Aihe

Yksiavioinen suhde

Anonyymi

Mikä on oma kokemuksenne normaalista yksiavioisesta parisuhteesta? Oletteko olleet onnellisia ja tyytyväisiä, vai tuleeko jossain kohtaa tunne että alkaa kyllästyttää tai ahdistaa, että haluaisi olla muidenkin kanssa, tai toisaalta että haluaisi olla yksin enemmän? Tokihan tähän varmasti vaikuttaa myös pitkälti se että millaisen ihmisen on rinnalleen löytänyt. Jos kyseessä on sielunkumppani, hyvin samantyylinen ihminen kuin mitä itse on, niin edellämainituilta tuntemuksilta varmaankin vältytään. Mutta monet ihmiset eivät välttämättä niin hirveän huolella ole valinneet sitä kumppaniaan, vaan on vaan ryhdytty parisuhteeseen jonkun kanssa, jonka kanssa kemiat noin suurinpiirtein kohtaavat ja jonka kanssa jotensakin viihtyy. Joillekin kelpaa lähes minkälainen ihminen vaan kunhan vaan on joku kumppani siinä rinnalla, eikä "tarvitse" olla yksin. Siispä mikä on oma kokemuksenne parisuhteista noin yleisesti ottaen? Kannattaako parisuhteessa olla, vai olisiko yksin helpompaa? Oletteko koskaan harkinneet polyamorista suhdetta?

37

129

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mikä on oma kokemuksenne normaalista yksiavioisesta parisuhteesta?

      -Riippuen parisuhteesta hyvää tai huono, yleensä molempia mahtuu yhteiselle matkalle.

      Oletteko olleet onnellisia ja tyytyväisiä, vai tuleeko jossain kohtaa tunne että alkaa kyllästyttää tai ahdistaa, että haluaisi olla muidenkin kanssa, tai toisaalta että haluaisi olla yksin enemmän?

      - Taaskin riippuen parisuhteesta. 2 viimeisintä on parhaimmat ja onnellisimmat, sitä edeltävät kaukana onnesta. Välillä ahdistaa, välillä ajattelee, että yksin olisi helpompaa. Kai se on sitä, ettei elä ihan sellaisesti kun todella tykkäisi elää. Olosuhteet vaikuttaa.

      Muiden kanssa on sitten omat ongelmansa, kaikkien kanssa aina jotain. Yksi asia voi olla paremmin ja tusina huonommin. Ei siksi pitäisi erota tai vaihtaa kumppanista toiseen, että välillä on tylsää. Tylsyys on osa elämää.

      • Kannattaako parisuhteessa olla, vai olisiko yksin helpompaa?

        -Kannattavuus tuskin on se juttu, vaan se tuntuuko se hyvältä olla parisuhteessa. Jos se ottaa enemmän, kun antaa niin ehkei kannata. Yksin on ainakin vapaa tekemään ihan omalla tyylillä. Se on yksin olemisen suurin etu.

        Oletteko koskaan harkinneet polyamorista suhdetta?

        -En ikinä. Mä tykästyn niin vahvasti ihmiseen, kun tykästyn etten oikein pysty jakautumaan tuollasen suhteen edellyttämällä tavalla. Nyppimällä rusinoita pullasta.


    • Anonyymi

      Parisuhde ja aito rakkaus on paras. Yksin voi olla helpompi elää mutta parisuhde on antoisampi ja voihan olla molemmilla omat asunnot, jos kaipaa paljon yksinoloa.
      Polyamoria ei sovi minulle ollenkaan.

      • Anonyymi

        Kuin omasta kynästäni :)


    • Aika harvalla on varmaan kokemusta kovin monesta toimivasta yksiavioisesta parisuhteesta. Joten suhteen normaaliutta on vaikea arvioida.

      Mutta ehkä juuri siinä on se avain. Ei pidä olettaa, että olisi jokin normaali malli, jota noudattamalla suhde toimii. On kaksi ihmistä, joiden odotukset ja tarpeet pitää sovittaa yhteen. Keskustella ja olla rehellinen ja kuunnella. Rakentaa niiden asioiden varaan, jotka toimivat eikä keskittyä niihin, mitkä eivät toimi.

