Voiko maadoittamatonta jatkojohtoa käyttää turvallisesti maadoitetussa pistorasiassa?

Ei båvo i täysin vaaratta käyttää.

Koska suojamadoitus puutteelinen

Tukes ins.

Maadoittamatonta pistoketta ei voi liittää maadoitettuun pistorasiaan, se ei sovi siihen.

Voiko tästä seurata jotain vakavaa? Kuolemaan johtava säkäri tms? Tällainen kaiken aikansa ES:n ja TV:n luona viettävä yläastepoika ei oikeen ymmärrä näistä sähköistä ja niistä vaaroista.

Kertoisitko ensin, miten se maadoitus tapahtuu.

Kerro sitten mistä syystä laitteet 'tarvitsevat' ns. maadoituksen.

Kyseinen systeemi on ainoastaan vikavirta- ja ylijännitesuoja.

Muovirunkoisesta laitteesta on mahdoton saada sähköiskua, kuin ainoastaan silloin kun laite on vedessä ja koskee samaan veteen.

Kun laite joutuu veteen, poksahtaa vikavirtakytkin tai sulake.

Maadoitus on ainoastaan suoja ylijännitteltä, eli johtaa ylimäärä (ukkonen, verkkovika) virran taikka vikavirran verkon maadoituksen kautta maahan.

Eli mikään laite Ei "tarvitse" maata toimiakseen (6, 12 ja 24 voltin järjestelmä taas vaatii tasavirta järjestelmän vuoksi).

Aloittaja vaikka muokkaisi pistokkeen sopivaksi maadoitettuun rasiaan sopivaksi, ei ole vaarassa.

Aloittajan tapauksessa on ainoa vaara laitteiden vioittuminen ylijännitteen vuoksi taikka sulakkeiden vuoksi (vanha rakennus jossa posliinisulakkeet) tai jos vaihdettu, niin vikavirtakytkimen ikuinen räpläys päälle, eli kuormitusta tulee liikaa.

Pistorasia verkosto on yleensä sulaketoitu 16 amppeerin sulakkeille (valaisuverkko taas 10 amppeerin).

Aloittajan mainitsemat laitteet eivät ylikuormita virtaverkostoa, katso laitteista teho eli amppeeri määrä, laske ne yhteen, saat kokonaismäärän ja jos ylittää 16A on ylikuormitus.

Vihje kännyn laturi teho on n.1, 6A, pleikkari n. 1- 2A, tv n. 3 - 4,5A riippuen tv tuumakoosta ja kone n. 1,3 - 2,5A, riippuen koneesta, kannettava taikka pöytäkone.

Amppeeri määrät löytyy laitteen/muuntajan tarrasta/merkinnästä laitteen pohjasta, takaa, taikka sivusta, 210-220 makaava s, (vaihtovirran merkintä) ja sen jälkeen A-merkintä, esim. 0,6A, 1,2A.

Antakaa kysyjille oikeaa tieta, ai arvailuja tai mutu-tuntumia.

T. Lawetorder

Mainituista laitteista yksikään ei tarvitse maadoitettua pistorasiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kertoisitko ensin, miten se maadoitus tapahtuu.

Kerro sitten mistä syystä laitteet 'tarvitsevat' ns. maadoituksen.

Kyseinen systeemi on ainoastaan vikavirta- ja ylijännitesuoja.

Muovirunkoisesta laitteesta on mahdoton saada sähköiskua, kuin ainoastaan silloin kun laite on vedessä ja koskee samaan veteen.

Kun laite joutuu veteen, poksahtaa vikavirtakytkin tai sulake.

Maadoitus on ainoastaan suoja ylijännitteltä, eli johtaa ylimäärä (ukkonen, verkkovika) virran taikka vikavirran verkon maadoituksen kautta maahan.

Eli mikään laite Ei "tarvitse" maata toimiakseen (6, 12 ja 24 voltin järjestelmä taas vaatii tasavirta järjestelmän vuoksi).

Aloittaja vaikka muokkaisi pistokkeen sopivaksi maadoitettuun rasiaan sopivaksi, ei ole vaarassa.

Aloittajan tapauksessa on ainoa vaara laitteiden vioittuminen ylijännitteen vuoksi taikka sulakkeiden vuoksi (vanha rakennus jossa posliinisulakkeet) tai jos vaihdettu, niin vikavirtakytkimen ikuinen räpläys päälle, eli kuormitusta tulee liikaa.

Pistorasia verkosto on yleensä sulaketoitu 16 amppeerin sulakkeille (valaisuverkko taas 10 amppeerin).

Aloittajan mainitsemat laitteet eivät ylikuormita virtaverkostoa, katso laitteista teho eli amppeeri määrä, laske ne yhteen, saat kokonaismäärän ja jos ylittää 16A on ylikuormitus.

Vihje kännyn laturi teho on n.1, 6A, pleikkari n. 1- 2A, tv n. 3 - 4,5A riippuen tv tuumakoosta ja kone n. 1,3 - 2,5A, riippuen koneesta, kannettava taikka pöytäkone.

Amppeeri määrät löytyy laitteen/muuntajan tarrasta/merkinnästä laitteen pohjasta, takaa, taikka sivusta, 210-220 makaava s, (vaihtovirran merkintä) ja sen jälkeen A-merkintä, esim. 0,6A, 1,2A.

Antakaa kysyjille oikeaa tieta, ai arvailuja tai mutu-tuntumia.

T. Lawetorder

Lue lisää

Tiettyjen laitteiden tai paremminkin laitteistojen toiminta saattaa häiriintyä ellei niitä ole maadoitettu, tosin monesti varsinaisella maadoituksella ei niin väliä kunhan tämän laitteiston eri laitteiden "maat" ovat samassa tasossa, mutta joskus myös tämän isänmaan maatasokin kuuluu tähän joukkoon...

Anonyymi kirjoitti:

Tiettyjen laitteiden tai paremminkin laitteistojen toiminta saattaa häiriintyä ellei niitä ole maadoitettu, tosin monesti varsinaisella maadoituksella ei niin väliä kunhan tämän laitteiston eri laitteiden "maat" ovat samassa tasossa, mutta joskus myös tämän isänmaan maatasokin kuuluu tähän joukkoon...

Lue lisää

Suksi sinä, yhdessäkään, korosta YHDESSÄKÄÄN omakotitalossa ei normaalisti ole maadoitettuja pistorasioita, kuin keittiössä, teknisessä tilassa, ja peruhuoneessa.

Anonyymi kirjoitti:

Suksi sinä, yhdessäkään, korosta YHDESSÄKÄÄN omakotitalossa ei normaalisti ole maadoitettuja pistorasioita, kuin keittiössä, teknisessä tilassa, ja peruhuoneessa.

Eiköhän kaikki pistorasiat ole maadoitettuja tällä vuosituhannella rakennetuisssa taloissa.

Anonyymi kirjoitti:

Suksi sinä, yhdessäkään, korosta YHDESSÄKÄÄN omakotitalossa ei normaalisti ole maadoitettuja pistorasioita, kuin keittiössä, teknisessä tilassa, ja peruhuoneessa.

No tuossahan tulikin jo että par vuoskymmentä kaikki pistorasiat pitänyt olla maadoitettuja että kyllä siinä aika monta taloa on keretty rakentaa.
Ja et oo sitten koskaan kuullut verkkohurinoitakaan -jotka yksi yleinen esimerkki siitä jos maadoitukset ei kunnossa.
Mistäköhän mettästä kuusen alta oikein oletkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kertoisitko ensin, miten se maadoitus tapahtuu.

Kerro sitten mistä syystä laitteet 'tarvitsevat' ns. maadoituksen.

Kyseinen systeemi on ainoastaan vikavirta- ja ylijännitesuoja.

Muovirunkoisesta laitteesta on mahdoton saada sähköiskua, kuin ainoastaan silloin kun laite on vedessä ja koskee samaan veteen.

Kun laite joutuu veteen, poksahtaa vikavirtakytkin tai sulake.

Maadoitus on ainoastaan suoja ylijännitteltä, eli johtaa ylimäärä (ukkonen, verkkovika) virran taikka vikavirran verkon maadoituksen kautta maahan.

Eli mikään laite Ei "tarvitse" maata toimiakseen (6, 12 ja 24 voltin järjestelmä taas vaatii tasavirta järjestelmän vuoksi).

Aloittaja vaikka muokkaisi pistokkeen sopivaksi maadoitettuun rasiaan sopivaksi, ei ole vaarassa.

Aloittajan tapauksessa on ainoa vaara laitteiden vioittuminen ylijännitteen vuoksi taikka sulakkeiden vuoksi (vanha rakennus jossa posliinisulakkeet) tai jos vaihdettu, niin vikavirtakytkimen ikuinen räpläys päälle, eli kuormitusta tulee liikaa.

Pistorasia verkosto on yleensä sulaketoitu 16 amppeerin sulakkeille (valaisuverkko taas 10 amppeerin).

Aloittajan mainitsemat laitteet eivät ylikuormita virtaverkostoa, katso laitteista teho eli amppeeri määrä, laske ne yhteen, saat kokonaismäärän ja jos ylittää 16A on ylikuormitus.

Vihje kännyn laturi teho on n.1, 6A, pleikkari n. 1- 2A, tv n. 3 - 4,5A riippuen tv tuumakoosta ja kone n. 1,3 - 2,5A, riippuen koneesta, kannettava taikka pöytäkone.

