Laillista? H:gissä ruotsin kielikylpyyn sitouduttava koko peruskoulun ajaksi

Miksi se on pelkälle ruotsille?
Sitähän luetaan joka tapauksessa.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi se on pelkälle ruotsille?
Sitähän luetaan joka tapauksessa.

En kyllä ole kuullut mitään mainintaa suomen kielikylvyistä ruotsinkielisille.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi se on pelkälle ruotsille?
Sitähän luetaan joka tapauksessa.

Tosiaan, näin kokonaisvaltaista ruotsitusta tarjotaan kunnallisista päiväkodeista lähtien suomenkielisille verovaroilla, mutta ei suomen kielikylpyjä ruotsinkielisille eikä samassa mittakaavassa muissakaan kielissä.
Lapsen oman äidinkielen kehitystä ei samalla tueta mitenkään, joten onko tavoitteena kielen vaihto ja puolikieliset nuoret eikä t todellisuudessa kielikylpy?

Anonyymi kirjoitti:

Tosiaan, näin kokonaisvaltaista ruotsitusta tarjotaan kunnallisista päiväkodeista lähtien suomenkielisille verovaroilla, mutta ei suomen kielikylpyjä ruotsinkielisille eikä samassa mittakaavassa muissakaan kielissä.
Lapsen oman äidinkielen kehitystä ei samalla tueta mitenkään, joten onko tavoitteena kielen vaihto ja puolikieliset nuoret eikä t todellisuudessa kielikylpy?

Lue lisää

100 % ruotsin kielipylpyjä vääräkielisille.

Monilla tavaroilla on kahden vuoden takuu. Rakentajaurakoitsijoilla jopa 10 vuotta. Kauppoihin voi yleensä palauttaa minkä tahansa virheellisen tai sopimattomaksi osoittautuneen tuotteen, vaikkapa vaateostoksen 7 -10 päivän ajan.
Aloituksessa mainittua ruotsin täydellistä kielikylpyohjelmaa ei voi vaihtaa suomenkieliseen , mutta suomenkielisestä päiväkodista on mahdollista siirtyä ko. ruotsin kielikylpyohjelmaan.

Anonyymi kirjoitti:

Monilla tavaroilla on kahden vuoden takuu. Rakentajaurakoitsijoilla jopa 10 vuotta. Kauppoihin voi yleensä palauttaa minkä tahansa virheellisen tai sopimattomaksi osoittautuneen tuotteen, vaikkapa vaateostoksen 7 -10 päivän ajan.
Aloituksessa mainittua ruotsin täydellistä kielikylpyohjelmaa ei voi vaihtaa suomenkieliseen , mutta suomenkielisestä päiväkodista on mahdollista siirtyä ko. ruotsin kielikylpyohjelmaan.

Lue lisää

On päivänselvää, että pikkulapselle asetettu lähes kymmevuotinen sitoumus on kohtuuton ja sellaisena laiton.
Vanhemmat voivat sen tarpeelliseksi havaitessaan irtisanoa sopimuksen päättymään lukuvuoden lopussa.
Riittävä perustelu on näiden lapsen kielellisessä kehityksessä kielikylvyn seurauksena havaitsema eritelty haitta.

Vanhempien kannattanee jo irtisanomista varten hakea aiheeseen pätevän psykologin lausunto jos olettavat opetusviranomaisen olevan vastahankainen ja yrittävän estää irtisanomisen kunnan ostaman puoskaripsykologin tuella.

Ihmisellä on vain yksi elämä, jos kieltä ei vain opi kunnolla kielikylvyssä niin korjataanko virhe sitten seuraavassa elämässä? 😂

Tuliko luettua otsikko? ?
Aloitus koskee suomenkielisille tarjottavia ruotsin täydellisiä kielikylpyjä. Yksi huolenaiheista on lapsen ja nuoren oman äidinkielen omaksuminen sekä mahdollisen puolikielisyyden ja muun kielten sekoitusvaikutuksen kielteiset seurausvaikutukset.
Kieli on ajattelun väline.
100 % ruotsia ja oman äidinkielen omaksuminen ja syventäminen jää täysin huoltajien vastuulle.
Vuoden 2004 selvityksessä jo todettiin peruskoulun yläasteen ruotsin kielikylpyoppilaille tehdyissä haastatteluissa ja kirjallisessa selvityksessä mm. ongelmia abstrakteissa käsitteissä, matematiikassa ja kieliopillisissa asioissa. Sanavarasto kyllä oli laajempi kuin täysin suomenkielisillä luokilla.
Laajemmasta ruotsin sanavarastosta ei oppilaiden kertoman mukaan ollut paljoakaan iloa, koska saman ikäiset ruotsinkieliset nuoret puhuivat mieluummin suomea, siis itselleen vaivattomampaa kieltä.

Suomenkielisissä kouluissa ruotsi varhaistettiin ala-asteelle vuonna 2012. Lisäksi ala-asteella aloitetaan yksi muu vieras kieli. Aikamoinen urakka ja kielten sekamelska.

Jos valittu tai koulun tarjoama kieli ala-asteelle on esim. saksa tai ranska, viimeistään yläasteen lähestyessä huomataan, että englantiakin pitäisi osata. Ruotsia on kuitenkin pakko lukea myös yläasteella ja lukiossa, jolloin alakoululla aloitettu saksa tai ranska saatetaan keskeyttää.

Koulussa on muitakin aineita kuin kielet.
Matematiikka, tietotekniikkaa, historiaa, jne.

Kielten ohjelmia keskeytetään, koska pakollinen ruotsi vie oppilaan resursseja muilta kieliltä.