      "Mutta monet ihmiset eivät välttämättä niin hirveän huolella ole valinneet sitä kumppaniaan, "

      Mä luulen että suurimmalle osalle elämä vaan on liian lyhyt oikein huolella valita kumppania. Kun luulen että tuo tuppaa menemään siihen, että aikaa vaan sitten kuluu ja kuluu valitsemiseen, kuin naisten kanssa vaatekaupoilla. Seuraavan elämän voi sitten elää valitun kanssa.

      • Hyvä kommentti. 👍


    • Anonyymi

      "Mikä on oma kokemuksenne normaalista yksiavioisesta parisuhteesta?"

      No aikast lyhyeeseen ne ovat loppuneet, pisin niistä on kestänyt 2,5 vuotta, mutt onnekseni mä käsitin lopulta olleeni ainoastaan kulissi, miehen toiselle parisuhteelle.
      Siitä toipuminen on kestänyt vuosia ja matkallani on tullut muita pettymyksiä lisää.

      Mulle on tullut vankka käsitys miesten yksiavioisuudesta; se on olematon fantasia!
      Viimeisin suhteeni uuden kihlattuni kanssa päättyi; kun sulhaseni sai lapsen ex-vaimonsa kanssa. Oli kuulemma täysin vahinko... johon oli ajautunut kun kävi poikiaan katsomassa ex-v.aimonsa luona. Mä puolestani tulkitsin ett meidän suhteemme oli saanut kuolin iskun ja se loppui siihen! The end.

      Mä olen sinkku ja tulen pysymään, oletettavasti lopun ikääni.
      Viimeisin ihastukseni, joka oli kovin lyhyt aikainen... Kävi näet ilmi jo keskusteluissamme ettei hän halua hankkia yhtään lasta koskaan elämäänsä.
      Se näet olisi hänestä; "Vastuuntunnotonta, yli kansoitetulla maapallollamme!
      Joten se "vastuunkantaja" jäi siltä istumalta, eikä aiheuttanut suurempaa surua mun elämääni.

      • Melko paska temppu. Tuo se saattaa olla syy siihenkin, miksi jotkut karttaa tyyppejä joiden exät pyörii nurkissa, kun jos se vanha suola alkaa janottaa.

        Kelju juttu. :(


      • Anonyymi

        Kuinka moneen tapaukseen vankkumaton kantasi perustuu? Eikö jää pieneintäkään mahdollisuutta, että joku kunnollinenkin saattaisi maailmassa olla tarjolla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuinka moneen tapaukseen vankkumaton kantasi perustuu? Eikö jää pieneintäkään mahdollisuutta, että joku kunnollinenkin saattaisi maailmassa olla tarjolla?

        Semmoista mahdollisuutta ei vaan ole. Yhtä todennäköistä on törmätä puhuvaan yksisarviseen.


    • Anonyymi

      Oma kokemus parisuhteista on tietysti huono, koska tässä ollaan yksin eletty jo vuosia enkä vieläkään ole toipunut exän pettämisestä ja jättämisestä. Luultavasti en koskaan toivukaan, koska sen verran katkera ja miehiä halveksiva musta on tullut. En usko, että enää pystyn sitoutumaan kehenkään saati sitten luottamaan toisen tukeen ja uskollisuuteen. Sellainen on harhaa.

      Yksiavioisuus on yleensä vain toisen osapuolen yksiavioisuutta. Polyamoriaa en ymmärrä ollenkaan, vaan pidän sitä sairaiden yksilöiden isminä samalla tavalla kuin jotain huuhaalahkolaisuutta. Moraalitonta ja vastenmielistä.

