäksi saattaa myrskyt heiluttaa puita ja kuvamäärä kasvaa.

        Kuvissa on mukana sään ja valoisuuden mukaan hämäriä otoksia, joita on vaikea tulkita.
        Kyllä ne ehtii yksitellenkin katsoa.


      • Anonyymi

    • Anonyymi

      Tien poikki kumiletku. Toinen pää tulpataan ja toiseen päähän viritetään mikrokytkin, jonka kautta kytkeytyy valonsäde fotodiodille.
      Kun mikrokytkin on avoin, on virrankulutus nolla. Auton pyörät litistävät letkua, ja ilmanpaine kytkee mikrokytkimen kautta valolähteen hetkeksi päälle. Valo suunnataan oheisen kytkennän fotodiodille.
      https://aijaa.com/rvG1M2
      Tuossa toimii mikä tahansa N-tyypin MOSFET.
      Releenä voi olla myös mikä tahansa 12 voltin rele, jonka virran FET kestää. D1 tarvitaan poistamaan releen käämin "takapotku".
      Kytkennän vetoaika (sekunneissa) riippuu FETin hilan(g) jännittestä sekä siitä kuinka nopeasti vastus R3 purkaa kondensaattoria C1.
      Aikaa säädetään kondensaattorin arvolla tai sen rinnalla olevan purkuvastuksen arvolla.
      Vastuksien arvot eivät ole kriittisiä, ja vaikuttavat ainoastaan aikavakioon. Sen verran fotodiodille pitää jäädä sarjavastusta, että sen maksimi virrankestoa ei ylitetä. Fotodiodin läpi ei pimeässä kulje kuin joitakin mikroamppeereja. Tällöin muihin komponentteihin ei tule jännitettä ja FET ei johda.
      Fotodiodin kanssa sarjassa oleva 5k6 vastus rajoittaa virtapulssia kondensaattoriin.
      Jos valopulsseja ei tule fotodiodille, pariston parasta ennen päiväys tulee aiemmin vastaan kuin virta loppuisi.
      Mikäli fotodiodi on "pimeässä putkessa" suunnattuna suoraan tulevaan valopulssiin, ei virtaa kulu juuri ollenkaan.
      Tällä menettelyllä ei virtaa kulu kuin muutama mikroampeeri, kunnes auto aktivoi releen. Silloin virtaa kuluu hetkellisesti käytännössä vain sen verran kuin rele kuluttaa.

      • Anonyymi

        Perusongelma on ettei kamera reagoi kyllin nopeasti ja kuvaa vasta auton mentyä ohitse.

        Edellisen kirjoittajan ohje on hyvä ja soveltamiskelpoinen. Kiitoksia!
        Sovellussuunnitelma: Fotodiodi olisi "pimeässä putkessa" suunnattuna suoraan tulevan auton valoihin (Ledi- ja ksenon- valotkin kelvannee). Tämä fotodiodi olisi esim. 10 metrin johdon päässä havaitsemassa auton tulon ennen riistakameraa.

        Rele kytkee valon tai muun muutoksen riistakameran tunnistimen havaittavaksi ja kamera ottaa kuvasarjan, jonka aikana auto liikkuu kameran tunnistinalueen läpi eikä ehdi pois ennen kuvaamisen alkamista.

        Käsityönä on todettu kameran laukeavan kun liiketunnistimen edestä vetäistään mekaaninen näköeste pois. Mekaniikan toimivuus olisi talvella epävarma. Infrapuna lediä ei ole kokeiltu. Jokin näkymätön säteily sen pitäisi olla.
        Nyt kysyn miten riistakamera herätetään ajoissa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Perusongelma on ettei kamera reagoi kyllin nopeasti ja kuvaa vasta auton mentyä ohitse.

        Edellisen kirjoittajan ohje on hyvä ja soveltamiskelpoinen. Kiitoksia!
        Sovellussuunnitelma: Fotodiodi olisi "pimeässä putkessa" suunnattuna suoraan tulevan auton valoihin (Ledi- ja ksenon- valotkin kelvannee). Tämä fotodiodi olisi esim. 10 metrin johdon päässä havaitsemassa auton tulon ennen riistakameraa.

        Rele kytkee valon tai muun muutoksen riistakameran tunnistimen havaittavaksi ja kamera ottaa kuvasarjan, jonka aikana auto liikkuu kameran tunnistinalueen läpi eikä ehdi pois ennen kuvaamisen alkamista.

        Käsityönä on todettu kameran laukeavan kun liiketunnistimen edestä vetäistään mekaaninen näköeste pois. Mekaniikan toimivuus olisi talvella epävarma. Infrapuna lediä ei ole kokeiltu. Jokin näkymätön säteily sen pitäisi olla.
        Nyt kysyn miten riistakamera herätetään ajoissa?