Amppeeri määrät löytyy laitteen/muuntajan tarrasta/merkinnästä laitteen pohjasta, takaa, taikka sivusta, 210-220 makaava s, (vaihtovirran merkintä) ja sen jälkeen A-merkintä, esim. 0,6A, 1,2A.

Antakaa kysyjille oikeaa tieta, ai arvailuja tai mutu-tuntumia.

T. Lawetorder

Lue lisää

Ensinnäkin laitteen teho ei ole ampeerja vaan laitten otama nimellis virta.
Suomessa köytössä pitorasioissa on 230, v nimellisjännite teholisaroa.

Anonyymi kirjoitti:

Kertoisitko ensin, miten se maadoitus tapahtuu.

Kerro sitten mistä syystä laitteet 'tarvitsevat' ns. maadoituksen.

Kyseinen systeemi on ainoastaan vikavirta- ja ylijännitesuoja.

Muovirunkoisesta laitteesta on mahdoton saada sähköiskua, kuin ainoastaan silloin kun laite on vedessä ja koskee samaan veteen.

Kun laite joutuu veteen, poksahtaa vikavirtakytkin tai sulake.

Maadoitus on ainoastaan suoja ylijännitteltä, eli johtaa ylimäärä (ukkonen, verkkovika) virran taikka vikavirran verkon maadoituksen kautta maahan.

Eli mikään laite Ei "tarvitse" maata toimiakseen (6, 12 ja 24 voltin järjestelmä taas vaatii tasavirta järjestelmän vuoksi).

Aloittaja vaikka muokkaisi pistokkeen sopivaksi maadoitettuun rasiaan sopivaksi, ei ole vaarassa.

Aloittajan tapauksessa on ainoa vaara laitteiden vioittuminen ylijännitteen vuoksi taikka sulakkeiden vuoksi (vanha rakennus jossa posliinisulakkeet) tai jos vaihdettu, niin vikavirtakytkimen ikuinen räpläys päälle, eli kuormitusta tulee liikaa.

Pistorasia verkosto on yleensä sulaketoitu 16 amppeerin sulakkeille (valaisuverkko taas 10 amppeerin).

Aloittajan mainitsemat laitteet eivät ylikuormita virtaverkostoa, katso laitteista teho eli amppeeri määrä, laske ne yhteen, saat kokonaismäärän ja jos ylittää 16A on ylikuormitus.

Vihje kännyn laturi teho on n.1, 6A, pleikkari n. 1- 2A, tv n. 3 - 4,5A riippuen tv tuumakoosta ja kone n. 1,3 - 2,5A, riippuen koneesta, kannettava taikka pöytäkone.

Amppeeri määrät löytyy laitteen/muuntajan tarrasta/merkinnästä laitteen pohjasta, takaa, taikka sivusta, 210-220 makaava s, (vaihtovirran merkintä) ja sen jälkeen A-merkintä, esim. 0,6A, 1,2A.

Antakaa kysyjille oikeaa tieta, ai arvailuja tai mutu-tuntumia.

T. Lawetorder

Lue lisää

Sinulla menee toiminnallinen maadoitus ja suojamaadoitus sekaisin. Toiminnallinen maadoitus eli nollajohdon kytkeminen maahan suojaa ukkoselta, mutta altistaa sähköiskulle. Suojamaadoitus eli laitteen kotelon kytkeminen maahan tai maadoitettuun nollajohtoon suojaa tältä. Suojamaadoitus on ollut pakollinen märissä tiloissa vuodesta 1957 ja kuivissa vuodesta 1997. On totta, että vikavirtasuoja antaa suojan, joka osin vastaa, osin ylittää maadoituksen antaman. Vikavirtasuojaus on ollut pakollinen märissä tiloissa vuodesta 1997 ja kuivissa vuodesta 2007. Suomessa menetelmät täydentävät toisiaan, eikä vikavirtasuojaus milloinkaan korvaa maadoitusta.

Anonyymi kirjoitti:

Suksi sinä, yhdessäkään, korosta YHDESSÄKÄÄN omakotitalossa ei normaalisti ole maadoitettuja pistorasioita, kuin keittiössä, teknisessä tilassa, ja peruhuoneessa.

Maadoitus kaikissa pistorasioissa on ollut pakollinen heinäkuusta 1997. Koskee uusrakennuksia tai remontteja, joissa sähköt uusitaan. Sen sijaan vanhoja asennuksia saa korjata ja laajentaa vanhojen säännösten mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kertoisitko ensin, miten se maadoitus tapahtuu.

Kerro sitten mistä syystä laitteet 'tarvitsevat' ns. maadoituksen.

Kyseinen systeemi on ainoastaan vikavirta- ja ylijännitesuoja.

Muovirunkoisesta laitteesta on mahdoton saada sähköiskua, kuin ainoastaan silloin kun laite on vedessä ja koskee samaan veteen.

Kun laite joutuu veteen, poksahtaa vikavirtakytkin tai sulake.

Maadoitus on ainoastaan suoja ylijännitteltä, eli johtaa ylimäärä (ukkonen, verkkovika) virran taikka vikavirran verkon maadoituksen kautta maahan.

Eli mikään laite Ei "tarvitse" maata toimiakseen (6, 12 ja 24 voltin järjestelmä taas vaatii tasavirta järjestelmän vuoksi).

Aloittaja vaikka muokkaisi pistokkeen sopivaksi maadoitettuun rasiaan sopivaksi, ei ole vaarassa.

Aloittajan tapauksessa on ainoa vaara laitteiden vioittuminen ylijännitteen vuoksi taikka sulakkeiden vuoksi (vanha rakennus jossa posliinisulakkeet) tai jos vaihdettu, niin vikavirtakytkimen ikuinen räpläys päälle, eli kuormitusta tulee liikaa.

Pistorasia verkosto on yleensä sulaketoitu 16 amppeerin sulakkeille (valaisuverkko taas 10 amppeerin).

Aloittajan mainitsemat laitteet eivät ylikuormita virtaverkostoa, katso laitteista teho eli amppeeri määrä, laske ne yhteen, saat kokonaismäärän ja jos ylittää 16A on ylikuormitus.

Vihje kännyn laturi teho on n.1, 6A, pleikkari n. 1- 2A, tv n. 3 - 4,5A riippuen tv tuumakoosta ja kone n. 1,3 - 2,5A, riippuen koneesta, kannettava taikka pöytäkone.

Amppeeri määrät löytyy laitteen/muuntajan tarrasta/merkinnästä laitteen pohjasta, takaa, taikka sivusta, 210-220 makaava s, (vaihtovirran merkintä) ja sen jälkeen A-merkintä, esim. 0,6A, 1,2A.

Antakaa kysyjille oikeaa tieta, ai arvailuja tai mutu-tuntumia.

T. Lawetorder

Lue lisää

Kannattaisi yrittää ymmärtää edes sähkötekniikan perusteet.

Jos kännykkälaturi antaa tehoa ulos 5V, 2A, niin tämä vastaa 10 W.

Jos laturin hyötysyhde on 80% eli 0,8, niin se ottaa sähköverkosta tehoa P = 10 W / 0,8 = 12,5 W. Tämä tarkoittaa siis sitä, että laturi ottaa sähköverkosta tehoa 12,5 W, lataa kännykkää 10 W teholla, sekä tuottaa hukkalämpöä 2,5 W teholla.
Energian säilymisperiaatteen mukaisesti tuotettu sähköteho 10W tuotettu lämpöteho 2,5 W = 12,5 W = täsmälleen sama teho, mikä sähköverkosta kulutetaan.

Tuon 12,5 W tehon saamiseksi 230 V verkkovirrasta tarvitaan virtaa 12,5 W / 230 V = 0,0543 A = 54,3 mA.

Sulakkeen ylikuormituksesta huolestuneille:

Oletetaan, että pistorasiaa syöttää 10 A sulake (voi joissain tapauksissa olla 16 A, mutta vanhoissa taloissa yleensä 10 A).

JOS kaikki kulutus pistorasiasta olisi noita kännykkälatureita (teoreettinen tilanne toki), lasketaanpa, kuinka monta niitä kännykkälatureita saa enintään olla samanaikaisesti kytkettynä 10 A sulakkeen taakse:

10 A / 0,0543 A = 184 kpl.

Siis 184 kännykkälaturia yhtäaikaa käytössä aiheuttaa sähköverkkoon 10 A kuormituksen.

Anonyymi kirjoitti:

Ensinnäkin laitteen teho ei ole ampeerja vaan laitten otama nimellis virta.
Suomessa köytössä pitorasioissa on 230, v nimellisjännite teholisaroa.

Höh höh hööhhööö höörr hööörrr.

Kaikkea täällä saa lukea.

Laitteen teho on watteja, huuom. WATTEJA.

Kaikki laitteet käy ja käyttää, huom. KÄYTTÄÄ verkkovirtaa joka suomessa kulkee välillä 210 - 230v joka on JÄNNITE.

Laitteen kuluttama virta taas ampeeri (käytetään yleissanaa amppeeri ja merkitty laitteen tuotekilpeen/tarraan)

Sulakkeet ja vikavirtakytkimet suojataan amppeerimäärillä, eli jos kulutus ylittää määrätyn amppeeri määrän, napsahtaa sulake/vikavirtakytkin.