Anonyymi kirjoitti:

Suomenkielisissä kouluissa ruotsi varhaistettiin ala-asteelle vuonna 2012. Lisäksi ala-asteella aloitetaan yksi muu vieras kieli. Aikamoinen urakka ja kielten sekamelska.

Jos valittu tai koulun tarjoama kieli ala-asteelle on esim. saksa tai ranska, viimeistään yläasteen lähestyessä huomataan, että englantiakin pitäisi osata. Ruotsia on kuitenkin pakko lukea myös yläasteella ja lukiossa, jolloin alakoululla aloitettu saksa tai ranska saatetaan keskeyttää.

Koulussa on muitakin aineita kuin kielet.
Matematiikka, tietotekniikkaa, historiaa, jne.

Kielten ohjelmia keskeytetään, koska pakollinen ruotsi vie oppilaan resursseja muilta kieliltä.

Lue lisää

"Kielten ohjelmia keskeytetään, koska pakollinen ruotsi vie oppilaan resursseja muilta kieliltä."

Eri kieliä ei keskeytetä ruotsin kielen tai minkään yksittäisen oppiaineen takia, vaan siksi, että niihin ei viitsitä paneutua. Toinen syy on keskeytyksen mahdollisuus: kun se kerran sallitaan, houkutus on liian suuri. Kuten jo totesin, tällä ei kielitaitoa synny. Kielitaitoa syntyy vain riittävän pitkällä ja määrätietoisella kieltenluvulla.

Terveisin lukion kieltenopettaja

Anonyymi kirjoitti:

"Kielten ohjelmia keskeytetään, koska pakollinen ruotsi vie oppilaan resursseja muilta kieliltä."

Eri kieliä ei keskeytetä ruotsin kielen tai minkään yksittäisen oppiaineen takia, vaan siksi, että niihin ei viitsitä paneutua. Toinen syy on keskeytyksen mahdollisuus: kun se kerran sallitaan, houkutus on liian suuri. Kuten jo totesin, tällä ei kielitaitoa synny. Kielitaitoa syntyy vain riittävän pitkällä ja määrätietoisella kieltenluvulla.

Terveisin lukion kieltenopettaja

Lue lisää

Kielistä vain pakkoruotsia ei voi keskeyttää. Se on suurin syy muitten kielten keskeytyksille.
Varsinkin laajan matematiikan ja fysiikan lukijoiden työtaakka on huomattavasti suurempi kuin muissa kursseissa. Lukujärjestyksen ei edes välttämättä enää lukion toisella luokalla mahdu ruotsin lisäksi kahta muuta vierasta kieltä.
Jotkut matemaattisesti ja kielellisesti kielellisesti lahjakkaat kuitenkin kirjoittavat esim. tyngäksi jääneen saksan.
Laajan matematiikan valinneet pyrkivät yleensä suorittamaan lukion kolmessa vuodessa ja pyrkivät esim. lääketieteelliseen ja teknillisen korkeakoulun suosituimmille linjoille.
Aivan eri asia ovat ne yleensä kielipainotteiset opinnot valinneet, jotka käyttävät lukioon 4 - 5 vuotta. Näiden joukossa myös laajan matematiikan keskeyttäneitä.

Anonyymi kirjoitti:

Kielistä vain pakkoruotsia ei voi keskeyttää. Se on suurin syy muitten kielten keskeytyksille.
Varsinkin laajan matematiikan ja fysiikan lukijoiden työtaakka on huomattavasti suurempi kuin muissa kursseissa. Lukujärjestyksen ei edes välttämättä enää lukion toisella luokalla mahdu ruotsin lisäksi kahta muuta vierasta kieltä.
Jotkut matemaattisesti ja kielellisesti kielellisesti lahjakkaat kuitenkin kirjoittavat esim. tyngäksi jääneen saksan.
Laajan matematiikan valinneet pyrkivät yleensä suorittamaan lukion kolmessa vuodessa ja pyrkivät esim. lääketieteelliseen ja teknillisen korkeakoulun suosituimmille linjoille.
Aivan eri asia ovat ne yleensä kielipainotteiset opinnot valinneet, jotka käyttävät lukioon 4 - 5 vuotta. Näiden joukossa myös laajan matematiikan keskeyttäneitä.

Lue lisää

"Kielistä vain pakkoruotsia ei voi keskeyttää. "

Väärin meni. A1- ja B1-kieliä ei voi keskeyttää.

Anonyymi kirjoitti:

"Kielistä vain pakkoruotsia ei voi keskeyttää. "

Väärin meni. A1- ja B1-kieliä ei voi keskeyttää.

Jälleen yksi tonttu, joka koodeilla kikkaillen yrittää hämätä:

1 / Vieraita pakollisia kieliä on kaksi.
2/ Näistä kielistä ruotsi on pakollisesti suoritettava. Siksi nimi pakkoruotsi.
3/ Jos on valinnut yhden valinnaiskielen, on se pakollisesti suoritettava.
4/ Jos on valinnut kaksi tai useampia valinnaiskieliä, VAIN YKSI niistä on pakollisesti suoritettava pakollisen valinnaiskielen laajuudessa.
5/ Mahdolliset ylimääräiset (=enemmät kuin yksi) valinnaiskielet voi oppilas niin halutessaan AINA keskeyttää.
Koulu tai kiihkoisa kielenopettaja EI VOI tätä kieltää eikä estää.
6/ Jos keskeytys kohdistui ensimmäiseksi valittuun valinnaiseen kieleen, muutetaan jäljelle jäänyt valinnainen kieli suorituskirjanpidossa ensimmäiseksi valinnaiskieleksi.
Suoritus hyväksytään kunhan sen opetuslaajuudeksi kertyy vähintään ensimmäiseksi valittavan valinnaiskielen opetuslaajuus.