        Tuon letkunhan voi asentaa vaikka 50 m ennen kameraa. Fotodiodin aktivointi ei toimi, jos auto ajaa esim. pimeänä. Kytkennän ideahan on maastokäytössä, että selvitään virransyötössä pelkillä paristoilla. Kaapelia kameralle tarvitaan silloin enemmän. Letku pitää tietysti upottaa tien poikki, ja sen letkun päälle asennetaan esim lauta, joka painaa letkua littuun. Oikealla tavalla konstruoitu mikrokytkinviritys ei tarvitse toimiakseen kuin pienen litistyksen siihen letkuun. Sen konstruktion voi ensin testata pajalla esim. tallaamalla letkuun. Ilma toimii hyvin, mutta mikäänhän ei estä täyttämästä sitä letkua vaikka pakkasnesteellä käyttäen pakkasellakin pehmeää letkun materiaalia. Luonnollisesti talvella vähintään letkun kohta on pidettävä lumesta ja jäästä vapaana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuon letkunhan voi asentaa vaikka 50 m ennen kameraa. Fotodiodin aktivointi ei toimi, jos auto ajaa esim. pimeänä. Kytkennän ideahan on maastokäytössä, että selvitään virransyötössä pelkillä paristoilla. Kaapelia kameralle tarvitaan silloin enemmän. Letku pitää tietysti upottaa tien poikki, ja sen letkun päälle asennetaan esim lauta, joka painaa letkua littuun. Oikealla tavalla konstruoitu mikrokytkinviritys ei tarvitse toimiakseen kuin pienen litistyksen siihen letkuun. Sen konstruktion voi ensin testata pajalla esim. tallaamalla letkuun. Ilma toimii hyvin, mutta mikäänhän ei estä täyttämästä sitä letkua vaikka pakkasnesteellä käyttäen pakkasellakin pehmeää letkun materiaalia. Luonnollisesti talvella vähintään letkun kohta on pidettävä lumesta ja jäästä vapaana.

        Lämpötilavaihteluiden vuoksi letku kannattaa pitää mahdollisimman lyhyenä. Varmuutta lisää, että käyttää kahta letkua - molemmille "ajourille" oma. Mikrokytkimet kytketään toimimaan rinnan. Mikäli ei halua käyttää tavallisia mikrokytkimiä, voi sellaisen rakentaa lasiputkireleestä (reed-rele) ja pienestä nappimagneetista. Magneetti kiinnitetään letkun päässä olevaan "paisuntakalvoon". Lasiputkirele säädetään sellaiselle etäisyydelle magneetista, ettei se sulkeudu. "Paisuntakalvon" pullistuessa magneetti relettä lähestyessään sulkeutuu, ja kytkee virran. Säädön voi konstruoida helposti ruuvisäätöiseksi. Noita painekytkimiä on myös saatavissa valmiita kaupallisia versioita. Tän palstan henkeen kuuluu paremmin tuo tee se itse versio.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lämpötilavaihteluiden vuoksi letku kannattaa pitää mahdollisimman lyhyenä. Varmuutta lisää, että käyttää kahta letkua - molemmille "ajourille" oma. Mikrokytkimet kytketään toimimaan rinnan. Mikäli ei halua käyttää tavallisia mikrokytkimiä, voi sellaisen rakentaa lasiputkireleestä (reed-rele) ja pienestä nappimagneetista. Magneetti kiinnitetään letkun päässä olevaan "paisuntakalvoon". Lasiputkirele säädetään sellaiselle etäisyydelle magneetista, ettei se sulkeudu. "Paisuntakalvon" pullistuessa magneetti relettä lähestyessään sulkeutuu, ja kytkee virran. Säädön voi konstruoida helposti ruuvisäätöiseksi. Noita painekytkimiä on myös saatavissa valmiita kaupallisia versioita. Tän palstan henkeen kuuluu paremmin tuo tee se itse versio.

