Kevätmasennus

Anonyymi

On tuntunut, että tästä ei saa puhua. Minä kärsin tästä. Joka kevät. Olen kuullut monta kertaa "miten joku voi vihata kevättä". Pidetään epänormaalina tätä.

Jotain kehossani tapahtuu. Olisi kiva tietää mitä. Lisääntynyt valo ainakin tekee pahaa sille.

Syksyllä voin niin paljon paremmin. Keho saa levätä kun tasaista. Aurinko ei hypi silmille.

En mitään ssri-lääkkeitä enää suostu syömään. Eivät ole auttaneet ennenkään tähän, ja vieroitusoireet helvettiä. Kai on vain kärsittävä. Melatoniinista en tiedä, mutta en kauheasti jaksa siihenkään uskoa.

89

2866

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Mulla on sama homma.

      Aluksi voin huonosti lokakuun puolivälistä helmikuulle, tätä kesti varmaan 20 vuotta.
      Sitten tossa 10 vuotta sitten tuohon tuli lisämausteeksi kevään huonovointisuus, jonka huippu ajoittuu huhtikuulle.

      Päättelin itse että kun talven pimeys, UV:n vähyys, D-vitamiinin puute ym ym on vaikuttanut hormoonitoimintoihin ym. niin siinä vaiheessa kun niitä toimintoja aletaan taas keväällä palauttamaan normaaleiksi, menee elimistö hetkellisesti jotenkin huonoon jamaan.

      Vuosia tuosta kärsittyäni, keksin googlettaa oikeilla hakusanoilla ja asiasta löytyy jotakin tietoa hakusanoilla springtime lethargy tai spring fatigue.

      Olen kovasti koittanut keksiä keinoja miten tuon talven pahoinvoinnin voisi välttää ja miten kevään pahoinvoinnin voisi välttää, minähän voin pahoin vain 6,5 kk vuodessa... mutta en ole keksinyt oikein muuta vaihtoehtoa kuin mahdollisimman säännölliset ja terveelliset elintavat.

      Voisi olla, että jos talvella kävisi viikon tai ennemmin kaksi jossakin etelän auringossa niin se voisi lievittää noita oireita.

      • Anonyymi

        Piti vielä sanoa että emme ole ongelman kanssa ainoita, keväällä tehdään itsemurhia Suomessa kaikkein eniten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Piti vielä sanoa että emme ole ongelman kanssa ainoita, keväällä tehdään itsemurhia Suomessa kaikkein eniten.

        Niin, itsemurhatilastot tiesinkin.

        Mutta päähäni on jäänyt "ihanaa, kesä tulee". Kun alkukesä myös raskasta aikaa minulle. Loppukesällä helpottaa. Syksy ovella.


    • Anonyymi

      Talven jäljiltä D-vitamiinitasot alhaalla. Kesällä auringosta saa sitä ja riittää syksyyn.

      • Anonyymi

        Mutta syön vitamiinitabletteja. Nehän sisältävät tuota d-vitamiinia?


      • Anonyymi

        Ei ole selitys ainakaan täysin D-vitamiinitasoissa, minä meinaan söin sitä sen verran paljon, ettei labrakokeessa asteikko piisannut, ja voin silti huonosti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta syön vitamiinitabletteja. Nehän sisältävät tuota d-vitamiinia?

        No se määräkin ratkaisee, useimmissa napeissa D-vitamiinia on sangen vähän kun suosituksetkin on niin olemattomia.

        Kesällä saa puolessa tunnissa, auringossa ollessa 250 mikrogrammaa ja Suomen suositus on jotakin 10 mikrogrammaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No se määräkin ratkaisee, useimmissa napeissa D-vitamiinia on sangen vähän kun suosituksetkin on niin olemattomia.

        Kesällä saa puolessa tunnissa, auringossa ollessa 250 mikrogrammaa ja Suomen suositus on jotakin 10 mikrogrammaa.

        500% saannin vertailuarvo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole selitys ainakaan täysin D-vitamiinitasoissa, minä meinaan söin sitä sen verran paljon, ettei labrakokeessa asteikko piisannut, ja voin silti huonosti.

        Juu, kun uskon että tähän ongelmaan ei riitä vain yksi syy.


    • Anonyymi

      Olen alkanut itse käydä sydäntalven solariumissa, 10 min kerrallaan. Saa D-vitamiinimuodostuksen käyntiin ja valoa. Ei ole sitten keväällä niin kova kontrasti mukautua taas lisääntyvään valoon ja heräämiseen. Tämä ja D-vitamiinin syönti vienyt sekä kevätmasennuksen että kohottanut mielialaa ympäri vuoden.

      • Anonyymi

        Olen itse erran käynyt tuota solariumia kokeilemassa kun oli aivan törkeän huono olo.

        Olin suu korvissa sen solariumin jälkeen ja olin hetken kuin humalassa. Kaksi ja puoli vuorokautta myöhemmin, vaikutus lakkasi ja huono olo palasi.

        Oliskohan niin, että se purkista otettu D-vitamiini ei ole vaan sama asia kuin ihon tekemän UV -kalsidioli muunnos...

        Ja solariumeissahan pitää nykyisin olla myös UVB putki paikallaan, aikoinaan sieltä taisi tulla vaan UVA säteilyä joka ei D-vitamiinia aikaansaa.

        Jos muistin oikein, voi olla että UVA ja UVB on ristissä, en jaksa nyt googlettaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen itse erran käynyt tuota solariumia kokeilemassa kun oli aivan törkeän huono olo.

        Olin suu korvissa sen solariumin jälkeen ja olin hetken kuin humalassa. Kaksi ja puoli vuorokautta myöhemmin, vaikutus lakkasi ja huono olo palasi.

        Oliskohan niin, että se purkista otettu D-vitamiini ei ole vaan sama asia kuin ihon tekemän UV -kalsidioli muunnos...

        Ja solariumeissahan pitää nykyisin olla myös UVB putki paikallaan, aikoinaan sieltä taisi tulla vaan UVA säteilyä joka ei D-vitamiinia aikaansaa.

        Jos muistin oikein, voi olla että UVA ja UVB on ristissä, en jaksa nyt googlettaa.

        "Olin suu korvissa sen solariumin jälkeen ja olin hetken kuin humalassa. Kaksi ja puoli vuorokautta myöhemmin, vaikutus lakkasi ja huono olo palasi."

        Kävit vain kerran? Olisit jatkanut kun kerran oli hyvä vaikutus. Ei kerta solariumia riitä. Itse käynyt kaksi kertaa viikossa. Max 15 min kerralla. Marraskuusta huhtikuuhun niin että päivetystä tullut. Lisäksi ympäri vuoden 50 mikrog D3. Ei ole tullut masennusta vaikka ennen oli vaikeaa sopeutua uuteen kesään. Kylmäuinti ympäri vuoden on myös auttanut. En edes muistanut että on mullakin ollut vielä 10 v sitten kevätmasennusta. Kylmä tekee euforisen olon. Liikunta ja ulkoilu muutenkin tukee mielenterveyttä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Olin suu korvissa sen solariumin jälkeen ja olin hetken kuin humalassa. Kaksi ja puoli vuorokautta myöhemmin, vaikutus lakkasi ja huono olo palasi."

        Kävit vain kerran? Olisit jatkanut kun kerran oli hyvä vaikutus. Ei kerta solariumia riitä. Itse käynyt kaksi kertaa viikossa. Max 15 min kerralla. Marraskuusta huhtikuuhun niin että päivetystä tullut. Lisäksi ympäri vuoden 50 mikrog D3. Ei ole tullut masennusta vaikka ennen oli vaikeaa sopeutua uuteen kesään. Kylmäuinti ympäri vuoden on myös auttanut. En edes muistanut että on mullakin ollut vielä 10 v sitten kevätmasennusta. Kylmä tekee euforisen olon. Liikunta ja ulkoilu muutenkin tukee mielenterveyttä.

        "Kävit vain kerran? Olisit jatkanut kun kerran oli hyvä vaikutus. Ei kerta solariumia riitä."

        Juu kävin vain kerran.

        Sinne solariumiin meneminen ei ollut ihan helppoa jos on ihmispelkoinen ahdistunut ja pimeydestä huonosti voiva ihminen.

        Sen lisäksi jännäsin ja jännään edelleen sitä solariumin vaikutusta ihoon ja mahdolliseen syövän kehittymiseen.

        Laskin että jos tuo lyhyt piipahdus auttoi 2,5 vuorokautta, olisi mun pitänyt käydä talven aikana jotakin 50 kertaa solariumissa joten luovuin ajatuksesta.

        Toki, olisi ehkä vaan pitänyt kokeilla ja katsoa mikä se todellinen tarve olisi lopulta ollut.

        Mutta, kun voi huonosti niin kaikki on vaikeaa ja ahdistavaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kävit vain kerran? Olisit jatkanut kun kerran oli hyvä vaikutus. Ei kerta solariumia riitä."

        Juu kävin vain kerran.

        Sinne solariumiin meneminen ei ollut ihan helppoa jos on ihmispelkoinen ahdistunut ja pimeydestä huonosti voiva ihminen.

        Sen lisäksi jännäsin ja jännään edelleen sitä solariumin vaikutusta ihoon ja mahdolliseen syövän kehittymiseen.

        Laskin että jos tuo lyhyt piipahdus auttoi 2,5 vuorokautta, olisi mun pitänyt käydä talven aikana jotakin 50 kertaa solariumissa joten luovuin ajatuksesta.

        Toki, olisi ehkä vaan pitänyt kokeilla ja katsoa mikä se todellinen tarve olisi lopulta ollut.

        Mutta, kun voi huonosti niin kaikki on vaikeaa ja ahdistavaa.

        "Sen lisäksi jännäsin ja jännään edelleen sitä solariumin vaikutusta ihoon ja mahdolliseen syövän kehittymiseen."

        Vältätkö myös kesällä aurinkoa samasta syystä? Syövälle altistuu kun on vaalea iho ja ollut nuoresta saakka voimakkaasti solariumia pitkiä aikoja käyttävä tai maannut etelän auringossa, palanut toistuvasti jne.

        Ulkoilmassa olo ilman aurinkoakin elvyttää. Pienikin kävely laittaa mielihyvähormonit liikkeelle.
        Kannattaa käyttää aurinkovoidetta. Ja olla lampun alla vain 10 min kerrallaan.

        Etelän ihmiset syö paljon tomaattia ja tomaattituotteita. Niissä on runsaasti lykopeenia joka suojaa syöviltä.


      • Anonyymi

        Solarium on aikamoinen ihosyövän riskitekijä. D-vitamiini kirkasvalolamppu on turvallisempi vaihtoehto. Mutta omapa on ihosi ja terveytesi. Itse kävin nuorena solariumissa ja otin aurinkoa, keski-iässä iho on pahasti ennen aikaisesti vanhentunut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Solarium on aikamoinen ihosyövän riskitekijä. D-vitamiini kirkasvalolamppu on turvallisempi vaihtoehto. Mutta omapa on ihosi ja terveytesi. Itse kävin nuorena solariumissa ja otin aurinkoa, keski-iässä iho on pahasti ennen aikaisesti vanhentunut.

        Joo okei. Ymmärrän kyllä. Itse en ole ollut ikinä mikään auringonpalvoja. Ihokin pysyy hyvässä kunnossa kun syö C-vitamiinia. Kasvojen suojaksi voi laittaa jotain myös.

        Aurinkokin on riskitekijä ja sille altistutaan vielä enemmän.


    • Anonyymi

      Valohoito vaikuttaa käpyrauhaseen.

      • Anonyymi

        Mutta kun ei kirkasvalokaan vie kaikkia oireita....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta kun ei kirkasvalokaan vie kaikkia oireita....

        Ei varmaan yksi keino olekaan ratkaisu kaikkeen. Mutta jos on useita keinoja niin ottaa useamman itselle käyttöön. Ihmispelkoon auttaa vain siedätyshoito. Menemällä ihmisten sekaan. Kaikilla omat ongelmansa on.


    • Anonyymi

      Minulla kanssa keväällä hirveän ahdistava olo jo heti aamusta, tuo valon lisääntyminen ja aurinko varmaan tekee sen. Ja aikansa kun on ahdistuneessa olossa se muuttuu masentuneisuudeski. Tätä on jo jatkunut vuosikymmeniä. Sit kun lehti tulee puuhun ja ruoho viheriö alkaa helpottamaan.

      • Anonyymi

        Hyvä kuulla etten ole yksin tämän asian kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä kuulla etten ole yksin tämän asian kanssa.

        Paitsi että vasta loppukesällä helpottaa.


    • Anonyymi

      Joskus vuodenaikaan liittyy jokin menneisyyden tapahtuma, jota ei kokonaan enää muistakaan. Minä ahdistun ja tunnen oloni pelokkaaksi aina keväisin, koska eräänä keväänä ollessani lapsi äitini käytännössä hylkäsi minut. Koko juttu ei liity tähän aiheeseen joten en sitä kerro, mutta muistot tuosta keväästä herättävät aina saman ahdistavan tunteen. Ihmettelin pitkään mistä se johtui, miksi en voi iloita keväästä vaikka se on niin kaunista, ja valonkin pitäisi vaan olla kivaa... Minua pelottaa se kaikki valo... Jotenkin tuntuu että jään siinä niin yksin ja turvattomaksi.

      Varmasti monen energiat ovat alhaalla keväällä syystä että talven pimeys on vienyt d-vitamiinivarastot. Ihmiset eivät myöskään nauti loputtoman valoisista öistä niin paljon kuin yleisesti luullaan, kun se vaikeuttaa nukkumista. Itse pidän eniten syksystä, kun vuorokausirytmi palautuu normaalimmaksi ja kuitenkin päivällä on vielä usein kaunista. Syksy oli minulle lapsuudessakin mukavaa aikaa, kun koulu alkoi ja oli säännöllistä tekemistä (pidin koulusta). Se kevät, jolloin äitini ei ollut juuri koskaan kotona ja vanhempani erosivat, ja kesä kun loma alkoi ja ero tutuista turvallisista opettajista pahensi tilannetta...

