Laittomien lakkojen korvausvelvollisuus lakiin?

Muuten vain päivänpolitiikkaa seuraava kansalainen

Uskokaa pois, rajansa kaikella. Miten EK voisi antaa AKT:lle periksi, jos odotettavissa on vain uusia laittomia lakkoja? Eikä tuollainen vedätys ja siitä seuraava teollisuuden alasajo väliaikaisestikaan ole myöskään valtakunnan, eli hallituksen, etu: laittomien lakkojen sarja ei herätä entisestäkään vähäisiä investointihaluja Suomeen. Pää jää vetävän käteen ennemmin tai myöhemmin.

Tutkain kirjoitti:

Muuten vain päivänpolitiikkaa seuraava kansalainen

Uskokaa pois, rajansa kaikella. Miten EK voisi antaa AKT:lle periksi, jos odotettavissa on vain uusia laittomia lakkoja? Eikä tuollainen vedätys ja siitä seuraava teollisuuden alasajo väliaikaisestikaan ole myöskään valtakunnan, eli hallituksen, etu: laittomien lakkojen sarja ei herätä entisestäkään vähäisiä investointihaluja Suomeen. Pää jää vetävän käteen ennemmin tai myöhemmin.

Lue lisää

Laiton lakko on työnantajien ja uutisväen keksimä juttu. Oikeasti laittomia lakkoja ei ole olemassakaan, kyllä ne kaikki on oikeutettuja työtaistelutoimenpiteitä työväestön puolelta. Jos työnantajapuoli kusettaa työntekijöitä monenlaisella mahdollisella tavalla, uutisihmiset ja työnantajapuoli ei pidä sitä mitenkään luonnottomana. Mutta jos työntekijät menevät yhtäkkiä lakkoon siitä ennalta ilmoittamatta, keksitään että se onkin laiton lakko. Meidän liiton lakimiehet puhuivat viime edustajiston kokouksessa juuri tästä asiasta. Työntekijöillä on siis aina oikeus alkaa työtaistelutoimenpide, kun sen oikeuksia poljetaan.

Vastaus oli vielä eilen illalla tuossa yläpuolella, mutta eipä näytä olevan enää. Tässä lyhennetty versio:


Hae

http://www.finlex.fi/

Ajantasainen lainsäädäntö -osiosta

1) Laki työriitojen sovittelusta

2) Työsopimuslaki

3) Työehtosopimuslaki

4) Vahingonkorvauslaki

2) määrittelee, että työnantajalla on 4) mukainen oikeus periä korvauksia työntekijältä työntekijän tahallisesti tai huolimattomuuttaan aiheuttamasta vahingosta. 4) määrittelee, että muualla laissa voidaan rajoittaa tätä korvausvelvollisuutta, kuten esimerkiksi 3) on tehty. Koska työehtosopimus ei ole voimassa ja joissain tapauksissa liitto vielä erikseen on maininnut, että lakko nimenomaan ei koske työehtosopimustilannetta 4) voidaan käyttää ilman 3) määrittelemää rajoitetta vahingonkorvauksia määritellessä.

=> TYÖNANTAJA _voi_ hakea siviilikanteella TYÖNTEKIJÖILTÄ korvauksia "laittoman" lakon yritykselle aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. "Laiton" lakko yllä tarkoittaa sellaista lakkoa, joka aloitetaan ennen 1) laissa määrittelemää vähimmäisennakkoilmoitusaikaa (2 viikoa).

=> Työntekijät eivät voisi sälyttää esim. asianajokuluja liiton harteille (sellainen tuki tulkittaisiin verotettavaksi tuloksi). Ei myöskään työnantaja.

=> Jos työehtosopimus olisi voimassa, olisi rangaistus "laittomasta" lakosta vain 3) määrittelemä sakko. Työehtosopimus ei ole voimassa, eli vain 2) sovelletaan.

Erityisen mielenkiintoinen olisi luottamushenkilöiden tilanne, sillä he saavat liitolta jatkuvasti koulutusta työelämään liittyvästä lainsäädännöstä. Rivityöntekijät saattaisivat vielä pystyä perustelemaan tietämättömyytensä, mutta luottamushenkilöstö tuskin. Laintuntemattomuus tai itse lain epäselvyys ei ole tuomitsematta jättämisen peruste, mutta joissain harvoissa tilanteissa syyllisyyttä alentava (siihen mm. Tony Halme yritti vedota oman oikeudenkäntinsä aikana). Tällöin kyseessä on mahdollisen (sakko)rangaistuksen poistuminen. Mutta vahingonkorvausvelvollisuus säilyy, jollei syytettä hylätä kokonaisuudessaan.

Irtisanomisesta on ennakkotapaus, korvausvelvollisuudesta ei ole.

Tutkain kirjoitti:

Vastaus oli vielä eilen illalla tuossa yläpuolella, mutta eipä näytä olevan enää. Tässä lyhennetty versio:


Hae

http://www.finlex.fi/

Ajantasainen lainsäädäntö -osiosta

1) Laki työriitojen sovittelusta

2) Työsopimuslaki

3) Työehtosopimuslaki

4) Vahingonkorvauslaki

2) määrittelee, että työnantajalla on 4) mukainen oikeus periä korvauksia työntekijältä työntekijän tahallisesti tai huolimattomuuttaan aiheuttamasta vahingosta. 4) määrittelee, että muualla laissa voidaan rajoittaa tätä korvausvelvollisuutta, kuten esimerkiksi 3) on tehty. Koska työehtosopimus ei ole voimassa ja joissain tapauksissa liitto vielä erikseen on maininnut, että lakko nimenomaan ei koske työehtosopimustilannetta 4) voidaan käyttää ilman 3) määrittelemää rajoitetta vahingonkorvauksia määritellessä.

=> TYÖNANTAJA _voi_ hakea siviilikanteella TYÖNTEKIJÖILTÄ korvauksia "laittoman" lakon yritykselle aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. "Laiton" lakko yllä tarkoittaa sellaista lakkoa, joka aloitetaan ennen 1) laissa määrittelemää vähimmäisennakkoilmoitusaikaa (2 viikoa).

=> Työntekijät eivät voisi sälyttää esim. asianajokuluja liiton harteille (sellainen tuki tulkittaisiin verotettavaksi tuloksi). Ei myöskään työnantaja.

=> Jos työehtosopimus olisi voimassa, olisi rangaistus "laittomasta" lakosta vain 3) määrittelemä sakko. Työehtosopimus ei ole voimassa, eli vain 2) sovelletaan.

Erityisen mielenkiintoinen olisi luottamushenkilöiden tilanne, sillä he saavat liitolta jatkuvasti koulutusta työelämään liittyvästä lainsäädännöstä. Rivityöntekijät saattaisivat vielä pystyä perustelemaan tietämättömyytensä, mutta luottamushenkilöstö tuskin. Laintuntemattomuus tai itse lain epäselvyys ei ole tuomitsematta jättämisen peruste, mutta joissain harvoissa tilanteissa syyllisyyttä alentava (siihen mm. Tony Halme yritti vedota oman oikeudenkäntinsä aikana). Tällöin kyseessä on mahdollisen (sakko)rangaistuksen poistuminen. Mutta vahingonkorvausvelvollisuus säilyy, jollei syytettä hylätä kokonaisuudessaan.

Irtisanomisesta on ennakkotapaus, korvausvelvollisuudesta ei ole.

Lue lisää

.. vastaus onkin. Liitto ei ole määrännyt lakkoa, jos sitä nyt näissä paikallisissa tapauksissa voi käyttää. Paikalliset tapahtumat ovat mielenilmauksia paikallisia toimintoja kohtaan. Ei työehtosopimusneuvotteluita kohtaan. Näinhän on liittokin jo todennut.