Outoja olioita tuollaiset kiihkoisat opettajat, jotka yrittävät harhautella.

Lähipiirissäni ja tuttavapiirissä on vieraskielisen päiväkodin, peruskoulun ja lukion suorittaneita.
- Kaksi laudatur-ylioppilaita ja keskiarvot yli 9. Molemmat keskeyttivät pitkän matematiikan lukiossa liian suuren kielitaakan takia. Molemmat kirjoittivat vasta syksyllä eikä kumpikaan päässyt suosikkialalleen, koska matematiikan taidot eivät riittäneet.
Kumpikaan ei ole opiskellut mitään tutkintoa, mutta kielet ovat auttaneet työllistymisessä aika mukavasti muuten.
-Kolmas kävi myös vieraskielisen päiväkodin ja jatkoi lukioon ja ylioppilaskirjoituksiin saakka. Kaikista pakollisista suoriutuminen ylioppilaskirjoituksissa kesti viisi vuotta. Ei mitään tutkintoa. Tekee toimistotöitä, jossa kieliä ei juurikaan tarvita.
- Lähipiirissäni kaikki parhaiten ja suosituimmat matemaattispainotteiset yliopistotason tutkinnot suorittaneet ovat käyneet täysin suomenkieliset koulut.
-

Anonyymi kirjoitti:

Lähipiirissäni ja tuttavapiirissä on vieraskielisen päiväkodin, peruskoulun ja lukion suorittaneita.
- Kaksi laudatur-ylioppilaita ja keskiarvot yli 9. Molemmat keskeyttivät pitkän matematiikan lukiossa liian suuren kielitaakan takia. Molemmat kirjoittivat vasta syksyllä eikä kumpikaan päässyt suosikkialalleen, koska matematiikan taidot eivät riittäneet.
Kumpikaan ei ole opiskellut mitään tutkintoa, mutta kielet ovat auttaneet työllistymisessä aika mukavasti muuten.
-Kolmas kävi myös vieraskielisen päiväkodin ja jatkoi lukioon ja ylioppilaskirjoituksiin saakka. Kaikista pakollisista suoriutuminen ylioppilaskirjoituksissa kesti viisi vuotta. Ei mitään tutkintoa. Tekee toimistotöitä, jossa kieliä ei juurikaan tarvita.
- Lähipiirissäni kaikki parhaiten ja suosituimmat matemaattispainotteiset yliopistotason tutkinnot suorittaneet ovat käyneet täysin suomenkieliset koulut.
-

Lue lisää

Miten tämä liittyy kielikylpyyn?

Anonyymi kirjoitti:

Lähipiirissäni ja tuttavapiirissä on vieraskielisen päiväkodin, peruskoulun ja lukion suorittaneita.
- Kaksi laudatur-ylioppilaita ja keskiarvot yli 9. Molemmat keskeyttivät pitkän matematiikan lukiossa liian suuren kielitaakan takia. Molemmat kirjoittivat vasta syksyllä eikä kumpikaan päässyt suosikkialalleen, koska matematiikan taidot eivät riittäneet.
Kumpikaan ei ole opiskellut mitään tutkintoa, mutta kielet ovat auttaneet työllistymisessä aika mukavasti muuten.
-Kolmas kävi myös vieraskielisen päiväkodin ja jatkoi lukioon ja ylioppilaskirjoituksiin saakka. Kaikista pakollisista suoriutuminen ylioppilaskirjoituksissa kesti viisi vuotta. Ei mitään tutkintoa. Tekee toimistotöitä, jossa kieliä ei juurikaan tarvita.
- Lähipiirissäni kaikki parhaiten ja suosituimmat matemaattispainotteiset yliopistotason tutkinnot suorittaneet ovat käyneet täysin suomenkieliset koulut.
-

Lue lisää

Korutonta kertomaa. Siitä voi oppia tuhat kertaa enemmän kuin pakkoruotsin tuputtajien tarinoista. Yhteiskunnan taloudellista pohjasakasta löytyy runsain mitoin kielenosaajia, mutta niukasti matemaattisten aineiden osaajia.

Kielikylpyjä on monen laajuisia. Osa vastaa liki vieraskielisen koulun opetusta, jolloin vasta peruskoulun viimeisillä luokilla tulee joustoa
Joistakin käytetään nimitystä "kielirikasteinen" opetus, kun vieraskielistä opetusta on korkeintaan 25 %.

Anonyymi kirjoitti:

Korutonta kertomaa. Siitä voi oppia tuhat kertaa enemmän kuin pakkoruotsin tuputtajien tarinoista. Yhteiskunnan taloudellista pohjasakasta löytyy runsain mitoin kielenosaajia, mutta niukasti matemaattisten aineiden osaajia.

Lue lisää

Pakkoruoptsittajat vouhkaavat ikään kuin kielten opiskelu olisi itsetarkoitus, ja varsinkin pakkoruotsi.
Tosielämässä kieliä tarvitaan ammailliset osaamisen lisäksi.
Kielet työllistävät hyvin vain kielten opettajia. Loput "kieli-ihmiset" pääsevät lähinnä työmarkkinoiden heittopusseiksi.

Ansa se on.

Kouluunkin sitoudutaan 12 vuodeksi. Miksi siis opiskeluun ei pitäisi sitoutua? Pitäisikö koulun olla paikka, jossa tartte opiskella mitään?