      • Oletko sä nyt sitten valmistautunut henkisesti itsellisen äidin rooliin? Muumimukista isä ja itsellesi kaikki valta ja vastuu ja huoli lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Jos ja kun sulla jo muutenkin on tapana ahtaa elämäsi täyteen kaikkea tekemistä.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Oletko sä nyt sitten valmistautunut henkisesti itsellisen äidin rooliin? Muumimukista isä ja itsellesi kaikki valta ja vastuu ja huoli lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Jos ja kun sulla jo muutenkin on tapana ahtaa elämäsi täyteen kaikkea tekemistä.

        Itsellisten äitien, naisten määrä on kasvussa eli naisten, jotka haluavat tehdä lapsen yksin ja tämä oikeuttaa nykyisin ihan yhteiskunnan tuella hedelmöityksen. Itse näen tässä hieman ongelmaa, jos mietitään tulevaisuutta. Miesten todellakin kannattaisi ryhdistäytyä ja myös muuntua nykyaikaan ja ottaa vastuuta nykyajan mukaisesti vanhemmuudesta ja parisuhteesta. Tällä meiningillä miehistä tosiaan tulee pelkkiä spermalähteitä. Miten tulevien sukupolvien miesten ja naisten ajatukset ja toiminta, kun he ovat kasvaneet vain äidin huomassa ja tarkoitan sitä, että kun siitä tulee laajempi, vallitseva käytäntö.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Itsellisten äitien, naisten määrä on kasvussa eli naisten, jotka haluavat tehdä lapsen yksin ja tämä oikeuttaa nykyisin ihan yhteiskunnan tuella hedelmöityksen. Itse näen tässä hieman ongelmaa, jos mietitään tulevaisuutta. Miesten todellakin kannattaisi ryhdistäytyä ja myös muuntua nykyaikaan ja ottaa vastuuta nykyajan mukaisesti vanhemmuudesta ja parisuhteesta. Tällä meiningillä miehistä tosiaan tulee pelkkiä spermalähteitä. Miten tulevien sukupolvien miesten ja naisten ajatukset ja toiminta, kun he ovat kasvaneet vain äidin huomassa ja tarkoitan sitä, että kun siitä tulee laajempi, vallitseva käytäntö.

        "Miesten todellakin kannattaisi ryhdistäytyä ja myös muuntua nykyaikaan ja ottaa vastuuta nykyajan mukaisesti vanhemmuudesta ja parisuhteesta. "

        Miksi kannattaisi? Jotta jokin kannattaisi, niin oletetun tuloksen pitäisi olla suurempi kuin oletettu panos. Ja nyt varmaan hyvin monen miehen kannalta näin ei ole.

        "Miten tulevien sukupolvien miesten ja naisten ajatukset … "

        Tulevaisuus on aina sen ajan murhe ja koskee vain niitä, jotka elävät tulevaisuudessa.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        "Miesten todellakin kannattaisi ryhdistäytyä ja myös muuntua nykyaikaan ja ottaa vastuuta nykyajan mukaisesti vanhemmuudesta ja parisuhteesta. "

        Miksi kannattaisi? Jotta jokin kannattaisi, niin oletetun tuloksen pitäisi olla suurempi kuin oletettu panos. Ja nyt varmaan hyvin monen miehen kannalta näin ei ole.

        "Miten tulevien sukupolvien miesten ja naisten ajatukset … "

        Tulevaisuus on aina sen ajan murhe ja koskee vain niitä, jotka elävät tulevaisuudessa.

        No, hyvin yrittää provota. Monet meistä kyllä ajattelee tuleviakin sukupolvia ja niin pitäisikin. Kyllä meillä on tietynlainen vastuu maapallomme tulevaisuudesta, monia nuoria se ahdistaa liikaakin ja sit on niitä vanhuksia joita asia ei kiinnosta lainkaan.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Oletko sä nyt sitten valmistautunut henkisesti itsellisen äidin rooliin? Muumimukista isä ja itsellesi kaikki valta ja vastuu ja huoli lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Jos ja kun sulla jo muutenkin on tapana ahtaa elämäsi täyteen kaikkea tekemistä.