Tämän mukaan ei siis ole mitään laitonta. Työnantajapuoli nimenomaan vetoaa siihen, että paikalliset häiriöt olisivat TES neuvotteluihin liittyviä eli laittomia lakkoja.

Katsoitko myös mitä jalkauttaminen tarkoittaa ja miten "laillista" se on?

MC Leka kirjoitti:

.. vastaus onkin. Liitto ei ole määrännyt lakkoa, jos sitä nyt näissä paikallisissa tapauksissa voi käyttää. Paikalliset tapahtumat ovat mielenilmauksia paikallisia toimintoja kohtaan. Ei työehtosopimusneuvotteluita kohtaan. Näinhän on liittokin jo todennut.

Tämän mukaan ei siis ole mitään laitonta. Työnantajapuoli nimenomaan vetoaa siihen, että paikalliset häiriöt olisivat TES neuvotteluihin liittyviä eli laittomia lakkoja.

Katsoitko myös mitä jalkauttaminen tarkoittaa ja miten "laillista" se on?

Lue lisää

" Paikalliset tapahtumat ovat mielenilmauksia paikallisia toimintoja kohtaan. Ei työehtosopimusneuvotteluita kohtaan. Näinhän on liittokin jo todennut. "

Mm. AKT:n Kotkassa pystyynpistämä mielenilmaus oli TV:ssä esiintyneen pääluottamusmiehen mukaan nimenomaan työehtosopimusneuvottelujen vauhdittamislakko.

Sitäpaitsi osoitin yllä (ja aiemin tarkemmin perustellen), että jos tällaiseen mielenilmaukseen ryhdytään JOKO ennen 14 päivän kulumista ilmoituksesta TAI työtaistelutoimenpide EI kohdistu työehtosopimukseen JA kyseisenä ajankohtana EI OLE voimassaolevaa työehtosopimusta, on työnantajalla oikeus periä oikeusteitse (tai muuten työntekijöiden kanssa sopimalla) korvausta työntekijöiden mielenilmauksesta aiheutuneista taloudellisista menetyksistä.

Se, että jos liitto/a.os. kehoittaa mahdollisiin laittomuuksiin vaikka sitten viekkaudella ja vääryydellä, ei tarkoita sitä, että jäsenistön on pakko toteuttaa liiton/a.os:n mahdollisesti laiton pyyntö. Lainmukainen (ns. yleinen) vahingonkorvausvelvollisuus on tekijällä aina, myös ilman erillistä rikostuomiota, jos korvausvelvollisuuteen johtavan teon tahallisuus tai huolimattomuus voidaan näyttää toten. Kysymys onkin nykylainsäädännön puitteessa siis täysin siitä, nostaako työnantaja työntekijöitä vastaan kanteen vai ei. Syyttäjä ja oikeusasteet sitten päättävät, olisiko moinen kanne aiheellinen vai ei.

Oma näkemykseni tällä hetkellä on se, että edellämainitussa tilanteessa työnantaja olisi kanteineen vahvoilla, mutta en olekaan oikeusoppinut: jossain voi olla laki, joka rajoittaa vahingonkorvausvelvollisuuden "laittoman lakon" yhteydessä, mutta en ole sitä tähän mennessä Suomen Laista löytänyt. Jos työntekijät tuomittaisiin korvausvelvolliseksi, olisi heillä taas täydet mahdollisuudet hakea liitolta korvauksia tuosta korvausvelvollisuudesta aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta oikeuskuluineen kaikkineen.

Missä asiayhteydessä käytät sanaa jalkauttaminen? Lähinnä mieleeni tulee sotilaspuolelta ratsu- ja panssarijoukot ja työelämästä se usein vaadittu kommunikaatiota edistävä toimenpide, työnjohdon jalkautuminen työntekijöiden pariin.


Metsäteollisuuden näkökanta työnseisuksiin:
http://www.metsateollisuus.fi/tiedotteet/2005/paperiliitto_vaikeuttaa_sopimusneuvotteluja_jatkuvilla_laittomuuksilla.html
"SAK:lainen Paperiliitto vaikeuttaa paperiteollisuuden työehtosopimusneuvotteluja jatkuvilla ja tietoisilla laittomuuksilla. Paperiliitto ja sen ammattiosastot ovat lakkoilleet keskiviikkona 30. maaliskuuta alkaneen ylityökiellon aikana laittomasti jo kolmetoista kertaa. Keskiviikkona 13. huhtikuuta seisautetaan Euroopan suurimpiin kuuluva tuotantolaitos Imatralla kahdeksi vuorokaudeksi. Lakot ovat lainvastaisia, koska niistä ei ole ilmoitettu 14:ää vuorokautta etukäteen."

"Paperiliitto rikkoo lain lisäksi Metsäteollisuus ry:n kanssa solmimaansa kirjallista sopimusta, jonka mukaan Paperiliitto ja sen ammattiosastot sitoutuvat noudattamaan ja valvomaan työriitalain mukaista ennakkoilmoitusvelvollisuutta. Sopimus on solmittu 9. helmikuuta 1995."



---
PS Saivartelu siitä, voidaanko vakiinunutta sanontaa (tässä tapauksessa "laiton lakko") käyttää virallisen sijaan vai ei ei muuta itse asiaa miksikään. Olisihan se varsin hölmöä, että joka kerta "laittomaan lakkoon" viitatessa nuo sanat kovattaisiin sanoilla "työntekijöiden ammattiliiton tai sen ammatiosaston toimeepanema työnseisaus, joka alkoi Laki työriitojen sovittelemisesta -laissa määriteltyä minimi-ilmoitusaikaa noudattamatta".

Tutkain kirjoitti:

" Paikalliset tapahtumat ovat mielenilmauksia paikallisia toimintoja kohtaan. Ei työehtosopimusneuvotteluita kohtaan. Näinhän on liittokin jo todennut. "

Mm. AKT:n Kotkassa pystyynpistämä mielenilmaus oli TV:ssä esiintyneen pääluottamusmiehen mukaan nimenomaan työehtosopimusneuvottelujen vauhdittamislakko.

Sitäpaitsi osoitin yllä (ja aiemin tarkemmin perustellen), että jos tällaiseen mielenilmaukseen ryhdytään JOKO ennen 14 päivän kulumista ilmoituksesta TAI työtaistelutoimenpide EI kohdistu työehtosopimukseen JA kyseisenä ajankohtana EI OLE voimassaolevaa työehtosopimusta, on työnantajalla oikeus periä oikeusteitse (tai muuten työntekijöiden kanssa sopimalla) korvausta työntekijöiden mielenilmauksesta aiheutuneista taloudellisista menetyksistä.

Se, että jos liitto/a.os. kehoittaa mahdollisiin laittomuuksiin vaikka sitten viekkaudella ja vääryydellä, ei tarkoita sitä, että jäsenistön on pakko toteuttaa liiton/a.os:n mahdollisesti laiton pyyntö. Lainmukainen (ns. yleinen) vahingonkorvausvelvollisuus on tekijällä aina, myös ilman erillistä rikostuomiota, jos korvausvelvollisuuteen johtavan teon tahallisuus tai huolimattomuus voidaan näyttää toten. Kysymys onkin nykylainsäädännön puitteessa siis täysin siitä, nostaako työnantaja työntekijöitä vastaan kanteen vai ei. Syyttäjä ja oikeusasteet sitten päättävät, olisiko moinen kanne aiheellinen vai ei.

Oma näkemykseni tällä hetkellä on se, että edellämainitussa tilanteessa työnantaja olisi kanteineen vahvoilla, mutta en olekaan oikeusoppinut: jossain voi olla laki, joka rajoittaa vahingonkorvausvelvollisuuden "laittoman lakon" yhteydessä, mutta en ole sitä tähän mennessä Suomen Laista löytänyt. Jos työntekijät tuomittaisiin korvausvelvolliseksi, olisi heillä taas täydet mahdollisuudet hakea liitolta korvauksia tuosta korvausvelvollisuudesta aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta oikeuskuluineen kaikkineen.