Anonyymi kirjoitti:

Kouluunkin sitoudutaan 12 vuodeksi. Miksi siis opiskeluun ei pitäisi sitoutua? Pitäisikö koulun olla paikka, jossa tartte opiskella mitään?

Pakkoruotsitus ei ole opiskelua. Se on useimmille hyödytöntä, haitallista ja vie yhdeltä tärkeämmältä ja mieluisammalta kieleltä resurssit.

Anonyymi kirjoitti:

Pakkoruotsitus ei ole opiskelua. Se on useimmille hyödytöntä, haitallista ja vie yhdeltä tärkeämmältä ja mieluisammalta kieleltä resurssit.

"Pakkoruotsitus" ei olekaan opiskelua, se on PAKKOMIELLE sinun päässäsi.

Anonyymi kirjoitti:

Kouluunkin sitoudutaan 12 vuodeksi. Miksi siis opiskeluun ei pitäisi sitoutua? Pitäisikö koulun olla paikka, jossa tartte opiskella mitään?

Ilmeisesti koulun pitäis olla päivähoitopaikka, jonne tullaan maleksimaan 12 vuodeksi. Voi opiskella jotakin, jos huvittaa. Mut ei oo pakko. Kieliä ei tartte opiskella, ehkä vähän enkkkuu pelaamiseen...

Aloittaja ihmettelee asian laillisuutta.
Kirjoittelet omiasi ilman, että olet tarkistanut asiaa.
- Aloituksessa mainittiin www.helsinki.fi/kielikylpy/ruotsin kielikylpy.
Helsingin kaupungin sivuilla todetaan täydellisestä ruotsin kielikylvystä, että siihen on etukäteen sitouduttava, siis jo ennen päiväkodin aloitusta, ja ruotsin kielikylpy jatkuu päiväkodista peruskoulun ala-asteelle ja yläasteelle.

Suomenkielisestä päiväkodista olisi tiedotteen mukaan mahdollista siirtyä ruotsinkieliseen, mutta ei toisinpäin.
Käypä nyt tarkistamassa.
Kyseessä on nimenomaan täydellinen ruotsin kielikylpy:
Päiväkodissa ruotsia 100 %, ala-asteen 1-2 luokilla 90 %, 3-4 luokilla 70 % ja 5-9 luokilla 50 %.

Suppeammista kielikylvyistä en muista huomanneeni 10 -12 vuoden sitoutumispakkoa enkä ole kuullut sellaisesta kuullut muutenkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Aloittaja ihmettelee asian laillisuutta.
Kirjoittelet omiasi ilman, että olet tarkistanut asiaa.
- Aloituksessa mainittiin www.helsinki.fi/kielikylpy/ruotsin kielikylpy.
Helsingin kaupungin sivuilla todetaan täydellisestä ruotsin kielikylvystä, että siihen on etukäteen sitouduttava, siis jo ennen päiväkodin aloitusta, ja ruotsin kielikylpy jatkuu päiväkodista peruskoulun ala-asteelle ja yläasteelle.

Suomenkielisestä päiväkodista olisi tiedotteen mukaan mahdollista siirtyä ruotsinkieliseen, mutta ei toisinpäin.
Käypä nyt tarkistamassa.
Kyseessä on nimenomaan täydellinen ruotsin kielikylpy:
Päiväkodissa ruotsia 100 %, ala-asteen 1-2 luokilla 90 %, 3-4 luokilla 70 % ja 5-9 luokilla 50 %.

Suppeammista kielikylvyistä en muista huomanneeni 10 -12 vuoden sitoutumispakkoa enkä ole kuullut sellaisesta kuullut muutenkaan.

Lue lisää

Katselin Espoon ja Kirkkonummen kielikylpysivuja. Saman tyyppistä ruotsin kielikylpyä on niissäkin tarjolla, mutta niistä ei Helsingin tavoin ainakaan julkistettu etukäteistä pakkositoutumista päiväkodin ja koko peruskoulun kattavaksi. Esitteet olivat myös suppeammat.

Anonyymi kirjoitti:

Katselin Espoon ja Kirkkonummen kielikylpysivuja. Saman tyyppistä ruotsin kielikylpyä on niissäkin tarjolla, mutta niistä ei Helsingin tavoin ainakaan julkistettu etukäteistä pakkositoutumista päiväkodin ja koko peruskoulun kattavaksi. Esitteet olivat myös suppeammat.

Lue lisää

On tietysti rehtiä, että 10 vuoden pakkositoumuksesta ilmoitetaan etukäteen.

Rehtiä ei kuitenkaan ole se, että kielikylpyjen todetuista kielteisistä seurausvaikutuksista ei hiiskahdeta sanallakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Katselin Espoon ja Kirkkonummen kielikylpysivuja. Saman tyyppistä ruotsin kielikylpyä on niissäkin tarjolla, mutta niistä ei Helsingin tavoin ainakaan julkistettu etukäteistä pakkositoutumista päiväkodin ja koko peruskoulun kattavaksi. Esitteet olivat myös suppeammat.

Lue lisää

Tarkistin pari päivää sitten. Kirkkonummen opetustoimi ilmoittaa jo, että 100 % ruotsin kielikylpypäiväkotiin meno edellyttää myös koko peruskoulun kattavanruotsin kielikylpyopetuksen jatkamista. Siihen on sitouduttava ennen päiväkodin aloitusta, kuten Helsingissäkin.
Sama linja kuin Helsingissäkin - äidinkielen, siis suomen, oppiminen ja kehitys jää pelkästään kodin varaan. Lukeminen ja kirjoituskin opetetaan vain ruotsiksi.

