Onko parisuhde elinehtonne?

Anonyymi

Takaako se onnellisuuden?

56

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Uskoisin että en selviä ilman :/

    • Anonyymi

      Ei ole. Jos tämä suhde joskus jostain syystä päättyy tai vaikka toinen kuolee yksin. Jatkan yksin en usko että enää toista kertaa elämässäni löytyy sopivaa ihmistä. Se että kemiat sopii yhteen tekee onnellinen. Yksinkinäisyy on se mikä tekee onnettomaksi mutta ei sen lievitykseen tarvitse suhdetta hyvät ystävät riittää.

      • Anonyymi

        Näin se menee. Jos on lapsia/lapsi niinkuin minulla niin pärjää heidän rakkaudella ei siihen tartte miestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin se menee. Jos on lapsia/lapsi niinkuin minulla niin pärjää heidän rakkaudella ei siihen tartte miestä.

        Se on totta. Mutta lapsetkin kasvaa ja lähtevät omaan elämään. Siltikin mieluummin vaikka yksinäisyys kuin pistää itsensä ja sydämensä enää alttiiksi tähän julmaan nyky parisuhde maailmaan. Ei enää jaksamista sellaiseen. Ne koettu jo. Ja toivottavasti ei tarvitse enää koskaan siinä tilanteessa olla. Aina toivon että kuolen ennen kuin puolisoni.


    • Anonyymi

      Ihanaa olla naimisissa.

      • Anonyymi

        Veit viimeiset sanat suustani!


      • Anonyymi

        Mikä siinä avioliitossa on just se juttu että on ihanaa. Miksi ei voi olla ihanaa muutenkin. Onko pakko mennä naimisiin että voi olla ihanaa. Kun ihan yhtä ihanaa ja sitoutunutta oli ilman avioliittoakin mielestäni.


    • Anonyymi

      Aika monet varatut tuntuu olevan onnettomia suhteissan että tuskin oikein takaa

      • Anonyymi

        Naimisissa olevat vasta onnettomia ovatkin. Täytyy kellonympäri pilkata ihmisiä ja esiintyä toisina henkilöinä.


      • Anonyymi

        Niinkö? Erikoinen ystäväpiiri sulla. Minä taas tunnen etupäässä tyytyväisiä ja onnellisia pareja


    • Anonyymi

      Ei välttämättä takaa, aika tyytyväinen olen näinkin. Mutta kieltämättä olisi mukava jos joku halaisi jokapäivä ja olisi elämässä rinnalla. Ylä- ja alamäet yhdessä.

      • Anonyymi

        Tunnen useita suhteita joissa ei halailla päivittäin, ei viikottain eikä edes kuukausittain. Ystävistäni kolme valittaa ettei halailua ole ollut enää vuosiin


    • Anonyymi

      Ei takaa. Olen ollut raastavissa parisuhteissa. Olen hakenut suhteista turvaa ja välittämistä, niitä asioita en ole saanut niiltä ihmisiltä. Sairaita riippuvuussuhteita kaikki. Ymmärrän, että turvallisuudentunne täytyy löytyä sisältä päin, ei ulkoa. Minun täytyy itse ensin muuttua, ennen kuin voin ajatella parisuhdetta.

      • Anonyymi

        Ymmärrän nyt, että ne asiat mitä kaipaan, ei ole kenenkään toisen ihmisen annettavissa. Orvon kiusatun identiteettini takaa sen, ettei mikään mikä tulee toiselta ihmiseltä, riitä. Minun täytyy olla yksin ja rukoilen apua ja voimaa Jeesukselta. En vaan jaksaisi ahdistukseni kanssa, koska uskoni on vielä heiveröistä. Tuntuu, että olen maailmankaikkeuden yksinäisin olento.


    • Anonyymi

      Ei tietenkään. Luulen, että ensi hurman jälkeen siitä on enemmän haittaa kuin iloa. Kokemusta on. Mutta rakkauden takia sen tekisin ja kestäisin kuolemaan asti.

    • Anonyymi

      Ei takaa

    • Anonyymi

      Yksin on hyvä olla.

      • Anonyymi

        Kyllä , ajatella.


    • Anonyymi

      Hyvä suhde tukee itsetuntoo ja täydentää onnellisuutta ja huono suhde laskee itsetuntoo ja lisää kurjuuden ja onnettomuuden tunteita,

      Suhde ei korjaa rikkinäistä ihmistä, ei paranna depressioo , eikä nosta kenenkään itsetuntoo jos se luontaisesti on jo matalalla tai muuta sellaista.

      Suhde tukee joko positiivisesti tai negatiivisesti jo olemassa oleviä piirteitä ja asioita ko. henkilössä ja hänen elämässään.

      Siksi esim. jos päihdeongelmainen löytää seurustelukumppanin päihdeongelmaisten piireistä heidän kummankin päihdeongelma syvenee, koska parisuhde tukee jo olemassa olevia ongelmia ja kannustaa siihen vaan lisää.

      Itse en ole ihan mikään kokemattomimmasta päästä tässä iässä enää suhteilun suhteen ja monenlaista miestä on tullut jo vastaan. On ollut itselleni hyvin sopivia ja sitten sellaisia joiden kanssa synkkaa mutta se on enemmän kaverillista samaa aaltopituutta jossa kiva vitsailla ja leikillisesti pöljäillä, kuin sitten et siihen tulis sellainen aito seksuaalinen vetovoima. Joidenkin kanssa ei oo ollu ollenkaan edes samassa sävelessä vaan jokainen vitsi, mielipide, tapa ajatella on saanut toisen raivostuun ja tappeleen niin ettei oikein voi suutaan edes avata ettei vaan toinen ota jotain nokkiinsa.