Missä asiayhteydessä käytät sanaa jalkauttaminen? Lähinnä mieleeni tulee sotilaspuolelta ratsu- ja panssarijoukot ja työelämästä se usein vaadittu kommunikaatiota edistävä toimenpide, työnjohdon jalkautuminen työntekijöiden pariin.


Metsäteollisuuden näkökanta työnseisuksiin:
http://www.metsateollisuus.fi/tiedotteet/2005/paperiliitto_vaikeuttaa_sopimusneuvotteluja_jatkuvilla_laittomuuksilla.html
"SAK:lainen Paperiliitto vaikeuttaa paperiteollisuuden työehtosopimusneuvotteluja jatkuvilla ja tietoisilla laittomuuksilla. Paperiliitto ja sen ammattiosastot ovat lakkoilleet keskiviikkona 30. maaliskuuta alkaneen ylityökiellon aikana laittomasti jo kolmetoista kertaa. Keskiviikkona 13. huhtikuuta seisautetaan Euroopan suurimpiin kuuluva tuotantolaitos Imatralla kahdeksi vuorokaudeksi. Lakot ovat lainvastaisia, koska niistä ei ole ilmoitettu 14:ää vuorokautta etukäteen."

"Paperiliitto rikkoo lain lisäksi Metsäteollisuus ry:n kanssa solmimaansa kirjallista sopimusta, jonka mukaan Paperiliitto ja sen ammattiosastot sitoutuvat noudattamaan ja valvomaan työriitalain mukaista ennakkoilmoitusvelvollisuutta. Sopimus on solmittu 9. helmikuuta 1995."



---
PS Saivartelu siitä, voidaanko vakiinunutta sanontaa (tässä tapauksessa "laiton lakko") käyttää virallisen sijaan vai ei ei muuta itse asiaa miksikään. Olisihan se varsin hölmöä, että joka kerta "laittomaan lakkoon" viitatessa nuo sanat kovattaisiin sanoilla "työntekijöiden ammattiliiton tai sen ammatiosaston toimeepanema työnseisaus, joka alkoi Laki työriitojen sovittelemisesta -laissa määriteltyä minimi-ilmoitusaikaa noudattamatta".

Lue lisää

Haista nyt jo vittu! Jos haluat olla ymmärtämättä faktoja, pidä mölyt mahassas ..tanan juntti!!!

Tutkain kirjoitti:

Vastaus oli vielä eilen illalla tuossa yläpuolella, mutta eipä näytä olevan enää. Tässä lyhennetty versio:


Hae

http://www.finlex.fi/

Ajantasainen lainsäädäntö -osiosta

1) Laki työriitojen sovittelusta

2) Työsopimuslaki

3) Työehtosopimuslaki

4) Vahingonkorvauslaki

2) määrittelee, että työnantajalla on 4) mukainen oikeus periä korvauksia työntekijältä työntekijän tahallisesti tai huolimattomuuttaan aiheuttamasta vahingosta. 4) määrittelee, että muualla laissa voidaan rajoittaa tätä korvausvelvollisuutta, kuten esimerkiksi 3) on tehty. Koska työehtosopimus ei ole voimassa ja joissain tapauksissa liitto vielä erikseen on maininnut, että lakko nimenomaan ei koske työehtosopimustilannetta 4) voidaan käyttää ilman 3) määrittelemää rajoitetta vahingonkorvauksia määritellessä.

=> TYÖNANTAJA _voi_ hakea siviilikanteella TYÖNTEKIJÖILTÄ korvauksia "laittoman" lakon yritykselle aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. "Laiton" lakko yllä tarkoittaa sellaista lakkoa, joka aloitetaan ennen 1) laissa määrittelemää vähimmäisennakkoilmoitusaikaa (2 viikoa).

=> Työntekijät eivät voisi sälyttää esim. asianajokuluja liiton harteille (sellainen tuki tulkittaisiin verotettavaksi tuloksi). Ei myöskään työnantaja.

=> Jos työehtosopimus olisi voimassa, olisi rangaistus "laittomasta" lakosta vain 3) määrittelemä sakko. Työehtosopimus ei ole voimassa, eli vain 2) sovelletaan.

Erityisen mielenkiintoinen olisi luottamushenkilöiden tilanne, sillä he saavat liitolta jatkuvasti koulutusta työelämään liittyvästä lainsäädännöstä. Rivityöntekijät saattaisivat vielä pystyä perustelemaan tietämättömyytensä, mutta luottamushenkilöstö tuskin. Laintuntemattomuus tai itse lain epäselvyys ei ole tuomitsematta jättämisen peruste, mutta joissain harvoissa tilanteissa syyllisyyttä alentava (siihen mm. Tony Halme yritti vedota oman oikeudenkäntinsä aikana). Tällöin kyseessä on mahdollisen (sakko)rangaistuksen poistuminen. Mutta vahingonkorvausvelvollisuus säilyy, jollei syytettä hylätä kokonaisuudessaan.

Irtisanomisesta on ennakkotapaus, korvausvelvollisuudesta ei ole.

Lue lisää

Nythän meidän Leif on oikean juristin löytänyt. Tulkinnat, joita Tutkain esittää, lienevät suoraan EVA:n periaateohjelmasta. Vaikka työnantajilla onkin etuoikeus lakien ja sopimusten tulkintoihin, niin ei niitä sen jälkeen muuteta, kun tuomioistuimista tulee päätös, jota pidetään prejudikaattina.

Kyllä meillä on edelleen voimassa perustuslain 2. luvun 12 ja 13 §. Tämä ensimmäinen tarkoittaa sananvapautta ja jälkimmäinen kokoontumis- ja yhdistymisvapautta ja sen ensimmäinen momentti kuuluu: "Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin." Mm. Tutkaimella on tästä asiasta toinen tulkinta, hän esimerkiksi tulkisee mielenosoituksetkin lakoiksi.

Arvaapa Tutkain, miten pikkulinnulle käy, kun se yrittää munia liian suuren munan? Mikähän siltä repee?

... kirjoitti:

Haista nyt jo vittu! Jos haluat olla ymmärtämättä faktoja, pidä mölyt mahassas ..tanan juntti!!!

..olen McLekan kanssa pitkälti samaa mieltä tilanteen luonteesta ja uskoisin siten puhuvamme samasta asiasta. Termeistä vain emme ole pääseet yksimielisyyteen. Todennäköisimmin minun käyttämäni termistö on väärä, myönnän. Mutta vastapainoksi väittäisin tällä tietoa laintulkintani aikaisemmissa viesteissäni "laittomana lakkona" kutsumani tapauksessa olevan oikea.

McLeka: Mitähän se jalkautus-termi tarkoittamassasi puitteessa tarkoittaa? Lomautusta/irtisanomista/muuta?

Henkilökohtaisesti en olisi lakko-oikeutta rajoittamassa, mutta sano minun sanoneen, että EK saanee tällaisten mielenilmausten vuoksi lisäpainoa vaatimuksilleen samaisen oikeuden rajoittamiseksi.

Kuntsa kirjoitti:

Nythän meidän Leif on oikean juristin löytänyt. Tulkinnat, joita Tutkain esittää, lienevät suoraan EVA:n periaateohjelmasta. Vaikka työnantajilla onkin etuoikeus lakien ja sopimusten tulkintoihin, niin ei niitä sen jälkeen muuteta, kun tuomioistuimista tulee päätös, jota pidetään prejudikaattina.

