Miten pääsee eroon järjettömästä työpaikkaihastuksesta? Molemmilla puoliso ja lapsia ja olen pitänyt tähän asti itseäni heterona kunnes tämä nainen ensi tapaamisella kolahti. Todella hankalaa kun näkee että molemminpuolista kipinää on. Sydän tässä särkyy. Onko työpaikan vaihto ainoa vaihtoehto?
Työpaikkaihastus
Anonyymi
65
2420
Vastaukset
- Anonyymi
Nauttikaa toisistanne!
- Anonyymi
Just näin. Iloa elämään!
- Anonyymi
Puhu puolisosi kanssa. Se ratkaisee kaiken. Jos et voi puhua, on joka tapauksessa parasta erota. Puhumattomassa suhteessa on turha jatkaa, mutta jos voitte olla avoimia, sekin voi jo laimentaa ihastusta työkaveriin.
- Anonyymi
Miksi sitä ihastumista pidetään niin "pahana".
Itse ainakin ihastun TOSI helposti ja yleisesti ihmisiin. No kylläkin pääsääntöisesti naisiin mutta ei se tarkoita että haluaisin suhdetta näiden ihastusten kanssa. Tykkään vaan heistä ja koen jonkun yhteyden heidän kanssaan. Rakastan puolisoni ja hänen kanssaan haluan olla ja olen äärettömän onnellinen ja tyytyväinen hänen kanssaan.
Mutta jos et tunne omaa puolisoa kohtaan mitään niin sitten olisi ehkä keskustelun paikka hänen kanssaan. - Anonyymi
Mikä vimma ihmisillä on työpaikkaihastuksiin. Niistä ei ole kuin harmia. Työpaikalla kannattaa pysyä ihan asialinjalla.
- Anonyymi
Vähän sama tuntuma.. eipä noista ole mitään koskaan tullut:(
Onko jollain kokemusta, että työpaikkaihastuksesta olisi tullut jotain? - Anonyymi
Aina ei vaan voi valita, ihastuuko vai ei. Sen voi toki valita, alkaako ihastusta lähentyä tai antaako "sen viedä". Itse olen ollut pitkään ihastunut työkaveriin. Ihan sinkku olen, mutta muita esteitä. Työssä olen ihan närmaslu, mutta ihastus ei häviä vaikka koitan siitä päästä eroon. Nyt poikkeusaikana ei edes nähdä, mutta ikävä on ja ihastus säilyy.. Jos jollakin siis on tähän viisasten kivi, kertokoon minullekin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aina ei vaan voi valita, ihastuuko vai ei. Sen voi toki valita, alkaako ihastusta lähentyä tai antaako "sen viedä". Itse olen ollut pitkään ihastunut työkaveriin. Ihan sinkku olen, mutta muita esteitä. Työssä olen ihan närmaslu, mutta ihastus ei häviä vaikka koitan siitä päästä eroon. Nyt poikkeusaikana ei edes nähdä, mutta ikävä on ja ihastus säilyy.. Jos jollakin siis on tähän viisasten kivi, kertokoon minullekin.
Siis työssä olen ja käyttäydyn normaalisti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aina ei vaan voi valita, ihastuuko vai ei. Sen voi toki valita, alkaako ihastusta lähentyä tai antaako "sen viedä". Itse olen ollut pitkään ihastunut työkaveriin. Ihan sinkku olen, mutta muita esteitä. Työssä olen ihan närmaslu, mutta ihastus ei häviä vaikka koitan siitä päästä eroon. Nyt poikkeusaikana ei edes nähdä, mutta ikävä on ja ihastus säilyy.. Jos jollakin siis on tähän viisasten kivi, kertokoon minullekin.
No onko siitä ihastumisesta mitään haittaa? Jos ei ole niin mitä sitten.?