Tässä vähän hölmöläiselle tietoa, jonka olisi löytänyt guugluttelemalla, mutta kun ei, vaan piti päästää tyhmyytensä esiin. "

Virrantiheyden (tunnus j) yksikkö on A/m2 = AMPEERI (oikeammin mitään tekemistä tiheyden kanssa, vaan selitetään mahdollisimman vaikeasti = Tiheys
Tiheys on suure, joka kuvaa kappaleen massaa tilavuusyksikköä kohden (virralla ei ole tiheyttä))

Sähkövarauksen /tunnus Q) yksikkö coulombi voidaan ilmoittaa ampeerin ja sekunnin avulla 1 C = 1 As.

Jännitteen = VOLTTI (tunnus U) yksikkö voltti saadaan tehon ja ampeerin avulla 1 V = 1 W/A.[17][18]

Energian (tunnus E) yksikkö joule saadaan 1 J = 1 VAs.[19]

Resistanssin = VASTUS (tunnus R) yksikkö ohmi saadaan 1 Ω = 1 V/A [20][18], kapasitanssin (tunnus C) yksikkö faradi 1 F = 1 C/V ja induktanssin (tunnus L) henri saadaan weberin avulla 1 H = 1 Wb/A"

Edellinen erittäin vaikeasti selietty ja joka johtuu ainoastaan siitä, että pitäisi aina ja joka asiassa kutsua joku muu tekemään

Mutta tässä niille 'yliviisaille' erittäin hyvä sivu jossa selitetään asia kuin apukoulun apukoulumman ala-astelaiselle https://peda.net/p/Markku Järvinen/fysiikka/markun-9-luokat/lämpöenergia

Linkki ei aukea, kopio koko linkki mustinkin kirjaimin selaimen osoitekenttään

okaro kirjoitti:

Sinulla menee toiminnallinen maadoitus ja suojamaadoitus sekaisin. Toiminnallinen maadoitus eli nollajohdon kytkeminen maahan suojaa ukkoselta, mutta altistaa sähköiskulle. Suojamaadoitus eli laitteen kotelon kytkeminen maahan tai maadoitettuun nollajohtoon suojaa tältä. Suojamaadoitus on ollut pakollinen märissä tiloissa vuodesta 1957 ja kuivissa vuodesta 1997. On totta, että vikavirtasuoja antaa suojan, joka osin vastaa, osin ylittää maadoituksen antaman. Vikavirtasuojaus on ollut pakollinen märissä tiloissa vuodesta 1997 ja kuivissa vuodesta 2007. Suomessa menetelmät täydentävät toisiaan, eikä vikavirtasuojaus milloinkaan korvaa maadoitusta.

Lue lisää

Lukisit siekkii jottaa muuta ku apupapin padan kuohuntaa ja kiehuntaa.

TOIMINNALLINEN maadoitus on ainoastaan 6, 12 ja 24 voltin TASAVIRTAJÄRJESTELMÄSSÄ ja joka ei ole mennyt sekaisin VAIHTOVIRTAJÄRJESTELMÄN SUOJAmaadoituksen kanssa.

Ainoa joka tässä on sekaisin yliskamarinne (pää) valovirraton valaisemattomuus.

LUE HUOLELLISESTI (lainattu vastaamastanne): "Maadoitus on ainoastaan suoja ylijännitteltä, eli johtaa ylimäärä (ukkonen, verkkovika) virran taikka vikavirran verkon maadoituksen kautta maahan.

Eli mikään laite Ei "tarvitse" maata toimiakseen (6, 12 ja 24 voltin järjestelmä taas vaatii tasavirta järjestelmän vuoksi)".

TULE SITTEN VASTA HÖLISEEN KUN LUET HUOLELLISESTI JA YMMÄRTÄEN.

T. Lawetorder

okaro kirjoitti:

Sinulla menee toiminnallinen maadoitus ja suojamaadoitus sekaisin. Toiminnallinen maadoitus eli nollajohdon kytkeminen maahan suojaa ukkoselta, mutta altistaa sähköiskulle. Suojamaadoitus eli laitteen kotelon kytkeminen maahan tai maadoitettuun nollajohtoon suojaa tältä. Suojamaadoitus on ollut pakollinen märissä tiloissa vuodesta 1957 ja kuivissa vuodesta 1997. On totta, että vikavirtasuoja antaa suojan, joka osin vastaa, osin ylittää maadoituksen antaman. Vikavirtasuojaus on ollut pakollinen märissä tiloissa vuodesta 1997 ja kuivissa vuodesta 2007. Suomessa menetelmät täydentävät toisiaan, eikä vikavirtasuojaus milloinkaan korvaa maadoitusta.

Lue lisää

Lisää, tasavirta (autoala) puolella kutsutaan maadoittamista myöskin toiminnalliseksi maadoittamiseksi opetuksessa, koska tasavirtalaite EI TOIMI ilman maadoittamista.

Vaihtovirta puolella taas työmaadoittamista kutsutaan toiminnalliseksi maadoittamiseksi virheellisesti, koska sitä se ei ole, vaan se on TURVAMAADOITUS.

Vikavirtakytkin, ei toimi maadoittamalla jokin asia, vaan se kytkee sulakkeen tavoin ainoastaan herkemmin laitteen/virtaa kuluttavan yksikön pois virtaverkosta.

Tsiisus vie, mistä teitä 'yli-ihmisiä' oikein sikiää?

Anonyymi kirjoitti:

Lisää, tasavirta (autoala) puolella kutsutaan maadoittamista myöskin toiminnalliseksi maadoittamiseksi opetuksessa, koska tasavirtalaite EI TOIMI ilman maadoittamista.

Vaihtovirta puolella taas työmaadoittamista kutsutaan toiminnalliseksi maadoittamiseksi virheellisesti, koska sitä se ei ole, vaan se on TURVAMAADOITUS.

Vikavirtakytkin, ei toimi maadoittamalla jokin asia, vaan se kytkee sulakkeen tavoin ainoastaan herkemmin laitteen/virtaa kuluttavan yksikön pois virtaverkosta.

Tsiisus vie, mistä teitä 'yli-ihmisiä' oikein sikiää?

Lue lisää

E-entä, jos tasavirtalaitteella on nollajohdin ilman maadoitusta? Miten sitten käy?

Anonyymi kirjoitti:

Höh höh hööhhööö höörr hööörrr.

Kaikkea täällä saa lukea.

Laitteen teho on watteja, huuom. WATTEJA.

Kaikki laitteet käy ja käyttää, huom. KÄYTTÄÄ verkkovirtaa joka suomessa kulkee välillä 210 - 230v joka on JÄNNITE.

Laitteen kuluttama virta taas ampeeri (käytetään yleissanaa amppeeri ja merkitty laitteen tuotekilpeen/tarraan)

Sulakkeet ja vikavirtakytkimet suojataan amppeerimäärillä, eli jos kulutus ylittää määrätyn amppeeri määrän, napsahtaa sulake/vikavirtakytkin.

Tässä vähän hölmöläiselle tietoa, jonka olisi löytänyt guugluttelemalla, mutta kun ei, vaan piti päästää tyhmyytensä esiin. "

Virrantiheyden (tunnus j) yksikkö on A/m2 = AMPEERI (oikeammin mitään tekemistä tiheyden kanssa, vaan selitetään mahdollisimman vaikeasti = Tiheys
Tiheys on suure, joka kuvaa kappaleen massaa tilavuusyksikköä kohden (virralla ei ole tiheyttä))

Sähkövarauksen /tunnus Q) yksikkö coulombi voidaan ilmoittaa ampeerin ja sekunnin avulla 1 C = 1 As.

Jännitteen = VOLTTI (tunnus U) yksikkö voltti saadaan tehon ja ampeerin avulla 1 V = 1 W/A.[17][18]

Energian (tunnus E) yksikkö joule saadaan 1 J = 1 VAs.[19]

Resistanssin = VASTUS (tunnus R) yksikkö ohmi saadaan 1 Ω = 1 V/A [20][18], kapasitanssin (tunnus C) yksikkö faradi 1 F = 1 C/V ja induktanssin (tunnus L) henri saadaan weberin avulla 1 H = 1 Wb/A"

Edellinen erittäin vaikeasti selietty ja joka johtuu ainoastaan siitä, että pitäisi aina ja joka asiassa kutsua joku muu tekemään

Mutta tässä niille 'yliviisaille' erittäin hyvä sivu jossa selitetään asia kuin apukoulun apukoulumman ala-astelaiselle https://peda.net/p/Markku Järvinen/fysiikka/markun-9-luokat/lämpöenergia

Linkki ei aukea, kopio koko linkki mustinkin kirjaimin selaimen osoitekenttään

Lue lisää

Höh höh hööhhööö höörr hööörrr.

Kaikkea täällä saa lukea.

-Juuri noin voi sanoa tuosta sinunkin kyhäelmstä

Anonyymi kirjoitti:

Lisää, tasavirta (autoala) puolella kutsutaan maadoittamista myöskin toiminnalliseksi maadoittamiseksi opetuksessa, koska tasavirtalaite EI TOIMI ilman maadoittamista.

Vaihtovirta puolella taas työmaadoittamista kutsutaan toiminnalliseksi maadoittamiseksi virheellisesti, koska sitä se ei ole, vaan se on TURVAMAADOITUS.

Vikavirtakytkin, ei toimi maadoittamalla jokin asia, vaan se kytkee sulakkeen tavoin ainoastaan herkemmin laitteen/virtaa kuluttavan yksikön pois virtaverkosta.

Tsiisus vie, mistä teitä 'yli-ihmisiä' oikein sikiää?