Kyllä meillä on edelleen voimassa perustuslain 2. luvun 12 ja 13 §. Tämä ensimmäinen tarkoittaa sananvapautta ja jälkimmäinen kokoontumis- ja yhdistymisvapautta ja sen ensimmäinen momentti kuuluu: "Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin." Mm. Tutkaimella on tästä asiasta toinen tulkinta, hän esimerkiksi tulkisee mielenosoituksetkin lakoiksi.

Arvaapa Tutkain, miten pikkulinnulle käy, kun se yrittää munia liian suuren munan? Mikähän siltä repee?

Lue lisää

- julkisella alueella, jos siitä ei ole tehty ennakkoilmoitusta viranomaisille (julkisrauhan häiritseminen)
- yksityisalueella, jos se tapahtuu ilman maanomistajan lupaa
(kotirauhan häiritseminen)

Noin nyt esimerkinomaisesti.

Kun nyt takerruit tuohon käyttämään termiin, niin voisitko antaa tulkintasi muustakin leipätekstistä? Olisiko siis mielestäsi työnantajalla lakiin perustuva oikeus nostaa vahingonkorvauskanne työntekijöitä vastaan viimeaikaisten kaltaisten mielenilmauksien takia takia vai ei?

Kuntsa kirjoitti:

Nythän meidän Leif on oikean juristin löytänyt. Tulkinnat, joita Tutkain esittää, lienevät suoraan EVA:n periaateohjelmasta. Vaikka työnantajilla onkin etuoikeus lakien ja sopimusten tulkintoihin, niin ei niitä sen jälkeen muuteta, kun tuomioistuimista tulee päätös, jota pidetään prejudikaattina.

Kyllä meillä on edelleen voimassa perustuslain 2. luvun 12 ja 13 §. Tämä ensimmäinen tarkoittaa sananvapautta ja jälkimmäinen kokoontumis- ja yhdistymisvapautta ja sen ensimmäinen momentti kuuluu: "Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin." Mm. Tutkaimella on tästä asiasta toinen tulkinta, hän esimerkiksi tulkisee mielenosoituksetkin lakoiksi.

Arvaapa Tutkain, miten pikkulinnulle käy, kun se yrittää munia liian suuren munan? Mikähän siltä repee?

Lue lisää

Lainaus viestistäsi:
"Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin."
Koskeeko tämä työajan sisällä tapahtuvia kokouksia ja mielenilmauksia, vai tarkoitatko työajan ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa?
Ensimmäiseen tapaukseen kai löytyy selvät säännöt ja pykälät,jotka rajoittavat oikeuksia, mutta työajan ulkopuolella on jo hieman vapaampaa.

Tutkain kirjoitti:

..olen McLekan kanssa pitkälti samaa mieltä tilanteen luonteesta ja uskoisin siten puhuvamme samasta asiasta. Termeistä vain emme ole pääseet yksimielisyyteen. Todennäköisimmin minun käyttämäni termistö on väärä, myönnän. Mutta vastapainoksi väittäisin tällä tietoa laintulkintani aikaisemmissa viesteissäni "laittomana lakkona" kutsumani tapauksessa olevan oikea.

McLeka: Mitähän se jalkautus-termi tarkoittamassasi puitteessa tarkoittaa? Lomautusta/irtisanomista/muuta?

Henkilökohtaisesti en olisi lakko-oikeutta rajoittamassa, mutta sano minun sanoneen, että EK saanee tällaisten mielenilmausten vuoksi lisäpainoa vaatimuksilleen samaisen oikeuden rajoittamiseksi.

Lue lisää

tarkoittaa tässä tilanteessa sitä, kun joku linjan kone jää miehistöpulan takia seisomaan(ylityökielto), niin työnantaja kieltäytyy teettämästä työtä linjan muillakaan koneilla, koska tavara ei liiku. Jalkautus on palkatonta pakkolomaa. Linjoilla on käytännössä aina mahdollista teettää rästiinjääneitä töitä, joita ei täystuotannon aikana ole mahdollista tehdä.

Hermanni kirjoitti:

tarkoittaa tässä tilanteessa sitä, kun joku linjan kone jää miehistöpulan takia seisomaan(ylityökielto), niin työnantaja kieltäytyy teettämästä työtä linjan muillakaan koneilla, koska tavara ei liiku. Jalkautus on palkatonta pakkolomaa. Linjoilla on käytännössä aina mahdollista teettää rästiinjääneitä töitä, joita ei täystuotannon aikana ole mahdollista tehdä.

Lue lisää

... alkaahan sieltä tulla perusteluja omaa, ulkopuolista, näkökantaani vastaan.

Lomautettaville pitää ensin etsiä muita töitä. Jos tällaisia työnkuvaan sopivia töitä on tarjolla, pitäisi niitä osoittaa ensisijaisesti lomautettaville. Ja tämä ehto on määritelty muistaakseni Työsopimuslaissa.

Jos tilanne on todella noin, kuin kerroit, työnantaja menettää mahdollisuuden korvauskanteen läpimenoon. Ellei työnantaja sitten pysty perustelemaan jalkautusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sen todistamista, että yhden koneen alasajo todella vähensi työn teettämisen mahdollisuutta muilla koneilla jotakuinkin siinä laajuudessa, jolla jalkautus toteutettiin. Mahdollisesti myös työnantajan aktiivisuus (tai sen puute) sopivien töiden etsimisessä lomautettaville otetaan huomioon.

(Kollektiivinen) kieltäytyminen ylitöistä on täysin laillinen toimi milloin tahansa, mutta tällöin työnantajalle jäänee mahdollisuus vaatia työntekijöitä tekemään hätätyötä - sen mukaisine korvauksineen.

Työnantajalla on myös oikeus järjestellä työt mieleisekseen. Jos TES:ä sovelletaan sen päättymisestä huolimatta yhä "vanhoihin työntekiöihin", TES:n mukaista neuvottelujärjestelyä ja TES:n mukaisia varoaikoja työvuorojen muutoksen suhteen on noudatettava. Jos TES on "kokonaan vanhentunut", on työnantajalla kohtuullisen vapaat kädet määrätä työvuorot uusiksi. En nyt muista, omko myös Työaikalaissa määräyksiä em. vuoromuutoksien varoajasta, mutta jos siellä on, on niitä noudatettava. Jommassa kummassa tuo varoaika on kaksi viikkoa.

Tutkain kirjoitti:

... alkaahan sieltä tulla perusteluja omaa, ulkopuolista, näkökantaani vastaan.

Lomautettaville pitää ensin etsiä muita töitä. Jos tällaisia työnkuvaan sopivia töitä on tarjolla, pitäisi niitä osoittaa ensisijaisesti lomautettaville. Ja tämä ehto on määritelty muistaakseni Työsopimuslaissa.

Jos tilanne on todella noin, kuin kerroit, työnantaja menettää mahdollisuuden korvauskanteen läpimenoon. Ellei työnantaja sitten pysty perustelemaan jalkautusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sen todistamista, että yhden koneen alasajo todella vähensi työn teettämisen mahdollisuutta muilla koneilla jotakuinkin siinä laajuudessa, jolla jalkautus toteutettiin. Mahdollisesti myös työnantajan aktiivisuus (tai sen puute) sopivien töiden etsimisessä lomautettaville otetaan huomioon.

(Kollektiivinen) kieltäytyminen ylitöistä on täysin laillinen toimi milloin tahansa, mutta tällöin työnantajalle jäänee mahdollisuus vaatia työntekijöitä tekemään hätätyötä - sen mukaisine korvauksineen.