En ymmärrä, mitä haittaa jos ei aiheuta pahaa mieltä kenellekään.. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No onko siitä ihastumisesta mitään haittaa? Jos ei ole niin mitä sitten.?
En ymmärrä, mitä haittaa jos ei aiheuta pahaa mieltä kenellekään..Tietenkin siitä on haittaa ja tulee "paha mieli", jos syntyy romanttisia tunteita turhaan. Vai oletteko varhaismurrosikäisiä ja haluatte vaan leikkiä ihastumista, mikä ei johda mihinkään.
Työpaikkaihastumiset ja -rakastumiset voi välttää sillä, että pysyy asialinjalla potentiaalisiin työkavereihin nähden. Jos joku työkaveri tuntuu viehättävän itseä vähänkin, kannattaa heti ottaa etäisyyttä häneen ennen kuin on siinä pisteessä, ettei enää halua ottaa etäisyyttä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No onko siitä ihastumisesta mitään haittaa? Jos ei ole niin mitä sitten.?
En ymmärrä, mitä haittaa jos ei aiheuta pahaa mieltä kenellekään..Tavallaanhan siitä ei ole haittaa, se ei loukkaa ketään, eikä sen pitäisi antaa sekoittaa päätä. Mutta se haitta siitä on, että itse en oikein sitten ihastu keneenkään toiseen. Yritän kyllä jättää tuon ihastuksen tunteen taka-alalle, mutta..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tavallaanhan siitä ei ole haittaa, se ei loukkaa ketään, eikä sen pitäisi antaa sekoittaa päätä. Mutta se haitta siitä on, että itse en oikein sitten ihastu keneenkään toiseen. Yritän kyllä jättää tuon ihastuksen tunteen taka-alalle, mutta..
Itse en ikinä ajatellut, että voisin kiinnostua kenestäkään työpaikalla muuten kuin ystävämielessä, kunnes niin tapahtui. En jotenkin osannut varoa sitä ollenkaan, kun aikaisemmilla työpaikoilla ei ollut koskaan ketään omaan makuuni. Romanttisia tunteita voi kehittyä aika salakavalasti, jos on sellainen työ missä ollaan paljon tekemisissä työkavereiden kanssa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse en ikinä ajatellut, että voisin kiinnostua kenestäkään työpaikalla muuten kuin ystävämielessä, kunnes niin tapahtui. En jotenkin osannut varoa sitä ollenkaan, kun aikaisemmilla työpaikoilla ei ollut koskaan ketään omaan makuuni. Romanttisia tunteita voi kehittyä aika salakavalasti, jos on sellainen työ missä ollaan paljon tekemisissä työkavereiden kanssa.
Minäkään en tajunnut koko juttua, siis ihastusta, ennen kuin se iski kerralla tajuntaani. Ja sitten oli jo myöhäistä ottaa etäisyyttä ja olla ihastumatta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minäkään en tajunnut koko juttua, siis ihastusta, ennen kuin se iski kerralla tajuntaani. Ja sitten oli jo myöhäistä ottaa etäisyyttä ja olla ihastumatta.
Aika pirullista, eikö vaan? Itse vielä kiinnostun tosi harvoin kenestäkään ja yleensä se menee aina vakavaksi. Olen ilmeisesti todella valikoiva noissa asioissa, vaikka ystäviä ja kavereita on monia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aika pirullista, eikö vaan? Itse vielä kiinnostun tosi harvoin kenestäkään ja yleensä se menee aina vakavaksi. Olen ilmeisesti todella valikoiva noissa asioissa, vaikka ystäviä ja kavereita on monia.
