Uusi vetyhomma

Ongelmana vedyn käyttämisessä energia-akkuna on edelleenkin samat kuin tähän asti:

- huono hyötysuhde
- vaikeus säilyttää vetyä turvallisesti
- vetysäiliöiden huono energiakapasiteetti tilavuutta kohti
- vetykäyttöisen ajoneuvon aiheuttama vaara onnettomuudessa
- vetyliekin huono näkyvyys silmällä katsottaessa (lähinnä ultraviolettia valoa).

Tässä voi verrata vedyn ja bensan (gasoline) energiatiheyksiä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Energy_density#/media/File:Energy_density.svg

Näinhän se taitaa olla!

( https://kysymykset.kysyilmastosta.fi/t/eiko-power-to-x-olekin-vain-uusi-nimi-vetytaloudelle/950 )

Ydinsähkölämmitteisen omakotitalon vuoden ydinjätemäärä on sokeripalan kokoinen. Kyllähän sen nyt helposti voi peruskallioon piilottaa.

Keskivertosuomalainen tuottaa vuosittain 10 tonnia kasviuonekaasuja, jotka loppusijoitetaan enimmäkseen ilmakehään.

Olisi paljonkin järkeä, jos vetyä voitaisiin valmistaa ja taas muuttaa takaisin sähköksi erittäin hyvällä hyötysuhteella. Tuolloin kaikki sattumasähkö voitaisiin käyttää vedyn tuottamiseen ja tuulisähkön tuotannon vaihtelulla ei olisi mitään haitallista vaikutusta sähköverkon toiminnan kannalta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_production

Valitettavasti hyötysuhde jää vedyn tuotannossa sähköstä jonnekin 70% paikkeille.

Vedyn muuttaminen takaisin sähköksi tapahtuu noin 50% hyötysuhteella eli puolet energiasta päätyy lämmöksi.

Yhteensä hyötysuhde prosessissa sähkö->vety->sähkö on siis luokkaa 35%.

Jos hyötysuhteita saadaan parannettua paljon niin tilanne voi muuttua järkeväksi. Jos vetyä saadaan käytettyä auton polttoaineena niin ollaan jo lähes järkevässä tilanteessa hyötysuhteet huomioiden.

Anonyymi kirjoitti:

Olisi paljonkin järkeä, jos vetyä voitaisiin valmistaa ja taas muuttaa takaisin sähköksi erittäin hyvällä hyötysuhteella. Tuolloin kaikki sattumasähkö voitaisiin käyttää vedyn tuottamiseen ja tuulisähkön tuotannon vaihtelulla ei olisi mitään haitallista vaikutusta sähköverkon toiminnan kannalta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_production

Valitettavasti hyötysuhde jää vedyn tuotannossa sähköstä jonnekin 70% paikkeille.

Vedyn muuttaminen takaisin sähköksi tapahtuu noin 50% hyötysuhteella eli puolet energiasta päätyy lämmöksi.

Yhteensä hyötysuhde prosessissa sähkö->vety->sähkö on siis luokkaa 35%.

Jos hyötysuhteita saadaan parannettua paljon niin tilanne voi muuttua järkeväksi. Jos vetyä saadaan käytettyä auton polttoaineena niin ollaan jo lähes järkevässä tilanteessa hyötysuhteet huomioiden.

Lue lisää

Vedyn käyttö auton polttokennossa on hyötysuhteeltaan 50%.
Miten sekään olisi "lähes järkevässä tilanteessa hyötysuhteet huomioiden".
Vetysähköaoton konaishyötysuhdehan olisi edellen tuo 35%.

Anonyymi kirjoitti:

Vedyn käyttö auton polttokennossa on hyötysuhteeltaan 50%.
Miten sekään olisi "lähes järkevässä tilanteessa hyötysuhteet huomioiden".
Vetysähköaoton konaishyötysuhdehan olisi edellen tuo 35%.