        En tiedä kenelle luulet kommentoivasi, mutta en ole hän. Mun lapset on tehty ja ainoa hyvä asia, mitä keneltäkään mieheltä oon koskaan saanut.


      • Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä kenelle luulet kommentoivasi, mutta en ole hän. Mun lapset on tehty ja ainoa hyvä asia, mitä keneltäkään mieheltä oon koskaan saanut.

        Hyvä niin. Se oli tällainen keskiarvoistus kaikkeen ehtivästä nykynaisesta. Urat ja harrastukset ja tiedostavat aktiviteetit ja sitten vielä perhe kakun koristeeksi. Jos kello tikittää.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        "Miesten todellakin kannattaisi ryhdistäytyä ja myös muuntua nykyaikaan ja ottaa vastuuta nykyajan mukaisesti vanhemmuudesta ja parisuhteesta. "

        Miksi kannattaisi? Jotta jokin kannattaisi, niin oletetun tuloksen pitäisi olla suurempi kuin oletettu panos. Ja nyt varmaan hyvin monen miehen kannalta näin ei ole.

        "Miten tulevien sukupolvien miesten ja naisten ajatukset … "

        Tulevaisuus on aina sen ajan murhe ja koskee vain niitä, jotka elävät tulevaisuudessa.

        Tulevaisuus ei ole aina sen ajan murhe.. Tulevaisuutta voi myös rakentaa semmoiseksi kun sen tulevaisuuden toivoisi joskus olevan. Koskee myös suhteita. NYT pitäisi tehdä päätöksiä mitä tulevaisuudelta siis toivoisi. Ei pitkät suhteet tipu taivaasta kun aika pakkaa loppuu kesken.. Ajan pituuskin on jollain lailla rajattu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tulevaisuus ei ole aina sen ajan murhe.. Tulevaisuutta voi myös rakentaa semmoiseksi kun sen tulevaisuuden toivoisi joskus olevan. Koskee myös suhteita. NYT pitäisi tehdä päätöksiä mitä tulevaisuudelta siis toivoisi. Ei pitkät suhteet tipu taivaasta kun aika pakkaa loppuu kesken.. Ajan pituuskin on jollain lailla rajattu.

        Omaan tulevaisuuteensa voi vaikuttaa. Mutta siihen se sitten jää. Jos puhutaan tulevista sukupolvista, niin ne ovat vain ajatusrakennelma, jotka eivät vaikuta nykyhetkeen. Ellei sitten tieten tahtoen halua loihtia murheita itselleen tyhjästä.

        Parisuhteiden kannalta omaa tulevaisuuttaan voi rakentaa niillä reunaehdoilla, että jollakulla muulla pitää olla samansuuntainen näkemys tulevaisuudesta. Jos ei, niin sillekään asialle ei mitään voi. Voi tietysti vaihtaa omaa näkemystään, jos haluaa alistua toisen elämään sivuosan näyttelijäksi.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Omaan tulevaisuuteensa voi vaikuttaa. Mutta siihen se sitten jää. Jos puhutaan tulevista sukupolvista, niin ne ovat vain ajatusrakennelma, jotka eivät vaikuta nykyhetkeen. Ellei sitten tieten tahtoen halua loihtia murheita itselleen tyhjästä.

        Parisuhteiden kannalta omaa tulevaisuuttaan voi rakentaa niillä reunaehdoilla, että jollakulla muulla pitää olla samansuuntainen näkemys tulevaisuudesta. Jos ei, niin sillekään asialle ei mitään voi. Voi tietysti vaihtaa omaa näkemystään, jos haluaa alistua toisen elämään sivuosan näyttelijäksi.