Mä en myöskään ihastu, kun tosi harvoin, tuntuu, että menee vuosia, ennen kuin joku saa mun sydämen sykkimään kiivaasti. En siis ole niitä, jotka joka mutkassa ihastuu. Ja en todella ajatellut, että työkaveriin ihastuisi, mutta niin vaan kävi
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mä en myöskään ihastu, kun tosi harvoin, tuntuu, että menee vuosia, ennen kuin joku saa mun sydämen sykkimään kiivaasti. En siis ole niitä, jotka joka mutkassa ihastuu. Ja en todella ajatellut, että työkaveriin ihastuisi, mutta niin vaan kävi
Pitäisi perustaa vertaistukiryhmä: toteutumattomat työpaikkarakkaudet.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pitäisi perustaa vertaistukiryhmä: toteutumattomat työpaikkarakkaudet.
Tuntuisi ärsyttävän täällä (palstalla) muutamia muita.. Mutta ehkä silläkin uhalla. Ehkä sitten vertaisryhmässä rakastuttaisi ja eletyäisi onnellisina, eikä oltaisi saamattomia. 😁
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuntuisi ärsyttävän täällä (palstalla) muutamia muita.. Mutta ehkä silläkin uhalla. Ehkä sitten vertaisryhmässä rakastuttaisi ja eletyäisi onnellisina, eikä oltaisi saamattomia. 😁
En ymmärrä mitä tarkoitat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mä en myöskään ihastu, kun tosi harvoin, tuntuu, että menee vuosia, ennen kuin joku saa mun sydämen sykkimään kiivaasti. En siis ole niitä, jotka joka mutkassa ihastuu. Ja en todella ajatellut, että työkaveriin ihastuisi, mutta niin vaan kävi
Tuttua juttua. Täällä yksi krooninen työpaikkaihastuja, viidesti(!) olen jo kiinnostunut työkaverista, kaikki eri työpaikoilla. Mitäänhän niistä ei tullut, ylläri joo. Taitaa olla harvinaista, että työpaikalta joku suhde alkaisi tai olisi molemminpuolista, koska siellä ei olla seuranhaussa (muut kuin minä näköjään).
Millä tämän "kierteen" saisi loppumaan. Olen viime vuosina tätä analysoinut ja tullut päätelmään, etten voikaan ihastua muualla kuin työpaikalla koska en käy missään muualla. Elämäni on työ-koti akselilla. No kaupassa käyn ja yhdessä harrastuksessa, missä ei puhuta kellekään mitään. Kahta ystävää tapaan, perheenjäseniä ja sukulaisia joskus. Ei tuossa ole mahdollistakaan ihastua muualla kuin töissä, kun ei missään muualla käy.
Olen ollut etätöissä kotona lähes koko korona-ajan, eikä noita ihastumisia ole tullut, ylläri kun en tapaa ketään työkaveria. Tätä tyyliä aion tavalla tai toisella jatkaa vastakin vaikka oltaisiin toimistolla, eli pidän työkaverit "kaukana", puhun välttämättömät työasiat, en istu kahvihuoneessa, ei mitään ylimääräistä. Luulisi että tällä suunnitelmalla työpaikkaihastumiset lakkaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuttua juttua. Täällä yksi krooninen työpaikkaihastuja, viidesti(!) olen jo kiinnostunut työkaverista, kaikki eri työpaikoilla. Mitäänhän niistä ei tullut, ylläri joo. Taitaa olla harvinaista, että työpaikalta joku suhde alkaisi tai olisi molemminpuolista, koska siellä ei olla seuranhaussa (muut kuin minä näköjään).
Millä tämän "kierteen" saisi loppumaan. Olen viime vuosina tätä analysoinut ja tullut päätelmään, etten voikaan ihastua muualla kuin työpaikalla koska en käy missään muualla. Elämäni on työ-koti akselilla. No kaupassa käyn ja yhdessä harrastuksessa, missä ei puhuta kellekään mitään. Kahta ystävää tapaan, perheenjäseniä ja sukulaisia joskus. Ei tuossa ole mahdollistakaan ihastua muualla kuin töissä, kun ei missään muualla käy.