      Kaverillisiin tapailuihin lähdin nuorena helposti ja ne takasi onnettomuuden koska tunsin sisällläni tunteen ettei tää oo aitoa mun puolelta, Yritän rakastua mutta tunnen vain kiintymystä kaverina esittäen ja teeskennellen jotain tapailua jonka tähtäin parisuhde tulevassa.

      Sitten oli yritystä kyhätä suhde ihmisen kanssa jonka kanssa oltiin aivan eri aaltopituudella. Jatkuvaa tappelua kun toinen suuttui vitseistä, mieliteistä ja jokaisesta ajatuksestani niin että raivokohtauksia tuli jatkuvasti joissa mua vaan haukkui. Se oli onneton suhde.

      Sitten on ollut sellaisia joissa ollaan oltu ihan samalla taajuudella. On pystynyt heittää huumorini näkyviin vapaasti ja sanoa ajatuksiaan ja näkemyksiään ilman että tarvii pelätä toisen raivokohtauksia, niissä on ollut onnellista aikaa.

      Mutta onnellisissakin suhteissa on kriisejä ja riitoja joiden aikana ei ole onnellinen. Suhteissa voi kokee emotionaalista yksinäisyyttä, kun toinen ei välitä miltä musta tuntuu eikä näytä oikein haluavan edes tietää, Välillä myös kohtaa toiselta tekoja jotka satuttaa enemmän kuin voi kuvailla koska parisuhde on läheisimpiä suhteita mitä on ja silloin ne toisen teot on kaikkein haavottavimpia

      Itse just taannoin juttelin siskoni kanssa suhteistani kun hän jotenkin niin on tykästynyt mun ensimmäiseen mieheeni joka oli myös avomieheni eli ainoo jonka kanssa oon yhdessä asunut virallisesti. Hän kai jotenkin eniten piti häntä mulle sopivana ja aina välillä kyselee et mitä siitä nykyään ajattelen.

      Mua oikein ahdisti jutella niistä ajoista, koska suhteen loppuaika oli mulle ahdistavaa ja vaikka pitkään arvoin erotako vai ei ja ero kirpas kovaa ja tuntui pitkään suruna jota paikkailin laastarisuhteilla niin suhteen viimeisten 3 vuoden ajattelu toi mulle ahdistuksen. Mulla oli todella paha olla suhteessa. Todella suuri helpotus oli viimein kun erosurut oli käytynä läpi ja tajusin että viimein oon itsekseni ilman että kotona vastaan tulee painolasti joka ahdistaa ja aiheuttaa jatkuvaa pahaa mieltä.'

      Siskolleniki totesin kun se sanoi että kun hänestä oltiin niin söpö pari että niin se oli sitä alkua kun niin olikin että olin onnellinen. Sitten tuli se toinen nainen episodi jonka jälkeen koko suhde sai käänteen jossa yritin selvitä mutta mua ahdisti jatkuvasti ja kaikki meni vaan aina vaan pahemmin pieleen kun itsekin aloin sekoileen. En ollut enää onnellinen enkä halua enää sellasta takas.

      Siskoni meni hiljaiseksi kun totesin viimeisenä että olen toipunut depressiostani ja saanut työkykynikin takaisin vasta kun pääsin eroon kaikista sekoilevista miehistä. Mut se on totuus. Oon saanu elämäni kuntoon vasta sinkkuna ja nousujohteisesti koko ajan mennyt elämä kun toteutan sitä ilman rinnallani eläviä miehiä jotka ei selviydy omista tunteistaan sekoilematta.

      Miesten ongelma on ettei ne kestä tunteitaan ja aina kun niistä joltain tuntuu, ne tekee jotain tuhoisaa jolla on suora vaikutus ja seuraamus myös elinkumppaniin.

      • Anonyymi

        Milloin ymmärsit ettet pääse yli siitä toisesta naisesta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Milloin ymmärsit ettet pääse yli siitä toisesta naisesta?

        Jos mulla ois ollu yhtään parisuhdekokemusta jo alla, niin oisin tiennyt sen heti ensimmäisten tuntien, päivien ja viikkojen aikana siitä kun ex-avomieheni lausui ne sanat, mutta kun ei kokemusta ollut yritin vain selvitä päivän kerrallaan vaikeiden tunteideni kanssa.

        Selväähän se näin jälkikäteen kun ajattelee että mun reaktio oli niin voimakas, että se oli selvä merkki että nyt meni rikki jotain todella pahasti sisältäni.

        Mä ensimmäisenä itkin, mutta seuraavien päivien ja viikkojen aikana kehittyi voimakas ahdistuneisuus, unettomuus, levottomuus, vapina ja paniikkikohtaukset, hyperventilointia ja jatkuvaa yötäpäivää asian kelailu. Viha, pelko.

        Kävin läpi niin kovia shokin ja järkytyksen oireita et ne ennusti että seuraamukset tulee oleen rajuja ja että en ehkä pääse asian yli ollenkaan.

        Ex-mieheni piti asiaa vähäpätöisenä. Hänestä koko juttu on pieni eikä asiasta tarvitse puhua. Hän ei juurikaan ymmärtänyt miten asia muhun vaikutti. En saanut häneltä tukee enkä ymmärrystä joten jäin yksin tunteideni kanssa kamppaileen.

        Sinnittelin omalla tyylilläni vuoden kunnes huomasin hakeneeni toisen miehen selviytymiskeinokseni. Niin... minä ajauduin pettämään.

        Viha sisälläni vaan kasvoi sillä inhosin itseäni kun rikoin kaikki moraalini rajat ja syytin siitä exääni joka toimi lapsellisesti ja tekojen jälkeen jätti mut selviytyyn yksin niiistä tunteista. Olimme suhteessa mutta emotionaalisesti jäin yksin setviin sitä vaurioo. Löysin sitten keinon selviytyä. Toisen miehen.