        Mikäänhän ei estä myöskään käyttämästä enemmän mielikuvitusta, ja kehitellä tuon letkun asemasta muita mikrokytkimen aktivointitapoja. Esim. kaksi (erikokoista) U-profiilia "sisäkkäin" siten, että jouset pitävät ne vähän erillään toisistaan, ja tiellä kulkijan paine saa ne sitten tiiviisti vastakkain.
        Profiilien sisään edellä kuvattu mikrokytkin, reed-rele konstruktio tai ihan tavallinen palautuva painonappikytkin. Sen voi sitten suojata lialta ja säältä sijoittamalla konstruktio esim. polkupyörän sisäkumin sisään suojaan. Jousien sijaan voi profiilien sisään sijoittaa sopivasti kaarevan tangon, jonka toinen pää ankkuroidaan profiilien toiseen päähän. Toiseen (liikkuvaan) päähän sijoitetaan sitten tuo kytkinkontruktio. Tangon ankkuroidussa päässä on kierteet säätöä varten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikäänhän ei estä myöskään käyttämästä enemmän mielikuvitusta, ja kehitellä tuon letkun asemasta muita mikrokytkimen aktivointitapoja. Esim. kaksi (erikokoista) U-profiilia "sisäkkäin" siten, että jouset pitävät ne vähän erillään toisistaan, ja tiellä kulkijan paine saa ne sitten tiiviisti vastakkain.
        Profiilien sisään edellä kuvattu mikrokytkin, reed-rele konstruktio tai ihan tavallinen palautuva painonappikytkin. Sen voi sitten suojata lialta ja säältä sijoittamalla konstruktio esim. polkupyörän sisäkumin sisään suojaan. Jousien sijaan voi profiilien sisään sijoittaa sopivasti kaarevan tangon, jonka toinen pää ankkuroidaan profiilien toiseen päähän. Toiseen (liikkuvaan) päähän sijoitetaan sitten tuo kytkinkontruktio. Tangon ankkuroidussa päässä on kierteet säätöä varten.

        Haluttaessa tuon kytkimen voi myös edullisissa olosuhteissa korvata kauko-ohjattavalla ovikellolla. Painonappi sijoitetaan tiessä olevaan konstruktioon. Kokeilemalla selviää kuinka kauas painonappilähettimestä ovikellon vastaanottimen voi sijoittaa. Ovikellovastaanottimesta on äänihälytyksen sijaan kytkettävä signaali kameran ohjaukseen.


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä tämän kytkennän https://aijaa.com/rvG1M2 komponentit olisi kätevä hankkia esim. Jyväskylän seudulla?

        Sepäkadulla kyselemässä oisko hyllyssä tai sitten tilaamalla jostain nettikaupasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä tämän kytkennän https://aijaa.com/rvG1M2 komponentit olisi kätevä hankkia esim. Jyväskylän seudulla?

        Partco on ollut hyvä paikka niitä noutaa. Itse olen tilannut ne noudettavaksi myymälästä, mutta posti varmaan toimii myös hyvin Jyväskylän seudulle.
        https://www.partco.fi/fi/2015-fototransistorit
        Niin kuin mainitsin, osien ei tarvitse olla tarkasti kytkentäkaavion mukaisia. Koska osat ovat halpoja, kannattaa tilata esim. vastuksia ja kondensaattoreita lähiarvoilla ylimääräisiä oikean aikavakion säätämiseksi. FET voi ohjata vaikka LEDiä sarjavastuksella varustettuna suoraankin (470 - 560 Ohmia, jos käyttöjannite on n. 12V). Silloin tarvitaan vain LEDin virran (n. 20mA) kestävä N-MOSFET. Rele ja diodi D1 jäävät silloin pois.
        Kytkennän virrat ovat niin pieniä, että vastusten tehonkesto voi olla pienin mahdollinen.
        Myös FET voidaan valita silloin vain LEDin virran kestäväksi tyypiksi. Jos halutaan pudottaa käyttöjännitettä, FET pitäisi valita logiikkatasolla toimivista. Eli datalehdissä ilmaistu Vgs(th) on riittävän matala. Elektrolyyttikondensaattorin jännitekesto valitaan noin kaksinkertaiseksi käyttöjännitteestä.


    • Anonyymi

      Minkähän takia pitää olla "riistakamera" -oikeilla valvontakameroilla homma toimii aivan eri tasolla kuin noilla.
      Oikeissa valvontakameroissa on älyä tunnistaa ihmiset ja autotkin.

      • Anonyymi

        Tuo on oikea hyväksytty ratkastu, tämä keskusteluketju on lukittu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on oikea hyväksytty ratkastu, tämä keskusteluketju on lukittu.

        Avasin lukon. Kokemusta on muinoisista kassakaappihommista .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avasin lukon. Kokemusta on muinoisista kassakaappihommista .

        Tämmöisten ketjujen lukot avataan kukkopillillä puhaltamalla.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riinan oudot selitykset

      Riina sanoo iltiksen haastattelussa että avioliiton ongelmat johtuvat siitä ettei häntä katsottu tai hänestä kiinnostuttu kun liikkuivat Kallen kanssa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      109
      10108
    2. Elina Lepomäen vetäytyminen kova isku

      "Petteri Orpon joukkueen epäonni jatkuu – Elina Lepomäen vetäytyminen kova isku". https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/0c6c716d-c8eb-4c01-aaf7-3626832
      Maailman menoa
      83
      3559