Lue lisää

Tsiisus vie, mistä teitä 'yli-ihmisiä' oikein sikiää?

-juuri noin voi sinustakin sanoa tuon edellisen kyhäelmäsi perusteella

Anonyymi kirjoitti:

Lisää, tasavirta (autoala) puolella kutsutaan maadoittamista myöskin toiminnalliseksi maadoittamiseksi opetuksessa, koska tasavirtalaite EI TOIMI ilman maadoittamista.

Vaihtovirta puolella taas työmaadoittamista kutsutaan toiminnalliseksi maadoittamiseksi virheellisesti, koska sitä se ei ole, vaan se on TURVAMAADOITUS.

Vikavirtakytkin, ei toimi maadoittamalla jokin asia, vaan se kytkee sulakkeen tavoin ainoastaan herkemmin laitteen/virtaa kuluttavan yksikön pois virtaverkosta.

Tsiisus vie, mistä teitä 'yli-ihmisiä' oikein sikiää?

Lue lisää

Totta hitossa tasavirtalaitteeqt toimii ilman maadoitusta. Toiminnallinen maadoitus ja suojamaadoitus ovat eri asioita. Toiminnallinen maadoitus tehdään nollajohdolla. Suojamaadoitus PE:llä.

okaro kirjoitti:

Sinulla menee toiminnallinen maadoitus ja suojamaadoitus sekaisin. Toiminnallinen maadoitus eli nollajohdon kytkeminen maahan suojaa ukkoselta, mutta altistaa sähköiskulle. Suojamaadoitus eli laitteen kotelon kytkeminen maahan tai maadoitettuun nollajohtoon suojaa tältä. Suojamaadoitus on ollut pakollinen märissä tiloissa vuodesta 1957 ja kuivissa vuodesta 1997. On totta, että vikavirtasuoja antaa suojan, joka osin vastaa, osin ylittää maadoituksen antaman. Vikavirtasuojaus on ollut pakollinen märissä tiloissa vuodesta 1997 ja kuivissa vuodesta 2007. Suomessa menetelmät täydentävät toisiaan, eikä vikavirtasuojaus milloinkaan korvaa maadoitusta.

Lue lisää

Hyi olkoon, eihän semmoista järjestelmää saisi käyttää mikä altistaa sähköiskulle ....

Anonyymi kirjoitti:

Hyi olkoon, eihän semmoista järjestelmää saisi käyttää mikä altistaa sähköiskulle ....

Siksipä sinun ei pidäkkään itse askarrella sähkövehkeitä joista jätät suojamaadoituksen pois.

Anonyymi kirjoitti:

Suksi sinä, yhdessäkään, korosta YHDESSÄKÄÄN omakotitalossa ei normaalisti ole maadoitettuja pistorasioita, kuin keittiössä, teknisessä tilassa, ja peruhuoneessa.

Väärin
Normaalisti o makotitalossa o n kaikki pistorasiat maadoitetu ja niissä on vikavirta suoja kytkimet.

Olet tai asut jissain viiskyt luvun oeräkammarissa vielä

Anonyymi kirjoitti:

Lukisit siekkii jottaa muuta ku apupapin padan kuohuntaa ja kiehuntaa.

TOIMINNALLINEN maadoitus on ainoastaan 6, 12 ja 24 voltin TASAVIRTAJÄRJESTELMÄSSÄ ja joka ei ole mennyt sekaisin VAIHTOVIRTAJÄRJESTELMÄN SUOJAmaadoituksen kanssa.

Ainoa joka tässä on sekaisin yliskamarinne (pää) valovirraton valaisemattomuus.

LUE HUOLELLISESTI (lainattu vastaamastanne): "Maadoitus on ainoastaan suoja ylijännitteltä, eli johtaa ylimäärä (ukkonen, verkkovika) virran taikka vikavirran verkon maadoituksen kautta maahan.

Eli mikään laite Ei "tarvitse" maata toimiakseen (6, 12 ja 24 voltin järjestelmä taas vaatii tasavirta järjestelmän vuoksi)".

TULE SITTEN VASTA HÖLISEEN KUN LUET HUOLELLISESTI JA YMMÄRTÄEN.

T. Lawetorder

Lue lisää

Kyllähän suomessakin sähkkö verkko on maadoittettu mysös niin sanotusyi toimannilaisestikkin .
Generaattorin tähtipiste elikkä nolla piste on maadoitettu samaan maahan kun asuntalon nolla piste eliikä se j ännitetaso j ota vasten käyttöjännute määräytyy.äja mysökin suoja maa on maadoitettu ja kutketty generaat y oein nolla pisteeseen

Generaattorin on se laite jolla sähkö tehdään sähkölaitokaella.

Anonyymi kirjoitti:

Lisää, tasavirta (autoala) puolella kutsutaan maadoittamista myöskin toiminnalliseksi maadoittamiseksi opetuksessa, koska tasavirtalaite EI TOIMI ilman maadoittamista.

Vaihtovirta puolella taas työmaadoittamista kutsutaan toiminnalliseksi maadoittamiseksi virheellisesti, koska sitä se ei ole, vaan se on TURVAMAADOITUS.

Vikavirtakytkin, ei toimi maadoittamalla jokin asia, vaan se kytkee sulakkeen tavoin ainoastaan herkemmin laitteen/virtaa kuluttavan yksikön pois virtaverkosta.

Tsiisus vie, mistä teitä 'yli-ihmisiä' oikein sikiää?

Lue lisää

Kannaisi ehkä käydä amiedu udestaan.
Ja yrittää näyt t ökokeetkin suoritaa.

Anonyymi kirjoitti:

Lukisit siekkii jottaa muuta ku apupapin padan kuohuntaa ja kiehuntaa.

TOIMINNALLINEN maadoitus on ainoastaan 6, 12 ja 24 voltin TASAVIRTAJÄRJESTELMÄSSÄ ja joka ei ole mennyt sekaisin VAIHTOVIRTAJÄRJESTELMÄN SUOJAmaadoituksen kanssa.

Ainoa joka tässä on sekaisin yliskamarinne (pää) valovirraton valaisemattomuus.

LUE HUOLELLISESTI (lainattu vastaamastanne): "Maadoitus on ainoastaan suoja ylijännitteltä, eli johtaa ylimäärä (ukkonen, verkkovika) virran taikka vikavirran verkon maadoituksen kautta maahan.

Eli mikään laite Ei "tarvitse" maata toimiakseen (6, 12 ja 24 voltin järjestelmä taas vaatii tasavirta järjestelmän vuoksi)".

TULE SITTEN VASTA HÖLISEEN KUN LUET HUOLELLISESTI JA YMMÄRTÄEN.

T. Lawetorder

Lue lisää

Toiminnallinen maadoitus on tarkoitettu johtamaan virtaa eri potentiaalisista sähkölaitteista mahdollisimman nopeasti alueellisen sähkönjakelulaitoksen alueellisen muuntajan tähtipisteeseen. Ei jännitteet siihen mitenkään liity.

Maadoitus ei suojaa ylijännitteeltä vaan ylivirralta tai yliharmooniselta virralta tai syöksyvirralta. Maadituskaan ei liity mitenkään jännitteeseen.

Mitä tarkoittaa "höliseminen" ? Onko tuo sitä mitä kirjoitat.

okaro kirjoitti:

Totta hitossa tasavirtalaitteeqt toimii ilman maadoitusta. Toiminnallinen maadoitus ja suojamaadoitus ovat eri asioita. Toiminnallinen maadoitus tehdään nollajohdolla. Suojamaadoitus PE:llä.

Lue lisää

Toiminnallinen maadoitus tehdään sähkölaitteistojen runkopotentiaalien välillä, jotta saadaan mahdollisimman nopeasti häiriövirrat - mitkä ovat seurausta elektronisten laitteiden normaalin toiminnan seurauksena saatava - mahdollisimman nopeasti pois piirilevyiltä.

Toiminnallista maadoitusta ei tehdä nollajohdolla vaan erillisellä käyttöön mitoitellulla johtimella. Väriltänsä musta jonka päässä on sininvalkoinen teippi jonka valkoisen osuuden pohjalla on mustalla kirjoiteetuna TE. Paitsi tietenki meillä Persulandiassa jossa sisäjohtoasentajat eivät tunne muita maadoituksia kuin suojamaadoitus ja käyttömaadoitus.

Nollajohto tarkoitta paluujohtoa suljetussa virtapiirissä ja toiminnallinen maadoitus tarkoittaa johdinta missä kulkevat kaikki sellaiset virrat mitkä aiheuttaisivat häiriöitä elktronisissa laitteissa, jos näitä virtoja ei johdettaisi tarpeeksi nopeasti pois.

Maadoitukset ovat siihen perehtyneiden ammattilaisten asia eivätkä ammattikoululaiset siitä mitään tiedä.

Anonyymi kirjoitti:

Toiminnallinen maadoitus tehdään sähkölaitteistojen runkopotentiaalien välillä, jotta saadaan mahdollisimman nopeasti häiriövirrat - mitkä ovat seurausta elektronisten laitteiden normaalin toiminnan seurauksena saatava - mahdollisimman nopeasti pois piirilevyiltä.

Toiminnallista maadoitusta ei tehdä nollajohdolla vaan erillisellä käyttöön mitoitellulla johtimella. Väriltänsä musta jonka päässä on sininvalkoinen teippi jonka valkoisen osuuden pohjalla on mustalla kirjoiteetuna TE. Paitsi tietenki meillä Persulandiassa jossa sisäjohtoasentajat eivät tunne muita maadoituksia kuin suojamaadoitus ja käyttömaadoitus.