Lue lisää

Miksi vetyä pitäisi käyttää nimenomaan SÄHKÖauton polttoaineena? Sitä kun voidaan suoraan käyttää polttomoottorin tai kaasuturbiinin ajoaineena jolloin hyötysuhde on oleellisesti parempi.

https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-03-07/saudi-arabia-s-plan-to-rule-700-billion-hydrogen-market

Saudi-Arabia varautuu tulevaisuutta varten eli aloittaa hiilineutraalin vedyn tuotannon aurinkoenergiasta lähtien.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi vetyä pitäisi käyttää nimenomaan SÄHKÖauton polttoaineena? Sitä kun voidaan suoraan käyttää polttomoottorin tai kaasuturbiinin ajoaineena jolloin hyötysuhde on oleellisesti parempi.

https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-03-07/saudi-arabia-s-plan-to-rule-700-billion-hydrogen-market

Saudi-Arabia varautuu tulevaisuutta varten eli aloittaa hiilineutraalin vedyn tuotannon aurinkoenergiasta lähtien.

Lue lisää

Vetyautoja on tehty myös polttomoottorilla mutta niiden hyötysuhde on paljon huonompi kuin polttokennoa ja sähkömoottoria käyttäen.

mutta vedyn energiasisältö on kolminkertainen bensiiniin nähden PAINOyksikköä kohden.

Anonyymi kirjoitti:

mutta vedyn energiasisältö on kolminkertainen bensiiniin nähden PAINOyksikköä kohden.

Auton tapauksessa ongelmana ei tässä ole polttoaineen massa vaan tilavuus. Nestemäinen vety ei ole vaihtoehto koska se vaatii kryogeenisen varastoinnin. Tuo ongelma oli aikanaan avaruussukkulan kanssa: Polttoaine eli nestemäinen vety oli pakko tankata juuri ennen lähtöä jotta se ei olisi ehtinyt lämmetä ja haihtua.

Jos vedystä saa tehtyä bensaa kierrätettyä ei-fossiilista hiiltä käyttäen niin se olisi voittaja.

Anonyymi kirjoitti:

Auton tapauksessa ongelmana ei tässä ole polttoaineen massa vaan tilavuus. Nestemäinen vety ei ole vaihtoehto koska se vaatii kryogeenisen varastoinnin. Tuo ongelma oli aikanaan avaruussukkulan kanssa: Polttoaine eli nestemäinen vety oli pakko tankata juuri ennen lähtöä jotta se ei olisi ehtinyt lämmetä ja haihtua.

Jos vedystä saa tehtyä bensaa kierrätettyä ei-fossiilista hiiltä käyttäen niin se olisi voittaja.

Lue lisää

Vedystä saa helposti kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta (metaani, metanoli,ammoniakki) , joloin sen siirto ja varastointi on bensan tai maakaasun kaltaista, mutta ongelma on tällöin, että menetetään lämpöarvossa.
Siksi vedyn käyttö ei pysty kilpailemaan fossiilisten polttoaineiden kanssa, joiden raaka-aineen luonto on mijjoonien vuosien kuleessa jalostanut jo sangen pitkälle. Mutta jos fossiilisia polttoaineita ei voida käyttää muuttuu tilanne täysin. Siellä missä aurinkoenergiaa on loputtomasti tuhlatavissa, vedyn tuotanto on halpaa ja kun sinulla on vetyä voit valmistaa helposti erilaisia hilivetyjä. Tätä yritettiin sukupolvi sitten ja jopa Bush vanhempi innostui asiasta, mutta sitten öljylobbarit hieman kouluttivat häntä ja kehitysrahat suunnattiin hyödyllisten hölmöjen avulla sähköautoihin. Sähkö akkuihin tullaaan tuottamaan vielä pitkään fossiilisilla, joten öljyteollisuus kiittää. Ja akkuteollisuus tuo uutta businesta ja ongelmia luonnolle.
Nyt uusi polvi yrittää elvyttää vetytaloutta uudella hienolla nimellä "Power to X" (https://kysymykset.kysyilmastosta.fi/t/eiko-power-to-x-olekin-vain-uusi-nimi-vetytaloudelle/950/3?u=kaivarma).