Olen ollut etätöissä kotona lähes koko korona-ajan, eikä noita ihastumisia ole tullut, ylläri kun en tapaa ketään työkaveria. Tätä tyyliä aion tavalla tai toisella jatkaa vastakin vaikka oltaisiin toimistolla, eli pidän työkaverit "kaukana", puhun välttämättömät työasiat, en istu kahvihuoneessa, ei mitään ylimääräistä. Luulisi että tällä suunnitelmalla työpaikkaihastumiset lakkaa.Viisi kertaa, tulisin hulluksi jos olisi omalla kohdallani. Tämä yksikin kerta on rasittanut ihan uskomattomasti. Itse koen romanttiset tunteet niin, että sellainen tilanteen kehittely on kivaa tiettyyn pisteeseen saakka, mutta jos ei jossain vaiheessa ala jotain konkreettista tapahtumaan syystä tai toisesta, tunnereaktio menee jotenkin yli ja muuttuu enemmän taakaksi. En tykkää sellaisesta kissa-hiiri -leikistä loputtomasti oli työpaikalla tai missä hyvänsä.
Yleensä pääsen kohtuullisessa ajassa yli tunteistani, jos en ole tekemisissä tunteiden kohteen kanssa. Nyt on kuitenkin käynyt toisin, enkä olekaan päässyt yli vaikka kaiken järjen mukaan olisi pitänyt, mikä on kyllä tullut täytenä yllätyksenä itselleni. En ymmärrä yhtään mistä tämä voi johtua ja tunnen itseni lähinnä idiootiksi. Tästä asiasta on vaikea puhua ystäville tai kenellekään, vaikka olisi kyllä siihen mahdollisuuksia. Täällä voi puhua tuntemattomana, eikä kukaan ala päivittelemään, että oletko seonnut tai muuta vastaavaa.
Työkavereiden pitäminen etäällä kuulostaa hyvältä suunnitelmalta, varsinkin jos on taipumus jatkuvasti kiinnostua työkavereista ja vaikka ei olisikaan, koska ei tiedä ikinä milloin se saattoi kohdalle. Mielestäni työkavereihin ihastuminen on kyllä sinänsä ihan ymmärrettävää, koska heidän kanssaan vietetään paljon aikaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viisi kertaa, tulisin hulluksi jos olisi omalla kohdallani. Tämä yksikin kerta on rasittanut ihan uskomattomasti. Itse koen romanttiset tunteet niin, että sellainen tilanteen kehittely on kivaa tiettyyn pisteeseen saakka, mutta jos ei jossain vaiheessa ala jotain konkreettista tapahtumaan syystä tai toisesta, tunnereaktio menee jotenkin yli ja muuttuu enemmän taakaksi. En tykkää sellaisesta kissa-hiiri -leikistä loputtomasti oli työpaikalla tai missä hyvänsä.
Yleensä pääsen kohtuullisessa ajassa yli tunteistani, jos en ole tekemisissä tunteiden kohteen kanssa. Nyt on kuitenkin käynyt toisin, enkä olekaan päässyt yli vaikka kaiken järjen mukaan olisi pitänyt, mikä on kyllä tullut täytenä yllätyksenä itselleni. En ymmärrä yhtään mistä tämä voi johtua ja tunnen itseni lähinnä idiootiksi. Tästä asiasta on vaikea puhua ystäville tai kenellekään, vaikka olisi kyllä siihen mahdollisuuksia. Täällä voi puhua tuntemattomana, eikä kukaan ala päivittelemään, että oletko seonnut tai muuta vastaavaa.