Nollajohto tarkoitta paluujohtoa suljetussa virtapiirissä ja toiminnallinen maadoitus tarkoittaa johdinta missä kulkevat kaikki sellaiset virrat mitkä aiheuttaisivat häiriöitä elktronisissa laitteissa, jos näitä virtoja ei johdettaisi tarpeeksi nopeasti pois.

Maadoitukset ovat siihen perehtyneiden ammattilaisten asia eivätkä ammattikoululaiset siitä mitään tiedä.

Lue lisää

Tuo mitä kuvaat on suojamaadostus (PE). Toiminnallinen maadoitus (brittienglannissa grounding) tarkoittaa nollajohtimen kytkemistä maahan - tai tämä kytkentä tekee siitä nollan. Ilman maadotusta johtimien välillä ei olisi eroa. Toiminnallinen maadoitus on ollut pakollista n. vuodesta 1900. Suojamaadoitus Suomessa on ollut pakollista vaarallisissa tiloissa vuodesta 1957 ja kaikkialla vuodesta 1997. Suojamaadoitus nykyään tehdään erillisellä johtolla, mutta ennen vuotta 1989 se usein tehtiin nollajohdolla, ns. klassinen nollaus.

Toiminnallisen maadoituksen tehtävä on estää mielivaltaisten jännitteiden esiintyminen johdossa esimerkiksi salamoiden seurauksena. Se kuitenkin tuo mukanaan riskin saada isku vaiheen ja nollan väliltä, siksi on otettu käyttöön suojamaadoitus ja vikavirtasuojat.

Anonyymi kirjoitti:

Mainituista laitteista yksikään ei tarvitse maadoitettua pistorasiaa.

Mistä allittaja sen tietää kun kysyy itsestään selvää asiaa.

ei v oi

okaro kirjoitti:

Sinulla menee toiminnallinen maadoitus ja suojamaadoitus sekaisin. Toiminnallinen maadoitus eli nollajohdon kytkeminen maahan suojaa ukkoselta, mutta altistaa sähköiskulle. Suojamaadoitus eli laitteen kotelon kytkeminen maahan tai maadoitettuun nollajohtoon suojaa tältä. Suojamaadoitus on ollut pakollinen märissä tiloissa vuodesta 1957 ja kuivissa vuodesta 1997. On totta, että vikavirtasuoja antaa suojan, joka osin vastaa, osin ylittää maadoituksen antaman. Vikavirtasuojaus on ollut pakollinen märissä tiloissa vuodesta 1997 ja kuivissa vuodesta 2007. Suomessa menetelmät täydentävät toisiaan, eikä vikavirtasuojaus milloinkaan korvaa maadoitusta.

Lue lisää

Generaattorin nollapiste ja maadoitus on kytketty yhteen

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaisi yrittää ymmärtää edes sähkötekniikan perusteet.

Jos kännykkälaturi antaa tehoa ulos 5V, 2A, niin tämä vastaa 10 W.

Jos laturin hyötysyhde on 80% eli 0,8, niin se ottaa sähköverkosta tehoa P = 10 W / 0,8 = 12,5 W. Tämä tarkoittaa siis sitä, että laturi ottaa sähköverkosta tehoa 12,5 W, lataa kännykkää 10 W teholla, sekä tuottaa hukkalämpöä 2,5 W teholla.
Energian säilymisperiaatteen mukaisesti tuotettu sähköteho 10W tuotettu lämpöteho 2,5 W = 12,5 W = täsmälleen sama teho, mikä sähköverkosta kulutetaan.

Tuon 12,5 W tehon saamiseksi 230 V verkkovirrasta tarvitaan virtaa 12,5 W / 230 V = 0,0543 A = 54,3 mA.

Sulakkeen ylikuormituksesta huolestuneille:

Oletetaan, että pistorasiaa syöttää 10 A sulake (voi joissain tapauksissa olla 16 A, mutta vanhoissa taloissa yleensä 10 A).

JOS kaikki kulutus pistorasiasta olisi noita kännykkälatureita (teoreettinen tilanne toki), lasketaanpa, kuinka monta niitä kännykkälatureita saa enintään olla samanaikaisesti kytkettynä 10 A sulakkeen taakse:

10 A / 0,0543 A = 184 kpl.

Siis 184 kännykkälaturia yhtäaikaa käytössä aiheuttaa sähköverkkoon 10 A kuormituksen.

Lue lisää

Pitäaisi ymmärtää että kysessä on vaih t ovitaa jossa pi t ää otta myöshuomioon vaihtovitakerroin elikkä kosini fii.
Äkun puhytaan esim könnykän laturista on se ibduktiivinen kuornaåma

Joten älämsekoita tasavita lakusoppia vaihtovi t a laskuoppiin.
Äei se nii j elpooa ole ymmöetää mutta yritä edes snne kuin tulet viisatelemaan .

Anonyymi kirjoitti:

Toiminnallinen maadoitus tehdään sähkölaitteistojen runkopotentiaalien välillä, jotta saadaan mahdollisimman nopeasti häiriövirrat - mitkä ovat seurausta elektronisten laitteiden normaalin toiminnan seurauksena saatava - mahdollisimman nopeasti pois piirilevyiltä.

Toiminnallista maadoitusta ei tehdä nollajohdolla vaan erillisellä käyttöön mitoitellulla johtimella. Väriltänsä musta jonka päässä on sininvalkoinen teippi jonka valkoisen osuuden pohjalla on mustalla kirjoiteetuna TE. Paitsi tietenki meillä Persulandiassa jossa sisäjohtoasentajat eivät tunne muita maadoituksia kuin suojamaadoitus ja käyttömaadoitus.

Nollajohto tarkoitta paluujohtoa suljetussa virtapiirissä ja toiminnallinen maadoitus tarkoittaa johdinta missä kulkevat kaikki sellaiset virrat mitkä aiheuttaisivat häiriöitä elktronisissa laitteissa, jos näitä virtoja ei johdettaisi tarpeeksi nopeasti pois.

Maadoitukset ovat siihen perehtyneiden ammattilaisten asia eivätkä ammattikoululaiset siitä mitään tiedä.

Lue lisää

Olipa perusteelline ammattimaine selvitys

Unohtui mainita että generaattoein tähyåtipiste ona ina maadoitettu smaan nollajohtoon kuin pääkekaus kotona

Anonyymi kirjoitti:

Olipa perusteelline ammattimaine selvitys

Unohtui mainita että generaattoein tähyåtipiste ona ina maadoitettu smaan nollajohtoon kuin pääkekaus kotona

Ja taas samaa generaattori potaskaa.

Anonyymi kirjoitti:

Suksi sinä, yhdessäkään, korosta YHDESSÄKÄÄN omakotitalossa ei normaalisti ole maadoitettuja pistorasioita, kuin keittiössä, teknisessä tilassa, ja peruhuoneessa.

Arvoisa anonyymi.
Kyllä meidän omakotitalossa rak 1998 on sähkösuunniteltu ja rakennettu, niin joka-ainut pistorasia on maadoittettu. Niin keittiö, khh, kph, oh, mh ja tekniset tilat.

Anonyymi kirjoitti:

Arvoisa anonyymi.
Kyllä meidän omakotitalossa rak 1998 on sähkösuunniteltu ja rakennettu, niin joka-ainut pistorasia on maadoittettu. Niin keittiö, khh, kph, oh, mh ja tekniset tilat.

Lue lisää

Maadoitus kaikissa rasioissa tuli pakolliseksi heinäkuussa 1997.

Anonyymi kirjoitti:

Maadoitus kaikissa rasioissa tuli pakolliseksi heinäkuussa 1997.

Uusissa asennuksissa. Aiemmin asennettuja ilman suojakosketinta olevia pistorasioita voi käyttää aikansa vaatimusten mukaisesti vaarattomissa käyttöolosuhteissa, kuten ennenkin.
Kuten myös pyöreitä sulakkeita, vaikka niiden perään kauppiaat soittelevatkin.

Anonyymi kirjoitti:

Maadoitus kaikissa rasioissa tuli pakolliseksi heinäkuussa 1997.

Ja sitä ennenkin ne piti esim. keittiöissä olla.

Johto voi myös olla sellainen, jossa töpseli on vaihdettu. Tämän takia ei juuri kannata ostaa käytettyjä johtoja, jos ei tiedä. Kaupassa olevat johdot ovat turvallisia.

Okaro taas aivan hukassa...

"mahdollisesti itse lovettu, niin ei saa käyttää. "

Näinhän se lain mukaan menee.

Aloittajalla kuitenkin tilanne se, että huoneessa on tasan YKSI pistorasia.

Jos tuohon yhteen pistorasiaan kytjkee tuollaisen "johtoa muokattu itse" -jatkojohdon, joka on maadoittamaton, mutta sopii maadoitettuun pistorasiaan (koska on muokattu sopimaan) niin vaaratilanne syntyy, jos

1) on vedetty jatkojohtoja huoneesta toiseen

tai

2) tällaista käytetään joko märkätiloissa (kylpyhuone / wc) tai keittiössä.

Kuivissa asuintiloissa (silloin kun lattia on sähköä johtamatonta materiaalia, esim. muovimatto tai kuiva, lakattu parketti) tilanne vastaa 1970 -luvun taloja, kun noissa vanhoissa taloissa ei muutenkaan ole maadoitusta kuivissa asuintiloissa (esim. makuuhuone).