Pakkoruotsi unohtuu nopeasti käytön puutteessa.
Fennojen aika joutaakin mennä hukkaan ja on hyvä oppia tekemään turhaa työtä - näin pakkoruotsia on perusteltu.

Anonyymi kirjoitti:

Pakkoruotsi unohtuu nopeasti käytön puutteessa.
Fennojen aika joutaakin mennä hukkaan ja on hyvä oppia tekemään turhaa työtä - näin pakkoruotsia on perusteltu.

Kieliaktiivi ei pidä yllä kielitaitoaan. Se on se ongelma. Kielitaitoa pitää kyetä itsekin pitämään yllä ja ymmärtämään asia. Ei voi odottaa, että yhteiskunta tekee kaiken.

Kyselytutkimuksissa on tullut esiin, että suomalaiset osaavat englantia ja ruotsia yleisesti. Tästä löytää helposti tietoa googlaamalla "suomalaisten kielitaito".

Anonyymi kirjoitti:

Kieliaktiivi ei pidä yllä kielitaitoaan. Se on se ongelma. Kielitaitoa pitää kyetä itsekin pitämään yllä ja ymmärtämään asia. Ei voi odottaa, että yhteiskunta tekee kaiken.

Kyselytutkimuksissa on tullut esiin, että suomalaiset osaavat englantia ja ruotsia yleisesti. Tästä löytää helposti tietoa googlaamalla "suomalaisten kielitaito".

Lue lisää

Suomalaiset alle 50-vuotiaat osaavat yleisesti englantia. Sen ovat useimmat valinneet.
Pakkoruotsia on ollut pakko lukea, mutta suomalaiset eivät yleisesti osaa puhua ruotsia.

Pakkoruotsi eroaa puhutusta suomenruotsista - miten paljon - se riippuu kustakin puhujasta ja puhetilanteesta. Kaiken lisäksi, mikä mielestäni on valitettavaa, suomenruotsia kuulee vain harvoin edes pääkaupunkiseudulla.

Tehdyn selvityksen mukaan Helsingin peruskoulujen yläasteen ruotsin kielikylpyoppilaat eivät kertomansa mukana edes pystyneet harjoittelemaan ja käyttämään ruotsia luokkahuonen ulkopuolella, koska saman ikäiset ruotsinkieliset nuoret puhuivat mieluumin suomea.

Näin Helsingissä, jonka 650.000 asukkaasta noin 36.000 on rekisteröity ruotsinkieliseksi. Kaiken lisäksi tuo 36.000 on lukumäärältään suurempi kuin missään muussa Suomen kunnassa, ja enemmän kuin koko Ahvenanmaan asukasmäärä.

Anonyymi kirjoitti:

Suomalaiset alle 50-vuotiaat osaavat yleisesti englantia. Sen ovat useimmat valinneet.
Pakkoruotsia on ollut pakko lukea, mutta suomalaiset eivät yleisesti osaa puhua ruotsia.

Pakkoruotsi eroaa puhutusta suomenruotsista - miten paljon - se riippuu kustakin puhujasta ja puhetilanteesta. Kaiken lisäksi, mikä mielestäni on valitettavaa, suomenruotsia kuulee vain harvoin edes pääkaupunkiseudulla.

Tehdyn selvityksen mukaan Helsingin peruskoulujen yläasteen ruotsin kielikylpyoppilaat eivät kertomansa mukana edes pystyneet harjoittelemaan ja käyttämään ruotsia luokkahuonen ulkopuolella, koska saman ikäiset ruotsinkieliset nuoret puhuivat mieluumin suomea.

Näin Helsingissä, jonka 650.000 asukkaasta noin 36.000 on rekisteröity ruotsinkieliseksi. Kaiken lisäksi tuo 36.000 on lukumäärältään suurempi kuin missään muussa Suomen kunnassa, ja enemmän kuin koko Ahvenanmaan asukasmäärä.

Lue lisää

Suomessa myös korkeakoulutetut yli 50-vuotiaat osaavat yleisesti englantia. Meillä on ollut englanti peruskoulussa 50 vuotta, ja sitä ennen oppikoulussa. Tämä ikäryhmä osaa usein muitakin kieliä. Nykynuoriso osaa lähinnä englantia.

Ja kuten todettua, suomalaiset osaavat yleisimmin englantia ja ruotsia. Kyselytutkimuksia on tehty vuosien varrella useita.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa myös korkeakoulutetut yli 50-vuotiaat osaavat yleisesti englantia. Meillä on ollut englanti peruskoulussa 50 vuotta, ja sitä ennen oppikoulussa. Tämä ikäryhmä osaa usein muitakin kieliä. Nykynuoriso osaa lähinnä englantia.

Ja kuten todettua, suomalaiset osaavat yleisimmin englantia ja ruotsia. Kyselytutkimuksia on tehty vuosien varrella useita.

Lue lisää

Pakkoruotsihörhöllä ei ole mitään käsitystä Suomen koululaitoksesta. Täällä se vaan sotkee ja hörhöilee omiaan.

Ennen peruskouluja vain pieni osa ikäluokista meni maksullisiin oppikouluihin ja lukioon. Maksullinen oppikoulu aloitettiin 11- 13 vuoden iässä. Toinen vieras kieli alkoi vasta lukiossa, useimmiten saksa tai englanti. Ruotsia luettiin 1. -5. luokat ja yhtä vierasta kieltä 2. luokalta lähtien, useimmiten englantia tai saksaa.

Peruskoulut aloittivat eri aikaan eri osissa maata 1971 -1978, ja pääkaupunkiseudulla, siis ruuhkasuomessa viimeksi.