Anonyymi kirjoitti:

Vedystä saa helposti kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta (metaani, metanoli,ammoniakki) , joloin sen siirto ja varastointi on bensan tai maakaasun kaltaista, mutta ongelma on tällöin, että menetetään lämpöarvossa.
Siksi vedyn käyttö ei pysty kilpailemaan fossiilisten polttoaineiden kanssa, joiden raaka-aineen luonto on mijjoonien vuosien kuleessa jalostanut jo sangen pitkälle. Mutta jos fossiilisia polttoaineita ei voida käyttää muuttuu tilanne täysin. Siellä missä aurinkoenergiaa on loputtomasti tuhlatavissa, vedyn tuotanto on halpaa ja kun sinulla on vetyä voit valmistaa helposti erilaisia hilivetyjä. Tätä yritettiin sukupolvi sitten ja jopa Bush vanhempi innostui asiasta, mutta sitten öljylobbarit hieman kouluttivat häntä ja kehitysrahat suunnattiin hyödyllisten hölmöjen avulla sähköautoihin. Sähkö akkuihin tullaaan tuottamaan vielä pitkään fossiilisilla, joten öljyteollisuus kiittää. Ja akkuteollisuus tuo uutta businesta ja ongelmia luonnolle.
Nyt uusi polvi yrittää elvyttää vetytaloutta uudella hienolla nimellä "Power to X" (https://kysymykset.kysyilmastosta.fi/t/eiko-power-to-x-olekin-vain-uusi-nimi-vetytaloudelle/950/3?u=kaivarma).

Lue lisää

Sinä siis väität, että öljyteollisuus pelastautui ratsastamalla "vihreillä aaseilla" kohti uutta businesta? Näinhäm Mchael Moorekin väittää.

Ei kannata hirttäytyä yhteen tapaan toimia. Tuotekehitys avaa monia mahdollisuuksia. Varastointi- ja kuljetusongelmiin on monia lähestymistapoja.
Kaiken ehtona on siis se, ettei fossiilista energiaa saa käytää, koska maakaasun, öljyn ja kivihiilen on luonto jalostanut jo pikälle, ettei niille mikään pärjää energianlähteenä.

Lähdetään siis siitä, että on kiire löytää vaihtoehto. Silloin on pahin tilanne liikenteessä.
Infrastruktuurimme on rakennettu fossiilisille, joten synteettisesti on saatava korvaava polttoainetta. Silloin vetya on tuotettava halvalla ja paljon ja ollaan pakotettuja tyytymään bensiinin kaltaiseein tuotteisiin kuten metanoli. Spesifisempiin kohteisiin sitten synteettinen metaani ja ammoniakki.
Ajatukseni olen saanut fiktiivisestä kirjasta "Tulevaisuuden lyhyt historia" , jossa katsellaan maailmaa 2042 horisontista : "Vedyn tuottaminen elektrolyysiprosessin avulla vedestä loputonta aurinkoenergiaa käyttäen olisi ollut ongelmatonta. Ja siellä missä uusiutuvaa energiaa ei ole rajattomasti, olisi tuotanto voinut tapahtua korkean hyötysuhteen omaavalla höyryelektrolyysillä ydinvoimaa käyttäen. Vedyn ongelmallinen varastointi ja siirto olisi voinut tapahtua öljytuotteiden tapaan vedynkantaja-aineen avulla (esimerkiksi metanoli, metaani tai ammoniakki)", mutta neljännesvuosisadan ajan on oljyteollisuus pelannut itselleen aikaa, ja saanut siis sähköautoteollisuuden suuntaamaan kehitystyön akkuihin.

Vedyn siirto painesäiliöissä an aataminaikuista ajattelua, eikä ota huomioon fysiikan monia kehitysmahdollisuuksia

Reaalielämässä vety alkaa tulla todeksi esim lentokoneteolisuudessa (https://kysymykset.kysyilmastosta.fi/t/eiko-power-to-x-olekin-vain-uusi-nimi-vetytaloudelle/950 ),

Anonyymi kirjoitti:

Ei kannata hirttäytyä yhteen tapaan toimia. Tuotekehitys avaa monia mahdollisuuksia. Varastointi- ja kuljetusongelmiin on monia lähestymistapoja.
Kaiken ehtona on siis se, ettei fossiilista energiaa saa käytää, koska maakaasun, öljyn ja kivihiilen on luonto jalostanut jo pikälle, ettei niille mikään pärjää energianlähteenä.