      Eräs ystäväni myös masentuu keväisin. Hän ei tiennyt mistä se johtui ennen kuin tajusi että hänen isänsä kuoli keväällä, hänen ollessaan vielä lapsi.

      Eräällä tuntemallani ihmisellä on koira, joka on pelastettu huonosta kohtelusta. Se pelkäsi aluksi kaikkia ihmisiä, mutta uusi omistaja on vähitellen saanut sen luottavaisemmaksi. Hän kertoo, että kevät on aina vaikeaa aikaa koiralle. Se alkaa jälleen pelätä kaikkea ympärillä olevaa. Ilmeisesti silloin sille on tapahtunut jotain pahaa.

      • Anonyymi

        Näin voi hyvin olla. En tiedä vuodenaikaa joilloin isäni kuoli. Olin pieni lapsi. Voi siis hyvin liittyä siihen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin voi hyvin olla. En tiedä vuodenaikaa joilloin isäni kuoli. Olin pieni lapsi. Voi siis hyvin liittyä siihen.

        Mun isäni teki itsarin 70-luvulla keväällä ja epäilen että siitä tämä joka keväinen ahdistus
        johtuu. Inhoan valoisia iltoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mun isäni teki itsarin 70-luvulla keväällä ja epäilen että siitä tämä joka keväinen ahdistus
        johtuu. Inhoan valoisia iltoja.

        Jos tiedät syyn niin voit myöskin vapauttaa itsesi siitä. Ethän ole itse syypää isäsi tekoon. Monesti meillä on itsellämme avain vankilan oveen missä istumme ja kuvittelemme muiden meitä pitävän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos tiedät syyn niin voit myöskin vapauttaa itsesi siitä. Ethän ole itse syypää isäsi tekoon. Monesti meillä on itsellämme avain vankilan oveen missä istumme ja kuvittelemme muiden meitä pitävän.

        En ole se jolle vastasit, ja olen varma että tarkoitit hyvää, mutta joskus kun sanotaan että "Jos tiedät syyn niin voit myöskin vapauttaa itsesi siitä." voi käydä niin että lisääkin toisen kokemaa syyllisyyden painotaakkaa. Vaikeat tunteet eivät häviä vain sillä että tietää syyn ja koettaa itse tsempata itsensä eteenpäin. Useimmathan yrittävät juuri sitä. Tunteet muuttuvat parhaiten elämällä ne läpi, ja sillä jos saa kertoa niistä muille ilman että syyllistetään ja tukitaan suu - en tarkoita nyt sinua, vaan yleisesti sitä, että kaikki ihmiset helposti väsyvät kun joutuvat kohtaamaan toisen vaikeita tunnetiloja. Silloin voi huomaamattaan tulla syyllistäneeksi toista vaikeuksistaan. Itse ainakin yritän tehdä niin että kuuntelen minkä jaksan, kommentoin ilman että lannistan tai tukahdutan, ja kun en enää jaksa ottaa vastaan toisen tunteita koetan sanoa sen selvästi. Siten että lopetan keskustelun jotenkin ystävällisesti, sanon että nyt täytyy mennä, jatketaan toisen kerran, ota taas yhteyttä kun tarvit. Periaatteessa voisi siinä tilanteessa ehkä sanoa suoraankin että kiitos että kerroit, tärkeää asiaa, mutta nyt en jaksa tämän enempää kuunnella, kiintiö täynnä, jatketaan seuraavan kerran. - Näin toivoisin ainakin että minua kohdeltaisiin kun on hankalia vaiheita meneillään. Kaikkihan tietävät ettei kukaan voi jaksaa loputtomiin kuunnella, hyvä jos jonkin aikaa jaksaa. Mutta jos ei kuunnella ollenkaan vaan aletaan heti tsempata ylös niistä ikävistä tunteista, niin se vain pitkittää niitä. (Jotkut terapeutitkin muuten toimivat näin... ei saisi ikäviä tunteita olla ollenkaan, pitäisi päästä vaan yli, nähdä kaikki positiivisesti... tämä sivuhuomiona.)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole se jolle vastasit, ja olen varma että tarkoitit hyvää, mutta joskus kun sanotaan että "Jos tiedät syyn niin voit myöskin vapauttaa itsesi siitä." voi käydä niin että lisääkin toisen kokemaa syyllisyyden painotaakkaa. Vaikeat tunteet eivät häviä vain sillä että tietää syyn ja koettaa itse tsempata itsensä eteenpäin. Useimmathan yrittävät juuri sitä. Tunteet muuttuvat parhaiten elämällä ne läpi, ja sillä jos saa kertoa niistä muille ilman että syyllistetään ja tukitaan suu - en tarkoita nyt sinua, vaan yleisesti sitä, että kaikki ihmiset helposti väsyvät kun joutuvat kohtaamaan toisen vaikeita tunnetiloja. Silloin voi huomaamattaan tulla syyllistäneeksi toista vaikeuksistaan. Itse ainakin yritän tehdä niin että kuuntelen minkä jaksan, kommentoin ilman että lannistan tai tukahdutan, ja kun en enää jaksa ottaa vastaan toisen tunteita koetan sanoa sen selvästi. Siten että lopetan keskustelun jotenkin ystävällisesti, sanon että nyt täytyy mennä, jatketaan toisen kerran, ota taas yhteyttä kun tarvit. Periaatteessa voisi siinä tilanteessa ehkä sanoa suoraankin että kiitos että kerroit, tärkeää asiaa, mutta nyt en jaksa tämän enempää kuunnella, kiintiö täynnä, jatketaan seuraavan kerran. - Näin toivoisin ainakin että minua kohdeltaisiin kun on hankalia vaiheita meneillään. Kaikkihan tietävät ettei kukaan voi jaksaa loputtomiin kuunnella, hyvä jos jonkin aikaa jaksaa. Mutta jos ei kuunnella ollenkaan vaan aletaan heti tsempata ylös niistä ikävistä tunteista, niin se vain pitkittää niitä. (Jotkut terapeutitkin muuten toimivat näin... ei saisi ikäviä tunteita olla ollenkaan, pitäisi päästä vaan yli, nähdä kaikki positiivisesti... tämä sivuhuomiona.)

        "En ole se jolle vastasit, ja olen varma että tarkoitit hyvää, mutta joskus kun sanotaan että "Jos tiedät syyn niin voit myöskin vapauttaa itsesi siitä." voi käydä niin että lisääkin toisen kokemaa syyllisyyden painotaakkaa. "

        ja

        "ei saisi ikäviä tunteita olla ollenkaan, pitäisi päästä vaan yli, nähdä kaikki positiivisesti... tämä sivuhuomiona.)"

        ---
        Olen itse ollut aikamoinen menneiden jauhaja ja teen sita ajoittain vielä edelleenkin. Asioita joille ei voi tehdä mitään enää. En kyllä tietoisesti halua aiheuttaa kellekään mitään painolastia. Kannan sitä itsekin mutta joskus joutuu sanomaan itselleen, että vapautan itseni X:n teoista ja vapautan X:n hänen tekemistään teoista. Tämmöstä mielikuvaharjoittelua.

        Ei semmoinenkaan kyllä ole kovin aitoa kohtaamista jos vaan sanotaan että ota positiivisesti. Eikä sellainen ihminen ole koskaan ollut syvässä suossa.

        https://hidastaelamaa.fi/2015/05/miten-paastaa-irti-menneesta-ja-palata-rakkauteen/#cece163b

        Voihan sitä kokeilla. Ei se ota jos ei annakaan. Minusta tosi paljon vähätellään aivokemian hoitamista. Sitä voi hoitaa lähtemällä ulos ja tekemällä jotain. Mitä tahansa, että saa endorfiinituotantoa käyntiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "En ole se jolle vastasit, ja olen varma että tarkoitit hyvää, mutta joskus kun sanotaan että "Jos tiedät syyn niin voit myöskin vapauttaa itsesi siitä." voi käydä niin että lisääkin toisen kokemaa syyllisyyden painotaakkaa. "

        ja

        "ei saisi ikäviä tunteita olla ollenkaan, pitäisi päästä vaan yli, nähdä kaikki positiivisesti... tämä sivuhuomiona.)"

        ---
        Olen itse ollut aikamoinen menneiden jauhaja ja teen sita ajoittain vielä edelleenkin. Asioita joille ei voi tehdä mitään enää. En kyllä tietoisesti halua aiheuttaa kellekään mitään painolastia. Kannan sitä itsekin mutta joskus joutuu sanomaan itselleen, että vapautan itseni X:n teoista ja vapautan X:n hänen tekemistään teoista. Tämmöstä mielikuvaharjoittelua.

        Ei semmoinenkaan kyllä ole kovin aitoa kohtaamista jos vaan sanotaan että ota positiivisesti. Eikä sellainen ihminen ole koskaan ollut syvässä suossa.

        https://hidastaelamaa.fi/2015/05/miten-paastaa-irti-menneesta-ja-palata-rakkauteen/#cece163b

        Voihan sitä kokeilla. Ei se ota jos ei annakaan. Minusta tosi paljon vähätellään aivokemian hoitamista. Sitä voi hoitaa lähtemällä ulos ja tekemällä jotain. Mitä tahansa, että saa endorfiinituotantoa käyntiin.

        Kyllä, aivokemioiden hoito on tärkeää. Liikunta auttaa. Raudanpuute voi olla yksi väsymyksen ja masennuksen syy. Itse olen menossa ferritiinimittaukseen. Hemoglobiini voi olla hyvä vaikka rautavarastot ovat alhaiset. Raudanpuute väsyttää niin ettei liikunnastakaan tahdo tulla mitään, ja sitten ei irtoa endorfiinejakaan.


    • Anonyymi

      Joitain kuulemma helpottaa kun ottaa keväällä kuurin mäkikuismaa. SSRI tuotteita ei kannata ottaa, jää vain koukkuun. Onko teillä käytännön kokemusta tuosta mäkikuismasta?

      • Anonyymi

        Minä kokeilin kerran mäkikuismaa, ja se piristi mieltä selvästi. Minulla oli kuitenkin sivuvaikutuksena ummetus, joka oli sen verran hankala etten jatkanut mäkikuismaa. Kaikki eivät kuitenkaan saa sivuvaikutuksia. Ehkä se olisi mennyt ajan kanssa ohi mutta en kuitenkaan viitsinyt jatkaa. Saksassa lääkärit määräävät paljon mäkikuismaa masennukseen.

        L-teaniini on toinen mielialaan positiivisesti vaikuttava luontaistuote. Sillä ei ole mitään haittavaikutuksia. Joskus käytän. Illalla se rentouttaa ja auttaa nukkumaan, päivällä otettuna parantaa mielialaa, eli sopii käyttää koska vaan. L-teaniini vaikuttaa aivojen kivunsäätelyjärjestelmään, joka säätelee paitsi fyysistä kipua myös henkistä.


    • Anonyymi

      "Huhtikuu on kuukausista julmin". Näin totesi joku kirjailija. Itselleni huhtikuu on usein vaikea, ahdistava ilman kummempaa syytä. Luulen, että valon määrän lisääntyminen vaikuttaa asiaan. Söin talvella D-vitamiinia, mutta ei tuntunut vaikuttavan asiaan. Yleensä tilanne helpottaa, kun luonto alkaa vihertää.

    • Anonyymi

      Tästä oli juttua jossain nettiuutisissa vähän aikaa sitten. Olisikohan ollut ylen sivuilla.

      Itselläni nuorena kevät väsytti. Nykyään oireilu tulee eri aikoihin vuodesta. Olen väsynein syvimmän kesän aikana, välillä fyysisesti "kuoleman väsynyt", tuntuu kuin olisi syöpä tai joku. Toinen väsymysimpulssi tulee kaikkein pimeimpään aikaan, eli varmaan marraskuun puolesta välistä tammikuun puoliväliin olen vetämätön, mutten yhtä huonovointinen kuin kesällä.

      En usko D-vitamiiniteoriaan. Mielialan tai vireyden vuodenaikaisvaihtelut liittyvät johonkin aivan muuhun, ilmeisesti valoon itsessään. Itse ainakin reagoin voimakkaasti nimenomaan valon muutoksiin. Syyspäivän tasauksen jälkeen saan liikunnalla ylläpidettyä vireyttä jonkin aikaa, mutta se romahtaa silti pimeimpään aikaan. D-vitamiiniannokseni eivät ole muuttuneet mihinkään, ja silti tammikuussa piristyn. Ja väsyn jälleen kaikkein syvimmän kesän aikaan, vaikka silloin D-vitamiinia pitäisi olla kaikkein eniten saatavilla.

      Ehkä joidenkin ihmisten vain pitäisi elää päiväntasaajalla? Itse ainakin olen sellainen valovaatimusten suhteen. Itselleni optimaalista on pimeä yö ja valoisa päivä, suunnilleen saman pituisia molemmat. Virkein olen siis keväisin ja syksyisin.

      Hankkikaa kunnolliset pimennysverhot! Ja jos olette ääniherkkiä, koettakaa nukkua korvatulpissa. Lintujen elämöinti ulkona huijaa kroppaa luulemaan, että on päivä, ja uni ei ole levollista.

    • Anonyymi

      Mulla ennen tuli aina keväällä masennusta ja itseinhoa, kun piti kaivaa kesävaatetta kaapista ja tiesi mikä läski siellä peilissä kurkkii. Nyt olen vuoden laihduttanut ja odotan kevättä ja kesää innolla. Ja liikuntamahdollisuuksien parantumista kun koronarajoituksia aletaan purkaa.

    • Anonyymi

      Itselläni on hiukan samoja oireita erityisesti keväisin. Masentunut olen oikeasti koko ajan, mutta monesti keväällä tilanne hiukan vielä pahenee. Ennen se ei haitannut, mutta nykyään tila menee jonnekin vielä syvemmälle.