Työkavereiden pitäminen etäällä kuulostaa hyvältä suunnitelmalta, varsinkin jos on taipumus jatkuvasti kiinnostua työkavereista ja vaikka ei olisikaan, koska ei tiedä ikinä milloin se saattoi kohdalle. Mielestäni työkavereihin ihastuminen on kyllä sinänsä ihan ymmärrettävää, koska heidän kanssaan vietetään paljon aikaa."enkä olekaan päässyt yli vaikka kaiken järjen mukaan olisi pitänyt, mikä on kyllä tullut täytenä yllätyksenä itselleni"
Mulla samanlainen tilanne päällä. En pääsee millään ilveellä irti yhdestä työkaverista, vaikkei nähdä enää etätyön takia. Ei olla nähty livenä käytännössä yli vuoteen kuin pikaisesti kaksi kertaa, eikä silloinkaan kovin läheltä. Pidin selvänä että juttu unohtuu kun ei nähdä, mutta eipä unohdu.. En tajua miksi tämä on näin tiukassa, kun ei ole mitään suhteen poikastakaan ollut.. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"enkä olekaan päässyt yli vaikka kaiken järjen mukaan olisi pitänyt, mikä on kyllä tullut täytenä yllätyksenä itselleni"
Mulla samanlainen tilanne päällä. En pääsee millään ilveellä irti yhdestä työkaverista, vaikkei nähdä enää etätyön takia. Ei olla nähty livenä käytännössä yli vuoteen kuin pikaisesti kaksi kertaa, eikä silloinkaan kovin läheltä. Pidin selvänä että juttu unohtuu kun ei nähdä, mutta eipä unohdu.. En tajua miksi tämä on näin tiukassa, kun ei ole mitään suhteen poikastakaan ollut..Kuulostaa tosi oudolta, jos ei pääse yli ihastumisesta vaikka ei tapaa toista vuoteen. Voisiko olla jokin mielenterveyshäiriö vaikka masennus? Ei toi ihan normaalia ole. Ainakin voisi kokeilla hakea apua jostain.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuulostaa tosi oudolta, jos ei pääse yli ihastumisesta vaikka ei tapaa toista vuoteen. Voisiko olla jokin mielenterveyshäiriö vaikka masennus? Ei toi ihan normaalia ole. Ainakin voisi kokeilla hakea apua jostain.
Tosiaan oma kokemus on että normi ihminen pääsee ihastumisesta parissa kuukaudessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"enkä olekaan päässyt yli vaikka kaiken järjen mukaan olisi pitänyt, mikä on kyllä tullut täytenä yllätyksenä itselleni"
Mulla samanlainen tilanne päällä. En pääsee millään ilveellä irti yhdestä työkaverista, vaikkei nähdä enää etätyön takia. Ei olla nähty livenä käytännössä yli vuoteen kuin pikaisesti kaksi kertaa, eikä silloinkaan kovin läheltä. Pidin selvänä että juttu unohtuu kun ei nähdä, mutta eipä unohdu.. En tajua miksi tämä on näin tiukassa, kun ei ole mitään suhteen poikastakaan ollut..Oma tilanteeni on vielä hullumpi. Sen lisäksi ettei mitään ole tapahtunut, emme ole enää ikuisuuksiin olleet edes samassa työpaikassa, joten ei nähdä missään muodossa enää.
Ei tosiaan voi ymmärtää itseään, miten tällainen voi edes olla mahdollista. En ole ikinä ennen reagoinut näin kummallisesti kehenkään ihmiseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tosiaan oma kokemus on että normi ihminen pääsee ihastumisesta parissa kuukaudessa.
En ole ilmeisesti normi-ihminen, mutta ei tässä mistään masennuksesta ole kysymys eikä muustakaan mielenterveysongelmasta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oma tilanteeni on vielä hullumpi. Sen lisäksi ettei mitään ole tapahtunut, emme ole enää ikuisuuksiin olleet edes samassa työpaikassa, joten ei nähdä missään muodossa enää.