Lähdetään siis siitä, että on kiire löytää vaihtoehto. Silloin on pahin tilanne liikenteessä.
Infrastruktuurimme on rakennettu fossiilisille, joten synteettisesti on saatava korvaava polttoainetta. Silloin vetya on tuotettava halvalla ja paljon ja ollaan pakotettuja tyytymään bensiinin kaltaiseein tuotteisiin kuten metanoli. Spesifisempiin kohteisiin sitten synteettinen metaani ja ammoniakki.
Ajatukseni olen saanut fiktiivisestä kirjasta "Tulevaisuuden lyhyt historia" , jossa katsellaan maailmaa 2042 horisontista : "Vedyn tuottaminen elektrolyysiprosessin avulla vedestä loputonta aurinkoenergiaa käyttäen olisi ollut ongelmatonta. Ja siellä missä uusiutuvaa energiaa ei ole rajattomasti, olisi tuotanto voinut tapahtua korkean hyötysuhteen omaavalla höyryelektrolyysillä ydinvoimaa käyttäen. Vedyn ongelmallinen varastointi ja siirto olisi voinut tapahtua öljytuotteiden tapaan vedynkantaja-aineen avulla (esimerkiksi metanoli, metaani tai ammoniakki)", mutta neljännesvuosisadan ajan on oljyteollisuus pelannut itselleen aikaa, ja saanut siis sähköautoteollisuuden suuntaamaan kehitystyön akkuihin.

Vedyn siirto painesäiliöissä an aataminaikuista ajattelua, eikä ota huomioon fysiikan monia kehitysmahdollisuuksia

Reaalielämässä vety alkaa tulla todeksi esim lentokoneteolisuudessa (https://kysymykset.kysyilmastosta.fi/t/eiko-power-to-x-olekin-vain-uusi-nimi-vetytaloudelle/950 ),

Lue lisää

Sattuipa kerrankin!
Tuolla iltalehdessä oli juuri juttu siitä miten magnesiumhydridi varastoi vetyä !

Anonyymi kirjoitti:

Sattuipa kerrankin!
Tuolla iltalehdessä oli juuri juttu siitä miten magnesiumhydridi varastoi vetyä !

Oipahan mielenkiintoista asiaa! Pitkästä aikaa jotain uutta.
Tässä linkki (https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/c099382a-85fd-4a4b-a623-f8908c90b2d3 )
Ja tuo linkki "kysy ilmastosta"- palstalla johti orwellilaiseen kirjaan "Tulevaisuuden lyhyt historia ", jossa tuosta asiasta sanotaan fiktio-osiossa vuoden 2042 horisontista seuraavasti : "Jostain syystä vuosituhannen vaihteessa tehdyt suunnitelmat maailmanlaajuisesta vetytalouteen siirtymisestä ovat kuin poispyyhittyjä, vaikka juuri vetytalous olisi vaihtoehto fossiilitaloudelle. Vedyn noin kolminkertainen lämpöarvo painoyksikköä kohden verrattuna polttoöljyyn antaa vahvan pohjan kehitystyölle. Tämän suuren energiatiheyden ja saasteettomuuden luulisi kiinnostavan erityisesti lentoliikennettä. Riittävä panostus saasteettoman vedyn tuotannon ja siirron tutkimukseen olisi johtanut nopeasti fossiilisen energian käytön vähenemiseen maailmanlaajuisesti, varsinkin jos tuolle pahalle hiilidioksidille olisi asetettu haittavero. Kuitenkin suunnitelmat vetytalouteen siirtymisestä jäivät kuin varkain unohduksiin, ja maailma innostui hiilinieluista ja sähköautoista."

Tuollainen magnesiumhydridi tai vastaavat tuotekehitysideat, ovat juuri nsitä jolla vety saadaan palvelemaan energiaa varastointia ja siirtoa.