      Ja syy on se, että ympäröivät ihmiset alkavat liikaa toitottaa niitä näitä turhuuksia ja itsestään selvyyksiä kevääseen, ilmojen lämpenemiseen ja päivien pitenemiseen liittyen. Itselleni kevät on vain yksi vuodenaika, joka tulee joka prkeleen vuosi.

      Miksi keväästä täytyy siis tehdä jokin erityinen tapahtuma? Pidän periaatteessa kyllä kevättä parhaana vuodenaikana. Sen vuoksi sen pilaaminen liirumlaarumeilla vtuttaa vielä enemmän. Valoa tulee lisää, joojoo, tulee tulee saatna. Ja joka vuosi syksyllä kitistään kun valon määrä väistämättä vähenee prkele. Ja kuitenkin valoisamapana pitävää lunta vihataan samaan aikaan. Kyllä on pälliä sakkia.

      Vappu on yksi paskoista hetkistä keväällä. Onneksi se oli tänä vuonna vain yksi viikonloppu. Pahin juhalapyhien aika on kuitenkin joulu, joka on joka vuosi enemmän ja enemmän perseestä. Miksei sitäkin siirretä juhannuksen kaltaisesti yhteen viikonloppuun, niin senkin ajan jaksaisi paljon paremmin? Pelkkä humpuukijuhla se on nykyisin kuitenkin.

    • Anonyymi

      Lähtekää ulos. Ja kävele putkeen monta tuntia niin kauan että olet poikki. Tai risusavottaan, pilkkomaan puita, tekemään siivousta jollekin avun tarpeessa olevalle. Luonnollinen väsymys auttaa. Samalla tunnet että olet tarpeellinen. Hitto ihmiset istuu päivät sisällä pelaa ja valittaa masennusta netissä.

      • Anonyymi

        Et selvästi ymmärrä mistä on kysymys.

        Kun tuo iskee päälle, monen tunnin käveleminen on vähän sama kuin sulle ehdottaisi että souda Atlantin yli.

        Minä olen liikunnallinen kaveri ja vedän lenkkiä normaalisti sellaiset 35 - 70 km viikossa fillarointia päälle. Ja kun toi kevättila iskee päälle, lenkin määrä putoaa alle 10 kilometriin ja fillari jää pois. Ei puhettakaan että jaksaisi tai pystyisi enempään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et selvästi ymmärrä mistä on kysymys.

        Kun tuo iskee päälle, monen tunnin käveleminen on vähän sama kuin sulle ehdottaisi että souda Atlantin yli.

        Minä olen liikunnallinen kaveri ja vedän lenkkiä normaalisti sellaiset 35 - 70 km viikossa fillarointia päälle. Ja kun toi kevättila iskee päälle, lenkin määrä putoaa alle 10 kilometriin ja fillari jää pois. Ei puhettakaan että jaksaisi tai pystyisi enempään.

        No jos väsyt jo alle kympistä niin se on sulle riittävästi. Nauti muuten elämästä ja ole siinä odotuksessa että kohta kevät ja kesä on ohi ja synkeä syksy tulee sieltä kuten ennenkin.

        Ei ole pakko vetää lenkkiä vaan tarjoudu vaikka avuksi jollekin.

        Jos saa antaa yhden keinon millä itse olen selvinnyt vaikeista paikoista se on kylmäuinti. Kylmä katkaisee negatiivisten ajatusten kehän kun kroppaan tulee selviytymistila päälle. Kun tulee tympeä olo niin jää kylmään veteen. Jos ei ole jäävettä lähellä niin jääkylmään suihkuun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No jos väsyt jo alle kympistä niin se on sulle riittävästi. Nauti muuten elämästä ja ole siinä odotuksessa että kohta kevät ja kesä on ohi ja synkeä syksy tulee sieltä kuten ennenkin.

        Ei ole pakko vetää lenkkiä vaan tarjoudu vaikka avuksi jollekin.

        Jos saa antaa yhden keinon millä itse olen selvinnyt vaikeista paikoista se on kylmäuinti. Kylmä katkaisee negatiivisten ajatusten kehän kun kroppaan tulee selviytymistila päälle. Kun tulee tympeä olo niin jää kylmään veteen. Jos ei ole jäävettä lähellä niin jääkylmään suihkuun.

        On totta että ns. sukeltajarefleksi rentouttaa ja saa parasympaattisen hermoston käyntiin, mikä vähentää ahdistusta. Tämä on tutkittu juttu. Sukeltajarefleksin saa aikaan siten että upottaa kasvot kylmään veteen ja pidättää hengitystä noin puoli minuuttia. Olennaista on että silmien seutu ja nenä on kylmän vaikutuksen alaisena, ja hengityksen pidättäminen. Tämä on nisäkkäiden evoluutiossa kehittynyt fysiologinen konsti joka vähentää ylivirittyneisyyttä ja rauhoittaa hermostoa. Netissä on videoillakin opastusta kuinka se tehdään, googlaa YouTubesta "diving reflex".

        Sukeltajaefektistä siis tulee parempi olo, oikeasti. Kannattaa kokeilla. Mutta ei se masennuksen syitä poista, mistä tässä ketjussa on kyse. Ylös-ulos-ja-lenkille-kehotukset ovat melkein pelkkää ilkeilyä, ihmisille jotka ovat selostaneet tässä aika vakavia elämän vaikeuksia ja ihmissuhteissa läpikäytyjä traumoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No jos väsyt jo alle kympistä niin se on sulle riittävästi. Nauti muuten elämästä ja ole siinä odotuksessa että kohta kevät ja kesä on ohi ja synkeä syksy tulee sieltä kuten ennenkin.

        Ei ole pakko vetää lenkkiä vaan tarjoudu vaikka avuksi jollekin.

        Jos saa antaa yhden keinon millä itse olen selvinnyt vaikeista paikoista se on kylmäuinti. Kylmä katkaisee negatiivisten ajatusten kehän kun kroppaan tulee selviytymistila päälle. Kun tulee tympeä olo niin jää kylmään veteen. Jos ei ole jäävettä lähellä niin jääkylmään suihkuun.

        "No jos väsyt jo alle kympistä niin se on sulle riittävästi. "

        Juu, kun ei tee yhtään edes mieli mennä sinne lenkille, kun ei jaksa, mutta kun oikein pakottamalla pakottaa niin saa ehkä sen 10km aikaiseksi viikossa.

        "Nauti muuten elämästä ja ole siinä odotuksessa että kohta kevät ja kesä on ohi ja synkeä syksy tulee sieltä kuten ennenkin."

        Miten elämästä voi nauttia jos voi huonosti 24/7 ja voimat on täysin poissa?

        "Ei ole pakko vetää lenkkiä vaan tarjoudu vaikka avuksi jollekin."

        Juuri näin, tarjoudun avuksi ihmisille kun en jaksa edes nousta sängystä, käydä kaupassa tai hoitaa hygieaniaa sen vaatimalla tasolla.

        "Kylmä katkaisee negatiivisten ajatusten kehän kun kroppaan tulee selviytymistila päälle."

        Ei ole mitään negatiivisia ajatuksia, on vaan helv. huono olo.

        Jos et ymmärrä että ihminen voi voida huonosti sen vuoksi että on hormonit sekaisin kevään valon määrän lisääntymisen vuoksi, niin sitten et vaan ymmärrä.

        Eikö olekin helppo hoitaa toisten ongelmat, huiskis tuosta vaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "No jos väsyt jo alle kympistä niin se on sulle riittävästi. "

        Juu, kun ei tee yhtään edes mieli mennä sinne lenkille, kun ei jaksa, mutta kun oikein pakottamalla pakottaa niin saa ehkä sen 10km aikaiseksi viikossa.

        "Nauti muuten elämästä ja ole siinä odotuksessa että kohta kevät ja kesä on ohi ja synkeä syksy tulee sieltä kuten ennenkin."

        Miten elämästä voi nauttia jos voi huonosti 24/7 ja voimat on täysin poissa?

        "Ei ole pakko vetää lenkkiä vaan tarjoudu vaikka avuksi jollekin."

        Juuri näin, tarjoudun avuksi ihmisille kun en jaksa edes nousta sängystä, käydä kaupassa tai hoitaa hygieaniaa sen vaatimalla tasolla.

        "Kylmä katkaisee negatiivisten ajatusten kehän kun kroppaan tulee selviytymistila päälle."

        Ei ole mitään negatiivisia ajatuksia, on vaan helv. huono olo.

        Jos et ymmärrä että ihminen voi voida huonosti sen vuoksi että on hormonit sekaisin kevään valon määrän lisääntymisen vuoksi, niin sitten et vaan ymmärrä.

        Eikö olekin helppo hoitaa toisten ongelmat, huiskis tuosta vaan?

        "Ei ole mitään negatiivisia ajatuksia, on vaan helv. huono olo."

        Jos sulla on oman kuvauksesi mukaan hormonit sekaisin niin mistä hormoneista on kyse? Mitä syöt ja tukeeko ravinto aivotoimintaa eli saatko rasvahappoja (omegaa jne) jne mitä aivot tarvii? Muualla Euroopassa käytetään esim omegaa masennuksen hoidossa. Täällä mielummin laitetaan heti masennuslääkitystä joka lihottaa ja itselläni sai enemmän ongelmia aikaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "No jos väsyt jo alle kympistä niin se on sulle riittävästi. "

        Juu, kun ei tee yhtään edes mieli mennä sinne lenkille, kun ei jaksa, mutta kun oikein pakottamalla pakottaa niin saa ehkä sen 10km aikaiseksi viikossa.

        "Nauti muuten elämästä ja ole siinä odotuksessa että kohta kevät ja kesä on ohi ja synkeä syksy tulee sieltä kuten ennenkin."

        Miten elämästä voi nauttia jos voi huonosti 24/7 ja voimat on täysin poissa?

        "Ei ole pakko vetää lenkkiä vaan tarjoudu vaikka avuksi jollekin."

        Juuri näin, tarjoudun avuksi ihmisille kun en jaksa edes nousta sängystä, käydä kaupassa tai hoitaa hygieaniaa sen vaatimalla tasolla.

        "Kylmä katkaisee negatiivisten ajatusten kehän kun kroppaan tulee selviytymistila päälle."

        Ei ole mitään negatiivisia ajatuksia, on vaan helv. huono olo.

        Jos et ymmärrä että ihminen voi voida huonosti sen vuoksi että on hormonit sekaisin kevään valon määrän lisääntymisen vuoksi, niin sitten et vaan ymmärrä.

        Eikö olekin helppo hoitaa toisten ongelmat, huiskis tuosta vaan?

        "Eikö olekin helppo hoitaa toisten ongelmat, huiskis tuosta vaan?"

        Miksi sitten ruikutat täällä kun haluat pitää ne omat ongelmat etkä halua niihin mitään muutosta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Eikö olekin helppo hoitaa toisten ongelmat, huiskis tuosta vaan?"

        Miksi sitten ruikutat täällä kun haluat pitää ne omat ongelmat etkä halua niihin mitään muutosta?

        Ai en halua muutosta?

        Olen taistellut 29 vuotta asian kanssa, päivittäin. Lukenut varmasti tuhansia tunteja kaikennäköistä, isä-poika suhteesta, aivojen välittäjäaineista, hivenaineista ja vitamiineista, liikunnasta, ruokavaliosta, ympäristön vaikutuksesta ym ym.

        Tuollaiset provoilijat kuten sinä, jotka heittävät ilmaan jotakin, mikä ei pidä paikkaansa, mutta haluavat nähdä mitä tapahtuu kun vähän "sohaistaan" edustavat niin suurta typeryyttä etten pahempaa tiedä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ei ole mitään negatiivisia ajatuksia, on vaan helv. huono olo."

        Jos sulla on oman kuvauksesi mukaan hormonit sekaisin niin mistä hormoneista on kyse? Mitä syöt ja tukeeko ravinto aivotoimintaa eli saatko rasvahappoja (omegaa jne) jne mitä aivot tarvii? Muualla Euroopassa käytetään esim omegaa masennuksen hoidossa. Täällä mielummin laitetaan heti masennuslääkitystä joka lihottaa ja itselläni sai enemmän ongelmia aikaan.

        En tiedä mitkä hormonit, mutta asiasta löytyy ihan pieniä vihjauksia netistä, hakusanoilla springtime lethargy.

        Ilmeisesti asiaa ei ole tutkittu missään kunnolla, mutta siitä on jonkinlaisia "arvauksia" olemassa, että mikä sen aiheuttaa ja mitä sinä tapahtuu.

        Syön niinkuin ravintosuositukset sanoo, olen pitänyt pilkuntarkkaa ruokapäiväkirjaa jo vuosia. Huomioin siinä hiilihydraatit, proteiinit, rasvan, rasvan laadun, sokerin määrän, omega kolmosen, kalan määrän, hedelmien ja kasvisten määrän ja pähkinöiden määrän.

        Syön säännöllisesti, viisi kertaa vuorokaudessa, samaan aikaan joka päivä. En syö punaista lihaa, käytän maitotuotteita vain vähän, en syö vaalee leipää, en pullaa, en karkkia enkä juurikaan suklaata.

        Sen lisäksi otan erikseen sinkkiä, rautaa, C/D/B/K (ryhmän) vitamiineja.

        Koitan elää niin että nukkumisajankohtani olisi aina sama, suojaan silmäni valolta masksilla nukkuessani, harrastan liikuntaa lähes päivittäin, lepoajat huomioiden, rajoitan television katsomista, en käytä alkoholia, enkä tupakoi.

        Olen vuosien varrella kokeillut isoja määriä omega kolmosta, isompia määriä liikuntaa, erilaisia ruokavalioita, kaikki mahdolliset vitamiinit, hivenaineet, kivennäisaineet ja aminohapot, hyvinkin erilaisilla annostuksilla.

        Jos keksit jotakin mitä en ole huomannut niin kerro ihmeessä.


    • Anonyymi

      Kyllähän se masentaa istuminen ja netissä oleminen. Tervekin masentuu liikkumattomuuteen ja sisällä oloon. Ulos vaan ja ottamaan happea!

      • Anonyymi

        Juu, jos olet neliraajahalvaantnut niin mene lenkille, se helpottaa mielialaa.