JOS samassa tilassa olisi toinenkin maadoitettu pistorasia (myös kaksoispistorasian toinen pistorasia katsotaan tässä toiseksi), silloin tuollainen maadoituksenpoistaja on mahdollisesti vaarallinen, koska silloin on suoraan maadoitettuun pistorasiaan kytketyn metallikuorisen laitteen rungossa maa kosketeltavissa, ja jos tuollaiseen maadoituksenpoistajajatkojohtoon on kytkettynä joko vanha 0-luokan laite tai "maadoitettu" laite (joka siis on kuitenkin ilman maadoitusta tuon maadoituksenpoistajajatkojohdon takia), tällöin eristevika tuohon maadoituksenpoistajajatkojohtoon kytketyssä laitteessa altistaa käyttäjän riskille mahdollisesti tappavasta 230 V AC sähköiskusta.

Vaara tuossa on siis se, että jos laite A kytketään tuohon maadoituksenpoistajajatkojohtoon, niin sen eristevika ei polta sulaketta vaan mahdollinen eristevika tekee laitteen metalliosat 230 V jännitteiseksi.

Jos samaan aikaan koskettaa sekä laitetta A että mitä tahansa maadoitettua kohdetta (maadoitettuun pistorasiaan kytketty maadoitettu laite tai esim. antenniverkkoon kytketty viritinvahvistin tai TV tai vaikkapa vesikiertoisen lämpöpatterin joko maalaamaton metalliosa, tai maalattu, josta maali on kulunut / kolhiutunut pois), niin tästä seuraa sähköisku, joka saattaa osoittautua tappavaksi.

Tuo ns. tehdaslovettu on mielenkiintoinen erikoistapaus: laillinen se on, jos sen pistorasiaosa on ns. "vain litteille europistokkeille" -tyyppiä. Jos siihen sopii muutkin kuin tuo litteä europistoke, niin tuollainen tehdaslovettu on ihan yhtä laiton kuin itse lovettukin.

Tuollaista erikoisjatkojohtoa, jossa toiseen päähän sopii 1-4 kpl europistokkeita, ja toisessa päässä tuollainen ns. "imuripistoke", eli ei maadoitettu, mutta lovettu siten, että sopii maadoittettuun pistorasiaan, niin eipä noita ole vähään aikaan myyty missään. Vuosia sitten niitä myytiin esim. Biltemassa.

Anonyymi kirjoitti:

"mahdollisesti itse lovettu, niin ei saa käyttää. "

Näinhän se lain mukaan menee.

Aloittajalla kuitenkin tilanne se, että huoneessa on tasan YKSI pistorasia.

Jos tuohon yhteen pistorasiaan kytjkee tuollaisen "johtoa muokattu itse" -jatkojohdon, joka on maadoittamaton, mutta sopii maadoitettuun pistorasiaan (koska on muokattu sopimaan) niin vaaratilanne syntyy, jos

1) on vedetty jatkojohtoja huoneesta toiseen

tai

2) tällaista käytetään joko märkätiloissa (kylpyhuone / wc) tai keittiössä.

Kuivissa asuintiloissa (silloin kun lattia on sähköä johtamatonta materiaalia, esim. muovimatto tai kuiva, lakattu parketti) tilanne vastaa 1970 -luvun taloja, kun noissa vanhoissa taloissa ei muutenkaan ole maadoitusta kuivissa asuintiloissa (esim. makuuhuone).

JOS samassa tilassa olisi toinenkin maadoitettu pistorasia (myös kaksoispistorasian toinen pistorasia katsotaan tässä toiseksi), silloin tuollainen maadoituksenpoistaja on mahdollisesti vaarallinen, koska silloin on suoraan maadoitettuun pistorasiaan kytketyn metallikuorisen laitteen rungossa maa kosketeltavissa, ja jos tuollaiseen maadoituksenpoistajajatkojohtoon on kytkettynä joko vanha 0-luokan laite tai "maadoitettu" laite (joka siis on kuitenkin ilman maadoitusta tuon maadoituksenpoistajajatkojohdon takia), tällöin eristevika tuohon maadoituksenpoistajajatkojohtoon kytketyssä laitteessa altistaa käyttäjän riskille mahdollisesti tappavasta 230 V AC sähköiskusta.

Vaara tuossa on siis se, että jos laite A kytketään tuohon maadoituksenpoistajajatkojohtoon, niin sen eristevika ei polta sulaketta vaan mahdollinen eristevika tekee laitteen metalliosat 230 V jännitteiseksi.

Jos samaan aikaan koskettaa sekä laitetta A että mitä tahansa maadoitettua kohdetta (maadoitettuun pistorasiaan kytketty maadoitettu laite tai esim. antenniverkkoon kytketty viritinvahvistin tai TV tai vaikkapa vesikiertoisen lämpöpatterin joko maalaamaton metalliosa, tai maalattu, josta maali on kulunut / kolhiutunut pois), niin tästä seuraa sähköisku, joka saattaa osoittautua tappavaksi.

Tuo ns. tehdaslovettu on mielenkiintoinen erikoistapaus: laillinen se on, jos sen pistorasiaosa on ns. "vain litteille europistokkeille" -tyyppiä. Jos siihen sopii muutkin kuin tuo litteä europistoke, niin tuollainen tehdaslovettu on ihan yhtä laiton kuin itse lovettukin.

Tuollaista erikoisjatkojohtoa, jossa toiseen päähän sopii 1-4 kpl europistokkeita, ja toisessa päässä tuollainen ns. "imuripistoke", eli ei maadoitettu, mutta lovettu siten, että sopii maadoittettuun pistorasiaan, niin eipä noita ole vähään aikaan myyty missään. Vuosia sitten niitä myytiin esim. Biltemassa.

Lue lisää

Ei todellakaan kannata alkaa leikkimään. Siellä voi olla vaikka patteri, joka on maadoittu. Ne vuoden 1957 standardit eivät ole olleet nykyaikaa vuosiin, joten ei kannata miettiä, että kun sääntöjä rikkoo sopivasti pääsee sille tasolle. Lisäksi joku muu voi 10 vuoden päästä käyttää sitä johtoa eri lailla. Lovetut johdot tulee hävittää.

Kyllä niitä suojamaadoitetuille laitteille tarkoitettuja jatkojohtoja on vieläkin:

https://www.stark-suomi.fi/fi/jatkojohto-euroslim-1-4-m

Noita ei ol sellaisia, joihin kävisi profiilipistoke. Sinänsä mitään estettä tuolle ei olisi. Sellainen vain olisi liian helppo muokata hyväksymään uudenlainen pistoke. Tässä on esimerkki muokkausta jatko-johdosta:

https://www.plugsocketmuseum.nl/Schuko/Multi-outlet_CEE7-16-17_plugs.jpg

Muokatut johdot kannattaa hävittää. Vaikka itse osaisi käyttää, niin joku muu ei osaa. 1970-luvulla johtoja muokattiin paljon esimerkiksi televisioita varten. Sitten, kun uudessa TV:ssä oli litteä pistoke, johto pantiin kaappiin, myöhemmin se otettiin käyttöön tajuamatta, että se on muokattu ja tajuamatta vaaraa. Olen törmännyt tällaisiin johtoihin viimeksi tämä vuonna.

Uusi ehjä johto maksaa muutaman euron.

70-luvulta eteenpäin. Ehkä jo aiemminkin.

Anonyymi kirjoitti:

70-luvulta eteenpäin. Ehkä jo aiemminkin.

Toimistoissa maadoitetut rasiat olleet käytössä iät ajat joka huoneessa.

Asuntoihin tehtiin poikkeus - sallittiin maadoittamattomat pistorasiat huoneissa, joissa "ei ole vaaralliset olosuhteet" eli sähköä johtavia pintoa tai vettä tarjolla. Asunnoissa oli pelkästään keittiössä ja pesutiloissa maadoitetut rasiat. Maadoitus kaikkiin huoneisiin on tuoretta hapatusta, tuli pakolliseksi vasta 1997.

Maadoituksen idea on estää laitteen kuorta tulemasta jännitteelliseksi vikatilanteessa. Ilman maadoistusta voi laitteen kuori olla jännitteellinen, mutta siihen koskettaminen ei ole hengenvaarallista, jos virtapiiri ei sulkeudu ts sähkö ei pääse jatkamaan matkaa eteenpäin.

No, fiksummat saattoivat jo tajuta, että niissä "kuivissakin" asuinhuoneissa on melkein aina maadoitettu pinta = lämmityspatteri.

Mutta sen kohdalla tehtiin poikkeus KUSTANNUSTEN SÄÄSTÄMISEKSI. Lämmistyspatterin tapauksessa leikitään, että pattetin pinnassa oleva maali on 100 % varma eriste, joten patteria koskettava ihminen ei maadoita itseään. Siltäkin ummistetaan silmät, että patterin venttiileissä on yleensä maalaamatonta metallipintaa tarjolla. Eihän kukaan nyt pattereita koskettele, koska ne sijaitsvat ns. turvallisesti oleskeluvyöhykkeen ulkopuolelle.

Oleskeluvyöhyke alkaa vasta 0,6 m etäisyydeltä ulkoseinästä.

Anonyymi kirjoitti:

Toimistoissa maadoitetut rasiat olleet käytössä iät ajat joka huoneessa.