Ei tosiaan voi ymmärtää itseään, miten tällainen voi edes olla mahdollista. En ole ikinä ennen reagoinut näin kummallisesti kehenkään ihmiseen.No ehkä vaan joku ihminen on vaikuttanut sinuun syvästi ja olet tykästynyt häneen. Pystytkö ajattelemaan häntä kaverina/ystävänä jos se helpottaisi
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No ehkä vaan joku ihminen on vaikuttanut sinuun syvästi ja olet tykästynyt häneen. Pystytkö ajattelemaan häntä kaverina/ystävänä jos se helpottaisi
Voisin hyvin olla kaveri tai ystävä ja sitä haluaisinkin, mutta hän ei halua olla kaverini. Tiedän koska ehdotin sitä ihan äskettäin. Tietenkin jokainen valitsee itse kaverinsa. Ennen kuin joku kysyy, niin kerron ettei itselläni ole aavistustakaan mistä se johtuu ja mitä olen tehnyt väärin. Mitään riitaa tai edes erimielisyyttä ei ole ollut.
En ymmärrä miten joku voi yksipuolisesti vaikuttaa, kun itse ei ole vaikuttanut häneen millään tavalla, mutta näköjään sekin mahdollista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voisin hyvin olla kaveri tai ystävä ja sitä haluaisinkin, mutta hän ei halua olla kaverini. Tiedän koska ehdotin sitä ihan äskettäin. Tietenkin jokainen valitsee itse kaverinsa. Ennen kuin joku kysyy, niin kerron ettei itselläni ole aavistustakaan mistä se johtuu ja mitä olen tehnyt väärin. Mitään riitaa tai edes erimielisyyttä ei ole ollut.
En ymmärrä miten joku voi yksipuolisesti vaikuttaa, kun itse ei ole vaikuttanut häneen millään tavalla, mutta näköjään sekin mahdollista.Mulla myös käynyt noita, että jonkinlainen jännite ollut työpaikalla joko omalta tai toisen puolelta ja sen jälkeen mennyt kiusalliseksi kartteluksi. Lopuksi ei haluta olla missään tekemisissä. Kerran jopa yksi nainen alkoi kiertää eri lenkkiä työmatkaa, ettei tarvinnut nähdä mua ja toisella kertaa yksi poisti mut fb-kavereistaan ilman syytä ja nämä on totta.. Työpaikkaihastukset on syvältä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mulla myös käynyt noita, että jonkinlainen jännite ollut työpaikalla joko omalta tai toisen puolelta ja sen jälkeen mennyt kiusalliseksi kartteluksi. Lopuksi ei haluta olla missään tekemisissä. Kerran jopa yksi nainen alkoi kiertää eri lenkkiä työmatkaa, ettei tarvinnut nähdä mua ja toisella kertaa yksi poisti mut fb-kavereistaan ilman syytä ja nämä on totta.. Työpaikkaihastukset on syvältä.
Uskomatonta että joku poistaa jostain somesta ilman aihetta. Itse en ole tämän työpaikkanaisen fb-kaveri koskaan ollutkaan.
Mikä ihmisiä oikein vaivaa, ensin halutaan olla tekemisissä ja sitten ei halutakaan.
- Anonyymi
Olen miettinyt työpaikan vaihtamista voimakkaan ihastuksen vuoksi. Ja olen ystävystynyt hänen kanssaan, mutta silti tuntuu hankalalta tai ehkä juuri siksi. Eikä tähän auta mikään, kaikenlaista olen yrittänyt paitsi siis tuota lähtemistä.
- Anonyymi
Ei se auta. Itse vaihdoin ja tunteet säilyivät, enää en vain saanut olla hänen kanssaan tekemisissä.
Kohtaa tunteesi, et niistä muuten pääse. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se auta. Itse vaihdoin ja tunteet säilyivät, enää en vain saanut olla hänen kanssaan tekemisissä.