        Oliko muita hyviä ehdotuksia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu, jos olet neliraajahalvaantnut niin mene lenkille, se helpottaa mielialaa.

        Oliko muita hyviä ehdotuksia?

        Neliraajahalvautunut taitaa saada kaiken yhteiskunnan tuen ja kuljetusavun. Millä kirjoitat? Millä tavoin halvaannuit?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu, jos olet neliraajahalvaantnut niin mene lenkille, se helpottaa mielialaa.

        Oliko muita hyviä ehdotuksia?

        Halvaantuneena olisitkin hyvä opettamaan niitä jotka kitisee turhasta. On kädet ja jalat ja liikuntakyky ja aistit mutta ei olla siitäkään kiitollisia että voi koska vain lähteä ulos kävelemään. Näkee ja kuulee.

        Ihminen ymmärtää elämän tärkeät asiat vasta kun ne on menettänyt. Ne on itsestään selviä siihen saakka.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Halvaantuneena olisitkin hyvä opettamaan niitä jotka kitisee turhasta. On kädet ja jalat ja liikuntakyky ja aistit mutta ei olla siitäkään kiitollisia että voi koska vain lähteä ulos kävelemään. Näkee ja kuulee.

        Ihminen ymmärtää elämän tärkeät asiat vasta kun ne on menettänyt. Ne on itsestään selviä siihen saakka.

        Hienoa, et ymmärtänyt laisinkaan mitä tuossa tarkoitettiin.

        Näillä palstoilla on näitä "tietäjiä" jotka tietää muiden ihmisten ongelmat hetkessä ja miten ne ratkaistaan.

        Nyt on ollut kevätmasennuseen helppo korjaus, mene lenkille.

        Yhtä helppoa se on sanoa sille neliraajahalvaantuneelle että treenaa maratonille.

        Kun se ei vaan mene silleen eikä onnistu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hienoa, et ymmärtänyt laisinkaan mitä tuossa tarkoitettiin.

        Näillä palstoilla on näitä "tietäjiä" jotka tietää muiden ihmisten ongelmat hetkessä ja miten ne ratkaistaan.

        Nyt on ollut kevätmasennuseen helppo korjaus, mene lenkille.

        Yhtä helppoa se on sanoa sille neliraajahalvaantuneelle että treenaa maratonille.

        Kun se ei vaan mene silleen eikä onnistu.

        "Yhtä helppoa se on sanoa sille neliraajahalvaantuneelle että treenaa maratonille"

        Niin ettet siis ole neliraajahalvautunut ja sinulla toimii jalat ja kädet niin eikö joku valo syttynyt jo aivoissa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Yhtä helppoa se on sanoa sille neliraajahalvaantuneelle että treenaa maratonille"

        Niin ettet siis ole neliraajahalvautunut ja sinulla toimii jalat ja kädet niin eikö joku valo syttynyt jo aivoissa?

        Juu, kun on toimivat kädet ja jalat niin mä lähden rakentamaan tästä omakotitalon ja menen sen jälkeen maratonille vaikka on niin hemmetin huono olo ja voimat poissa ettei pääse edes sängystä ylös.

        Sitähän sä tarkoitit varmaankin viisastella.

        Soisin sullekin kokeeksi tämän olotilan niin pääsisit paremmin kartalle että mistä on kysymys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hienoa, et ymmärtänyt laisinkaan mitä tuossa tarkoitettiin.

        Näillä palstoilla on näitä "tietäjiä" jotka tietää muiden ihmisten ongelmat hetkessä ja miten ne ratkaistaan.

        Nyt on ollut kevätmasennuseen helppo korjaus, mene lenkille.

        Yhtä helppoa se on sanoa sille neliraajahalvaantuneelle että treenaa maratonille.

        Kun se ei vaan mene silleen eikä onnistu.

        Näillä palstoilla on näitä "tietäjiä" jotka tietää muiden ihmisten ongelmat hetkessä ja miten ne ratkaistaan."

        Joo, on joitain jotka kertoo että itsemurha on joku ratkaisu vaikka asiat voi muuttuakin ja tilanne parantua.

        Minusta on mukava lukea hyviä ja rakentavia keinoja mitä joillain on. Väsyneen pitää levätä mutta siihenkin väsyy koska keho haluaisi toimia. Kun se on tarkoitettu liikkumaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu, kun on toimivat kädet ja jalat niin mä lähden rakentamaan tästä omakotitalon ja menen sen jälkeen maratonille vaikka on niin hemmetin huono olo ja voimat poissa ettei pääse edes sängystä ylös.

        Sitähän sä tarkoitit varmaankin viisastella.

        Soisin sullekin kokeeksi tämän olotilan niin pääsisit paremmin kartalle että mistä on kysymys.

        "Juu, kun on toimivat kädet ja jalat niin mä lähden rakentamaan tästä omakotitalon ja menen sen jälkeen maratonille vaikka on niin hemmetin huono olo ja voimat poissa ettei pääse edes sängystä ylös."

        Eli voit tehdä jotain mitä neliraajahalvautunut vain unissaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Halvaantuneena olisitkin hyvä opettamaan niitä jotka kitisee turhasta. On kädet ja jalat ja liikuntakyky ja aistit mutta ei olla siitäkään kiitollisia että voi koska vain lähteä ulos kävelemään. Näkee ja kuulee.

        Ihminen ymmärtää elämän tärkeät asiat vasta kun ne on menettänyt. Ne on itsestään selviä siihen saakka.

        Näin se on, ihminen valittaa aina jostain vaikka asiat ois hyvin. On ruokaa ja katto pään päällä, joltain puuttuu nekin. Minulla on kaikkea, mutta olen yksin ja yritän jotenkin kestää sen.


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      "En mitään ssri-lääkkeitä enää suostu syömään. Eivät ole auttaneet ennenkään tähän, ja vieroitusoireet helvettiä."

      Kyllä ne auttavat. Et vain jatkanut hoitoa tarpeeksi pitkään.

      Masennus johtuu kemiallisesta epätasapainotilasta aivoissasi. Tarvitset SSRI-lääkkeitä kuten diabeetikko insuliinia. Masennuslääkkeet ovat toimivia, turvallisia ja hyvin siedettyjä. Ne eivät aiheuta riippuvuutta. Mahdolliset vieroitusoireet ovat lieviä ja itserajoittuvia. Suurimmalle osalle niitä ei edes tule.

      • Anonyymi

        "Masennus johtuu kemiallisesta epätasapainotilasta aivoissasi. "
        Aivan aivan, laitappa tähän se todistusaineisto, sitä ei meinaan ole.

        "Tarvitset SSRI-lääkkeitä kuten diabeetikko insuliinia. "
        No aivan varmasti tarvitsee. Masennushan on SSRI-lääkkeen puutostila

        "Masennuslääkkeet ovat toimivia, turvallisia ja hyvin siedettyjä."
        Kyyllä ne hyvin toimii, lääkefirmoille. Osakekurssit nousee kohisten.

        "Mahdolliset vieroitusoireet ovat lieviä ja itserajoittuvia. Suurimmalle osalle niitä ei edes tule."
        Jaha jaha, että olet sitä mieltä. Mielipidehän se vaan on, mitään sen kummempaa todistusaineistoa sulla tuskin lienee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Masennus johtuu kemiallisesta epätasapainotilasta aivoissasi. "
        Aivan aivan, laitappa tähän se todistusaineisto, sitä ei meinaan ole.

        "Tarvitset SSRI-lääkkeitä kuten diabeetikko insuliinia. "
        No aivan varmasti tarvitsee. Masennushan on SSRI-lääkkeen puutostila

        "Masennuslääkkeet ovat toimivia, turvallisia ja hyvin siedettyjä."
        Kyyllä ne hyvin toimii, lääkefirmoille. Osakekurssit nousee kohisten.

        "Mahdolliset vieroitusoireet ovat lieviä ja itserajoittuvia. Suurimmalle osalle niitä ei edes tule."
        Jaha jaha, että olet sitä mieltä. Mielipidehän se vaan on, mitään sen kummempaa todistusaineistoa sulla tuskin lienee.

        Kuulin nuo asiat lääkäriltäni, joten niiden täytyy pitää paikkansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuulin nuo asiat lääkäriltäni, joten niiden täytyy pitää paikkansa.

        "Kuulin nuo asiat lääkäriltäni, joten niiden täytyy pitää paikkansa."

        Lasket kai leikkiä, tai trollaat?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kuulin nuo asiat lääkäriltäni, joten niiden täytyy pitää paikkansa."

        Lasket kai leikkiä, tai trollaat?

        Trollihan siinä varmaankin on asialla.

        Mutta voisihan nuo kommentit olla ihan todellisiakin lääkärin suusta, sen verran pihalla he tuntuvat olevan "mielenterveysasioissa".

        Laitoin tuon lainausmerkkeihin sen vuoksi, että he tulkitsevat monet huonostivoivien ihmisten sairaudet/tilat mielenterveysongelmiksi vaikka niiden taustalla voi olla ihan hoidettavissa oleva syy.

        Onhan se helpompaa työntää ihminen mielenterveyspuolen pilleripyöritykseen kuin itse selvittää mikä häntä vaivaa. Potilas ei välttämättä tule koskaan kuntoon eikä voi paremmin, mutta onpahan poissa silmistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Trollihan siinä varmaankin on asialla.

        Mutta voisihan nuo kommentit olla ihan todellisiakin lääkärin suusta, sen verran pihalla he tuntuvat olevan "mielenterveysasioissa".

        Laitoin tuon lainausmerkkeihin sen vuoksi, että he tulkitsevat monet huonostivoivien ihmisten sairaudet/tilat mielenterveysongelmiksi vaikka niiden taustalla voi olla ihan hoidettavissa oleva syy.

        Onhan se helpompaa työntää ihminen mielenterveyspuolen pilleripyöritykseen kuin itse selvittää mikä häntä vaivaa. Potilas ei välttämättä tule koskaan kuntoon eikä voi paremmin, mutta onpahan poissa silmistä.

        Lääkärin sanaankaan ei voi enää luottaa. On meillä todella hieno maailma, ei voi muuta sanoa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lääkärin sanaankaan ei voi enää luottaa. On meillä todella hieno maailma, ei voi muuta sanoa!

        Ei voi enää luottaa? Onko niihin muka joskus voinut luottaa?

        Itse luotin niihin siihen asti kunnes tajusin että ne on vain työssä käyviä ihmisiä, jotka tekee virheitä ja osa on vielä leipiintynyt niin, että niitä ei paljon homma kiinnosta, kunhan palkka tulee tilille.

        Ei niihin siis voinut luottaa ennen tuota tajuamistanikaan, mutta en vaan tiennyt asian todellista laitaa.

        Kyllä ne mummoille osaa yskänlääkereseptin kirjoittaa mutta kun tuosta mennään vaikeampiin asioihin niin tulee epäily että miten isoja virheitä sitä tehdäänkään.

        Itselleni on käynyt kolme asiaa jotka lääkäri(t) on tunaroineet ja kaikilla on ollut isohko vaikutus elämänkulkuuni, ja huonoon suuntaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei voi enää luottaa? Onko niihin muka joskus voinut luottaa?

        Itse luotin niihin siihen asti kunnes tajusin että ne on vain työssä käyviä ihmisiä, jotka tekee virheitä ja osa on vielä leipiintynyt niin, että niitä ei paljon homma kiinnosta, kunhan palkka tulee tilille.

        Ei niihin siis voinut luottaa ennen tuota tajuamistanikaan, mutta en vaan tiennyt asian todellista laitaa.

        Kyllä ne mummoille osaa yskänlääkereseptin kirjoittaa mutta kun tuosta mennään vaikeampiin asioihin niin tulee epäily että miten isoja virheitä sitä tehdäänkään.

        Itselleni on käynyt kolme asiaa jotka lääkäri(t) on tunaroineet ja kaikilla on ollut isohko vaikutus elämänkulkuuni, ja huonoon suuntaan.

        "Kyllä ne mummoille osaa yskänlääkereseptin kirjoittaa mutta kun tuosta mennään vaikeampiin asioihin niin tulee epäily että miten isoja virheitä sitä tehdäänkään.

        Itselleni on käynyt kolme asiaa jotka lääkäri(t) on tunaroineet ja kaikilla on ollut isohko vaikutus elämänkulkuuni, ja huonoon suuntaan."
        ---

        Ihan järkyttäviä virheitä tehdään eikä kukaan ota vastuuta pilatusta elämästä ja työkyvyttömyydestä.
        Mulla on itsellä aika kamala kokemus just tästä. Mulla oli paniikkikohtauksia, en voinut juuri nukkua kun heräilin tärinään ja panikoimiseen, verenpaineet oli koholla. Oli aloitekyvytön olo ja hengästyin pienestäkin. Olo oli masentunut ja en jaksanut liikkua. Lisäksi tuli refluksioireita jne mitä kaikkea. Tutkittiin veret ja kilpparit ja muut tavanomaiset Näihin määrättiin terveyskeskuksessa jokaiseen vaivaan lääke, beetasalpaajista lähtien noin 5-6 lääkettä joista tuli omat sivuvaikutukset. Olin työkyvytön. .Seuraavaksi aloitettiin masennuslääkityksestä keskustelu.

        Kunnes hiukset alkoivat irrota tukoittain eivätkä kasvaneet takaisin. Silloin pyysin saada lähetteen ihotautilääkärille joka oli ensimmäinen joka tutki transferritiinit jotka oli matalat. Lääkäri määräsi rautaa 200 mg päivässä. Viikon rautakuurin jälkeen nukuin ensimmäistä kertaa pariin vuoteen kunnon yöunet. Siitä eteen päin jätin kaikki lääkkeet pois ja rautaa syön edelleenkin. Kaikki masennusoireet hävisi kun sai nukkua, verenpaine normalisoitui, beetasalpaajat jäi tarpeettomiksi kun paniikkikohtaukset hävisi.