        Nykyisin en lähtisi enää edes yrittään suhteen jatkoa jos tunnereaktioni kehittyy noin mittavaan shokkiin ja tukee ei toiselta saa. Se tietää et vedän itse homman vielä pahemmin metsään ja tuhot on vielä pahemmat kuin et erotaan heti. Kun nimittäin on niin et kun oon shokissa ja järkyttyneenä lähden sooloileen niin kaikki on varmasti tuhottu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos mulla ois ollu yhtään parisuhdekokemusta jo alla, niin oisin tiennyt sen heti ensimmäisten tuntien, päivien ja viikkojen aikana siitä kun ex-avomieheni lausui ne sanat, mutta kun ei kokemusta ollut yritin vain selvitä päivän kerrallaan vaikeiden tunteideni kanssa.

        Selväähän se näin jälkikäteen kun ajattelee että mun reaktio oli niin voimakas, että se oli selvä merkki että nyt meni rikki jotain todella pahasti sisältäni.

        Mä ensimmäisenä itkin, mutta seuraavien päivien ja viikkojen aikana kehittyi voimakas ahdistuneisuus, unettomuus, levottomuus, vapina ja paniikkikohtaukset, hyperventilointia ja jatkuvaa yötäpäivää asian kelailu. Viha, pelko.

        Kävin läpi niin kovia shokin ja järkytyksen oireita et ne ennusti että seuraamukset tulee oleen rajuja ja että en ehkä pääse asian yli ollenkaan.

        Ex-mieheni piti asiaa vähäpätöisenä. Hänestä koko juttu on pieni eikä asiasta tarvitse puhua. Hän ei juurikaan ymmärtänyt miten asia muhun vaikutti. En saanut häneltä tukee enkä ymmärrystä joten jäin yksin tunteideni kanssa kamppaileen.

        Sinnittelin omalla tyylilläni vuoden kunnes huomasin hakeneeni toisen miehen selviytymiskeinokseni. Niin... minä ajauduin pettämään.

        Viha sisälläni vaan kasvoi sillä inhosin itseäni kun rikoin kaikki moraalini rajat ja syytin siitä exääni joka toimi lapsellisesti ja tekojen jälkeen jätti mut selviytyyn yksin niiistä tunteista. Olimme suhteessa mutta emotionaalisesti jäin yksin setviin sitä vaurioo. Löysin sitten keinon selviytyä. Toisen miehen.

        Nykyisin en lähtisi enää edes yrittään suhteen jatkoa jos tunnereaktioni kehittyy noin mittavaan shokkiin ja tukee ei toiselta saa. Se tietää et vedän itse homman vielä pahemmin metsään ja tuhot on vielä pahemmat kuin et erotaan heti. Kun nimittäin on niin et kun oon shokissa ja järkyttyneenä lähden sooloileen niin kaikki on varmasti tuhottu.

        Mikä sai sinut eroaan vai jättikö miehesi sinut, koska petit?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä sai sinut eroaan vai jättikö miehesi sinut, koska petit?

        Olin aikas sisäisesti vihainen silloiselle avomiehelleni. En tietoisesti pyrkinyt kostaan hänelle, mutta luulen että tiedostamattomasti siinä saattoi olla sitäkin, vaikka myöskin järkytyksen ja shokin tunnesekavuutta joka ajoi toimintaan selviytyäkseni.

        Kun exäni sai tietää, hän tietenkin raivostui, sitten sille tuli se sama shokki ja järkytys reagointi jonka itse olin vuosia aikasemmin itse kokenut. Kun näin hänen reaktion vihani laantui ja tunsin empatiaa. Halusin korjata tekoni seuraukset. Kuuntelin ja lohdutin. Tuin ja pidin sylissä. Hillitsin oman kaunani joka halusi sanoo et tätä ei ois tapahtunu ilman sun tekojas, mutta pysyin hiljaa. Nyt ei ollu aika siihen keskusteluun

        Ex halus jatkaa suhdetta. Hän lähes takertui muhun. Mäkin halusin jatkaa, mutta jokin vaivasi mua. Se oli se asia miksi alunperin pettään ajauduin. Se ongelma oli edelleen olemassa. Se oli se joka oli mussa hajonnu. Se ei korjaannu tosta vain kun vuosia jo kulunut ja edelleen se osa mussa on rikki.

        Mä lopulta päätin suhteen. Koin etten pysty oleen siinä enää koska en pysty kokeen olooni turvalliseksi. Pelkään jatkuvasti et joku uus toinen nainen tulee ja se pelko ajaa mua herkästi muiden miesten syliin, enkä voi taata enää että en pettäis uudelleen. En halunnu nähdä exääni niin hajalla uudelleen mutten voinu luvata pystyväni enää suhteeseen omistautuneena vain hänelle ja hänen ns.kalpealle ailahtelevalle rakkaudelle johon ei vou luottaa et onko taas tulossa pommi toisesta.


        Tää Kaija Koon- Vapaa biisi merkitsee mulle sitä etten pakene enää totuutta vaan kohtaan sen vaikka se ehkä pelottaa.

        https://youtu.be/6aVPVlKh0KA


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olin aikas sisäisesti vihainen silloiselle avomiehelleni. En tietoisesti pyrkinyt kostaan hänelle, mutta luulen että tiedostamattomasti siinä saattoi olla sitäkin, vaikka myöskin järkytyksen ja shokin tunnesekavuutta joka ajoi toimintaan selviytyäkseni.