Pieni osa 1964 syntyneistä aloitti peruskouluissa. Heillä englanti, saksa tai muu vieras kieli alkoi yleensä 9 v iässä. Ruotsia luettiin peruskoulun yläasteella kolme vuotta 12 -13 vuoden iästä lähtien.

Näin ollen vasta alle 50 vuotiaista enin osa alkaa osata englantia, harvempi yli 50-vuotias. Pakkoruotsia ei osata, vaikka sitä luettiin peruskoulussa pakollisena kolme vuotta. Vuonna 2012 pakkoruotsi aikaistettiin ala-asteelle, mistä lähtien sitä on luettu pakollisena vähintään neljä vuotta.

Pakkoruotsi on käytön puutteen takia useimmilta unohtunut olipa sitä tullut luettua koko koulutusputken aikana kolme, kuusi tai yhdeksän vuotta. Kaikki turhaa työtä ja valtion hukkaan heittämää verorahaa.

Anonyymi kirjoitti:

Pakkoruotsihörhöllä ei ole mitään käsitystä Suomen koululaitoksesta. Täällä se vaan sotkee ja hörhöilee omiaan.

Ennen peruskouluja vain pieni osa ikäluokista meni maksullisiin oppikouluihin ja lukioon. Maksullinen oppikoulu aloitettiin 11- 13 vuoden iässä. Toinen vieras kieli alkoi vasta lukiossa, useimmiten saksa tai englanti. Ruotsia luettiin 1. -5. luokat ja yhtä vierasta kieltä 2. luokalta lähtien, useimmiten englantia tai saksaa.

Peruskoulut aloittivat eri aikaan eri osissa maata 1971 -1978, ja pääkaupunkiseudulla, siis ruuhkasuomessa viimeksi.

Pieni osa 1964 syntyneistä aloitti peruskouluissa. Heillä englanti, saksa tai muu vieras kieli alkoi yleensä 9 v iässä. Ruotsia luettiin peruskoulun yläasteella kolme vuotta 12 -13 vuoden iästä lähtien.

Näin ollen vasta alle 50 vuotiaista enin osa alkaa osata englantia, harvempi yli 50-vuotias. Pakkoruotsia ei osata, vaikka sitä luettiin peruskoulussa pakollisena kolme vuotta. Vuonna 2012 pakkoruotsi aikaistettiin ala-asteelle, mistä lähtien sitä on luettu pakollisena vähintään neljä vuotta.

Pakkoruotsi on käytön puutteen takia useimmilta unohtunut olipa sitä tullut luettua koko koulutusputken aikana kolme, kuusi tai yhdeksän vuotta. Kaikki turhaa työtä ja valtion hukkaan heittämää verorahaa.

Lue lisää

Riippuu ihan missä ympyröissä on elänyt. Koko tuttavapiirini ja sukuni on kielitaitoista iästä riippumatta. Koulutustausta ja mahdollisuudet kielen harjoittamiseen vaikuttavat tähän eniten.

Totta kai Suomessa on myös kielitaidottomia. Ja totta kai on myös enemmän niitä, jotka osaavat englantia erittäin hyvin. Toisaalta, on myös yhä enemmän niitäkin, jotka eivät osaa mitään kieltä, edes englantia, riittävän hyvin. Kuilu hyvin osaavien ja huonosti osaavien välillä kasvaa. Toisaalta ei myöskään osata juuri muuta kuin englantia. Ennen kieliä osattiin monipuolisemmin.

Siinä se kysymys!

Paluu 1700-luvulle on kovaa vauhtia etenemässä.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä se kysymys!

Pakkoruotsittajat ovat tälläkin palstalla todenneet moneen kertaan, että suomenruotsalaiseksi synnytään.
Pienten lasten armoton 100 % ruotsin kielikylpy ja jatkositoumukset ovat monen mielestä puolustuskyvyttömään lapseen kohdistuvaa henkistä väkivaltaa. Suomi äidinkielenä jää tyystin huoltajien varaan.
Mahdollisista puolikielisyyden ja kielellisen sekoitusvaikutuksen riskistä vaietaan.
Niiden on todettu haittaavan myöhempiä oppimistuloksia.

Anonyymi kirjoitti:

Pakkoruotsittajat ovat tälläkin palstalla todenneet moneen kertaan, että suomenruotsalaiseksi synnytään.
Pienten lasten armoton 100 % ruotsin kielikylpy ja jatkositoumukset ovat monen mielestä puolustuskyvyttömään lapseen kohdistuvaa henkistä väkivaltaa. Suomi äidinkielenä jää tyystin huoltajien varaan.
Mahdollisista puolikielisyyden ja kielellisen sekoitusvaikutuksen riskistä vaietaan.
Niiden on todettu haittaavan myöhempiä oppimistuloksia.

Lue lisää

Onko tarkoitus tehdä puolikielisiä alisuoriutujia?
Tuo suomenkielisille pikkulapsille 100 % ruotsia päiväkodissa ja 90 % alakoulussa on järkyttävää!

Anonyymi kirjoitti:

Onko tarkoitus tehdä puolikielisiä alisuoriutujia?
Tuo suomenkielisille pikkulapsille 100 % ruotsia päiväkodissa ja 90 % alakoulussa on järkyttävää!