Anonyymi kirjoitti:

Oipahan mielenkiintoista asiaa! Pitkästä aikaa jotain uutta.
Tässä linkki (https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/c099382a-85fd-4a4b-a623-f8908c90b2d3 )
Ja tuo linkki "kysy ilmastosta"- palstalla johti orwellilaiseen kirjaan "Tulevaisuuden lyhyt historia ", jossa tuosta asiasta sanotaan fiktio-osiossa vuoden 2042 horisontista seuraavasti : "Jostain syystä vuosituhannen vaihteessa tehdyt suunnitelmat maailmanlaajuisesta vetytalouteen siirtymisestä ovat kuin poispyyhittyjä, vaikka juuri vetytalous olisi vaihtoehto fossiilitaloudelle. Vedyn noin kolminkertainen lämpöarvo painoyksikköä kohden verrattuna polttoöljyyn antaa vahvan pohjan kehitystyölle. Tämän suuren energiatiheyden ja saasteettomuuden luulisi kiinnostavan erityisesti lentoliikennettä. Riittävä panostus saasteettoman vedyn tuotannon ja siirron tutkimukseen olisi johtanut nopeasti fossiilisen energian käytön vähenemiseen maailmanlaajuisesti, varsinkin jos tuolle pahalle hiilidioksidille olisi asetettu haittavero. Kuitenkin suunnitelmat vetytalouteen siirtymisestä jäivät kuin varkain unohduksiin, ja maailma innostui hiilinieluista ja sähköautoista."

Tuollainen magnesiumhydridi tai vastaavat tuotekehitysideat, ovat juuri nsitä jolla vety saadaan palvelemaan energiaa varastointia ja siirtoa.

Lue lisää

Mainostat taas omaa kirjaasi palstalla. Ohitetaan se ja katsotaan mitä magnesiumhydridistä tiedetään:

https://en.wikipedia.org/wiki/Magnesium_hydride

Aineen molekyylimassa on 26 g/mol josta vetyä 2g/mol. Aineen tiheys 1.45 g/cm^3

Yhden litran kimpale ainetta painaa 1450 grammaa josta vetyä on 112 grammaa. Tuo on enemmän kuin mitä vastaavassa tilavuudessa nestemäistä vetyä olisi. Nestevedyn tiheys on 76 grammaa per litra.

MgH2 -> Mg H2

Kaasun irrottaminen tuolla reaktiolla vaatisi aineen kuumentamista lähes 300 asteen lämpötilaan. Vaihtoehtona olisi se, että aineen annetaan reagoida veden kanssa. Tuolloin reaktio olisi

MgH2 2 H2O -> Mg(OH)2 2 H2

Litrassa hydridiä olisi noin 56 moolia ainetta ja sen kaveriksi tarvittaisiin 112 moolia vettä. Veden moolimassa on 18 g per mooli vettä tarvittaisiin 112*18g eli noin 2 kg eli 2 litran tilavuus. Kaikkiaan siis vapautuisi 224 grammaa vetyä aineista, joiden tilavuus on yhteensä 3 litraa eli nyt oltaisiin tasoissa nestevedyn tilavuuden kanssa.

Polttoainesäiliön koko olisi edelleen nelinkertainen samaan ajomatkaan pystyvän bensa-auton säiliöön verrattuna ja nyt kiusana olisi käytetyn polttoaineen siirtäminen ulos autosta regenerointia varten.

Anonyymi kirjoitti:

Mainostat taas omaa kirjaasi palstalla. Ohitetaan se ja katsotaan mitä magnesiumhydridistä tiedetään:

https://en.wikipedia.org/wiki/Magnesium_hydride

Aineen molekyylimassa on 26 g/mol josta vetyä 2g/mol. Aineen tiheys 1.45 g/cm^3

Yhden litran kimpale ainetta painaa 1450 grammaa josta vetyä on 112 grammaa. Tuo on enemmän kuin mitä vastaavassa tilavuudessa nestemäistä vetyä olisi. Nestevedyn tiheys on 76 grammaa per litra.

MgH2 -> Mg H2

Kaasun irrottaminen tuolla reaktiolla vaatisi aineen kuumentamista lähes 300 asteen lämpötilaan. Vaihtoehtona olisi se, että aineen annetaan reagoida veden kanssa. Tuolloin reaktio olisi

MgH2 2 H2O -> Mg(OH)2 2 H2

Litrassa hydridiä olisi noin 56 moolia ainetta ja sen kaveriksi tarvittaisiin 112 moolia vettä. Veden moolimassa on 18 g per mooli vettä tarvittaisiin 112*18g eli noin 2 kg eli 2 litran tilavuus. Kaikkiaan siis vapautuisi 224 grammaa vetyä aineista, joiden tilavuus on yhteensä 3 litraa eli nyt oltaisiin tasoissa nestevedyn tilavuuden kanssa.