Työnantajalla on myös oikeus järjestellä työt mieleisekseen. Jos TES:ä sovelletaan sen päättymisestä huolimatta yhä "vanhoihin työntekiöihin", TES:n mukaista neuvottelujärjestelyä ja TES:n mukaisia varoaikoja työvuorojen muutoksen suhteen on noudatettava. Jos TES on "kokonaan vanhentunut", on työnantajalla kohtuullisen vapaat kädet määrätä työvuorot uusiksi. En nyt muista, omko myös Työaikalaissa määräyksiä em. vuoromuutoksien varoajasta, mutta jos siellä on, on niitä noudatettava. Jommassa kummassa tuo varoaika on kaksi viikkoa.

Lue lisää

.. aikaisemmin tuon rikostuomion tuolla ylempänä ketjua. Sehän kuitenkin toimii näin, että ensin työtuomioistuin tekee asiasta päätöksen oliko lakko laiton vai ei ja sen jälkeen mahdollisesti työnantajapuoli voi vaatia muiden oikeuselimien kautta korvauksia. Näin olen ymmärtänyt.

Vuorotyömuodon vaihdoksessa varoaika on 14 päivää ja vuoron vaihdossa 7 päivää.

MC Leka kirjoitti:

.. aikaisemmin tuon rikostuomion tuolla ylempänä ketjua. Sehän kuitenkin toimii näin, että ensin työtuomioistuin tekee asiasta päätöksen oliko lakko laiton vai ei ja sen jälkeen mahdollisesti työnantajapuoli voi vaatia muiden oikeuselimien kautta korvauksia. Näin olen ymmärtänyt.

Vuorotyömuodon vaihdoksessa varoaika on 14 päivää ja vuoron vaihdossa 7 päivää.

Lue lisää

Koskas leka taas tuut kattomaan mies sexiä ja harrastamaan anaalia?

MC Leka kirjoitti:

.. aikaisemmin tuon rikostuomion tuolla ylempänä ketjua. Sehän kuitenkin toimii näin, että ensin työtuomioistuin tekee asiasta päätöksen oliko lakko laiton vai ei ja sen jälkeen mahdollisesti työnantajapuoli voi vaatia muiden oikeuselimien kautta korvauksia. Näin olen ymmärtänyt.

Vuorotyömuodon vaihdoksessa varoaika on 14 päivää ja vuoron vaihdossa 7 päivää.

Lue lisää

Työehtosopimus ei ole voimassa -> Työtuomioistuimella ei ole toimivaltaa asiassa. Siksi olenkin puhunut vahingonkorvauskanteesta.

Rikoksesta puhuminen ei sinällään päde, koska tuomio tulisi Vahingonkorvauslain, ei Rikoslain vuoksi perusteella. Laiton (lainvastainen) teko ei ole välttämättä rikollinen teko.


Laki työtuomioistuimesta (FINLEX)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1974/19740646

Työtuomioistuimen toimivalta ja järjestysmuoto
1 § (8.4.1994/252)

Työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee erikoistuomioistuimena työntekijöiden työehtosopimuksia ja virkamiesten virkaehtosopimuksia koskevat sekä työehtosopimuslakiin (436/1946), valtion virkaehtosopimuslakiin (664/1970), kunnalliseen virkaehtosopimuslakiin (669/1970), evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annettuun lakiin (968/1974), eduskunnan virkamiehistä annetun lain (1197/2003) 10–13 lukuun ja Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain (1166/1998) 12–16 lukuun perustuvat riita-asiat, kun kysymys on:

1) työehto- tai virkaehtosopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta, sisällyksestä ja laajuudesta sekä tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta;

2) siitä, onko jokin menettely työehto- tai virkaehtopimuksen taikka edellä mainittujen säädösten mukainen; tai

3) työehto- tai virkaehtosopimuksen taikka edellä mainittujen säädösten vastaisen menettelyn seuraamuksesta, ei kuitenkaan rangaistus- tai kurinpidollisesta seuraamuksesta.


Vahingonkorvauslaki (FINLEX)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1974/19740412


1 LUKU
Lain soveltamisala
1 §
Vahingon korvaamiseen on sovellettava tämän lain säännöksiä. Tämä laki ei kuitenkaan koske, ellei tässä tai muussa laissa toisin säädetä, sopimukseen perustuvaa tai muussa laissa säädettyä korvausvastuuta.
---
4 LUKU
Työntekijän ja virkamiehen korvausvastuu
1 §
Vahingosta, jonka työntekijä työssään virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa, hän on velvollinen korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta ole tuomittava. Laki on sama, jos vahingon aiheuttaa 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu itsenäinen yrittäjä. Jos oppilaitoksen oppilas aiheuttaa opetukseen liittyvässä työssä vahingon, vastaa hän vahingosta tässä pykälässä säädettyjen perusteiden mukaisesti. Sama koskee hoitolaitoksessa hoidettavana olevan hoitoon liittyvässä työssä tai vangin vankityössä aiheuttaman vahingon korvaamista. (13.12.1991/1423)

Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, on täysi korvaus tuomittava, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta.

Työntekijän työssään työnantajalle aiheuttaman vahingon korvaamisesta säädetään erikseen. (13.12.1991/1423)
---
6 LUKU
Korvausvastuun jakaantuminen
1 §
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

2 §
Milloin vahinko on kahden tai useamman aiheuttama taikka he muuten ovat velvolliset korvaamaan saman vahingon, vastaavat he yhteisvastuullisesti. Se, jota ei ole tuomittu maksamaan täyttä korvausta, vastaa kuitenkin vain tuomitusta määrästä ja se, joka on vastuussa 4 luvun 1 §:n 1 momentissa säädettyjen perusteiden mukaan, vain siitä määrästä, jota ei voida saada vahingosta 3 luvun mukaan vastuussa olevalta.

3 §
Korvausvelvollisten kesken korvausmäärä on jaettava sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi ottaen huomioon kunkin korvausvelvollisen viaksi jäävä syyllisyyden määrä, vahinkotapahtumasta ehkä saatu etu ja muut seikat.

Sillä, joka on maksanut vahingonkorvausta yli oman osuutensa, on oikeus saada kultakin muulta korvausvelvolliselta, mitä hän on tämän osalta maksanut. Jos joku korvausvelvollisista on ilmeisesti maksukyvytön tai jos hänen oleskelupaikkansa on tuntematon, on kunkin muista korvausvelvollisista maksettava osuutensa vajauksesta.

Työsopimuslaki (FINLEX)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1974/19740412
12 luku
Vahingonkorvausvelvollisuus
1 §
Yleinen vahingonkorvausvelvollisuus
Työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai tästä laista johtuvia velvollisuuksia, on korvattava työntekijälle siten aiheuttamansa vahinko.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen korvausvelvollisuus 1 luvun 4 §:ssä taikka 7 tai 8 luvussa säädettyjen perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä määräytyy 2 §:n mukaan.

Työntekijän, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai tästä laista johtuvia velvollisuuksia tai aiheuttaa työssään työnantajalle vahinkoa, on korvattava työnantajalle aiheuttamansa vahinko vahingonkorvauslain (412/1974) 4 luvun 1 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan.

Korvaus irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä määräytyy 6 luvun 4 §:n mukaan. Vähintään 200 päivää lomautettuna olleen työntekijän oikeudesta saada työsopimuksen irtisanoessaan irtisanomisajan palkkaa tai sen osaa vastaava korvaus irtisanomisajalta säädetään 5 luvun 7 §:n 3 momentissa.

Tutkain kirjoitti:

Työehtosopimus ei ole voimassa -> Työtuomioistuimella ei ole toimivaltaa asiassa. Siksi olenkin puhunut vahingonkorvauskanteesta.

Rikoksesta puhuminen ei sinällään päde, koska tuomio tulisi Vahingonkorvauslain, ei Rikoslain vuoksi perusteella. Laiton (lainvastainen) teko ei ole välttämättä rikollinen teko.