Asuntoihin tehtiin poikkeus - sallittiin maadoittamattomat pistorasiat huoneissa, joissa "ei ole vaaralliset olosuhteet" eli sähköä johtavia pintoa tai vettä tarjolla. Asunnoissa oli pelkästään keittiössä ja pesutiloissa maadoitetut rasiat. Maadoitus kaikkiin huoneisiin on tuoretta hapatusta, tuli pakolliseksi vasta 1997.

Maadoituksen idea on estää laitteen kuorta tulemasta jännitteelliseksi vikatilanteessa. Ilman maadoistusta voi laitteen kuori olla jännitteellinen, mutta siihen koskettaminen ei ole hengenvaarallista, jos virtapiiri ei sulkeudu ts sähkö ei pääse jatkamaan matkaa eteenpäin.

No, fiksummat saattoivat jo tajuta, että niissä "kuivissakin" asuinhuoneissa on melkein aina maadoitettu pinta = lämmityspatteri.

Mutta sen kohdalla tehtiin poikkeus KUSTANNUSTEN SÄÄSTÄMISEKSI. Lämmistyspatterin tapauksessa leikitään, että pattetin pinnassa oleva maali on 100 % varma eriste, joten patteria koskettava ihminen ei maadoita itseään. Siltäkin ummistetaan silmät, että patterin venttiileissä on yleensä maalaamatonta metallipintaa tarjolla. Eihän kukaan nyt pattereita koskettele, koska ne sijaitsvat ns. turvallisesti oleskeluvyöhykkeen ulkopuolelle.

Oleskeluvyöhyke alkaa vasta 0,6 m etäisyydeltä ulkoseinästä.

Lue lisää

Joo, vois vielä lisäillä että katsottiin ettei olisi kovin todennäköistä että patteriin ja vialliseen sähkölaitteeseen koskettaisiin yhtaikaa, toisin kuin esim. johtavan lattian ollessa kyseessä.
Sitten maadoittamisen kanssa on yhteydessä semmoinen asia kuin potentiaalintasaus, eli vaikka jostain syystä sulakesuojaus ei toimisikaan niin laitteen rungon ja käyttäjän "saaman maatason" välillä onkin pieniohminen yhteys jolloin sen ja käyttäjän yli ei voikkaan kovin suurta jännitettä jäädä...

Meillä oli 60-luvulla rakennetussa talossa TV-nurkassa maadoitettu pistorasia, kun lattia oli laatoitoista. TV:t tosin oli silloin maadoittamattomia, joten väliin laitettiin sopiva jatkojohto. Myös saksalainen TV:mme oli maadoittamaton vaikka Saksassa rasiat oli maadoitettuja. Kone Suomea varten muutettiin nolla-luokkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Toimistoissa maadoitetut rasiat olleet käytössä iät ajat joka huoneessa.

Asuntoihin tehtiin poikkeus - sallittiin maadoittamattomat pistorasiat huoneissa, joissa "ei ole vaaralliset olosuhteet" eli sähköä johtavia pintoa tai vettä tarjolla. Asunnoissa oli pelkästään keittiössä ja pesutiloissa maadoitetut rasiat. Maadoitus kaikkiin huoneisiin on tuoretta hapatusta, tuli pakolliseksi vasta 1997.

Maadoituksen idea on estää laitteen kuorta tulemasta jännitteelliseksi vikatilanteessa. Ilman maadoistusta voi laitteen kuori olla jännitteellinen, mutta siihen koskettaminen ei ole hengenvaarallista, jos virtapiiri ei sulkeudu ts sähkö ei pääse jatkamaan matkaa eteenpäin.

No, fiksummat saattoivat jo tajuta, että niissä "kuivissakin" asuinhuoneissa on melkein aina maadoitettu pinta = lämmityspatteri.

Mutta sen kohdalla tehtiin poikkeus KUSTANNUSTEN SÄÄSTÄMISEKSI. Lämmistyspatterin tapauksessa leikitään, että pattetin pinnassa oleva maali on 100 % varma eriste, joten patteria koskettava ihminen ei maadoita itseään. Siltäkin ummistetaan silmät, että patterin venttiileissä on yleensä maalaamatonta metallipintaa tarjolla. Eihän kukaan nyt pattereita koskettele, koska ne sijaitsvat ns. turvallisesti oleskeluvyöhykkeen ulkopuolelle.

Oleskeluvyöhyke alkaa vasta 0,6 m etäisyydeltä ulkoseinästä.

Lue lisää

1980 luvulla tiåuli pakoliseks. Kaikiin paikoijin suoja maaditetut pistorasiat joka paikkaan.
Vikavitasuojat 2005

Edsonni
Kempeleen inssi

Anonyymi kirjoitti:

Toimistoissa maadoitetut rasiat olleet käytössä iät ajat joka huoneessa.

Asuntoihin tehtiin poikkeus - sallittiin maadoittamattomat pistorasiat huoneissa, joissa "ei ole vaaralliset olosuhteet" eli sähköä johtavia pintoa tai vettä tarjolla. Asunnoissa oli pelkästään keittiössä ja pesutiloissa maadoitetut rasiat. Maadoitus kaikkiin huoneisiin on tuoretta hapatusta, tuli pakolliseksi vasta 1997.

Maadoituksen idea on estää laitteen kuorta tulemasta jännitteelliseksi vikatilanteessa. Ilman maadoistusta voi laitteen kuori olla jännitteellinen, mutta siihen koskettaminen ei ole hengenvaarallista, jos virtapiiri ei sulkeudu ts sähkö ei pääse jatkamaan matkaa eteenpäin.

No, fiksummat saattoivat jo tajuta, että niissä "kuivissakin" asuinhuoneissa on melkein aina maadoitettu pinta = lämmityspatteri.

Mutta sen kohdalla tehtiin poikkeus KUSTANNUSTEN SÄÄSTÄMISEKSI. Lämmistyspatterin tapauksessa leikitään, että pattetin pinnassa oleva maali on 100 % varma eriste, joten patteria koskettava ihminen ei maadoita itseään. Siltäkin ummistetaan silmät, että patterin venttiileissä on yleensä maalaamatonta metallipintaa tarjolla. Eihän kukaan nyt pattereita koskettele, koska ne sijaitsvat ns. turvallisesti oleskeluvyöhykkeen ulkopuolelle.

Oleskeluvyöhyke alkaa vasta 0,6 m etäisyydeltä ulkoseinästä.

Lue lisää

"leikitään, että patterin pinnassa oleva maali on 100 % varma eriste"

Tuohon liittyen on Suomessa tapahtunut ainakin yksi sähkötapaturma.

Tuossa tapauksessa lapsi oli koskettanut yhtäaikaa valaisinta ja lämpöpatteria, ja saanut sähköiskun. Ilmeisesti joko lämpöpatterin maalaus oli kolhiutunut rikki tai sitten lapsi oli koskettanut lämpöpatterin venttiiliosaa, joka ei ole maalattu.

Valaisin taas oli eristevikainen, eli päästi verkkovirran metallisiin osiinsa.

Se valkoinen maali muuten (ehjänä ollessaan) on yllättävän hyvä eriste.

Kokonaan eri asia on se, että jos maali on esim. kolhiutunut pois pinnalta niin, että siinä on paljasta metallia näkyvissä, niin tuollaisessa kohdassa ei eristevaikutusta enää ole.

Samoin lämpöpatterin venttiilien yhteydessä on maalaamattomia (ja siten maadoitettuja) osia.

Kyllä varmaan tuokin tapaus löytyy täältä:

https://tukes.fi/onnettomuudet/sahkokuolemat

Anonyymi kirjoitti:

"leikitään, että patterin pinnassa oleva maali on 100 % varma eriste"

Tuohon liittyen on Suomessa tapahtunut ainakin yksi sähkötapaturma.

Tuossa tapauksessa lapsi oli koskettanut yhtäaikaa valaisinta ja lämpöpatteria, ja saanut sähköiskun. Ilmeisesti joko lämpöpatterin maalaus oli kolhiutunut rikki tai sitten lapsi oli koskettanut lämpöpatterin venttiiliosaa, joka ei ole maalattu.

Valaisin taas oli eristevikainen, eli päästi verkkovirran metallisiin osiinsa.

Se valkoinen maali muuten (ehjänä ollessaan) on yllättävän hyvä eriste.

Kokonaan eri asia on se, että jos maali on esim. kolhiutunut pois pinnalta niin, että siinä on paljasta metallia näkyvissä, niin tuollaisessa kohdassa ei eristevaikutusta enää ole.

Samoin lämpöpatterin venttiilien yhteydessä on maalaamattomia (ja siten maadoitettuja) osia.

Kyllä varmaan tuokin tapaus löytyy täältä:

https://tukes.fi/onnettomuudet/sahkokuolemat

Lue lisää

Tuo että patterin maalia olisi pidetty riittävänä eristeenä, on täysin keksittyä urbaanilegendaa. Oikea syy on ollut, että ei ole käyttötoimenpiteenä tarpeellista/todennäköistä kosketella samanaikaiseti sähkölaitetta ja lämpöpatteria. Todennäköisyys sähköiskuun on nähty häviävän pieneksi.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo että patterin maalia olisi pidetty riittävänä eristeenä, on täysin keksittyä urbaanilegendaa. Oikea syy on ollut, että ei ole käyttötoimenpiteenä tarpeellista/todennäköistä kosketella samanaikaiseti sähkölaitetta ja lämpöpatteria. Todennäköisyys sähköiskuun on nähty häviävän pieneksi.