        Sivuosaan? Eikö suhteessa ole 2 ihmistä ja eikö heillä voisi olla yhteiset tavoitteet ja tulevaisuus? Jos sitä pitkäaikaista kumppania siis edes haluaa? Suhde on myös kompromissien tekemistä. Yhteen kasvamista ja halua sitoutua. Ei siinä itsekkäästi pidä toimia eikä mikään sivuosaan näyttelijä olla. Yhdessä se tulevaisuus toteutetaan. Eikö?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sivuosaan? Eikö suhteessa ole 2 ihmistä ja eikö heillä voisi olla yhteiset tavoitteet ja tulevaisuus? Jos sitä pitkäaikaista kumppania siis edes haluaa? Suhde on myös kompromissien tekemistä. Yhteen kasvamista ja halua sitoutua. Ei siinä itsekkäästi pidä toimia eikä mikään sivuosaan näyttelijä olla. Yhdessä se tulevaisuus toteutetaan. Eikö?

        Naisten näkemys suhteista nykyään on yhä useammin sarja jonkinlaisia monogaamisia suhteita, joissa miehen pitäisi vastata aina kulloinkin sen hetken elämäntilanteen tarpeita. Jos nuo ja vain nuo roolit ovat tarjolla, eivätkä ne täysin vastaa miehen omia odotuksia, niin vaihtoehdot ovat kieltäytyä roolista tai sitten suostua, jolloin kyseessä on jonkinlainen sivuosa.

        "eikö heillä voisi olla yhteiset tavoitteet ja tulevaisuus? "

        Voi tietenkin, mutta aika perkeeleen vaikeaa se tuntuu olevan. Voi tietenkin kiistää ja väittää että se on ihan helppoa, mutta silloin odotan, että näytöksi on itse jo pitkään ollut siinä suhteessa yhteisine tavoitteineen. Yleensä se vaan on niin, että "olisin kyllä mutku..."


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Naisten näkemys suhteista nykyään on yhä useammin sarja jonkinlaisia monogaamisia suhteita, joissa miehen pitäisi vastata aina kulloinkin sen hetken elämäntilanteen tarpeita. Jos nuo ja vain nuo roolit ovat tarjolla, eivätkä ne täysin vastaa miehen omia odotuksia, niin vaihtoehdot ovat kieltäytyä roolista tai sitten suostua, jolloin kyseessä on jonkinlainen sivuosa.

        "eikö heillä voisi olla yhteiset tavoitteet ja tulevaisuus? "

        Voi tietenkin, mutta aika perkeeleen vaikeaa se tuntuu olevan. Voi tietenkin kiistää ja väittää että se on ihan helppoa, mutta silloin odotan, että näytöksi on itse jo pitkään ollut siinä suhteessa yhteisine tavoitteineen. Yleensä se vaan on niin, että "olisin kyllä mutku..."

        Tavoitteista ja kehittämisestä saa ihan tarpeeksi töissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sivuosaan? Eikö suhteessa ole 2 ihmistä ja eikö heillä voisi olla yhteiset tavoitteet ja tulevaisuus? Jos sitä pitkäaikaista kumppania siis edes haluaa? Suhde on myös kompromissien tekemistä. Yhteen kasvamista ja halua sitoutua. Ei siinä itsekkäästi pidä toimia eikä mikään sivuosaan näyttelijä olla. Yhdessä se tulevaisuus toteutetaan. Eikö?

        Parisuhteitahan on joka lähtöön. Elämä "toteutetaan" aina sekä yksin molemmat tahoillaan sekä yhdessä. Kyse on mittasuhteista.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Omaan tulevaisuuteensa voi vaikuttaa. Mutta siihen se sitten jää. Jos puhutaan tulevista sukupolvista, niin ne ovat vain ajatusrakennelma, jotka eivät vaikuta nykyhetkeen. Ellei sitten tieten tahtoen halua loihtia murheita itselleen tyhjästä.

        Parisuhteiden kannalta omaa tulevaisuuttaan voi rakentaa niillä reunaehdoilla, että jollakulla muulla pitää olla samansuuntainen näkemys tulevaisuudesta. Jos ei, niin sillekään asialle ei mitään voi. Voi tietysti vaihtaa omaa näkemystään, jos haluaa alistua toisen elämään sivuosan näyttelijäksi.