Laki työtuomioistuimesta (FINLEX)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1974/19740646

Työtuomioistuimen toimivalta ja järjestysmuoto
1 § (8.4.1994/252)

Työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee erikoistuomioistuimena työntekijöiden työehtosopimuksia ja virkamiesten virkaehtosopimuksia koskevat sekä työehtosopimuslakiin (436/1946), valtion virkaehtosopimuslakiin (664/1970), kunnalliseen virkaehtosopimuslakiin (669/1970), evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annettuun lakiin (968/1974), eduskunnan virkamiehistä annetun lain (1197/2003) 10–13 lukuun ja Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain (1166/1998) 12–16 lukuun perustuvat riita-asiat, kun kysymys on:

1) työehto- tai virkaehtosopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta, sisällyksestä ja laajuudesta sekä tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta;

2) siitä, onko jokin menettely työehto- tai virkaehtopimuksen taikka edellä mainittujen säädösten mukainen; tai

3) työehto- tai virkaehtosopimuksen taikka edellä mainittujen säädösten vastaisen menettelyn seuraamuksesta, ei kuitenkaan rangaistus- tai kurinpidollisesta seuraamuksesta.


Vahingonkorvauslaki (FINLEX)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1974/19740412


1 LUKU
Lain soveltamisala
1 §
Vahingon korvaamiseen on sovellettava tämän lain säännöksiä. Tämä laki ei kuitenkaan koske, ellei tässä tai muussa laissa toisin säädetä, sopimukseen perustuvaa tai muussa laissa säädettyä korvausvastuuta.
---
4 LUKU
Työntekijän ja virkamiehen korvausvastuu
1 §
Vahingosta, jonka työntekijä työssään virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa, hän on velvollinen korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta ole tuomittava. Laki on sama, jos vahingon aiheuttaa 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu itsenäinen yrittäjä. Jos oppilaitoksen oppilas aiheuttaa opetukseen liittyvässä työssä vahingon, vastaa hän vahingosta tässä pykälässä säädettyjen perusteiden mukaisesti. Sama koskee hoitolaitoksessa hoidettavana olevan hoitoon liittyvässä työssä tai vangin vankityössä aiheuttaman vahingon korvaamista. (13.12.1991/1423)

Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, on täysi korvaus tuomittava, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta.

Työntekijän työssään työnantajalle aiheuttaman vahingon korvaamisesta säädetään erikseen. (13.12.1991/1423)
---
6 LUKU
Korvausvastuun jakaantuminen
1 §
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

2 §
Milloin vahinko on kahden tai useamman aiheuttama taikka he muuten ovat velvolliset korvaamaan saman vahingon, vastaavat he yhteisvastuullisesti. Se, jota ei ole tuomittu maksamaan täyttä korvausta, vastaa kuitenkin vain tuomitusta määrästä ja se, joka on vastuussa 4 luvun 1 §:n 1 momentissa säädettyjen perusteiden mukaan, vain siitä määrästä, jota ei voida saada vahingosta 3 luvun mukaan vastuussa olevalta.

3 §
Korvausvelvollisten kesken korvausmäärä on jaettava sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi ottaen huomioon kunkin korvausvelvollisen viaksi jäävä syyllisyyden määrä, vahinkotapahtumasta ehkä saatu etu ja muut seikat.

Sillä, joka on maksanut vahingonkorvausta yli oman osuutensa, on oikeus saada kultakin muulta korvausvelvolliselta, mitä hän on tämän osalta maksanut. Jos joku korvausvelvollisista on ilmeisesti maksukyvytön tai jos hänen oleskelupaikkansa on tuntematon, on kunkin muista korvausvelvollisista maksettava osuutensa vajauksesta.

Työsopimuslaki (FINLEX)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1974/19740412
12 luku
Vahingonkorvausvelvollisuus
1 §
Yleinen vahingonkorvausvelvollisuus
Työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai tästä laista johtuvia velvollisuuksia, on korvattava työntekijälle siten aiheuttamansa vahinko.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen korvausvelvollisuus 1 luvun 4 §:ssä taikka 7 tai 8 luvussa säädettyjen perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä määräytyy 2 §:n mukaan.

Työntekijän, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai tästä laista johtuvia velvollisuuksia tai aiheuttaa työssään työnantajalle vahinkoa, on korvattava työnantajalle aiheuttamansa vahinko vahingonkorvauslain (412/1974) 4 luvun 1 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan.

Korvaus irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä määräytyy 6 luvun 4 §:n mukaan. Vähintään 200 päivää lomautettuna olleen työntekijän oikeudesta saada työsopimuksen irtisanoessaan irtisanomisajan palkkaa tai sen osaa vastaava korvaus irtisanomisajalta säädetään 5 luvun 7 §:n 3 momentissa.

Lue lisää

Mielenkiintoisista asioista puhutte ja paljon on Tutkain myös selvää ottanut. Minua jäi vaivaamaan kuitenkin tuo vahingonkorvausvelvollisuusvastuu. Ymmärsin kyllä, että työnantajalla on mahdollisuus hakea vahingonkorvausta näistä lakoista, joita AKT ei ole kehottanut järjestämään, eli siinä tapauksessa korvausvastuu jäisi yksittäisten työntekijöiden niskoille. Edellisestä tarinasta on mielestäni jäänyt pois työnantajan vahingonkorvausvelvollisuus tietyissä tapauksissa... Korjatkaa jos olen väärässä.

Vahingonkorvauslaki (FINLEX)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1974/19740412

3 LUKU
Työnantajan ja julkisyhteisön korvausvastuu
1 §
Työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Työnantajana pidetään myös sitä, joka antaa tehtävän sellaiselle itsenäiselle yrittäjälle, joka huomioon ottaen toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuhteet on rinnastettava työntekijään.

Mitä 1 momentissa on sanottu työnantajasta, koskee vastaavasti valtiota, kuntaa ja muuta julkista yhteisöä tai laitosta, kun vahinko on aiheutunut sellaisen julkisyhteisön työntekijän taikka yhteisöön virka- tai siihen verrattavassa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä.

Jos se, joka viranomaisen määräyksestä, luottamustoimeen valittuna tai toisen pyynnöstä suorittaa laissa määrättyä tai työsuhteeseen verrattavissa olosuhteissa tiettyä tehtävää olematta itsenäinen yrittäjä, tehtävää suorittaessaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa vahinkoa, on se, jonka lukuun tehtävä suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon. Jos oppilaitoksen oppilas aiheuttaa virheellään tai laiminlyönnillään vahinkoa opetukseen liittyvässä työssä tai hoitolaitoksessa hoidettavana oleva vastaavasti hoitoon liittyvässä työssä, on niin ikään se, jonka lukuun työ suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon. (13.12.1991/1423)

Työnantaja on siis myös korvausvelvollinen omille asiakkailleen, joiden pitää hakea korvauksia tässä satamien tapauksessa työnantajilta. Työnantajat tietenkin siinä tapauksessa siirtävät korvausvastuun tietenkin suoraan työntekijöiden niskoille, mutta soppa on valmis. Kuka hakee keneltä ja mitä?

Vielä jäi kaivelemaan myös, että jos AKT:n määräämä ylityökielto on laillinen niin siinä tapauksessahan myös työnantaja on toiminut laittomasti ja mahdolliset vahingonkorvausvaateet menevät sovitteluun, josta taas seuraa mitä?