Lue lisää

Just näin, vaikkakin se maali tosiaan yllättävän hyvin eristääkin.

Tarkoitat varmaan sitä "säköjussi"-tyyppiä?

Jos ohjeesi oli alkuperäiselle kysyjälle, niin pieleen meni. Asia on juuri päinvastoin!

Anonyymi kirjoitti:

Jos ohjeesi oli alkuperäiselle kysyjälle, niin pieleen meni. Asia on juuri päinvastoin!

Varminta on käyttää siinä jatkojohdossa vain laitteita joissa on litteä euro-tulppa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ohjeesi oli alkuperäiselle kysyjälle, niin pieleen meni. Asia on juuri päinvastoin!

Sinun pöljäilysi oli täyttä idiotismia!

Jos jatkojohto menee maadoitettuun pistorasiaan, niin kyseessä on
a) maadoitettu jatkojohto
b) sellainen jatkojohto, johon saa liitettyä vain kaksoiseristettyjä ja litteällä ns. europistokkeella varustettuja laitteita, jotka eivät maadoitusta tarvitse

Anonyymi kirjoitti:

Sinun pöljäilysi oli täyttä idiotismia!

Jos jatkojohto menee maadoitettuun pistorasiaan, niin kyseessä on
a) maadoitettu jatkojohto
b) sellainen jatkojohto, johon saa liitettyä vain kaksoiseristettyjä ja litteällä ns. europistokkeella varustettuja laitteita, jotka eivät maadoitusta tarvitse

Lue lisää

Oho joku sentään osaa lukea ja ymmärtääkin mistä kyse.

Anonyymi kirjoitti:

Sinun pöljäilysi oli täyttä idiotismia!

Jos jatkojohto menee maadoitettuun pistorasiaan, niin kyseessä on
a) maadoitettu jatkojohto
b) sellainen jatkojohto, johon saa liitettyä vain kaksoiseristettyjä ja litteällä ns. europistokkeella varustettuja laitteita, jotka eivät maadoitusta tarvitse

Lue lisää

Lisäksi,
c) vuoleksittu pistotulppa...niin kuin tässä tapauksessa on.

Anonyymi kirjoitti:

Lisäksi,
c) vuoleksittu pistotulppa...niin kuin tässä tapauksessa on.

Vuolee siitä töpselistä vähän pois jos ei muuten mene. Repii ne ärsyttävät metalliset kilkkeet pois.

Anonyymi kirjoitti:

Oho joku sentään osaa lukea ja ymmärtääkin mistä kyse.

Talonpojat maala ovat keksineetnollatun ja y kojohdon jossa on pistokkessa nollaius

Huvin toimi sano maajussa

Malla ja lapissahan sähkötyöt tekee isänät itse

Anonyymi kirjoitti:

Sinun pöljäilysi oli täyttä idiotismia!

Jos jatkojohto menee maadoitettuun pistorasiaan, niin kyseessä on
a) maadoitettu jatkojohto
b) sellainen jatkojohto, johon saa liitettyä vain kaksoiseristettyjä ja litteällä ns. europistokkeella varustettuja laitteita, jotka eivät maadoitusta tarvitse

Lue lisää

Tai jatkojohto, jota on veistetty tai jonka töpseli on vaihdettu sukoksi.

Tietysti riippuu paljonko virtaa nuo vie, mutta ei välttämättä vielä pala sulake.

Anonyymi kirjoitti:

Tietysti riippuu paljonko virtaa nuo vie, mutta ei välttämättä vielä pala sulake.

Nuo muut nyt vielä vie ampeeriakaan joten niiden kulutus melko mitätön.

Anonyymi kirjoitti:

Nuo muut nyt vielä vie ampeeriakaan joten niiden kulutus melko mitätön.

Melko pienitehoinen telkkari ja hiljaiset kaiuttimet, jos 200W riittää kaikille.

Anonyymi kirjoitti:

Melko pienitehoinen telkkari ja hiljaiset kaiuttimet, jos 200W riittää kaikille.

Nykyiset TV:t vievät vähän sähköä. 32 tuumainen vie n. 35 W.

Anonyymi kirjoitti:

Melko pienitehoinen telkkari ja hiljaiset kaiuttimet, jos 200W riittää kaikille.

Käyppä tutustumassa tuommoisten teknisiin tietoihin ja sitten kun vielä otetaan keskimääräinen teho eikä joku huipputeho niin aika pienistä kyse.

Anonyymi kirjoitti:

Melko pienitehoinen telkkari ja hiljaiset kaiuttimet, jos 200W riittää kaikille.

"Pikkupoikana 50-luvulla näin ku ukot maalla ottivat 3 vaihesähköä voimalinjasta sähkömoottoriin ripustamalla piuhat linjaan :D"

Taisi olla jopa laillista silloin. Olihan niissä siirrettävissä moottorilaatikoissa sähköyhtiön mittarikin.

"Yleensäkään en suosittele mitään vanhojen jatkojohtojen ostoa. Uuden maadoitetun saa n. viidellä eurolla"

Voi muuten kaupastakin saada ns. laittoman johdon eli kaapelin !

Itselleni kävi juuri näin: Ostin tietokoneen liitäntäjohdon
Siam Paragon -tavaratalosta (Bangkok, Thaimaa, ko. tavarataloon on kävelysilta Siam station -SkyTrain -asemalta).

liitäntäjohto oli ainakin näennäisesti maadoitettu, eli toisessa päässä pöytätietokoneen virtalähteeseen sopiva IEC -naaraspistoke, ja toisessa päässä jenkkistandardin mukainen maadoitettu pistoke (ns. type A).

Vasta myöhemmin selvisi, että vaihtoehtoisesti:

joko

a) kaapelissa ei ole maadoitusjohdinta lainkaan, vaikka molemmissa päissä on 3 -napainen liitin, eli 1) maadoitus, 2) vaihe, ja 3) nolla tai toinen vaihe, riippuen käyttöpaikasta (useimmissa maissa nolla, mutta esim. Filippiineillä toinen vaihe, joka on usein 180 asteen vaihesiirrossa ensimmäiseen vaiheeseen nähden; Filippiineillä yleisin pistorasian kytkentätapa on ns. "High Leg Delta", joskin Filippiineillä tuo toinen vaihe voi olla aivan yhtä hyvin L3, jos ensimmäinen on L1. USA:ssa on tuon L3:n käyttö muissa kuin 3-vaihepistorasioissa ilmeisesti kiellettty, mutta Filippiineillä joko vastaavaa määräystä kuin USA:ssa joko ei ole, tai jos on, niin sitä rikotaan erittäin yleisesti.

tai

b) kaapelissa on alunperin ollut vaikkapa 0,1 mm² -maadoitusjohdin, eli selvästi muita johtimia ohuempi, ja kun johtoa on muutaman kerran taivuteltu, niin noin ohut johdin todennäköisesti katkeaa.

Eli kyllä kaupasta uuden ostamallakin voi saada viallisen tai laittoman kaapelin.

Anonyymi kirjoitti:

"Yleensäkään en suosittele mitään vanhojen jatkojohtojen ostoa. Uuden maadoitetun saa n. viidellä eurolla"

Voi muuten kaupastakin saada ns. laittoman johdon eli kaapelin !

Itselleni kävi juuri näin: Ostin tietokoneen liitäntäjohdon
Siam Paragon -tavaratalosta (Bangkok, Thaimaa, ko. tavarataloon on kävelysilta Siam station -SkyTrain -asemalta).

liitäntäjohto oli ainakin näennäisesti maadoitettu, eli toisessa päässä pöytätietokoneen virtalähteeseen sopiva IEC -naaraspistoke, ja toisessa päässä jenkkistandardin mukainen maadoitettu pistoke (ns. type A).

Vasta myöhemmin selvisi, että vaihtoehtoisesti:

joko

a) kaapelissa ei ole maadoitusjohdinta lainkaan, vaikka molemmissa päissä on 3 -napainen liitin, eli 1) maadoitus, 2) vaihe, ja 3) nolla tai toinen vaihe, riippuen käyttöpaikasta (useimmissa maissa nolla, mutta esim. Filippiineillä toinen vaihe, joka on usein 180 asteen vaihesiirrossa ensimmäiseen vaiheeseen nähden; Filippiineillä yleisin pistorasian kytkentätapa on ns. "High Leg Delta", joskin Filippiineillä tuo toinen vaihe voi olla aivan yhtä hyvin L3, jos ensimmäinen on L1. USA:ssa on tuon L3:n käyttö muissa kuin 3-vaihepistorasioissa ilmeisesti kiellettty, mutta Filippiineillä joko vastaavaa määräystä kuin USA:ssa joko ei ole, tai jos on, niin sitä rikotaan erittäin yleisesti.

tai

b) kaapelissa on alunperin ollut vaikkapa 0,1 mm² -maadoitusjohdin, eli selvästi muita johtimia ohuempi, ja kun johtoa on muutaman kerran taivuteltu, niin noin ohut johdin todennäköisesti katkeaa.

Eli kyllä kaupasta uuden ostamallakin voi saada viallisen tai laittoman kaapelin.

Lue lisää

Puhuinkin Suomesta. Aasiassa suhde maadoitukseeen on vähän luova. Toki täälläkin kannattaa hieman miettiä mistä ostaa. Kirppikset kannattaa suoraan jättää pois laskuista.

Tämä on ihan kirjamellisesti käyttämistä, ja ihan sallittuakin eikä edes mitenkään vaarallista.