        Ohhoh. Kyllä aikuisilla ihmisillä on velvollisuus jättää planeetta ja elinolosuhteet mahdollisimman hyviksi tulevia sukupolvia varten! Niin menneet sukupolvet ovat meille tehneet. Onneksi et ole missään päättävässä asemassa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itsellisten äitien, naisten määrä on kasvussa eli naisten, jotka haluavat tehdä lapsen yksin ja tämä oikeuttaa nykyisin ihan yhteiskunnan tuella hedelmöityksen. Itse näen tässä hieman ongelmaa, jos mietitään tulevaisuutta. Miesten todellakin kannattaisi ryhdistäytyä ja myös muuntua nykyaikaan ja ottaa vastuuta nykyajan mukaisesti vanhemmuudesta ja parisuhteesta. Tällä meiningillä miehistä tosiaan tulee pelkkiä spermalähteitä. Miten tulevien sukupolvien miesten ja naisten ajatukset ja toiminta, kun he ovat kasvaneet vain äidin huomassa ja tarkoitan sitä, että kun siitä tulee laajempi, vallitseva käytäntö.

        "Miesten todellakin kannattaisi ryhdistäytyä ja myös muuntua nykyaikaan ja ottaa vastuuta nykyajan mukaisesti vanhemmuudesta ja parisuhteesta. "

        Kai te naiset ymmärrätte omien valintojenne seuraukset, ei kaikki miehet ole samanlaisia.
        Naisten kriteerien tärkeysjärjestys tiedossa niin ei ole ihme jos löytyy vain pettäjämiehiä, sitten haukutaan kaikki miehet syyttä suotta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ohhoh. Kyllä aikuisilla ihmisillä on velvollisuus jättää planeetta ja elinolosuhteet mahdollisimman hyviksi tulevia sukupolvia varten! Niin menneet sukupolvet ovat meille tehneet. Onneksi et ole missään päättävässä asemassa!

        Jos teet lapsia, ehkä sinulla sitten on joku velvollisuus häntä kohtaan. Voit esim. keksiä mitä sinä muka teit hänen tulevaisuutensa etern. Sen saman minkä kaikki sukupolvet ovat aina tehneet lastensa eteen ja tässä nyt olemme.

        Minä teen oman osani, jotta tulevaisuutta ei olisi. Kuten sanoin, tulevaisuus on vain kuvitelma. Sinä et voi määrätä millainen tulevaisuus on, mutta voit päättää onko sitä lainkaan.


    • Anonyymi

      No kuulostaa siltä että on liikaa kimppakivoja katteltu netistä.. Kyllä parisuhde ja seurustelu on parisuhde ja seurustelu eikä sillo hypitä kukasta kukkaan.. Jotenki tuntuu että nykyään on jollain tyypeillä, aika monillakin lojaalisuus, rehellisyys, luotettavuus, sitoutuminen, toinen kunnioitus, epäitsekkyys, tai muu tämmönen kovasti hakusessa. Tottahan suurin osa haluaa luotettavan ja pitkä aikaisen ehkä toivottavasti loppuelämän kestävän vanhoja arvoja kunnioittavan suhteen. Tommosia fantasioita voi toki olla mutta se että niitä alkaa toteuttaan, kertoo jo tyypistä aika paljon.. Ja onhan se totta että parisuhteessa arki tulee ja voi alkaa kyllästyttää,, eihän se aina tanssia ole mutta sehän kuuluu elämään sekin. Mielitekoja tulee ja menee, ei niitä kaikkia tarvi toteuttaa jos meinaa pitkän suhteen saavuttaa.