Liiton mies kirjoitti:

Mielenkiintoisista asioista puhutte ja paljon on Tutkain myös selvää ottanut. Minua jäi vaivaamaan kuitenkin tuo vahingonkorvausvelvollisuusvastuu. Ymmärsin kyllä, että työnantajalla on mahdollisuus hakea vahingonkorvausta näistä lakoista, joita AKT ei ole kehottanut järjestämään, eli siinä tapauksessa korvausvastuu jäisi yksittäisten työntekijöiden niskoille. Edellisestä tarinasta on mielestäni jäänyt pois työnantajan vahingonkorvausvelvollisuus tietyissä tapauksissa... Korjatkaa jos olen väärässä.

Vahingonkorvauslaki (FINLEX)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1974/19740412

3 LUKU
Työnantajan ja julkisyhteisön korvausvastuu
1 §
Työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Työnantajana pidetään myös sitä, joka antaa tehtävän sellaiselle itsenäiselle yrittäjälle, joka huomioon ottaen toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuhteet on rinnastettava työntekijään.

Mitä 1 momentissa on sanottu työnantajasta, koskee vastaavasti valtiota, kuntaa ja muuta julkista yhteisöä tai laitosta, kun vahinko on aiheutunut sellaisen julkisyhteisön työntekijän taikka yhteisöön virka- tai siihen verrattavassa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä.

Jos se, joka viranomaisen määräyksestä, luottamustoimeen valittuna tai toisen pyynnöstä suorittaa laissa määrättyä tai työsuhteeseen verrattavissa olosuhteissa tiettyä tehtävää olematta itsenäinen yrittäjä, tehtävää suorittaessaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa vahinkoa, on se, jonka lukuun tehtävä suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon. Jos oppilaitoksen oppilas aiheuttaa virheellään tai laiminlyönnillään vahinkoa opetukseen liittyvässä työssä tai hoitolaitoksessa hoidettavana oleva vastaavasti hoitoon liittyvässä työssä, on niin ikään se, jonka lukuun työ suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon. (13.12.1991/1423)

Työnantaja on siis myös korvausvelvollinen omille asiakkailleen, joiden pitää hakea korvauksia tässä satamien tapauksessa työnantajilta. Työnantajat tietenkin siinä tapauksessa siirtävät korvausvastuun tietenkin suoraan työntekijöiden niskoille, mutta soppa on valmis. Kuka hakee keneltä ja mitä?

Vielä jäi kaivelemaan myös, että jos AKT:n määräämä ylityökielto on laillinen niin siinä tapauksessahan myös työnantaja on toiminut laittomasti ja mahdolliset vahingonkorvausvaateet menevät sovitteluun, josta taas seuraa mitä?

Lue lisää

"Työnantajat tietenkin siinä tapauksessa siirtävät korvausvastuun tietenkin suoraan työntekijöiden niskoille, mutta soppa on valmis. Kuka hakee keneltä ja mitä?"

Työnantaja on, kuten sanoit, korvausvelvollinen omille asiakkailleen, joiden pitää hakea korvauksia tässä satamien tapauksessa työnantajilta. Korvaushaaaste ketju on siis seuraava:


asiakas -> työnantaja -> työntekijät*) yhteisvastuullisesti - >liitto (jos voidaan epäillä liiton syyllistyneen sellaiseen tekoon yllytykseen, josta vahingonkorvausvelvollisuus edellisille muodostui)


Yläpuolella jokainen nuoli voi katketa sen vasemmalta puolella olevan tahdosta. Työnantaja menettää myös omia tuloja, joten korvausvaatimuksen osalta ei tarvittaisi asiakasta lainkaan ensimmäisenä lenkkinä.

Todennäköisesti työnantajaa suojaa force majoure -pykälä mm. lakon takia, eli asiakas ei voisi hakea korvausta työnantjalta. Tällöin on myös mahdollista, että asiakas lähtee hakemaan korvauksia suoraan työntekijöiltä (ja haastaa mahdollisesti myös työnantajan, koska sillä saattaa olla osavastuu vahingosta). Korvasukanne ketju olisi silloin seuraava:

asiakas -> työntekijät*) (ja työnantaja) yhteisvastuullisesti -> liitto (jos voidaan epäillä liiton syyllistyneen sellaiseen tekoon yllytykseen, josta vahingonkorvausvelvollisuus edellisille muodostui)

Lisäksi asiakkaan sijasta korvauskanteen voi tehdä vakuutusyhtiö siinä tapauksessa, jossa lasti tai liikeriski on ollut vakuutuksella suojattu ja korvauksia on sillä perusteella tullut maksuun.

"Vielä jäi kaivelemaan myös, että jos AKT:n määräämä ylityökielto on laillinen niin siinä tapauksessahan myös työnantaja on toiminut laittomasti ja mahdolliset vahingonkorvausvaateet menevät sovitteluun, josta taas seuraa mitä? "

Kuten olen aiemmin sanonut että JOS työnantaja voi tässä mainitussa tilanteessa perustella jalkautuksen (tms. lyhyen lomautuksen) tuotannollisiin tai muihin syihin vedoten laajuuden olleen oikea, tulee työntekijöille todennäköisesti lakiin perustuva korvausvelvollisuus. Tällöin työnantajaen pitää nostaa asianomistajana kanne, jos haluaa lähteä hakeman korvauksiia oikeusteitse.

Sovittelussa voidaan määritellä vaikkapa "riita puoliksi" esim. rikkurityövoiman käytön takia. Siis työnantajan vastuun vahingon aiheutumisesta olleen esim. 50%. Lopusta vahingosta työntekijät vastaavat yhteisvastuullisesti. Todennäköisesti niin, että pääluottamusmiehille ja luottamusmiehille tulee isompi osuus tästä yhteisvastuusta, kuin liiton rivijäsenelle tai liittoon kuulumattomalle. Lopputukoksena voi aivan hyvin olla myös 100%:n tai 0%:n vastuu työnantajalle. 100% tarkottaisi, että työntekijöillä*) ei ole korvausvelvollisuutta. Ilman oikeudenkäyntiä ja ennakkotapausta olisi saivartelua lähtä arpomaan työnantajan vastuun osuutta. Se muuttunee ennakkotapauksen ollessa olemassakin tapauskohtaisesti 100%:n ja 0%:n välillä. Eli tuon vastuun määrä on mahdollista määritellä vain oikeusteitse.

Palatakseni alkuperäiseen ongelmaan kukaan ei ole vielä perustellut esim. lakiin vedoten, olisiko työnantajalla edes mahdollisuutta saada vahingonkorvauskanne syyteharkinnasta läpi vai ei. Toivon, että jos joku väittää, että kanne ei menisi tuomioistuimeen asti, että miksi se ei menisi. Mihin lakiin tai asetukseen syyttäjä siis vetoaisi, jos hän hykkäisi tällaisen teoreettisen vahingonkorvauskanteen syyteharkintansa päätteeksi?



*) mahdollisesti myös liitto.

Tutkain kirjoitti:

"Työnantajat tietenkin siinä tapauksessa siirtävät korvausvastuun tietenkin suoraan työntekijöiden niskoille, mutta soppa on valmis. Kuka hakee keneltä ja mitä?"

Työnantaja on, kuten sanoit, korvausvelvollinen omille asiakkailleen, joiden pitää hakea korvauksia tässä satamien tapauksessa työnantajilta. Korvaushaaaste ketju on siis seuraava:


asiakas -> työnantaja -> työntekijät*) yhteisvastuullisesti - >liitto (jos voidaan epäillä liiton syyllistyneen sellaiseen tekoon yllytykseen, josta vahingonkorvausvelvollisuus edellisille muodostui)


Yläpuolella jokainen nuoli voi katketa sen vasemmalta puolella olevan tahdosta. Työnantaja menettää myös omia tuloja, joten korvausvaatimuksen osalta ei tarvittaisi asiakasta lainkaan ensimmäisenä lenkkinä.