Kansainvälinen ja kansainvälistyvä Espoo näyttää omaksuneen hieman Helsingistä poikkeavan linjan.
Kunnallisia ruotsin kielikylpypäiväkoteja on vain kolme, joista yksi on päivävuorossa ja toinen iltavuorolainen. Kolmas ei anna toiminnastaan ja toimintaperiaatteista netin kautta mitään tietoja, vain puhelinnumeron (! ? ). Yksityisiä ruotsin kielikylpypäiväkoteja on sitten huomattavasti lisää, kuten myös englanninkielisiä.
Kirkkonummella panostetaan ruotsin kielikylpyihin suomenkielisille todella paljon. Selkeästi ja rehdisti tuodaan esille myös täydelliseen 100 %:n ruotsinkieliseen kielikylpyyn sitouttaminen koko peruskoulun ajaksi. Ala-asteella myös lukeminen ja laskento opetetaan ruotsin kielellä. - Johtuneeko opettajapulasta vai järjen käytöstä, että esim. matematiikka opetetaan kuitenkin ylemmillä luokilla suomeksi. Ruotsi on ylemmillä luokilla opetuskieli lähinnä historiassa, yhteiskuntaopissa, ruotsin kielessä, liikunnassa ja taideaineissa.

Anonyymi kirjoitti:

Kansainvälinen ja kansainvälistyvä Espoo näyttää omaksuneen hieman Helsingistä poikkeavan linjan.
Kunnallisia ruotsin kielikylpypäiväkoteja on vain kolme, joista yksi on päivävuorossa ja toinen iltavuorolainen. Kolmas ei anna toiminnastaan ja toimintaperiaatteista netin kautta mitään tietoja, vain puhelinnumeron (! ? ). Yksityisiä ruotsin kielikylpypäiväkoteja on sitten huomattavasti lisää, kuten myös englanninkielisiä.
Kirkkonummella panostetaan ruotsin kielikylpyihin suomenkielisille todella paljon. Selkeästi ja rehdisti tuodaan esille myös täydelliseen 100 %:n ruotsinkieliseen kielikylpyyn sitouttaminen koko peruskoulun ajaksi. Ala-asteella myös lukeminen ja laskento opetetaan ruotsin kielellä. - Johtuneeko opettajapulasta vai järjen käytöstä, että esim. matematiikka opetetaan kuitenkin ylemmillä luokilla suomeksi. Ruotsi on ylemmillä luokilla opetuskieli lähinnä historiassa, yhteiskuntaopissa, ruotsin kielessä, liikunnassa ja taideaineissa.

Lue lisää

Häpeileekö Espoo jotain, kun tiedon saantia vaikeutetaan?
Kyse on verovaroilla kustannettava kunnallinen ruotsin kielikylpy.
- Monella on vielä hyvässä muistissa, kun muutama vuosi sitten Espoon RKP:n valtuustoryhmä vastusti jyrkästi kieliryhmien yhteisiä välitunteja.

Åbo Akademin kasvatustieteen kaksikielisyystutkimuksen ruotsin kielen dosentti HBL 16.8.2020:
Vaikka asuisin Suomen ruotsinkielisimmässä kunnassa Korsnäsissä, en panisi lastani suomenkieliseen kouluun. On riski, että lapsi kadottaa keskeiset osat sanavarastostaan.
- Näitä ongelmia ei synny, kun suomenkielinen lapsi kylvetetään ruotsilla?

Anonyymi kirjoitti:

Åbo Akademin kasvatustieteen kaksikielisyystutkimuksen ruotsin kielen dosentti HBL 16.8.2020:
Vaikka asuisin Suomen ruotsinkielisimmässä kunnassa Korsnäsissä, en panisi lastani suomenkieliseen kouluun. On riski, että lapsi kadottaa keskeiset osat sanavarastostaan.
- Näitä ongelmia ei synny, kun suomenkielinen lapsi kylvetetään ruotsilla?

Lue lisää

ärkoopeeläisiä ilmeisesti tiedotetaan hyvin.

Tämäkin tiedetään:
Kaksikielisten perheiden lapsilla esiintyy puheen viivästymistä ja puolikielisyyttä, joka saattaa johtaa myöhempiin oppimisvaikeuksiin.
Kielikylvetetyillä lapsilla on havaittu saman tyyppisiä ongelmia.
Ongelmia koulumenestyksessä uskotaan esiintyvän juuri kielenhallinnan takia.

Jo Helsingissä v. 2004 toteutetussa selvityksessä todettiin, että peruskoulun yläasteen suomenkielisillä ruotsin kielikylpyoppilailla esiintyi kielen sekoitusvaikutusta - asiat osattiin vain suomeksi tai ruotsiksi, ei molemmilla kielillä. Lisäksi erityisesti matemaattisissa käsitteissä oli ongelmia, samoin kielioppikysymyksissä.

Tuuli Kortesalmi 4/2020 Tampereen yliopiston kasvatustieteen laitos, pro gradu
Kielikylpytutkimus Suomessa ja Kanadassa 2015 2020: Suomessa kielikylpytutkimuksessa on aukkoja. Tutkimusaineiston perusteella kielikylpyjen hyödyllisyydestä ei voida varmuudella sanoa puolesta eikä vastaan. Viimeisten viiden vuoden aikana kielikylpyoppilaiden kirjoittamista ja ymmärtämistä ei ole tutkittu laajassa mittakaavassa.
.
Näinhän se menee: Kielikylpyjen ongelmia tarkasteltaessa olisi tutkittava joukkoja eikä yksittäisillä tapauksilla ole yleistä todistusvoimaa (puoleen eikä vastaan).

vääräkielisyys elää suomessa sitkeästi. sitä on yritetty kitkeä vuosisatoja ja viime aikoina vauhti on taas kiihtymään päin.