        Syön rautatabuja edelleen, nyt 100 mg päivässä ja se on ainut "lääke" kaikkiin edellä mainittuihin vaivoihini. Olen pirteä ja hyvinvoiva. Jaksan liikkua ja toimia, olen laihtunut melkein 30 kg. Nukun hyvin. Vuosia meni hukkaan vain lääkärin ammattitaidon puutteesta johtuen.

        Käykää hyvät ihmiset vaikka yksityisellä sisätautilääkärillä tms pyytämässä ainakin ferritiininmittauslähetej jos terveyskeskuslääkäri on niin ylimielinen että ei katso aiheelliseksi tutkia tarkemmin. Synlabissa maksaa ferritiinimittaus 20 € ilman lähetettäkin. Se on pieni hinta kaiken kärsimyksen rinnalla. Totta kai lääkäri määrää kymmenen reseptilääkkeitä sen sijaan että käskisi ostaa marketista tai apteekista halpoja rautatabletteja. Lääkärit saa sponssia lääketehtailta, matkoja ja muuta kivaa.


      • Anonyymi

        Söin niitä vuosia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kyllä ne mummoille osaa yskänlääkereseptin kirjoittaa mutta kun tuosta mennään vaikeampiin asioihin niin tulee epäily että miten isoja virheitä sitä tehdäänkään.

        Itselleni on käynyt kolme asiaa jotka lääkäri(t) on tunaroineet ja kaikilla on ollut isohko vaikutus elämänkulkuuni, ja huonoon suuntaan."
        ---

        Ihan järkyttäviä virheitä tehdään eikä kukaan ota vastuuta pilatusta elämästä ja työkyvyttömyydestä.
        Mulla on itsellä aika kamala kokemus just tästä. Mulla oli paniikkikohtauksia, en voinut juuri nukkua kun heräilin tärinään ja panikoimiseen, verenpaineet oli koholla. Oli aloitekyvytön olo ja hengästyin pienestäkin. Olo oli masentunut ja en jaksanut liikkua. Lisäksi tuli refluksioireita jne mitä kaikkea. Tutkittiin veret ja kilpparit ja muut tavanomaiset Näihin määrättiin terveyskeskuksessa jokaiseen vaivaan lääke, beetasalpaajista lähtien noin 5-6 lääkettä joista tuli omat sivuvaikutukset. Olin työkyvytön. .Seuraavaksi aloitettiin masennuslääkityksestä keskustelu.

        Kunnes hiukset alkoivat irrota tukoittain eivätkä kasvaneet takaisin. Silloin pyysin saada lähetteen ihotautilääkärille joka oli ensimmäinen joka tutki transferritiinit jotka oli matalat. Lääkäri määräsi rautaa 200 mg päivässä. Viikon rautakuurin jälkeen nukuin ensimmäistä kertaa pariin vuoteen kunnon yöunet. Siitä eteen päin jätin kaikki lääkkeet pois ja rautaa syön edelleenkin. Kaikki masennusoireet hävisi kun sai nukkua, verenpaine normalisoitui, beetasalpaajat jäi tarpeettomiksi kun paniikkikohtaukset hävisi.

        Syön rautatabuja edelleen, nyt 100 mg päivässä ja se on ainut "lääke" kaikkiin edellä mainittuihin vaivoihini. Olen pirteä ja hyvinvoiva. Jaksan liikkua ja toimia, olen laihtunut melkein 30 kg. Nukun hyvin. Vuosia meni hukkaan vain lääkärin ammattitaidon puutteesta johtuen.

        Käykää hyvät ihmiset vaikka yksityisellä sisätautilääkärillä tms pyytämässä ainakin ferritiininmittauslähetej jos terveyskeskuslääkäri on niin ylimielinen että ei katso aiheelliseksi tutkia tarkemmin. Synlabissa maksaa ferritiinimittaus 20 € ilman lähetettäkin. Se on pieni hinta kaiken kärsimyksen rinnalla. Totta kai lääkäri määrää kymmenen reseptilääkkeitä sen sijaan että käskisi ostaa marketista tai apteekista halpoja rautatabletteja. Lääkärit saa sponssia lääketehtailta, matkoja ja muuta kivaa.

        Hienoa että sait asian hoitoon.

        Minulla on samanlainen tarina, paitsi etten suostunut syömään niitä terveyskeskuksen tarjoamia myrkkyjä ja rautavajaukseni selvisi vasta 29 vuotta siitä, kun ensimmäisen kerran menin lääkäriin.

        Yhdellekään lääkärille siellä terveyskeskuksessa, niitä oli vuosien varrella noin parikymmentä, ei tullut rautavajaus mieleen.

        No, kolmenkymmenen vuoden ansiomenetykset on vähintään 500t euroa, niitä ei kukaan tule korvaamaan, eikä lapsia jotka jäi tekemättä. Elämänlaatua eikä sitä kidutusta ja tuskaa joka tuosta aiheutui, ei voi mitenkään mitata.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hienoa että sait asian hoitoon.

        Minulla on samanlainen tarina, paitsi etten suostunut syömään niitä terveyskeskuksen tarjoamia myrkkyjä ja rautavajaukseni selvisi vasta 29 vuotta siitä, kun ensimmäisen kerran menin lääkäriin.

        Yhdellekään lääkärille siellä terveyskeskuksessa, niitä oli vuosien varrella noin parikymmentä, ei tullut rautavajaus mieleen.

        No, kolmenkymmenen vuoden ansiomenetykset on vähintään 500t euroa, niitä ei kukaan tule korvaamaan, eikä lapsia jotka jäi tekemättä. Elämänlaatua eikä sitä kidutusta ja tuskaa joka tuosta aiheutui, ei voi mitenkään mitata.

        "Yhdellekään lääkärille siellä terveyskeskuksessa, niitä oli vuosien varrella noin parikymmentä, ei tullut rautavajaus mieleen."

        Minä jopa luin, että jotkut lääkärit on kieltäytyneet laittamasta potilaita ferrtitiinin mittaukseen sen takia koska siitä on "tullut muotia"!!! Olin että mitä ihmettä. Voisi ihan koronatestaukseenkin suhtautua noin, ettei nyt ainakaan siihen laiteta kun se on niin kovasti muotia.

        Jos lääkärin mielestä ei ole tärkeää selvittää oireiden syy, niin en kyllä tajua minkä takia lääkäri on valinnut moisen ammatin.


    • Anonyymi

      Ehdotan kylmäuintia. Se herättää kehon. Jos ei ole voimaa nousta sängystä pyydä joku kantamaan ja heittämään jääkylmään veteen. Siellä tulee eloa jäseniin ja aivoihin. 😉

      Aloitin itse talviuinnin vuosia sitten kun oli elämässä vaikea paikka eikä tiennyt miten selviäisi. Huomasin että kokemus sekä virkisti että rauhoitti. Siitä lähtien aina kun on mieli matalalla, masentunut tai kriisiä pukkaa niin kylmään. Hyvä vielä jos saunan voi yhdistää asiaan. Nyt alkaa olla jo niin lämmin ulkona ja vesi silti vielä alle 10 asteista ettei saunaakaan tarvitse.

      Kaikkea kannattaa kokeilla ainakin kerran.

      • Anonyymi

        Ihana ohje, lähden heti kokeilemaan. Oi kiitos kiitos, olet niin piristävä tällä palstalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihana ohje, lähden heti kokeilemaan. Oi kiitos kiitos, olet niin piristävä tällä palstalla.

        https://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/avantouinti-superterveellista-kun-sen-tehnyt-tietaa-olevansa-olemassa

        Mukava kun pidät minua piristävänä. Samaan jumiutuneet aivot saa todella hyvin toiseen moodiin kylmähoidolla. Olen itse masennukseen helposti vajoava varsinkin kun tulee paljon vastoinkäymisiä ja tämä keino on auttanut.

        Sitten voi kokeilla muuttaa ravintotottumuksiaan. Pois jauhot ja sokeri jne. Itse ostan esim kaakaonibsejä, raakakaakaota joka sisältää runsaasti serotoniinia jne

        Minä ihmettelen millaisia vastauksia jotkut odottaa näihin keskusteluihin. Surkuttelua ja sääliä? No niitäkin tulee runsain mitoin kuitenkin eli sitä mitä itse toivot ja odotat mutta mulla itsellä on taipumus etsiä keinoja päästä pois negatiivisuudesta ja pahasta olosta ja kertoa miten itse olen onnistunut.

        Eihän näitä keinoja ole pakko kokeilla jos ei halua eikä varsinkaan halua mitään muutosta. Masennuksesta tulee turvallinen olo kun siihen on tottunut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/avantouinti-superterveellista-kun-sen-tehnyt-tietaa-olevansa-olemassa

        Mukava kun pidät minua piristävänä. Samaan jumiutuneet aivot saa todella hyvin toiseen moodiin kylmähoidolla. Olen itse masennukseen helposti vajoava varsinkin kun tulee paljon vastoinkäymisiä ja tämä keino on auttanut.

        Sitten voi kokeilla muuttaa ravintotottumuksiaan. Pois jauhot ja sokeri jne. Itse ostan esim kaakaonibsejä, raakakaakaota joka sisältää runsaasti serotoniinia jne

        Minä ihmettelen millaisia vastauksia jotkut odottaa näihin keskusteluihin. Surkuttelua ja sääliä? No niitäkin tulee runsain mitoin kuitenkin eli sitä mitä itse toivot ja odotat mutta mulla itsellä on taipumus etsiä keinoja päästä pois negatiivisuudesta ja pahasta olosta ja kertoa miten itse olen onnistunut.

        Eihän näitä keinoja ole pakko kokeilla jos ei halua eikä varsinkaan halua mitään muutosta. Masennuksesta tulee turvallinen olo kun siihen on tottunut.

        Kylmäuinnissa on kyse periaatteessa samasta mitä kirjoitin ylempänä sukeltajarefleksistä. Itse en lähtisi luonnonveteen kylmällä (hrrr, pelottaa!) mutta saman vaikutuksen voi saada tuolla mitä selostin: Laitetaan kädet ranteita myöten jääkylmään veteen, mielellään myös kasvot niin että silmien seutu ja nenä ovat vedessä. Samalla pidätetään hengitystä noin 20-30 sekuntia. Tämä laukaisee ns. sukeltajarefleksin, joka on evoluutiossa ihmisellekin kehittynyt elimistön keino käynnistää parasympaattisen hermoston toiminta. Kun sympaattisen hermoston aktivaatio vähenee, keho rauhoittuu ja mieliala paranee. Olen tehnyt tätä itse nyt jonkin aikaa päivittäin useamman kerran, ja olo on valtavan paljon parantunut, yöunet myös.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/avantouinti-superterveellista-kun-sen-tehnyt-tietaa-olevansa-olemassa

        Mukava kun pidät minua piristävänä. Samaan jumiutuneet aivot saa todella hyvin toiseen moodiin kylmähoidolla. Olen itse masennukseen helposti vajoava varsinkin kun tulee paljon vastoinkäymisiä ja tämä keino on auttanut.

        Sitten voi kokeilla muuttaa ravintotottumuksiaan. Pois jauhot ja sokeri jne. Itse ostan esim kaakaonibsejä, raakakaakaota joka sisältää runsaasti serotoniinia jne

        Minä ihmettelen millaisia vastauksia jotkut odottaa näihin keskusteluihin. Surkuttelua ja sääliä? No niitäkin tulee runsain mitoin kuitenkin eli sitä mitä itse toivot ja odotat mutta mulla itsellä on taipumus etsiä keinoja päästä pois negatiivisuudesta ja pahasta olosta ja kertoa miten itse olen onnistunut.

        Eihän näitä keinoja ole pakko kokeilla jos ei halua eikä varsinkaan halua mitään muutosta. Masennuksesta tulee turvallinen olo kun siihen on tottunut.

        Ehkä täällä odotetaan jotakin realistisia vinkkejä, eikä mitään "tuijota täysikuuta 23 minuuttia niin ongelmasi on poissa" ratkaisuja.

        Hieno homma jos sulle kylmä vesi toimii ja lässytys. Mutta kun sun ongelma on todennäköisesti sitten ollut ihan eri luokkaa kuin suurimmalla osalla ihmisistä.

        Jos tuo olisi toimiva metodi niin sittenhän tuolla vastaanotoilla tarjottaisiin lipukkeita avantouintiin ja ei meillä olisi masentuneita ihmisiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kylmäuinnissa on kyse periaatteessa samasta mitä kirjoitin ylempänä sukeltajarefleksistä. Itse en lähtisi luonnonveteen kylmällä (hrrr, pelottaa!) mutta saman vaikutuksen voi saada tuolla mitä selostin: Laitetaan kädet ranteita myöten jääkylmään veteen, mielellään myös kasvot niin että silmien seutu ja nenä ovat vedessä. Samalla pidätetään hengitystä noin 20-30 sekuntia. Tämä laukaisee ns. sukeltajarefleksin, joka on evoluutiossa ihmisellekin kehittynyt elimistön keino käynnistää parasympaattisen hermoston toiminta. Kun sympaattisen hermoston aktivaatio vähenee, keho rauhoittuu ja mieliala paranee. Olen tehnyt tätä itse nyt jonkin aikaa päivittäin useamman kerran, ja olo on valtavan paljon parantunut, yöunet myös.

        "Olen tehnyt tätä itse nyt jonkin aikaa päivittäin useamman kerran, ja olo on valtavan paljon parantunut, yöunet myös."

        Kiitos sinulle tästä käytännön hyvästä esimerkistä, joka on, kuten hoitokin, lisäksi ilmainen. Minä aion kokeilla tuotakin. Itse käyn pari kertaa viikossa kylmässä vedessä läpi talven. Kastelen kasvot vasta kun lähden viimeistä kertaa vedestä rannalle.

        Huomaan, että pystyy olemaan yhä pidempiä aikoja vedessä kun on pitkään harrastanut. Stressihormonit on sopeutuneet siihen, että kylmästä vedestä ei tarvitse enää stressata. Tämä on jo vaikuttanut elämään etten ota muutenkaan sellaisesta stressiä mistä ennen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä täällä odotetaan jotakin realistisia vinkkejä, eikä mitään "tuijota täysikuuta 23 minuuttia niin ongelmasi on poissa" ratkaisuja.