        Kun exäni sai tietää, hän tietenkin raivostui, sitten sille tuli se sama shokki ja järkytys reagointi jonka itse olin vuosia aikasemmin itse kokenut. Kun näin hänen reaktion vihani laantui ja tunsin empatiaa. Halusin korjata tekoni seuraukset. Kuuntelin ja lohdutin. Tuin ja pidin sylissä. Hillitsin oman kaunani joka halusi sanoo et tätä ei ois tapahtunu ilman sun tekojas, mutta pysyin hiljaa. Nyt ei ollu aika siihen keskusteluun

        Ex halus jatkaa suhdetta. Hän lähes takertui muhun. Mäkin halusin jatkaa, mutta jokin vaivasi mua. Se oli se asia miksi alunperin pettään ajauduin. Se ongelma oli edelleen olemassa. Se oli se joka oli mussa hajonnu. Se ei korjaannu tosta vain kun vuosia jo kulunut ja edelleen se osa mussa on rikki.

        Mä lopulta päätin suhteen. Koin etten pysty oleen siinä enää koska en pysty kokeen olooni turvalliseksi. Pelkään jatkuvasti et joku uus toinen nainen tulee ja se pelko ajaa mua herkästi muiden miesten syliin, enkä voi taata enää että en pettäis uudelleen. En halunnu nähdä exääni niin hajalla uudelleen mutten voinu luvata pystyväni enää suhteeseen omistautuneena vain hänelle ja hänen ns.kalpealle ailahtelevalle rakkaudelle johon ei vou luottaa et onko taas tulossa pommi toisesta.


        Tää Kaija Koon- Vapaa biisi merkitsee mulle sitä etten pakene enää totuutta vaan kohtaan sen vaikka se ehkä pelottaa.

        https://youtu.be/6aVPVlKh0KA

        Kurjaa, miten huono kokemus sinulle jäi ensimmäisestä parisuhteestasi. Toivottavasti saat parempia kokemuksia vielä elämässäsi ja opit omistakin virheistäsi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kurjaa, miten huono kokemus sinulle jäi ensimmäisestä parisuhteestasi. Toivottavasti saat parempia kokemuksia vielä elämässäsi ja opit omistakin virheistäsi.

        Niin no.. Meillä oli yhteisiä vuosia useita, joten siihen mahtui monenlaista. Hyvääkin. Lähtökohtaisesti kuitenkin koin olleeni rakastettu siinä suhteessa, exälläni vain oli ongelmia selviytyä tunteidensa kanssa. Hän niin kuin moni muukin mies tuntuu omaavan heikon tunteiden sietokyvyn. Heti kun tulee joku voimakas tunne se johtaa jonkinlaisen järjettömään sekoiluun. En nyt puolustele tai asetu hyväksyyn niitä asioita, mutta sanon vaan että hän on noin yleisesti hyvä tyyppi. Järkevä ja syvällisesti ajatteleva.
        Mutta niin kuin monet miehet niin myös hän, koko homma menee plörinäksi kun siitä alkoi tuntuun joltain.

        Rakkaus.. noh.. ylettömän romanttisia juttuja.. kukkasia, rakkauskirjeitä, lahjoja, yllätyksiä, nopeaakin etenemistä ja kosintoja. Järjestä ja harkinnasta ei tietoakaan

        Viha, pettymys jne. raivoa ja mökötystä. Ei paljoa ajatella siinäkään. Järki on offilla

        Mustasukkaisuus.. noh.. kun se tuleee se tulee ja sitten ei järkeillä eikä analysoida sitä omaa tulkintaa eikä mietitä onko siinä järkeäkään. Sitten tyyppi vetää jo ihan täysillä pöpelikön puolelle ja vaikkei mitään sanoisi siellä se muhii ja kytee hautoen jotain kavalaa tekoa

        Ja näin ne hommat etenee niin ettei enää suuntaa voi enää muuttaa. Mies on ottanut suunnan kohti kallioo minä kyydissä ja sata lasissa.

        En mä kuitenkaan siitä kanna kaunaa enää. Se tuli vähän niinkuin tapeltua ja huudettua ja kuittailtua parisuhteen aikana eroa tehdessä .

        Ne viimeiset kolme vuotta... huhhuijaa sentään mitä huutoa koska siinä käytiin läpi viimeistä piirtoa myöten se miltä mikäkin asia on tuntunut ja musta oli tuntunut aika monenlaiselta ja nyt se kuului 3 vuoden kirkkaalla huudolla korvaan suoraa että todellakin oli tuntunut joltain.

        Siinä ne mun tunteet tuli sen verran tuuletettua ettei kaunoja oikein jääny enää suhteen jälkeen käsiteltäväksi.Nykyisin on vain tieto että kun joku mies köyttäytyy samoin kuin exäni -> ota jalat alles äkkiä ettei historia toista itseään ja sama paksa uudelleen edessä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin no.. Meillä oli yhteisiä vuosia useita, joten siihen mahtui monenlaista. Hyvääkin. Lähtökohtaisesti kuitenkin koin olleeni rakastettu siinä suhteessa, exälläni vain oli ongelmia selviytyä tunteidensa kanssa. Hän niin kuin moni muukin mies tuntuu omaavan heikon tunteiden sietokyvyn. Heti kun tulee joku voimakas tunne se johtaa jonkinlaisen järjettömään sekoiluun. En nyt puolustele tai asetu hyväksyyn niitä asioita, mutta sanon vaan että hän on noin yleisesti hyvä tyyppi. Järkevä ja syvällisesti ajatteleva.
        Mutta niin kuin monet miehet niin myös hän, koko homma menee plörinäksi kun siitä alkoi tuntuun joltain.