    • Anonyymi

      Kokemukseni "normaalista" (miten määritellään normaali?) yksiavioisesta parisuhteesta?
      No jos ne olisivat olleet hyviä en eläisi nyt tyytyväisenä sinkkuna.
      Tyytymättömyys ei johtunut seksuaaleisesta kyllästymisestä eikä aidan yli vilkuilusta vaan siitä, että en ylipäätään vain jaksa enkä halua elää kenenkään kanssa. Olen sitäkin kokeillut enkä voi hyvin enkä pysty antamaan sitä mitä sellaisessa parisuhteessa vaaditaan. Koen itseni vangiksi ja sidotuksi.
      Lähinnä sellaista parisuhdetta jota voisin yhtään ajatella on erillään asuminen ja täysin omat taloudet ja menot ja tulot. Kotia ja taloutta en halua jakaa kenenkään kanssa.
      Ei ole vielä tullut sitä miestä eteen joka olisi halukas tällaiseen suhteeseen jossa kumpikin osapuoli olisi vapaa ilma kyttäilyä ja yritystä rajoittaa ja kontrolloida. Missä siis kummallakin olisi oma koti ja omat vastuut.
      Voisin täysin hyvin elää yhden miehen kanssa seurustellen yllkuävatussa suhteessa, En ole koskaan yhtäkään kumppanini pettänyt eikä minulla ole sellaiseen tarvetta jos mies olisi satsaamisen arvoinen.
      Mutta kuten sanottu en ole sellaiseen törmännyt joten elän varsin hyvää ja täyspainoista vapaata sinkkuelämää. Luultavasti lopun ikääni.

    • Anonyymi

      Takana on kolme pidempää parisuhdetta. Ensimmäinen kesti kaksi vuotta, toinen lähes kymmenen vuotta ja viimeisin seitsemän vuotta. Tätä ennen olen siis ollut oikeastaan koko aikuiselämäni yksiavioisessa parisuhteessa. Tuon yksiavioisuuden suhteen ei ole koskaan ilmennyt ongelmia. Jos yhden kanssa on jotain ongelmia, niin eivät ne ongelmat ainakaan vähene, jos siihen ottaa vielä toisen lisäksi. Tai näin minä sen ainakin koen. Jos mä jostakusta tykkään, niin ei mulla käy muut edes mielessä. Onhan niitä tarjokkaita ollutkin, mutta kun ei kiinnosta mikään säätäminen.

      En mä osaa määritellä parisuhteelle mitään kannattavuusastetta. Itselleni se on täysin siitä kumpoaniehdokkaasta kiinni. Hyvän kanssa on hyvä olla ja vähemmän hyvän kanssa vähemmän hyvä olla. Yksinkin on ihan hyvä olla. Ei tarvii ainakaan miettiä muiden tarpeita.

      Polyamoria on itselleni ajatuksena suorastaan kamala. Mulle on ihan tarpeeksi yhteensovittelemista kahdenkin ihmisen elämissä. Ei siihen enää enempää palikoita tarvita.

      • Anonyymi

        Ihan just näin. Jos ollaan niin ollaan. Minulle se yksi kumppani riittää enkä ymmärrä mikä tarve on edes silloin aidan taakse edes vilkuilla.


    • Anonyymi

      Asia on just näin. Yksi mies riittää ja yhdessä kasvatetaan lapset. Siinä on haastetta ja tavoitetta elämään ihan tarpeeksi.
      Polyamoria ja muut sekoilut vahingoittaa varsinkin lapsia ja lopulta myös aikuisia.

      • Anonyymi

        Polyamoria on hallittu. Ei mikään sekoilu.


    • Anonyymi

      Parisuhteessa voidaan sopia asioista. Se ei liene kovin "normaalia", mutta kuitenkin :D.

      Onnellinen ja tyytyväinenkin voi olla parisuhteessaan, mutta silti haluta jossain vaiheessa, etenkin pitkässä suhteessa "vehtailla" ainakin yhden muun kanssa. Tämä lienee sitä normaalia, josta puhuit.

      Polyamorista suhde olisi periaatteessa ollut mahdollinen nuorempana. Sen pulmana on vain se, että mistä löytää kaksikin rakastettavaa ihmisistä, jotka haluavat sitä samaa.

      Avoin suhde sen sijaan olisi aivan liian rasittava.