        Hieno homma jos sulle kylmä vesi toimii ja lässytys. Mutta kun sun ongelma on todennäköisesti sitten ollut ihan eri luokkaa kuin suurimmalla osalla ihmisistä.

        Jos tuo olisi toimiva metodi niin sittenhän tuolla vastaanotoilla tarjottaisiin lipukkeita avantouintiin ja ei meillä olisi masentuneita ihmisiä.

        En ole se jolle vastasit, vaan se joka kirjoitin sukeltajarefleksin vaikutuksesta ahdistukseen. Minun ongelmani ovat mittavia, minuun ei päde mitä kirjoitit: "kun sun ongelma on todennäköisesti sitten ollut ihan eri luokkaa kuin suurimmalla osalla ihmisistä." En viitsi ruveta henkilökohtaista "hoitohistoriaani" tässä selostamaan, mutta minulla on kyllä diagnoosi ahdistuneisuushäiriöistä ja muitakin diagnooseja on ollut sen rinnalla. Olen myös kokeillut vuosien mittaan monenlaisia psyykenlääkkeitä ja joitakin käyttänyt pidempäänkin. Olen ollut pitkiä aikoja sairauslomalla psyykkisistä syistä.

        Jos kertoisin jotain niistä traumakokemuksista joiden läpi olen elänyt elämäni eri vaiheissa ja joiden kanssa taistelen niin luulen että se saattaisi vetää sinut ns. hiljaiseksi.

        Kylmän veden vaikutus on ollut minulle ehdottomasti tehokkaampi keino ahdistuksen taltuttamiseen kuin esim. bentsodiatsepiinit. Tällä luonnonmukaisella, ihmisen biologiaan perustuvalla apukeinolla ei ole mitään haittavaikutuksia, ja ahdistuksen ja stressin lieventämisen lisäksi sillä on yleisestikin hyvinvointia lisäävä vaikutus. Esimerkiksi liikunta sujuu paljon paremmin kun keho on rentoutuneempi. Ongelmanratkaisukyky on parempi, ahdistuksesta johtuva "putkinäkö" on vähentynyt, jne. Olen energisempi ja minulla on ns. pitempi pinna kuin ennen.

        Lääkärien kannattaisi suositella tätä keinoa ensimmäisten joukossa kun joku tulee valittamaan ahdistusta, masennusta tai stressiä. Ja riippumatta siitä mikä diagnoosi ihmisellä sattuu olemaan, ahdistusta ja masennustahan, ja stressipaineita, on useimmiten mukana muidenkin ongelmien ohella. En sano ettei esim. bentsoista olisi ollut mitään hyötyä, mutta niillä on tosi vakavat haitat ja riippuvuus kehittyy nopeasti. Kannattaa siis katsoa ensin, olisiko Äiti Luonnolla mitään tarjottavaa.

        Sukeltajarefleksiä käytetään DKT-terapiassa, yhtenä ahdistuksen hallintakeinoista jotka opetetaan ja joita voi soveltaa itse tarvittaessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä täällä odotetaan jotakin realistisia vinkkejä, eikä mitään "tuijota täysikuuta 23 minuuttia niin ongelmasi on poissa" ratkaisuja.

        Hieno homma jos sulle kylmä vesi toimii ja lässytys. Mutta kun sun ongelma on todennäköisesti sitten ollut ihan eri luokkaa kuin suurimmalla osalla ihmisistä.

        Jos tuo olisi toimiva metodi niin sittenhän tuolla vastaanotoilla tarjottaisiin lipukkeita avantouintiin ja ei meillä olisi masentuneita ihmisiä.

        "Jos tuo olisi toimiva metodi niin sittenhän tuolla vastaanotoilla tarjottaisiin lipukkeita avantouintiin ja ei meillä olisi masentuneita ihmisiä."

        Mitä olen jutellut lääkärien kanssa, niin tosi monet lääkäritkin harrastaa kylmäuintia kun on tullut heidän kanssa puheeksi. Meidänkin avantouintisaunalla käy eräs lääkäripariskunta. Kylmä muuten on hoitona ihan tulehduksiinkin ja niveliin. Itse olen saanut paljon hyötyä kylmästä. Siitä tulee samanlainen olo kuin nousuhumalassa, iloinen ja poreileva, tuntuu kaikki velat saatavilta ja on olo että mikäs tässä ollessa. Aivokemia muuttuu ihan selvästi. Samalla tulee käveltyä ja oltua muutenkin ulkona joten raitis ilmakin vaikuttaa.

        Vastaanotolla jotkut tarjoilee tietenkin mielummin pillerireseptiä. Sehän on aina paha asia, jos ihmiset saa apua muualta kuin kalliista lääkkeestä, joten näitä ei juuri tutkita virallisesti, samahan se oli D-vitamiinin kanssa jonka tärkeyden vasta korona nosti esille. Akuuttiin vaivaan se on ihan paikallaankin saada lääkitys.

        Avantouintiin ei tarvita mitään lipukkeita, vaan jos on lähellä vesistö niin sinne voi mennä ilman lipuketta. Uimahalleissa (kun ne aukeaa) on meillä kylmävesiallas 4 asteista vettä. Kaikki lääkärit taitaa suositella kuitenkin liikuntaa, joka sekin auttaa. Miksi ihmeessä ei voisi itse miettiä millä tavalla voisi parantaa omaa oloa vaan sen tulisi aina tulla jollain pakkokeinoilla tai lääkärin vastaanotolla?

        Ahdistuksen ja pahan olon kierteen olen saanut katkaistua myös jollain kovalla rasituksella, kuntosalilla tai uimalla kovaa tunnin ajan. On niin väsynyt että elimistö keskittyy toipumaan rasituksesta eikä jaksa antaa enää huomiota sille ahdistukselle. Huomio kiinnittyy aivan muuhun. Pelkkä viisi minuuttia ulkona on ihan riittävä aluksi, ja palaa sitten nukkumaan. Seuraavana päivänä nostaa parilla minuutilla taas kävelyaikaa.

        Ja kyllä, joskus ei meinaa saada itseään liikkeelle niin millään, tuntuu että jäsenet on lyijystä tehtyä. Silloin joutuu vaikka lepäämään ja taas heti levon jälkeen pakottaa itsensä ulos. Fyysinen väsymys tuntuu paremmalta kuin henkinen väsymys ja siihen auttaa juuri liikkuminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Olen tehnyt tätä itse nyt jonkin aikaa päivittäin useamman kerran, ja olo on valtavan paljon parantunut, yöunet myös."

        Kiitos sinulle tästä käytännön hyvästä esimerkistä, joka on, kuten hoitokin, lisäksi ilmainen. Minä aion kokeilla tuotakin. Itse käyn pari kertaa viikossa kylmässä vedessä läpi talven. Kastelen kasvot vasta kun lähden viimeistä kertaa vedestä rannalle.

        Huomaan, että pystyy olemaan yhä pidempiä aikoja vedessä kun on pitkään harrastanut. Stressihormonit on sopeutuneet siihen, että kylmästä vedestä ei tarvitse enää stressata. Tämä on jo vaikuttanut elämään etten ota muutenkaan sellaisesta stressiä mistä ennen.

        "Itse käyn pari kertaa viikossa kylmässä vedessä läpi talven. " Kirjoitin edellä sukeltajarefleksistä. Tunnen parikin ihmistä, jotka käyvät avannossa, eräs joka päivä, koska asuu järven rannalla. Hän tekee raskasta työpäivää kiireisessä virastotyössä pitkän työmatkan päässä, ja sanoo, että avantouinti saa hänelle aikaan rauhallisen ja energisen olon.

        Ehkä saatan kokeilla avantouintia itsekin vielä joskus, nyt kun sinäkin kerroit kokemuksestasi, ja jos joskus tulee sopiva tilaisuus. - Toinen ystävistäni, joka harrasti avantouintia, kuoli jokin vuosi sitten ja jätti minulle "perinnöksi" avantouintihanskansa. Silloin olin vielä varma etten tarvitsisi niitä...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jos tuo olisi toimiva metodi niin sittenhän tuolla vastaanotoilla tarjottaisiin lipukkeita avantouintiin ja ei meillä olisi masentuneita ihmisiä."

        Mitä olen jutellut lääkärien kanssa, niin tosi monet lääkäritkin harrastaa kylmäuintia kun on tullut heidän kanssa puheeksi. Meidänkin avantouintisaunalla käy eräs lääkäripariskunta. Kylmä muuten on hoitona ihan tulehduksiinkin ja niveliin. Itse olen saanut paljon hyötyä kylmästä. Siitä tulee samanlainen olo kuin nousuhumalassa, iloinen ja poreileva, tuntuu kaikki velat saatavilta ja on olo että mikäs tässä ollessa. Aivokemia muuttuu ihan selvästi. Samalla tulee käveltyä ja oltua muutenkin ulkona joten raitis ilmakin vaikuttaa.

        Vastaanotolla jotkut tarjoilee tietenkin mielummin pillerireseptiä. Sehän on aina paha asia, jos ihmiset saa apua muualta kuin kalliista lääkkeestä, joten näitä ei juuri tutkita virallisesti, samahan se oli D-vitamiinin kanssa jonka tärkeyden vasta korona nosti esille. Akuuttiin vaivaan se on ihan paikallaankin saada lääkitys.

        Avantouintiin ei tarvita mitään lipukkeita, vaan jos on lähellä vesistö niin sinne voi mennä ilman lipuketta. Uimahalleissa (kun ne aukeaa) on meillä kylmävesiallas 4 asteista vettä. Kaikki lääkärit taitaa suositella kuitenkin liikuntaa, joka sekin auttaa. Miksi ihmeessä ei voisi itse miettiä millä tavalla voisi parantaa omaa oloa vaan sen tulisi aina tulla jollain pakkokeinoilla tai lääkärin vastaanotolla?

        Ahdistuksen ja pahan olon kierteen olen saanut katkaistua myös jollain kovalla rasituksella, kuntosalilla tai uimalla kovaa tunnin ajan. On niin väsynyt että elimistö keskittyy toipumaan rasituksesta eikä jaksa antaa enää huomiota sille ahdistukselle. Huomio kiinnittyy aivan muuhun. Pelkkä viisi minuuttia ulkona on ihan riittävä aluksi, ja palaa sitten nukkumaan. Seuraavana päivänä nostaa parilla minuutilla taas kävelyaikaa.

        Ja kyllä, joskus ei meinaa saada itseään liikkeelle niin millään, tuntuu että jäsenet on lyijystä tehtyä. Silloin joutuu vaikka lepäämään ja taas heti levon jälkeen pakottaa itsensä ulos. Fyysinen väsymys tuntuu paremmalta kuin henkinen väsymys ja siihen auttaa juuri liikkuminen.

        Sori huonoa asennettani, tuntuu vaan lässytykseltä kun joku tulee "hei vaan iloisin mielin läpäläpä" selittämään jotakin ja kertomaan että kunhan nyt alamme kaikki laulamaan niin sodat loppuu.

        Ehkä tolla avannolla on oikeasti vaikutusta johonkin, todennäköisesti endorfiinitasoihin.

        Mutta juu, minä olen liikuntaa harrastanut nyt 10 vuotta isoissa määrin, vedän lenkkiä vuodessa päälle 3000 km ja siihen päälle punttijumpat ja parintuhannen km fillaroinnit.

        Liikunta toki tekee euforisen olotilan, se alkaa siinä vaiheessa kun olen esim fillaria polkenut 45 minuuttia. Kyse lienee endorfiineistä. Mutta ei se sitä alkuperäistä ongelmaa poista.

        Jos tuolla haluaisin saada ongelmani pois, minun pitäisi liikkua varmaankin 12 tuntia vuorokaudessa pulssia nostavalla liikunnalla.

        Ja mitä tuohon D-vitamiiniin tulee, sekin on kokeiltu. Se tuntui auttavan, mutta kun nostin annosta pikkuhiljaa, vaikutus ei tuntunutaan nousevan samaa tahtia.

        Kun talvella pari kuukautta vedin 2000 mikroa päivässä, totesin että syy ei ole siinä. (tiedän että se on liikaa ja tiesin jo silloin, mutta jos vaihtoehto on junan alle hyppääminen niin sitä tekee epätoivoisia tekoja)

        Viimeisin ja uusin havaintoni on se, että minulla on vakava radanpuute. Joka voi olla näiden kaikkien oireiden takana. Melkein 30 vuotta olen tosiaan taistellut asian kanssa.

        Senkään asian hoitaminen ei ole ollut yksinkertaista. Söin ensin 7kk 200mg päivässä purkista rautaa, mutta olo oli sellainen "hyppäänkö junan alle vai en" edelleen. Pyörtyily toki lakkasi sillä annosella.

        Nyt kun tuli kevät aika, kun olen aina ollut aivan toivottoman huonossa kunnossa, totesin että se purkkirauta ei varmaankaan sitten imeydy ja siirryin syömään verilettuja puoli pakettia päivässä (luin erään naisen blogista hänen hyviä kokemuksia tuosta) ja pikkuhiljaa olo kohenee, tai sitten se on vaan normaali kevät aikataulu, että olo kohenee muutenkin viimeistään toukokuun lopulla.

        Tällästä elämää 30 vuotta köyhyydessä, työkyvyttömänä, vailla mitään tukia.

        Jos joku haluaa kokeilla tällästä elämää niin vaihdan koska vaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sori huonoa asennettani, tuntuu vaan lässytykseltä kun joku tulee "hei vaan iloisin mielin läpäläpä" selittämään jotakin ja kertomaan että kunhan nyt alamme kaikki laulamaan niin sodat loppuu.

        Ehkä tolla avannolla on oikeasti vaikutusta johonkin, todennäköisesti endorfiinitasoihin.