        Rakkaus.. noh.. ylettömän romanttisia juttuja.. kukkasia, rakkauskirjeitä, lahjoja, yllätyksiä, nopeaakin etenemistä ja kosintoja. Järjestä ja harkinnasta ei tietoakaan

        Viha, pettymys jne. raivoa ja mökötystä. Ei paljoa ajatella siinäkään. Järki on offilla

        Mustasukkaisuus.. noh.. kun se tuleee se tulee ja sitten ei järkeillä eikä analysoida sitä omaa tulkintaa eikä mietitä onko siinä järkeäkään. Sitten tyyppi vetää jo ihan täysillä pöpelikön puolelle ja vaikkei mitään sanoisi siellä se muhii ja kytee hautoen jotain kavalaa tekoa

        Ja näin ne hommat etenee niin ettei enää suuntaa voi enää muuttaa. Mies on ottanut suunnan kohti kallioo minä kyydissä ja sata lasissa.

        En mä kuitenkaan siitä kanna kaunaa enää. Se tuli vähän niinkuin tapeltua ja huudettua ja kuittailtua parisuhteen aikana eroa tehdessä .

        Ne viimeiset kolme vuotta... huhhuijaa sentään mitä huutoa koska siinä käytiin läpi viimeistä piirtoa myöten se miltä mikäkin asia on tuntunut ja musta oli tuntunut aika monenlaiselta ja nyt se kuului 3 vuoden kirkkaalla huudolla korvaan suoraa että todellakin oli tuntunut joltain.

        Siinä ne mun tunteet tuli sen verran tuuletettua ettei kaunoja oikein jääny enää suhteen jälkeen käsiteltäväksi.Nykyisin on vain tieto että kun joku mies köyttäytyy samoin kuin exäni -> ota jalat alles äkkiä ettei historia toista itseään ja sama paksa uudelleen edessä

        Ja siinä kolmen vuoden välien selvittelyssä mä kiskoin kaukosäätimiä seinille jokainen kerta kun ex avokki sanoi ettei ole puhuttavaa. Huusin että kyllä vitus on katso vaikka sinne helisi. Ja aina kun se tunteeni ja kokemani vähätteli lensi lisää seinille kun ilmaisin miltä musta kaikki tuntuu ja kyselin onko tää nyt sitä ei mitään häh?? Haluatko nähdä lisää sitä ei keskusteltavaa eikä mitään??

        Meillä oli kunnon välienselvittelyä et ei sinällään ihme ettei kauheesti jääny läpi käytävää. Tuli vaan mieleen kun tossa just DVD :n kapulaa josta takapää murskana ja teipattuna käsissäni pidin.

        Muisto ajasta jolloin selviteltiin näitä uskottomuus juttuja


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja siinä kolmen vuoden välien selvittelyssä mä kiskoin kaukosäätimiä seinille jokainen kerta kun ex avokki sanoi ettei ole puhuttavaa. Huusin että kyllä vitus on katso vaikka sinne helisi. Ja aina kun se tunteeni ja kokemani vähätteli lensi lisää seinille kun ilmaisin miltä musta kaikki tuntuu ja kyselin onko tää nyt sitä ei mitään häh?? Haluatko nähdä lisää sitä ei keskusteltavaa eikä mitään??

        Meillä oli kunnon välienselvittelyä et ei sinällään ihme ettei kauheesti jääny läpi käytävää. Tuli vaan mieleen kun tossa just DVD :n kapulaa josta takapää murskana ja teipattuna käsissäni pidin.

        Muisto ajasta jolloin selviteltiin näitä uskottomuus juttuja

        😂 teit sitten perusteellisesti selväksi että vihanen olet! Annoitko ukkos edes lopettaa lausettaan, ennenkö heitit kaukosäätimen seinään 😂😂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        😂 teit sitten perusteellisesti selväksi että vihanen olet! Annoitko ukkos edes lopettaa lausettaan, ennenkö heitit kaukosäätimen seinään 😂😂

        No... mä nyt en ole kärsivällisimmästä päästä ja sen suusta tuli vaan vähättelevää shaissee niin en jaksanu kuunnella vaan havainnollistin tunteeni käsillä olevaa asiaa kohtaan vetämällä kaukkareita seinään ja niitä lensi kolmekin peräkkäin jos ex jatkoi ettei ole puhuttavaa.

        Kyselin uudelleen aina et vieläkö sitä mieltä et musta ei tunnu miltään ja selvitettävää ei oo ja jos niin väitti niin lensi lisää kaukosäätimiä seinille.

        Sotatila välillämme jossa ex väitti ettei musta voinu niin turha asia tuntuu miltään eikä sellainen vähäpätöinen toinen nainen nyt voi aiheuttaa mussa sellaisia asioita kun sanon ja mä taas yritin kaikin tavoin kertoo että mutta kun se tuntuu.

        Nää oli ennen kuin aloin pettään ja osittain pettämisen aikaankin olevia kun yritin kaikin tavoin saada asiat selviään jottei toimeni enää lisää laita asioita paskaks


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No... mä nyt en ole kärsivällisimmästä päästä ja sen suusta tuli vaan vähättelevää shaissee niin en jaksanu kuunnella vaan havainnollistin tunteeni käsillä olevaa asiaa kohtaan vetämällä kaukkareita seinään ja niitä lensi kolmekin peräkkäin jos ex jatkoi ettei ole puhuttavaa.

        Kyselin uudelleen aina et vieläkö sitä mieltä et musta ei tunnu miltään ja selvitettävää ei oo ja jos niin väitti niin lensi lisää kaukosäätimiä seinille.

        Sotatila välillämme jossa ex väitti ettei musta voinu niin turha asia tuntuu miltään eikä sellainen vähäpätöinen toinen nainen nyt voi aiheuttaa mussa sellaisia asioita kun sanon ja mä taas yritin kaikin tavoin kertoo että mutta kun se tuntuu.