Kohtaa tunteesi, et niistä muuten pääse.Mitä tarkoitat tunteiden kohtaamisella? Olen ihan sinut asian kanssa, mutta ihastus on varattu, enkä voi siksi mitään tehdä. Raastaa sisältä ihan älyttömästi. Ihastukseni kanssa on ihanaa viettää aikaa, vaikka nyt emme voi nähdä kun hän ei halua. Varmaan parempi niin. Ilmeisesti annan tunteideni vaan olla, kun ei ne laimenekaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä tarkoitat tunteiden kohtaamisella? Olen ihan sinut asian kanssa, mutta ihastus on varattu, enkä voi siksi mitään tehdä. Raastaa sisältä ihan älyttömästi. Ihastukseni kanssa on ihanaa viettää aikaa, vaikka nyt emme voi nähdä kun hän ei halua. Varmaan parempi niin. Ilmeisesti annan tunteideni vaan olla, kun ei ne laimenekaan.
Samaa ihmettelen, miten voi yksinään kohdata tunteensa. Pakko kai antaa tunteiden olla, kun ei niitä tunnu poiskaan saavan millään.
Kummallista tuo ettei ihmiset yhtäkkiä halua nähdä eikä kuulla, vaikka aikaisemmin ei ollut mitään ongelmaa, päinvastoin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä tarkoitat tunteiden kohtaamisella? Olen ihan sinut asian kanssa, mutta ihastus on varattu, enkä voi siksi mitään tehdä. Raastaa sisältä ihan älyttömästi. Ihastukseni kanssa on ihanaa viettää aikaa, vaikka nyt emme voi nähdä kun hän ei halua. Varmaan parempi niin. Ilmeisesti annan tunteideni vaan olla, kun ei ne laimenekaan.
Vähän väärin kirjoitin ja en tajunnut että ihastuksesi on varattu eikä halua nähdä sinua.
Sit kai pitää tunteiden kanssa vaan elää ja odottaa että ne joskus laimenisi.
Miks hän ei sinua halua nähdä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vähän väärin kirjoitin ja en tajunnut että ihastuksesi on varattu eikä halua nähdä sinua.
Sit kai pitää tunteiden kanssa vaan elää ja odottaa että ne joskus laimenisi.
Miks hän ei sinua halua nähdä?En ensin kirjoittanutkaan siitä, että hän on varattu jne. Enkä ole varma, miksei hän halua nähdä. Mahdollisia syitä on muutama, en tässä niitä voi avata. Jään odottamaan tunteiden laimenemista, mutta siinä taitaa kestää kauan, kun näen häntä töissä niin usein.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ensin kirjoittanutkaan siitä, että hän on varattu jne. Enkä ole varma, miksei hän halua nähdä. Mahdollisia syitä on muutama, en tässä niitä voi avata. Jään odottamaan tunteiden laimenemista, mutta siinä taitaa kestää kauan, kun näen häntä töissä niin usein.
Tunteiden laimenemisessa voi kestää uskomattoman kauan, vaikka ei nähtäisikään. Paras ratkaisu tuossa tilanteessa olisi olla kaverillisessa suhteessa, jolloin saisi olla kontaktissa, vaikka ei romanttista suhdetta olisikaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tunteiden laimenemisessa voi kestää uskomattoman kauan, vaikka ei nähtäisikään. Paras ratkaisu tuossa tilanteessa olisi olla kaverillisessa suhteessa, jolloin saisi olla kontaktissa, vaikka ei romanttista suhdetta olisikaan.
Samaa mieltä, mutta ilmeisesti ihastus ei halua hänen kanssa olla tekemissä/nähdä ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Samaa mieltä, mutta ilmeisesti ihastus ei halua hänen kanssa olla tekemissä/nähdä ?
Sitten ei kai voi muuta kuin kärsiä itsekseen. Jokainen päättää kenen kanssa on tekemisissä, eikä yksipuolisesti voi olla kontaktissa. Itselläni on samanlainen tilanne, joten tiedän miltä se tuntuu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sitten ei kai voi muuta kuin kärsiä itsekseen. Jokainen päättää kenen kanssa on tekemisissä, eikä yksipuolisesti voi olla kontaktissa. Itselläni on samanlainen tilanne, joten tiedän miltä se tuntuu.