Polttoainesäiliön koko olisi edelleen nelinkertainen samaan ajomatkaan pystyvän bensa-auton säiliöön verrattuna ja nyt kiusana olisi käytetyn polttoaineen siirtäminen ulos autosta regenerointia varten.

Lue lisää

Kiitos tuosta asiantuntevasta laskelmasta, joka mielestäni osoittaa sen, että tuo hydridi-idea avaa vedylle uusia mahdollisuuksia .

Ajatuksesi, että kykenisin kirjoittamaan kirjan, hivelee kyllä itsetuntoani, mutta valitettavasti minun on tyytyminen vaatimattomampaan osaan.
Tuo kirja, josta ”viisauteni” on peräisin tuli minua vastaan näillä palstoilla noin vuosi sitten, ja koska en osaa itse oikein muotoilla asioita sanoiksi, teen mielelläni lainauksia tuosta kirjasta, joka aluksi yhdellä kuvalla sai tuon ilmastosekamelskan järjelliseksi kokonaisuudeksi päässäni.
Meillä pienillä ihmisillä on aina yksi paha vika. Kun olemme oivaltaneet yhden asian, haluamme heti opettaa sen koko maailmalle, ja niinpä minäkin riensin kertomaan tuota ilosanomaa.
Luin tietenkin koko kirjan ja vähitellen alkoi myös hahmottua se konteksti , jossa tuo kuva esiintyi. Se olikin vain sivuasia, jolla tekijät johdattivat lukijansa tulevaisuuden fiktiiviseen maailmaan, jossa mustan huumorin keinoin käsitteltiin ihmiskunnan suuria kysymyksiä. Itse asiassa aloin vähitellen oivaltaa, että kirja käsitteli Ihmiskunnan kohtalonkysymystä suhteesta luontoon. Miten ajan saatossa evoluution laumaeläimeksi luoma ihminen pystyy sopeutumaan teknologian kehityksen vaatimuksiin.
Olen kulttuurin kuluttaja en tekijä, ja löydän tuosta kirjasta samaa kuin Stanley Kubrikin elokuvasta ”Avaruusseikkailu 2000”, joka alkaa alkuihmisestä, joka keksii työkalun käytön ja päätyy avaruusaikaan kehityksen ajurina musta möykky, jota ei selitetä. Tämä kirja lähtee nykyhetkestä ja päätyy tuhansia vuosia tulevaisuuteen ajurinaan evoluutio.
Olen huomannut, että tätä kirjaa on käsitelleet monet muutkin eri yhteyksissä, mutta kun törmäsin tuolla ”kysyilmastosta.fi” palstalla tuosta kuvasta käytyyn keskusteluun tuli minulle vapauttava olo kun akateemisen maailman asiantuntija vahvistaa, että olen valinnut periaatteelisesti totuudenmukaisen kuvan oman ilmastomallini pohjaksi. Niinpä lainaan tätä oikeaksi todettua kuvaa jatkossakin perustellessani mielipiteitäni.
Pyydän anteeksi, että olen vaivannut varsinkin viime keväänä näitä palstoja saarnaamalla yhden kuvan perusteella. Mutta perustelen kyllä jatkossakin mielipiteitäni ja kerron mistä ajatukseni ovat peräisin.
Me vähemmälle kouluviisudelle jääneet joudumme uskomaan viisaampiamme, ja uskon minä nuo sinun laskelmasikin, vaikken ihan kaikkea ymmärrä, sillä noissa laskelmissasi, ei mikään soi ristiriitaisesti. Ihan samalla tavalla minä pidän Dostojevskistakin, koska hänen ihmiskuvauksensa ovat niin aitoja. Ja kun tuon kyseisen kirjan tekijät ovat sisällyttäneet Dostojevskin kirjan juoneen, on pakko uskoa että he ovat viisäita.

Jos hiili on peräisin ilmakehän hiilidioksidista, ongelmaa ei esiinny.