        Nää oli ennen kuin aloin pettään ja osittain pettämisen aikaankin olevia kun yritin kaikin tavoin saada asiat selviään jottei toimeni enää lisää laita asioita paskaks

        Kovapäisimmänkin ukon pitäis tosta tajuta että eukollaan on jääny jotain hampaankoloon. Kalliiks tais tulla kieltää sitä. 😂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kovapäisimmänkin ukon pitäis tosta tajuta että eukollaan on jääny jotain hampaankoloon. Kalliiks tais tulla kieltää sitä. 😂

        Hän ei kuulunut siihen miesryhmään! Hän heräsi vasta parisuhteen raunioilla eli kun tajusi et prkele avovaimolla on toinen mies!

        Sitä herätystä yritin välttää kaukosäätimiä heitellessäni jotta se shokki koski vain materian tuhoutumista eikä sen miehen sydämen, mutta hän ei kuunnellu mua ennen kuin alkoi epäileen et toi pettää häntä.

        Sitten se kyllä oli yhtäkkiä hyvinkin halukas kuunteleen ja selvittään asioitamme.

        Valitettavasti 2 vuotta liian myöhään


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hän ei kuulunut siihen miesryhmään! Hän heräsi vasta parisuhteen raunioilla eli kun tajusi et prkele avovaimolla on toinen mies!

        Sitä herätystä yritin välttää kaukosäätimiä heitellessäni jotta se shokki koski vain materian tuhoutumista eikä sen miehen sydämen, mutta hän ei kuunnellu mua ennen kuin alkoi epäileen et toi pettää häntä.

        Sitten se kyllä oli yhtäkkiä hyvinkin halukas kuunteleen ja selvittään asioitamme.

        Valitettavasti 2 vuotta liian myöhään

        Se ukko oli sitten tollo! Ihan omaa vikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se ukko oli sitten tollo! Ihan omaa vikaa.

        Tää oli sen ajan biisi jota kuuntelin kun noita taisteluja käytiin

        https://youtu.be/UKwrgWkur00


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tää oli sen ajan biisi jota kuuntelin kun noita taisteluja käytiin

        https://youtu.be/UKwrgWkur00

        Tost välittyy raivoo ja epätoivoo. Ukkos kieltäyty näkemästä sun olotilaas? Ei juma mikä tollo! 😳


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tost välittyy raivoo ja epätoivoo. Ukkos kieltäyty näkemästä sun olotilaas? Ei juma mikä tollo! 😳

        Niin.. kato kun ei mulla
        Voinu olla mikään kun ei ollut mitään tapahtunu. Eikä ollu mitään puhuttavaa eikä selvitettävää niin eihän mulla nyt voinu tuntua miltään pahalta.

        ... muuten vaan itkin öisin, näin painajaisia, mikään ei kiinnostanu, huusin sille ja olin ihan raivona. Kaukosäätimetkin lenteli ihan ilman syytä ja paniikkikohtauksia tuli .. siis ihan ilman syytä asuinkumppani nyt vaan osoittaa voimakasta pahoinvointia ja voimakkaita tunteita joiden kohde on naisen avomies. Mut siis mitäänhän keskusteltavaa ei oo vaik käytös on tätä. Ei ole mikään välejä hiertämäs.

        Semmosta se elämä oli 2 v ja sitten rysähti ja alkoi 4 kuukauden hurrikaani kun pettämiseni tuli selville. Vauhti vain kiihtyi kun tunteet nousi molemmilla potenssiin sata. Sit räiski kummatkin tavaraa seinille ja nyrkkiäkin toinen osapuoli. Hajoili huonekalutkin kun voimakkaampi osapuoli jaksoi niitäkin viskellä

        Se oli ”kaunis” finaali taisto kun otettiin oikein kunnolla mittaa toisistamme ja vähän selviteltiin vieraissa hyppimisiä puolin ja toisin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin.. kato kun ei mulla
        Voinu olla mikään kun ei ollut mitään tapahtunu. Eikä ollu mitään puhuttavaa eikä selvitettävää niin eihän mulla nyt voinu tuntua miltään pahalta.

        ... muuten vaan itkin öisin, näin painajaisia, mikään ei kiinnostanu, huusin sille ja olin ihan raivona. Kaukosäätimetkin lenteli ihan ilman syytä ja paniikkikohtauksia tuli .. siis ihan ilman syytä asuinkumppani nyt vaan osoittaa voimakasta pahoinvointia ja voimakkaita tunteita joiden kohde on naisen avomies. Mut siis mitäänhän keskusteltavaa ei oo vaik käytös on tätä. Ei ole mikään välejä hiertämäs.

        Semmosta se elämä oli 2 v ja sitten rysähti ja alkoi 4 kuukauden hurrikaani kun pettämiseni tuli selville. Vauhti vain kiihtyi kun tunteet nousi molemmilla potenssiin sata. Sit räiski kummatkin tavaraa seinille ja nyrkkiäkin toinen osapuoli. Hajoili huonekalutkin kun voimakkaampi osapuoli jaksoi niitäkin viskellä

        Se oli ”kaunis” finaali taisto kun otettiin oikein kunnolla mittaa toisistamme ja vähän selviteltiin vieraissa hyppimisiä puolin ja toisin

        Hirvittää edes ajatella missä kunnossa asuntonne oli teidän selvittelynne jälkeen! Taisi olla sotatanner ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hirvittää edes ajatella missä kunnossa asuntonne oli teidän selvittelynne jälkeen! Taisi olla sotatanner ?

        ”Fairytale gone bad ” eli kyllä se aika hävitys oli. Siinä sai konkreettisesti nähdä et mikä hävitys on suhteesta jäljellä. Lasinsiruja, puun ja muovinpalasia, hajonneita lasiesineitä, lautasia, kuppeja

        Konkeettisesti siinä oli se mitä suhteesta oli jäljellä. Rauniot ja sirpaleita.