        Mutta juu, minä olen liikuntaa harrastanut nyt 10 vuotta isoissa määrin, vedän lenkkiä vuodessa päälle 3000 km ja siihen päälle punttijumpat ja parintuhannen km fillaroinnit.

        Liikunta toki tekee euforisen olotilan, se alkaa siinä vaiheessa kun olen esim fillaria polkenut 45 minuuttia. Kyse lienee endorfiineistä. Mutta ei se sitä alkuperäistä ongelmaa poista.

        Jos tuolla haluaisin saada ongelmani pois, minun pitäisi liikkua varmaankin 12 tuntia vuorokaudessa pulssia nostavalla liikunnalla.

        Ja mitä tuohon D-vitamiiniin tulee, sekin on kokeiltu. Se tuntui auttavan, mutta kun nostin annosta pikkuhiljaa, vaikutus ei tuntunutaan nousevan samaa tahtia.

        Kun talvella pari kuukautta vedin 2000 mikroa päivässä, totesin että syy ei ole siinä. (tiedän että se on liikaa ja tiesin jo silloin, mutta jos vaihtoehto on junan alle hyppääminen niin sitä tekee epätoivoisia tekoja)

        Viimeisin ja uusin havaintoni on se, että minulla on vakava radanpuute. Joka voi olla näiden kaikkien oireiden takana. Melkein 30 vuotta olen tosiaan taistellut asian kanssa.

        Senkään asian hoitaminen ei ole ollut yksinkertaista. Söin ensin 7kk 200mg päivässä purkista rautaa, mutta olo oli sellainen "hyppäänkö junan alle vai en" edelleen. Pyörtyily toki lakkasi sillä annosella.

        Nyt kun tuli kevät aika, kun olen aina ollut aivan toivottoman huonossa kunnossa, totesin että se purkkirauta ei varmaankaan sitten imeydy ja siirryin syömään verilettuja puoli pakettia päivässä (luin erään naisen blogista hänen hyviä kokemuksia tuosta) ja pikkuhiljaa olo kohenee, tai sitten se on vaan normaali kevät aikataulu, että olo kohenee muutenkin viimeistään toukokuun lopulla.

        Tällästä elämää 30 vuotta köyhyydessä, työkyvyttömänä, vailla mitään tukia.

        Jos joku haluaa kokeilla tällästä elämää niin vaihdan koska vaan.

        "Sori huonoa asennettani, tuntuu vaan lässytykseltä kun joku tulee "hei vaan iloisin mielin "
        Ei mittään, ymmärrän kyllä reaktiotasi. Itsekin väsyn kun vaikuttaa siltä että joku luulee vakavien ongelmien väistyvän elämäntapakonsteilla ja vielä, jos vaikuttaa siltä että henkilö ei itse ole kokenut mitään vastaavaa... Eihän toki mikään fysiologinen konsti kuten kylmä vesi, ravinto, rautalisä tai liikuntakaan voi poistaa masennuksen alkuperäistä syytä. Ne vain antavat hiukan "aseita" taklata niitä syitä. Itselläni terapia on auttanut, ilman en selviäisi. Valoa tunnelin päässä:)

        "Tällästä elämää 30 vuotta köyhyydessä, työkyvyttömänä, vailla mitään tukia." Tämähän se on helvettiä, tiedän omastakin kokemuksesta tuosta jotain. Kunnioitan, että jaksat liikkua ja hoitaa itseäsi. Kunpa yhteiskunta rupeaisi ottamaan meitä sivuun joutuneita paremmin huomioon, päättäjät laistavat velvollisuuksiaan, haluavat katsoa muualle...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Itse käyn pari kertaa viikossa kylmässä vedessä läpi talven. " Kirjoitin edellä sukeltajarefleksistä. Tunnen parikin ihmistä, jotka käyvät avannossa, eräs joka päivä, koska asuu järven rannalla. Hän tekee raskasta työpäivää kiireisessä virastotyössä pitkän työmatkan päässä, ja sanoo, että avantouinti saa hänelle aikaan rauhallisen ja energisen olon.

        Ehkä saatan kokeilla avantouintia itsekin vielä joskus, nyt kun sinäkin kerroit kokemuksestasi, ja jos joskus tulee sopiva tilaisuus. - Toinen ystävistäni, joka harrasti avantouintia, kuoli jokin vuosi sitten ja jätti minulle "perinnöksi" avantouintihanskansa. Silloin olin vielä varma etten tarvitsisi niitä...

        Kiva kun voidaan jakaa asioita myös näin. Olen kylmäuintihurmossaarnaaja :D
        Ne hanskat on hyvät, ja ne on hyvät jos laiturit sun muut on jäässä, niin saa tukevan otteen. Aluksi minulla tuli järkyttävät kivut sormiin ja varpaisiin joten ostin 10 v sitten jo hanskat ja ja neopreenitossut. Niiden ansiosta voi olla pidempään vedessä. Nyt hämmästykseksni huomasin, että en tarvi enää niitä. Ääreisverenkierto on parantunut, kun varsinkaan ei ala särkemään jalkoja. Hanskat voi aluksi pitää käsissä ja vaikka heittää pois lopuksi ja pitää käsiä vedessä.

        Kylmäuinti kannattaa aloittaa syksyllä kun vesi alkaa viilentyä ja käydä siinä kohtaa usein. Varsinaisessa avannossa ei näillä leveysasteilla enää pääse paljon käymään, tänä talvena onnistui sekin pitkästä aikaa. Kun on käynyt nolla-asteisessa vedessä niin nyt kymmenen asteinen ei tunnu enää jäiseltä. Käy lukaisemassa tuolta avantouintipalstalta täältä suomi24.fi:stä vähän kokemuksia vuosien varrelta ja vinkkejä paikoista. On ihanaa kuin useimmissa uimahalleissakin on jo kylmäallas. Kaikille ei kylmäaltistus sovi, eikä koe siitä sitä riemua mitä eräät.

        Mutta kokeilemalla se selviääpi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sori huonoa asennettani, tuntuu vaan lässytykseltä kun joku tulee "hei vaan iloisin mielin läpäläpä" selittämään jotakin ja kertomaan että kunhan nyt alamme kaikki laulamaan niin sodat loppuu.

        Ehkä tolla avannolla on oikeasti vaikutusta johonkin, todennäköisesti endorfiinitasoihin.

        Mutta juu, minä olen liikuntaa harrastanut nyt 10 vuotta isoissa määrin, vedän lenkkiä vuodessa päälle 3000 km ja siihen päälle punttijumpat ja parintuhannen km fillaroinnit.

        Liikunta toki tekee euforisen olotilan, se alkaa siinä vaiheessa kun olen esim fillaria polkenut 45 minuuttia. Kyse lienee endorfiineistä. Mutta ei se sitä alkuperäistä ongelmaa poista.

        Jos tuolla haluaisin saada ongelmani pois, minun pitäisi liikkua varmaankin 12 tuntia vuorokaudessa pulssia nostavalla liikunnalla.

        Ja mitä tuohon D-vitamiiniin tulee, sekin on kokeiltu. Se tuntui auttavan, mutta kun nostin annosta pikkuhiljaa, vaikutus ei tuntunutaan nousevan samaa tahtia.

        Kun talvella pari kuukautta vedin 2000 mikroa päivässä, totesin että syy ei ole siinä. (tiedän että se on liikaa ja tiesin jo silloin, mutta jos vaihtoehto on junan alle hyppääminen niin sitä tekee epätoivoisia tekoja)

        Viimeisin ja uusin havaintoni on se, että minulla on vakava radanpuute. Joka voi olla näiden kaikkien oireiden takana. Melkein 30 vuotta olen tosiaan taistellut asian kanssa.

        Senkään asian hoitaminen ei ole ollut yksinkertaista. Söin ensin 7kk 200mg päivässä purkista rautaa, mutta olo oli sellainen "hyppäänkö junan alle vai en" edelleen. Pyörtyily toki lakkasi sillä annosella.

        Nyt kun tuli kevät aika, kun olen aina ollut aivan toivottoman huonossa kunnossa, totesin että se purkkirauta ei varmaankaan sitten imeydy ja siirryin syömään verilettuja puoli pakettia päivässä (luin erään naisen blogista hänen hyviä kokemuksia tuosta) ja pikkuhiljaa olo kohenee, tai sitten se on vaan normaali kevät aikataulu, että olo kohenee muutenkin viimeistään toukokuun lopulla.

        Tällästä elämää 30 vuotta köyhyydessä, työkyvyttömänä, vailla mitään tukia.

        Jos joku haluaa kokeilla tällästä elämää niin vaihdan koska vaan.

        "Viimeisin ja uusin havaintoni on se, että minulla on vakava radanpuute. Joka voi olla näiden kaikkien oireiden takana. Melkein 30 vuotta olen tosiaan taistellut asian kanssa."

        Niin no minä olen taas se, joka olen kirjoittanut sinulle ylistäviä sanoja sekä kylmäuinnista että kertonut omasta raudanpuutteesta, joka korjaantui viimein rautavalmisteella, kun oli ensin syötetty kaikki mahdolliset myrkyt ja beetasalpaajat. Sain verenpainelääkkeitäkin niin monet että meni taju ja jouduttiin soittamaan ambulanssi. Eikä minulla sitten mitään kohonnutta verenpainetta edes ollut.

        Raudanpuute tulee joskus kovasta rasituksestakin, ja jos sinulla on tuollaisia määriä liikuntaa niin varmaan voi tulla monen muunkin aineen puutetta.

        Monet ongelmat tuli unenpuutteesta. Ihminenhän voi mennä psykoosiinkin jos ei saa nukkua ja aivot levätä, saati että masentuu. Yöt pelkäsin valveilla että kuolen kun sydän teki temppujaan ja tuli paniikkikohtauksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Viimeisin ja uusin havaintoni on se, että minulla on vakava radanpuute. Joka voi olla näiden kaikkien oireiden takana. Melkein 30 vuotta olen tosiaan taistellut asian kanssa."

        Niin no minä olen taas se, joka olen kirjoittanut sinulle ylistäviä sanoja sekä kylmäuinnista että kertonut omasta raudanpuutteesta, joka korjaantui viimein rautavalmisteella, kun oli ensin syötetty kaikki mahdolliset myrkyt ja beetasalpaajat. Sain verenpainelääkkeitäkin niin monet että meni taju ja jouduttiin soittamaan ambulanssi. Eikä minulla sitten mitään kohonnutta verenpainetta edes ollut.

        Raudanpuute tulee joskus kovasta rasituksestakin, ja jos sinulla on tuollaisia määriä liikuntaa niin varmaan voi tulla monen muunkin aineen puutetta.

        Monet ongelmat tuli unenpuutteesta. Ihminenhän voi mennä psykoosiinkin jos ei saa nukkua ja aivot levätä, saati että masentuu. Yöt pelkäsin valveilla että kuolen kun sydän teki temppujaan ja tuli paniikkikohtauksia.

        Tuo raudanpuute on ollut todennäköisesti jo lapsuudessa ja pahentunut ajan myötä, liekö tuo liikunta sitten ollut se viimeinen niitti tilanteeseen.

        Näin jälkeenpäin kun katson asioita lapsuuteen ja teini-ikään niin tunnistan sieltä asioita jotka voisivat liittyä tuohon rauta-asiaan. 23 vuotiaana menin tuon takia ensimmäisen kerran lääkäriin, silloin se siis jo oli ihan varmasti. Ja siellä lääkärissä sitten ramppasin sen 26 vuotta kunnes kyllästyin asiaan. Kukaan ei keksinyt että minulla oli raudanpuute.

        Taju lähti minullakin viime syksynä muutamia kertoja. Ei kiinnostanut soitella ambulanssia noiden vuosikymmenien kokemusten jälkeen vaan koitin itse ottaa asioista selvää.

        Ja se nukkuminen, siitä tuli mullekin ongelma. Yksi talvi kun olin ehkä urani huonoimmassa kunnossa, sain nukuttua jotakin 2h / vrk parin kuukauden ajan. Menin sitten lääkäriin "viimeisenä tekona" ennenkuin hyppään junan alle, mutta siellä suurinpiirtein naurettiin päin naamaa. No, jäi se junan alle hyppääminenkin tekemättä, rata kulkee 5km päässä enkä jaksanut raahautua sinne asti.

        Nukkumiseen ja säännöllisiin elämäntapoihin olen koittanut keskittyä, joskus onnistuu paremmin, joskus huonommin. Kesällä on 4kk aikaa kun voin paremmin, mutta 8kk vuodesta on taistelua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole se jolle vastasit, vaan se joka kirjoitin sukeltajarefleksin vaikutuksesta ahdistukseen. Minun ongelmani ovat mittavia, minuun ei päde mitä kirjoitit: "kun sun ongelma on todennäköisesti sitten ollut ihan eri luokkaa kuin suurimmalla osalla ihmisistä." En viitsi ruveta henkilökohtaista "hoitohistoriaani" tässä selostamaan, mutta minulla on kyllä diagnoosi ahdistuneisuushäiriöistä ja muitakin diagnooseja on ollut sen rinnalla. Olen myös kokeillut vuosien mittaan monenlaisia psyykenlääkkeitä ja joitakin käyttänyt pidempäänkin. Olen ollut pitkiä aikoja sairauslomalla psyykkisistä syistä.

        Jos kertoisin jotain niistä traumakokemuksista joiden läpi olen elänyt elämäni eri vaiheissa ja joiden kanssa taistelen niin luulen että se saattaisi vetää sinut ns. hiljaiseksi.

        Kylmän veden vaikutus on ollut minulle ehdottomasti tehokkaampi keino ahdistuksen taltuttamiseen kuin esim. bentsodiatsepiinit. Tällä luonnonmukaisella, ihmisen biologiaan perustuvalla apukeinolla ei ole mitään haittavaikutuksia, ja ahdistuksen ja stressin lieventämisen lisäksi sillä on yleisestikin hyvinvointia lisäävä vaikutus. Esimerkiksi liikunta sujuu paljon paremmin kun keho on rentoutuneempi. Ongelmanratkaisukyky on parempi, ahdistuksesta johtuva "putkinäkö" on vähentynyt, jne. Olen energisempi ja minulla on ns. pitempi pinna kuin ennen.