Anonyymi kirjoitti:

vääräkielisyys elää suomessa sitkeästi. sitä on yritetty kitkeä vuosisatoja ja viime aikoina vauhti on taas kiihtymään päin.

Mitä muuta pikkulapsen 100 % ruotsin kielikylpy voi olla?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä muuta pikkulapsen 100 % ruotsin kielikylpy voi olla?

Tuo Kirkkonummen 100 % ruotsin kielikylpyjatkumo on mielekkäämpi, kun tärkeitä aineita, kuten matematiikkaa opetetaan suomeksi.
Se voi tietysti johtua myös pätevien opettajien puutteesta.

Kun peruskoulun pakkoruotsitus ei ole tuottanut tulosta, ruotsittaminen pitäisi oikeasti aloittaa jo synnytyslaitoksella, tai miten olisi .....

Anonyymi kirjoitti:

Kun peruskoulun pakkoruotsitus ei ole tuottanut tulosta, ruotsittaminen pitäisi oikeasti aloittaa jo synnytyslaitoksella, tai miten olisi .....

Uusia strategioita hiotaan.

Anonyymi kirjoitti:

Uusia strategioita hiotaan.

Mutta tämä ei muutu - suomenruotsalaiseksi synnytään.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta tämä ei muutu - suomenruotsalaiseksi synnytään.

Suurin osa suomenruotsalaisista on kielenvaihtajien jälkipolvia.

Anonyymi kirjoitti:

Suurin osa suomenruotsalaisista on kielenvaihtajien jälkipolvia.

Ylemmyydentuntoinen identiteetti on vahva, vaikka oma kieli hiipuu.

Anonyymi kirjoitti:

Ylemmyydentuntoinen identiteetti on vahva, vaikka oma kieli hiipuu.

Ruotsinkielisten etuilumahdollisuudet säilyvät pakkoruotsin avulla.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsinkielisten etuilumahdollisuudet säilyvät pakkoruotsin avulla.

Helsinki, Espoo ja Kirkkonummi ovat pistäneet verorahaa ruotsin kielikylpyihin ja toimintaa pyritään laajentamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Helsinki, Espoo ja Kirkkonummi ovat pistäneet verorahaa ruotsin kielikylpyihin ja toimintaa pyritään laajentamaan.

Helsingin kaupunki päätti ruotsin kielikylvyn kriteereistä 2018.

Anonyymi kirjoitti:

Helsingin kaupunki päätti ruotsin kielikylvyn kriteereistä 2018.

Kun hankkeet on saatu käynnistettyä, niiden "täytyy saada jatkaa".
Vääräkielisten ruotsituksen tulevaisuus on taas turvattu pitkäksi aikaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kun hankkeet on saatu käynnistettyä, niiden "täytyy saada jatkaa".
Vääräkielisten ruotsituksen tulevaisuus on taas turvattu pitkäksi aikaa.

Ja Nasse-tädeillä on niin hauskaa. Aplodit. Taas uudet vedätykset onnistuivat, kun ne valmisteltiin puolisalaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ja Nasse-tädeillä on niin hauskaa. Aplodit. Taas uudet vedätykset onnistuivat, kun ne valmisteltiin puolisalaa.

Salavaikuttaminen ja salaa valmistellut asetukset ovat pakkoruotsittajien perusosaamista.

Anonyymi kirjoitti:

Salavaikuttaminen ja salaa valmistellut asetukset ovat pakkoruotsittajien perusosaamista.

Suomenkieliset maksavat ruotsinkielisten etuoikeuksia korkeampina veroina.

Anonyymi kirjoitti:

Suomenkieliset maksavat ruotsinkielisten etuoikeuksia korkeampina veroina.

Ihan kaikkia veroja ei kannata rakastaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan kaikkia veroja ei kannata rakastaa.

Pakkoruotsia ja Marinin perheelle sapuskat.

Anonyymi kirjoitti:

Pakkoruotsia ja Marinin perheelle sapuskat.

Marin jatkaisi entiseen malliin, mutta vapaa lehdistö paljasti väärinkäytöksen.

Anonyymi kirjoitti:

Marin jatkaisi entiseen malliin, mutta vapaa lehdistö paljasti väärinkäytöksen.

Lehdistö saisi olla nykyistä vapaampi.

Anonyymi kirjoitti:

Lehdistö saisi olla nykyistä vapaampi.

Raha ratkaisee?

Anonyymi kirjoitti:

Raha ratkaisee?

Voipi olla.

Anonyymi kirjoitti:

Voipi olla.

"Kaksikielinen" Helsinki sai kaupunginvaltuustoon viisi valtuutettua RKP:lle. Valtuuston koko on 88.

Anonyymi kirjoitti:

"Kaksikielinen" Helsinki sai kaupunginvaltuustoon viisi valtuutettua RKP:lle. Valtuuston koko on 88.

Jos äänestysprosentti olisi noussut edes edellisten kunnallisvaalien tasolle, lukumäärä olisi todennäköisesti pienempi, koska ruotsinkieliset äänestävät aina aktiivisesti.

Hki 650.000 asukasta - RKP sai viisi valtuutettua, Turkuun kolme ja Vantaalle kaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Hki 650.000 asukasta - RKP sai viisi valtuutettua, Turkuun kolme ja Vantaalle kaksi.

Heijaa pakkoruotsi!

Anonyymi kirjoitti:

Hki 650.000 asukasta - RKP sai viisi valtuutettua, Turkuun kolme ja Vantaalle kaksi.

Sillä rahamäärällä sentään näinkin monta.

Verorahoilla ei pidä ylläpitää ruotsinkielisten piilorasistisia tavoitteita.