Todennäköisesti työnantajaa suojaa force majoure -pykälä mm. lakon takia, eli asiakas ei voisi hakea korvausta työnantjalta. Tällöin on myös mahdollista, että asiakas lähtee hakemaan korvauksia suoraan työntekijöiltä (ja haastaa mahdollisesti myös työnantajan, koska sillä saattaa olla osavastuu vahingosta). Korvasukanne ketju olisi silloin seuraava:

asiakas -> työntekijät*) (ja työnantaja) yhteisvastuullisesti -> liitto (jos voidaan epäillä liiton syyllistyneen sellaiseen tekoon yllytykseen, josta vahingonkorvausvelvollisuus edellisille muodostui)

Lisäksi asiakkaan sijasta korvauskanteen voi tehdä vakuutusyhtiö siinä tapauksessa, jossa lasti tai liikeriski on ollut vakuutuksella suojattu ja korvauksia on sillä perusteella tullut maksuun.

"Vielä jäi kaivelemaan myös, että jos AKT:n määräämä ylityökielto on laillinen niin siinä tapauksessahan myös työnantaja on toiminut laittomasti ja mahdolliset vahingonkorvausvaateet menevät sovitteluun, josta taas seuraa mitä? "

Kuten olen aiemmin sanonut että JOS työnantaja voi tässä mainitussa tilanteessa perustella jalkautuksen (tms. lyhyen lomautuksen) tuotannollisiin tai muihin syihin vedoten laajuuden olleen oikea, tulee työntekijöille todennäköisesti lakiin perustuva korvausvelvollisuus. Tällöin työnantajaen pitää nostaa asianomistajana kanne, jos haluaa lähteä hakeman korvauksiia oikeusteitse.

Sovittelussa voidaan määritellä vaikkapa "riita puoliksi" esim. rikkurityövoiman käytön takia. Siis työnantajan vastuun vahingon aiheutumisesta olleen esim. 50%. Lopusta vahingosta työntekijät vastaavat yhteisvastuullisesti. Todennäköisesti niin, että pääluottamusmiehille ja luottamusmiehille tulee isompi osuus tästä yhteisvastuusta, kuin liiton rivijäsenelle tai liittoon kuulumattomalle. Lopputukoksena voi aivan hyvin olla myös 100%:n tai 0%:n vastuu työnantajalle. 100% tarkottaisi, että työntekijöillä*) ei ole korvausvelvollisuutta. Ilman oikeudenkäyntiä ja ennakkotapausta olisi saivartelua lähtä arpomaan työnantajan vastuun osuutta. Se muuttunee ennakkotapauksen ollessa olemassakin tapauskohtaisesti 100%:n ja 0%:n välillä. Eli tuon vastuun määrä on mahdollista määritellä vain oikeusteitse.

Palatakseni alkuperäiseen ongelmaan kukaan ei ole vielä perustellut esim. lakiin vedoten, olisiko työnantajalla edes mahdollisuutta saada vahingonkorvauskanne syyteharkinnasta läpi vai ei. Toivon, että jos joku väittää, että kanne ei menisi tuomioistuimeen asti, että miksi se ei menisi. Mihin lakiin tai asetukseen syyttäjä siis vetoaisi, jos hän hykkäisi tällaisen teoreettisen vahingonkorvauskanteen syyteharkintansa päätteeksi?



*) mahdollisesti myös liitto.

Lue lisää

Tällaista vastausta vähän odottelinkin. Minun oma kuvitelmani asiasta on juuri tämä sovittelumahdollisuus, joka tässä nimenomaisessa tapauksessa olisi melko todennäköinen syy sovitteluun. Jos edelleenkin haluttaisiin asia viedä tuomioistuimeen niin silloin tuomioistuin luultavasti laittaisi riidan "puoliksi" ja molemmille osapuolille tulisi vain "turhat" oikeuskulut kalliine lakimiehineen maksettaviksi.

Lisätietoa olisi tietenkin hyvä saada lisää.

Liiton mies kirjoitti:

Tällaista vastausta vähän odottelinkin. Minun oma kuvitelmani asiasta on juuri tämä sovittelumahdollisuus, joka tässä nimenomaisessa tapauksessa olisi melko todennäköinen syy sovitteluun. Jos edelleenkin haluttaisiin asia viedä tuomioistuimeen niin silloin tuomioistuin luultavasti laittaisi riidan "puoliksi" ja molemmille osapuolille tulisi vain "turhat" oikeuskulut kalliine lakimiehineen maksettaviksi.

Lisätietoa olisi tietenkin hyvä saada lisää.

Lue lisää

... mainitsin, että vahingonkorvauksesta voidaan sopia ilman oikeuskäsittelyäkin, kuten mikä tahansa muu vahigonkorvausasia. On jäänyt ilmeisesti korostamatta se seikka täällä loppupäässä ketjua.

Jos vahingonkorvausjuttu menisi oikeuteen, vain oikeus voi määrittellä asianomistajan (työnantajan) vastuun osuuden vahinkoon ja vähentää kantajan/kantajien (työntekijöien/liiton/ym.) korvaussummaa samassa suhteessa. Merkittävänä ennakkotapauksena tällainen vahingonkorvausjuttu menisi erittäin todennäköisesti Korkeimpaan Oikeuteen, ehkä EU-tuomioistuimeen, saakka.

Tutkain kirjoitti:

... mainitsin, että vahingonkorvauksesta voidaan sopia ilman oikeuskäsittelyäkin, kuten mikä tahansa muu vahigonkorvausasia. On jäänyt ilmeisesti korostamatta se seikka täällä loppupäässä ketjua.

Jos vahingonkorvausjuttu menisi oikeuteen, vain oikeus voi määrittellä asianomistajan (työnantajan) vastuun osuuden vahinkoon ja vähentää kantajan/kantajien (työntekijöien/liiton/ym.) korvaussummaa samassa suhteessa. Merkittävänä ennakkotapauksena tällainen vahingonkorvausjuttu menisi erittäin todennäköisesti Korkeimpaan Oikeuteen, ehkä EU-tuomioistuimeen, saakka.

Lue lisää

Käsittelyprosessi tuomioistuimissa on vain niin pitkä ja kallis, etteivät ilmeisesti sen takia ole aikaisemmin vieneet vastaavanlaisia tapauksia eteenpäin. Kumpikaan osapuoli ei voi olla varma voitostaan oikeusteitse ja kun osapuolien pitää ottaa huomioon myös, että hävinneenä joutuu osallistumaan myös toisen osapuolen oikeudenkäyntikustannuksiin, niin jättävät todennäköisesti väliin tässäkin tapauksessa.
Selkeyttäisihän se asioita tulevaisuudessa, mutta niinkuin aina, raha ratkaisee.

... mutta vastapainoisesti velvollisuus vastata omista teoistaan lain edessä.

Ei jollain (perustuslainkaan suomalla) oikeudella johonkin tekoon voida perustella sitä, että kyseistä oikeutta harjoittamalla aiheutetaan toiselle (juridiselle/luonnolliselle) henkilölle vahinkoa ilman korvausvelvollisuuden muodostumista.

Perustuslakia voidaan täsmentää muilla lailla, mutta rajoitteita perustuslain suomiin oikeuksiiin ei niillä laeilla voida tehdä. Jos kaksi perustuslaillista oikeutta ovat ristiriidassa toisiinsa nähden, tukitaan myös näiten alempien lakien täsmennykset perustuslaillisiin oikeuksiin tarkoin.

Esimerkki:
Jos oletetaan mielenosoittajan hakkaavan pesäpallomailalla auto lommoille mielenosoitusen aikana ja hänet otetaan paikalta kiinni. Luuletko vakavissasi, että tämä mielenosoittaja vapautuu aiheuttamansa vahingon korvausvelvollisuudesta vetoamalla perustuslailliseen oikeuteen ilmaista mielipiteensä ja kokoontua?