        Lääkärien kannattaisi suositella tätä keinoa ensimmäisten joukossa kun joku tulee valittamaan ahdistusta, masennusta tai stressiä. Ja riippumatta siitä mikä diagnoosi ihmisellä sattuu olemaan, ahdistusta ja masennustahan, ja stressipaineita, on useimmiten mukana muidenkin ongelmien ohella. En sano ettei esim. bentsoista olisi ollut mitään hyötyä, mutta niillä on tosi vakavat haitat ja riippuvuus kehittyy nopeasti. Kannattaa siis katsoa ensin, olisiko Äiti Luonnolla mitään tarjottavaa.

        Sukeltajarefleksiä käytetään DKT-terapiassa, yhtenä ahdistuksen hallintakeinoista jotka opetetaan ja joita voi soveltaa itse tarvittaessa.

        "Sukeltajarefleksiä käytetään DKT-terapiassa, yhtenä ahdistuksen hallintakeinoista jotka opetetaan ja joita voi soveltaa itse tarvittaessa."

        Luin Hesarista jutun tästä:

        "Itsetuhoista potilasta suositellaan Ryhäsen mukaan kuitenkin kokeilemaan kaikkia TIPP-taitoja. ”Halutaan, että potilailla olisi mahdollisimman laaja repertuaari käyttää taitoja”, Ryhänen sanoo. Hän on käynyt Linehanin dialektisen käyttäytymisterapian (eli just tuon DKT:n, kirj.huom) Advanced Intensive Training -koulutuksen Seattlessa vuonna 2010.

        Häkkinen kuvailee, että taidoista on hyötyä silloin, kun ihminen menee tunteiden voimasta oikosulkuun. ”Kuin vanha putkitelevisio, josta tulee lumisadetta.”
        Putkitelevisioon sai palautettua kuvan, kun iski oikeaan yläkulmaan kerran nyrkillä. Jotain samaa on Häkkisen mukaan myös TIPP-taidoissa.
        ”Tarvitaan väline, jolla nopeasti ja ilman suurempaa ajattelua saadaan aivojen kohina rauhoittumaan.”

        MUTTA miten rankka treeni, jääkylmä vesi tai hengityksen pidättäminen auttavat pahaan oloon? Eikö kuormittavassa tilanteessa pitäisi yrittää rauhoittua, ei riuhtoa?
        Suoraan kehoon yhteydessä olevien menetelmien käytön on THL:n Linnarannan mukaan havaittu toimivan paremmin silloin, kun keho on hälytystilassa."

        Tässä katkelma kylmähoidosta. Oli HS:n tilaajille tarkoitettu niin en voi linkittää. Mutta netistä löytyy muutakin.

        https://www.youtube.com/watch?v=38jTW7wXzb0


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Sukeltajarefleksiä käytetään DKT-terapiassa, yhtenä ahdistuksen hallintakeinoista jotka opetetaan ja joita voi soveltaa itse tarvittaessa."

        Luin Hesarista jutun tästä:

        "Itsetuhoista potilasta suositellaan Ryhäsen mukaan kuitenkin kokeilemaan kaikkia TIPP-taitoja. ”Halutaan, että potilailla olisi mahdollisimman laaja repertuaari käyttää taitoja”, Ryhänen sanoo. Hän on käynyt Linehanin dialektisen käyttäytymisterapian (eli just tuon DKT:n, kirj.huom) Advanced Intensive Training -koulutuksen Seattlessa vuonna 2010.

        Häkkinen kuvailee, että taidoista on hyötyä silloin, kun ihminen menee tunteiden voimasta oikosulkuun. ”Kuin vanha putkitelevisio, josta tulee lumisadetta.”
        Putkitelevisioon sai palautettua kuvan, kun iski oikeaan yläkulmaan kerran nyrkillä. Jotain samaa on Häkkisen mukaan myös TIPP-taidoissa.
        ”Tarvitaan väline, jolla nopeasti ja ilman suurempaa ajattelua saadaan aivojen kohina rauhoittumaan.”

        MUTTA miten rankka treeni, jääkylmä vesi tai hengityksen pidättäminen auttavat pahaan oloon? Eikö kuormittavassa tilanteessa pitäisi yrittää rauhoittua, ei riuhtoa?
        Suoraan kehoon yhteydessä olevien menetelmien käytön on THL:n Linnarannan mukaan havaittu toimivan paremmin silloin, kun keho on hälytystilassa."

        Tässä katkelma kylmähoidosta. Oli HS:n tilaajille tarkoitettu niin en voi linkittää. Mutta netistä löytyy muutakin.

        https://www.youtube.com/watch?v=38jTW7wXzb0

        "MUTTA miten rankka treeni, jääkylmä vesi tai hengityksen pidättäminen auttavat pahaan oloon? Eikö kuormittavassa tilanteessa pitäisi yrittää rauhoittua, ei riuhtoa?"

        Näihin masennukseen liittyviin ongelmiin on todella monta tapaa yrittää asiaa korjata. Shokkihoidot lienevät yksi niistä.

        Niin sanottuun "pahaan oloon", joka itsellänikin päivittäin on, auttaa varmasti moni asia. Yleensä siihen auttaa jokin aktiivisuus, joka vie ajatukset pois pahan olon aiheuttajasta. Se aktiviisuus ei voi siis olla sama, tai edes saman kaltainen kuin se, joka olon on aiheuttanut. Hyvin monelle ei-hyötyliikunta on se ainoa tie, koska muuta fyysistä emme enää nykyään tee. Ja näin asia on myös itselläni, mutta olen myös laiska liikkuja, koska en saa mitään kiksejä edes siitä.

        Nykyinen yhteiskunta on täysin toimeton ja vääriä virikkeitä ruokkiva, joten sellainen ympäristö voi vaatia rajujakin tapoja mielen virkistymiseen. Itse olisin joskus valmis matkaamaan vaikka Marsiin asti. Mutta mitä sitten tapahtuisi, jos masis iskisikin siellä?

        Tuon kylmähoidon tarkoitus lienee juuri se, että sitä väsynyttä mieltä yritetään ravistella hereille tavalla, jota ei arkipäivässä muuten koe. Sukeltajalle homma tuskin siis toimisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "MUTTA miten rankka treeni, jääkylmä vesi tai hengityksen pidättäminen auttavat pahaan oloon? Eikö kuormittavassa tilanteessa pitäisi yrittää rauhoittua, ei riuhtoa?"

        Näihin masennukseen liittyviin ongelmiin on todella monta tapaa yrittää asiaa korjata. Shokkihoidot lienevät yksi niistä.

        Niin sanottuun "pahaan oloon", joka itsellänikin päivittäin on, auttaa varmasti moni asia. Yleensä siihen auttaa jokin aktiivisuus, joka vie ajatukset pois pahan olon aiheuttajasta. Se aktiviisuus ei voi siis olla sama, tai edes saman kaltainen kuin se, joka olon on aiheuttanut. Hyvin monelle ei-hyötyliikunta on se ainoa tie, koska muuta fyysistä emme enää nykyään tee. Ja näin asia on myös itselläni, mutta olen myös laiska liikkuja, koska en saa mitään kiksejä edes siitä.

        Nykyinen yhteiskunta on täysin toimeton ja vääriä virikkeitä ruokkiva, joten sellainen ympäristö voi vaatia rajujakin tapoja mielen virkistymiseen. Itse olisin joskus valmis matkaamaan vaikka Marsiin asti. Mutta mitä sitten tapahtuisi, jos masis iskisikin siellä?

        Tuon kylmähoidon tarkoitus lienee juuri se, että sitä väsynyttä mieltä yritetään ravistella hereille tavalla, jota ei arkipäivässä muuten koe. Sukeltajalle homma tuskin siis toimisi.

        Tunnen erään ihmisen, jonka tiedän kärsineen vaikeasta, pitkäkestoisesta ahdistuneisuudesta lapsuudestaan saakka. Tunnen hänen perhetaustansa, ja tiedän suurin piirtein mitkä asiat hänelle aiheuttavat ahdistusta ja masennusta. Hän harrastaa sukellusta, se on hänen intohimonsa, hän sanoo rakastavansa sukeltamista enemmän kuin mitään muuta. Käyttää kaiken liikenevän ajan harrastukseensa. En ihmettele.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "MUTTA miten rankka treeni, jääkylmä vesi tai hengityksen pidättäminen auttavat pahaan oloon? Eikö kuormittavassa tilanteessa pitäisi yrittää rauhoittua, ei riuhtoa?"

        Näihin masennukseen liittyviin ongelmiin on todella monta tapaa yrittää asiaa korjata. Shokkihoidot lienevät yksi niistä.

        Niin sanottuun "pahaan oloon", joka itsellänikin päivittäin on, auttaa varmasti moni asia. Yleensä siihen auttaa jokin aktiivisuus, joka vie ajatukset pois pahan olon aiheuttajasta. Se aktiviisuus ei voi siis olla sama, tai edes saman kaltainen kuin se, joka olon on aiheuttanut. Hyvin monelle ei-hyötyliikunta on se ainoa tie, koska muuta fyysistä emme enää nykyään tee. Ja näin asia on myös itselläni, mutta olen myös laiska liikkuja, koska en saa mitään kiksejä edes siitä.

        Nykyinen yhteiskunta on täysin toimeton ja vääriä virikkeitä ruokkiva, joten sellainen ympäristö voi vaatia rajujakin tapoja mielen virkistymiseen. Itse olisin joskus valmis matkaamaan vaikka Marsiin asti. Mutta mitä sitten tapahtuisi, jos masis iskisikin siellä?

        Tuon kylmähoidon tarkoitus lienee juuri se, että sitä väsynyttä mieltä yritetään ravistella hereille tavalla, jota ei arkipäivässä muuten koe. Sukeltajalle homma tuskin siis toimisi.

        Joo. Toi lainaus:

        "MUTTA miten rankka treeni, jääkylmä vesi tai hengityksen pidättäminen auttavat pahaan oloon? Eikö kuormittavassa tilanteessa pitäisi yrittää rauhoittua, ei riuhtoa?"

        Se on suoraan Hesarin artikkelista, ei siis minun kysymys.

        Kyllä toimettomuus ja tarpeettomuuskokemus on niin lamauttavaa että siinä kaikki shokkikäsittelyt laittaa adrenaliinit liikkeelle. Näin mulla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tunnen erään ihmisen, jonka tiedän kärsineen vaikeasta, pitkäkestoisesta ahdistuneisuudesta lapsuudestaan saakka. Tunnen hänen perhetaustansa, ja tiedän suurin piirtein mitkä asiat hänelle aiheuttavat ahdistusta ja masennusta. Hän harrastaa sukellusta, se on hänen intohimonsa, hän sanoo rakastavansa sukeltamista enemmän kuin mitään muuta. Käyttää kaiken liikenevän ajan harrastukseensa. En ihmettele.

        Itse en ole sukellusta harrastanut, mutta saatan kuvitella sen parantavat voimat. Saat olla ihan rauhassa vedessä kalojen ja kasvien keskellä. Ja mitä kirkkaampi vesi, sen komeampi on näkymä.

        Ei ole siis mikään ihme, että todennäköisesti ahkeralla sukeltajalla ei ole masennustakaan. Päin vastoin, kevät saattaa olla yksi parhaista hetkistä päästä eroon koko olotilasta. Talvi voikin sitten olla eri juttu.


    • Anonyymi

      On meitä menninkäisiä.

    • Anonyymi

      Sanoma pyytää trollaamistaan anteeksi.

      Saadaans me anteeks??

    • Anonyymi

      Itsellä sama juttu, eli masennus hiipii aina viikon sisällä samaan aikaan helmi-maaliskuun vaiheessa. Melkein voi kalenterista tarkastaa. Tajusin asian vasta muutama vuosi sitten, vaikka kevätmasennus on kulkenut mukana läpi elämän. Opiskeluaikana syksyllä opintoviikkoja kertyi ihan mukavaan tahtiin mutta kevätlukukaudella vain kolmasosa siitä tai vieläkin vähemmän. Silloin en siihen kiinnittänyt huomiota mutta näin jälkikäteen asia on kirkastunut.

      Elämäntilanne ei tähän vaikuta, ihan sama onko asiat elämässä oikein hyvin tai vähän huonommin, masennus tulee aina kuin kello ja vika on selvästi enempi aivojen kemiaan liittyvä. Paras kuulemani selitys on, että tämä on käänteinen kaamosmasennus, eli pimeys aiheuttaa aivojen välittäjäaineisiin muutoksia ja kun valo palaa, niin aivojen kemia lyö tilttiin. Hoidoksi suositeltiin samaa kuin kaamosmasennukseen, eli pimeään aikaan kirkasvalohoitoa. Sillä saadaan aivokemia pysymään tasaisempana niin ettei se heilu laidasta laitaan. Kuulostaa ihan järkevältä selitykseltä ja tänä syksynä ajattelin kokeilla.

    • Anonyymi

      Vanha ketju mutta ihana (tavallaan) lukea että muillakin tätä..

      Ahdistun myös keväällä extra paljon vaikka rakastan lämpöä ja valoa. Jotenkin valo tuntuu aluksi niin kovalta ja sitä on liikaa.

      Kärsin kyllä masennuksesta mikä on jollain tapaa hallinnassa eli olen toimintakykyinen, mutta kevät selvästi vaikuttaa hormoneihin yms

      Olen myös erityisherkkä, joten silläkin vaikutusta.

      Ahdistuksen myötä mulla tulee pakko ajatuksia ja mietin lähes päivittäin sairauksia ja niiden myötä tulee pelko-oireita ja unettomuutta.
      Mieli tasaantuu sitten pikkuhiljaa kesää kohti.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      153
      8989
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      49
      2689
    3. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      29
      2481
    4. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      56
      2469
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      197
      1865
    6. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      97
      1837
    7. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      23
      1743
    8. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      46
      1285
    9. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      109
      1197
    10. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1146
    Aihe