        Niitä sitten itkien siivoiltiin tietäen et suhteemme alkaa oleen lopussa. Ettei tää hyvältä näytä.

        Mutta hyvä silti että finaalitaistelut käytiin sillä muuten ois jääny paljon vihaa ja kaunaa kyteen ja yli asioista ei koskaan oltas menty.

        Mäkin olin 3 vuotta sitä raivoa kasvattanu niin sitten kun rysähti se finaali taisto niin se käytiin voimalla läpi. Olihan sitä säilötty kun ”ei ole keskusteltavaa” joten sitten vyöry monen vuoden keskusteltavat kerralla niskaan ja räjähdys oli näkyvä myös asunnossa


    • Anonyymi

      Onnellinen voi olla suhteessa tai ilman. Samoin onneton. Huonossa suhteessa on vaikeampi olla onnellinen kuin sinkkuna. Huono suhde vie energiaa, eripuraa ja perustarpeiden vaje kuormittaa.

      Olen sitä mieltä, että ihminen. vastaa omasta onnestaan. Perusta on omissa käsissä. Silti huonossa suhteessa vaatii itsellä paljon, että jaksaa olla onnellinen. Hyvä, luottamuksen arvoinen ja tunnetarpeet tyydyttävä suhde taas helposti moninkertaistaa onnen.

      Olen ollut suurimman osan aikuisiässä pitkissä parisuhteissa (>20v). Olen siis ennemminkin parisuhdeihminen kuin siellä täällä viipottava sinkku tai vuosia suhteista erossa pysyvä ikisinkku. Silti en tarvitse suhdetta vain suhteen takia, jos en saa häntä (mikä on kohtuullisen todennäköistä realistisesti arvioiden) tai en löydä enää syvää ja vahvaa molemminpuolista rakkautta. Jos niin käy, sitten jään sinkuksi.

      Tässä kohtaa elämässä rakkauden laatu on tärkeämpää kuin se millä tavalla sitä rakkautta toteutetaan käytännössä. Silti, tottakai, se sydämen suuri haave on ihan tavallinen perhe-elämä ja kumppania hyvine ja huonoine päivineen. S

      • Anonyymi

        Samaa mietin minäkin tän S kirjoittajan kohdalla!

        Kova on arvosteleen muita ottaen huomioon että elää edelleen parisuhteessa vaikka sitä toisinaan täällä puolustelee että ovat koko ajan eroamassa tai eronneet mutta asuvat edelleen yhdessä.

        Minusta tän eukon ei kannattais neuvoo muita kun itse elää valheessa ja petosta tehden

        Aikuisen ensimmäinen oppi on oppia hillitseen oman sukupuolielimensä ja tunneylilyönnit

        Suuret tunteet on S vain tunteita. Ei niiden mukaan pidä pöksyjä heitellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samaa mietin minäkin tän S kirjoittajan kohdalla!

        Kova on arvosteleen muita ottaen huomioon että elää edelleen parisuhteessa vaikka sitä toisinaan täällä puolustelee että ovat koko ajan eroamassa tai eronneet mutta asuvat edelleen yhdessä.

        Minusta tän eukon ei kannattais neuvoo muita kun itse elää valheessa ja petosta tehden

        Aikuisen ensimmäinen oppi on oppia hillitseen oman sukupuolielimensä ja tunneylilyönnit

        Suuret tunteet on S vain tunteita. Ei niiden mukaan pidä pöksyjä heitellä.

        Oman sisäisen rauhan löytäminen on tärkeintä.

        Tolle selittää sen hyvin.

        Antaa asioiden tapahtuvan, jos on tapahtuakseen, ei väännetä


      • Anonyymi

        Höpöhöpö sulle yksi ja sama rienaajia (se sama kuin aina ennenkin luulee tietävänsä ja tuntevansa minut 😂).

        Sinulle sisälukutaito tuntuu olevan haastavaa tai sitten et edes lue. Ei ole miestä, ei ole avo- eikä avioliittoa! Asuntoakaan ei itseni lisäksi omista kuin pankki. Saan kaivata ihan ketä haluan. 😝 Enkä ole tilivelvollinen sinulle enkä kenellekään muulle. Miten noin yksinkertaisen asian ymmärtäminen voi olla noin haastavaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpöhöpö sulle yksi ja sama rienaajia (se sama kuin aina ennenkin luulee tietävänsä ja tuntevansa minut 😂).

        Sinulle sisälukutaito tuntuu olevan haastavaa tai sitten et edes lue. Ei ole miestä, ei ole avo- eikä avioliittoa! Asuntoakaan ei itseni lisäksi omista kuin pankki. Saan kaivata ihan ketä haluan. 😝 Enkä ole tilivelvollinen sinulle enkä kenellekään muulle. Miten noin yksinkertaisen asian ymmärtäminen voi olla noin haastavaa?

        Koitas nyt vaan vetää ne housut alas niin kerätäön täältä pettäjälle sellainen kööri kasaan et saat jylpytettyä vähän elintäs.

        Siksihän täällä varattuna luuhaat. Haluut kehuja ja lukee et oot seksikäs kiihottava jonkun muun kuin omas
        Mielestä!?

        S lopeta teeskentely. Muuta syytä täällä
        Ei varatuilla ole luuhata kuin se


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koitas nyt vaan vetää ne housut alas niin kerätäön täältä pettäjälle sellainen kööri kasaan et saat jylpytettyä vähän elintäs.

        Siksihän täällä varattuna luuhaat. Haluut kehuja ja lukee et oot seksikäs kiihottava jonkun muun kuin omas
        Mielestä!?