Kyllä vaan on järkeä tehdä polttoainetta ilmakehän hiilestä. Ja polttolaitosten savupiipuista sitä saa kohtuullisenhelposti uutta kierrosta varten. Järjetöntä on polttaa fossiilisia, koska se tuo lisää hiiltä ilmakehään, mutta ilmakehän hiiltä voi kyllä ihan vapaasti hämmentää,
Menepä tuonne (https://kysymykset.kysyilmastosta.fi/t/eiko-power-to-x-olekin-vain-uusi-nimi-vetytaloudelle/950/3?u=kaivarma ), ja tutki oikein tarkkaan siellä olevaa kuvaa. Ja lue oikein tarkasti mitä tohtori Sihto-Nissilä sanoo tuosta kuvasta.

On nimittäin niin, että ihminen ei voi millään keinoilla poistaa hiilidioksidia Maa-meri-ilmakehäsysteemistä, luonto tekee sitä omaa tahtiaan ja tekee kovin hitaasti. Joten ainoa todellinen keino on olla polttamatta fossiilisia. Maa-meri-ilma on avoin systeemi joka hakee uuden tasapainotilan kun johonkin sen osaan listään jotain.

Ei kannettu vesi kaivossa pysy, eli ei hiilinieluista ole pitkän päälle apua. Hiilinielut (lähinnä metsät ja biomassa) ovat biosfäärin SOSÄPUOELLA kun fossiilihiili tulee biosfäärin ULKOPUOLELTA.

Jos hiilivetyä tehdään ilmakehän hiiltä käyttäen tai esimerkiksi puuaineeseen varastoituneesta hiilestä niin polttoaineen käyttäminen on hiilineutraalia. Polttoaineen tuottaminen sitoo hiiltä ja sen käyttäminen vapauttaa saman määrän hiiltä eli autolla ajaminen tai tuolla tavoin tuotetulla hiilivedyllä lämmittäminen ei vaikuttaisi ilmakehän hiilidioksidimäärään. Tämä juuri on tavoitteena eli tehdä energiantuotannosta hiilineutraalia.

Tuossa vaan pistää vastaan talous. Kiina tuottaa energiansa kivihiilellä ja niin kauan kun teetämme tavaramme Kiinassa halpatuotantona ilman hiilidioksidin käytölle määrättyä tullia ei tuotanto Suomessa kannata.

Haluammeko jatkossakin tukea Kiinaa sen ihmisoikeusrikkomuksissa?

Ei ihminen pysty hiililidioksidia ilmakehästä omilla toimillaan pitkän päälle vähentämään. Lisäämisen se voi lopettaa.
Kopioinpa tähän ihan piruuttani otteen kirjasta, johon vetoamisesta sain pyyhkeitä tuolla ylempänä. Mutta kun asia sanotaan kirjassa mielestäni hyvin:

"Uskottiin, että lämpötila saataisiin jäämään alle kahden asteen, jos vain kaikki ihmiset ryhtyisivät kasvissyöjiksi ja alkaisivat kierrättää tavaroitaan. Sinänsä hyviä asioita, mutta näin itse ongelma karnevalisoitiin. Ihmiset kierrättivät ja neuvoivat toisiaan. Kirjoittivat toisilleen opaskirjoja ja järjestivät seminaareja siitä, kuinka hiilidioksidi saadaan siirtymään paikasta toiseen. Päätettiin kieltää polttomoottorit tieliikenteessä, vaikka olisi pitänyt kieltää vain fossiilinen polttoaine. Siinä menivät pesuveden mukana biopolttoaineilla käyvät moottorit, joita olisi kipeästi kaivattu haja-asutusalueiden tarpeisiin. Suomessa kiellettiin metsähakkuut, vaikka ongelmana oli metsien häviäminen tropiikissa. Kaikkialla nähtiin hiilinieluja, ja koko ajan kaiken tämän hälinän takana virtasi lisää fossiilista hiiltä biosfääriin, josta sillä ei ollut ulospääsyä. Silti kaikki uskoivat, että hiilineutraalius olisi saavutettavissa."

Ja kannattaa todella vilkaisa mitä oikeat asiantuntijat sanovat kuvasta johon tuo näkemys perustuu ( https://kysymykset.kysyilmastosta.fi/t/voiko-hiilenkierron-pelkistaa-saatopiiriksi/1047?u=kaivarma ).