      • Anonyymi

        Lisäys. Siis sopimisella tarkoitin tuota yksinoloa. Se on ehkä parisuhteessa tärkeintä: saadaan oma ja yhteinen aika tasapainoon.


    • Taustalla varmaan sama tunne kuin varusmiespalvelusta muistellessa eli aika kultaa muistot. Rakkaus oli jatkuvaa mutta onnellisuus sitten vaihteli mutta kokonaissaldo siinäkin positiivinen. Itse varmaan olisin ollut loppuun asti mutta minähän en asioista yksin päättänyt joten tarinoilla oli sitten omanlaisensa loppu.
      Kyllä nämä suhteet ovat tehneet aika selväksi että yksiavioisuus on mun juttu.

      Kannattavuus on hiukan hankala termi tässä mutta lähestyn sitä tuon polyamorian tai muun monisuhteisuuden kautta suhteessa tuohon omaan yksiavioisuuteen. Jos rakastuisin naiseen ja hän jossakin vaiheessa ottaisi esille toiveen jostakin monisuhteisuudesta joutuisi varmaan miettimään asioita. Siinä voisi Vallilaa ikkunaan ripustaessa ajatukset harhailla jos toinen olisi ensin mennyt rakastajansa luo josta jatkavat matkaa johonkin parinvaihtotapahtumaan.
      Jos vaihtoehtona on taas rakkauden menetys ja edessä loppuelämän yksinäisyys niin ainakin pitäisi olla rehellinen itselleen sen suhteen onko oma ajatusmalli kovinkin järkähtämätön vai voisiko hyvällä omallatunnolla ottaa laajemman näkökulman.

    • Anonyymi

      Normaalin määritelmä on tässä kuviossa vaikea. Yli 50% pitkistä suhteista päättyy eroon - joten onneton, eroon päättyvä suhde on "normaali". Ja pitkässä parisuhteessa elävistä ihmisistä, muutaman tutkimuksen mukaan, noin 70% on joskus harrastanut joko pettämistä tai ollut luvalla vieraissa. Eli "yksiavioisuus" ei ole normaalia. Jos kaikki vieraissa käynti johtaisi eroon - tai erottaisiin ennen kuin käydään vieraissa, niin tuo pitkien suhteiden päättymisen prosentti luku saadaan varmaan tuonne 70-90% huiteille.

      Mutta meitä on moneksi ja onnellisia (suurimman osan aikaa) suhteita on olemassa ja se on mahdollista. Mutta yhtä normaali kaavaa tai reseptiä sellaiseen ei ole. Ja kaikki pitkät suhteet ovat aina ainakin välillä onnettomia.

    • Anonyymi

      Pidän elämän vaiheita kiertävinä vuodenaikoina, kevät, kesä , syksy ja talvi.
      Jokaisessa ajassa omat hyvät puolensa. Oikea ihminen oikeaan aikaan tuntuu hyvältä kunnes ymmärtää kaiken tunteiden tulleen oman pään sisältä vaikka luuli vastapuolen hahmon olevan se joka sen ikuisen onnen tuottaisi. Hankalaa sanoa yksiavioisuudesta, siitä ei ole kokemusta, kokemusta on vain neljästä vuodenajasta.

      AsianVierestä

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riinan oudot selitykset

      Riina sanoo iltiksen haastattelussa että avioliiton ongelmat johtuvat siitä ettei häntä katsottu tai hänestä kiinnostuttu kun liikkuivat Kallen kanssa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      122
      11188
    2. Elina Lepomäen vetäytyminen kova isku

      "Petteri Orpon joukkueen epäonni jatkuu – Elina Lepomäen vetäytyminen kova isku". https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/0c6c716d-c8eb-4c01-aaf7-3626832
      Maailman menoa
      131
      5008
    3. Sofian kylpylämaksut ulosottoon

      Voi Stefu parkaa. Sofian hemmottelu on käynyt kalliiksi, niin kalliiksi että rahat on loppu, ja hemmoteltava on siltikin, vaikka laskulla, joka jätetä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      91
      1798