        S lopeta teeskentely. Muuta syytä täällä
        Ei varatuilla ole luuhata kuin se

        Olen tyytyväinen sinkku, vaikka sen ymmärtäminen on sinulle jostain syystä erityisen vaikeaa. Jos ohitat sanani ja kuvittelet tiettävästi tuntemattoman ihmisen elämästä enemmän kuin asianomainen, se on oma häpeäsi. Ei minulle ole oikeastaan väliä, mitä joku tuntematon ajattelee minusta. Kun asiat on elämässä super hyvin kaikilla rintamilla kuin romanttisen rakkauden osalta, niin ei näin pienet asiat horjuta millään tavalla.

        Ei kukaan henkisesti stabiili kuvittele tietävänsä vieraan ihmisen elämästä ”totuuksia”. Päällimmäinen tunteeni on sääli, koska ihminen, jolla on tarve ilkeillä ja trollata noin voi henkisesti pahoin tai sitten kuvittelee minut henkilöksi, jolle on hyvin katkera. Katkeruus taas on varma tapa pilata oma elämänsä. Metsä vastaa niin kuin sinne huutaa. Pahalla saa pahaa ja hyvällä saa hyvää.

        BTW: kiitos vaan tarjouksesta, mutten ole kiinnostunut palsta-seksistä tai kehuista (en niitä tosin edes saanut täällä). Jos kaipaisin yhden illan juttuja, osaisin kyllä niitä hankkia irl. Ei seuran tai seurustelukumppanin löytäminen ole vaikeaa. Vaikeaa on saada suhde sen oikean kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen tyytyväinen sinkku, vaikka sen ymmärtäminen on sinulle jostain syystä erityisen vaikeaa. Jos ohitat sanani ja kuvittelet tiettävästi tuntemattoman ihmisen elämästä enemmän kuin asianomainen, se on oma häpeäsi. Ei minulle ole oikeastaan väliä, mitä joku tuntematon ajattelee minusta. Kun asiat on elämässä super hyvin kaikilla rintamilla kuin romanttisen rakkauden osalta, niin ei näin pienet asiat horjuta millään tavalla.

        Ei kukaan henkisesti stabiili kuvittele tietävänsä vieraan ihmisen elämästä ”totuuksia”. Päällimmäinen tunteeni on sääli, koska ihminen, jolla on tarve ilkeillä ja trollata noin voi henkisesti pahoin tai sitten kuvittelee minut henkilöksi, jolle on hyvin katkera. Katkeruus taas on varma tapa pilata oma elämänsä. Metsä vastaa niin kuin sinne huutaa. Pahalla saa pahaa ja hyvällä saa hyvää.

        BTW: kiitos vaan tarjouksesta, mutten ole kiinnostunut palsta-seksistä tai kehuista (en niitä tosin edes saanut täällä). Jos kaipaisin yhden illan juttuja, osaisin kyllä niitä hankkia irl. Ei seuran tai seurustelukumppanin löytäminen ole vaikeaa. Vaikeaa on saada suhde sen oikean kanssa.

        Mites on ässän pätikkä annatko kaikille täällä
        Palstalla?


    • Anonyymi

      En tule koskaan olemaan onnellinen. En vaikka se unelmieni nainen tulisi vaimokseni ja tekisi sirkustemppuja ja kertoisi hassuja juttuja. Olen totinen ja murheellinen mies pohjimmiltani. Rakastunut ja iloinen voin olla. Ja rakastaa voin.

      • Anonyymi

        Ihana. Aivan ihana.


    • Anonyymi

      Ei ole jos ei löydy sopivaa kumppania.

      • Anonyymi

        Sulla on kyllä kasetti jumissa pahasti 😂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sulla on kyllä kasetti jumissa pahasti 😂

        No S haluu pettää ja naukuu täältä
        Itselleen elintä joten mites ois annatko sille kilkeröös? Yli 50 v tuo eukko
        Taitaa olla jos ehtinyt kahdessa 20 v suhteessa olemaan jo mut pettämään halukas joten pane sitä nyt vähän. Se haluu olla suhteessa koko ajan mutta vierailla leikkimässä sinkkua salaisesti irtosuhteilla muihin kuin omaansa


      • Anonyymi

        Heh. Annetaan häne viihdyttää niitä ukkoja, mutta mummeli katselee ikäisiään miehiä.


    • Anonyymi

      Ei ole elinehto, eikä takaa onnellisuutta. Hyvä parisuhde olis kuitenki mukava lisä muuten jo hyvään elämääni.

    • Anonyymi

      Kyllä miusta näin paras, ilman miestä.👌
      Olen oman elämäni herra.😂

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Ei ole, eikä takaa. Se ei silti tarkoita, etteikö voisi olla parisuhteessa, jos kemiat pelaa.

    • Anonyymi

      Ei se ole elinehto, mutta haluan parisuhteen ikäiseni ihmisen kanssa. Työntekeminen piristää, koska se juuri sellaista työtä mitä haluan tehdä. Tietysti se lisää myös turvallisuudentunnetta ja haluan tehdä sitä työtä vielä muutaman vuoden ajan.

    • Anonyymi

      Ei. Se pilaa elämän. En ikinä halua enää olla parisuhteessa. Olenkohan ikinä halunnut. Niihin on vain ajautunut kärsimään. Kun kaikki muutkin niin tekee ja se on muka hienoa olla parisuhteessa. Ei kyllä ole.

      • Anonyymi

        Tainnut olla aivan väärä kumppani.


    Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      67
      6749
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      28
      4380
    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      272
      2793
    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      26
      2090
    5. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      31
      1653
    6. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      97
      1447
    7. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      55
      1151
    8. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      304
      1127
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      78
      1124
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      39
      1081
    Aihe