Helpottavaa kuulla, että on muitakin samassa tilanteessa, vaikkakaan ei tätä surkeutta kenellekään toivo. Olisi kiva kyetä oikeaan ihmissuhteeseen jonkun mukavan naisen kanssa, mutta ihastus se vain pyörii mielessä ja sotkee mahdollisuudet ihastua toiseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Helpottavaa kuulla, että on muitakin samassa tilanteessa, vaikkakaan ei tätä surkeutta kenellekään toivo. Olisi kiva kyetä oikeaan ihmissuhteeseen jonkun mukavan naisen kanssa, mutta ihastus se vain pyörii mielessä ja sotkee mahdollisuudet ihastua toiseen.
Kannattaa vaan alkaa tapaamaan uusia ihmisiä. Kai tämä onneton tunne joskus katoaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kannattaa vaan alkaa tapaamaan uusia ihmisiä. Kai tämä onneton tunne joskus katoaa.
Miten se on mahdollista, jos yksi tyyppi on itselle numero yksi? Tuntuisi väärältä treffi kumppania kohtaan, jos yksi pyörii vain mielessä. Joku sellainen, johon ollut jo vuosia tunteita, mutta jota ei voi saada.
Olen skipannut jo treffitkutsuja tästä syystä, eikä tulisi mieleen lähteä minnekään haku päällä.
Mitä teen, vai olenko ikuisesti sinkku?
Vai voinko mennä treffeille ja koettaa feikata itsellenikin ettei ihastukseni pyöri mielessä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten se on mahdollista, jos yksi tyyppi on itselle numero yksi? Tuntuisi väärältä treffi kumppania kohtaan, jos yksi pyörii vain mielessä. Joku sellainen, johon ollut jo vuosia tunteita, mutta jota ei voi saada.
Olen skipannut jo treffitkutsuja tästä syystä, eikä tulisi mieleen lähteä minnekään haku päällä.
Mitä teen, vai olenko ikuisesti sinkku?
Vai voinko mennä treffeille ja koettaa feikata itsellenikin ettei ihastukseni pyöri mielessä?Miksi pitäisi feikata jotain? Etkö voi vaan mennä treffeille avoimin mielin katsomaan. Niin ainakin itse teen. Ajattelen että jossain vaiheessa tapaa jonkun, jonka kanssa synkkaa molemminpuolisesti ja silloin varmaan onneton ihastuminen häviää.
Muillakin on taustalla erilaisia tilanteita ja treffeillä voi hyvin toisellakin osapuolella olla joku onneton tunne. Eivät ihmiset tule treffeillekään tyhjiöstä.
- Anonyymi
Onpas täällä mollivoittoista kommentointia. Työpaikkahan juuri on yksi parhaista ympäristöistä tutustua ja muodostaa parisuhteita. Missä muualla näkisi toisen arkiminää yhtä luonnollisissa olosuhteissa. Lisäksi on hyödyllistä että molemmat tietävät toistensa työstä, ei tule kotona ihmettelyä työpaineista, työajoista ym. Tuttavapiirissäni yli puolet pareista on syntynyt työpaikalla tai muuten työn kautta ja vakipareja on tullut.
Työpaikkaihastumiset ovat muuten erittäin tavallisia, jostain luin että jopa puolet ihastuu joskus työkaveriin.- Anonyymi
Täällä on vielä järjellistä keskustelua, päinvastoin kuin naapuripalstalla.
Samaa mieltä työpaikkaromansseista ja onhan siitä tehty kyselytutkimuksiakin, että merkittävä osa parisuhteista alkaa työpaikoilla. Toisen työn tuntemisesta on selvää hyötyä. Otetaan esimerkkinä vaikka opettajan työ, sitä härdelliä ei tule tajuamaan kukaan, joka ei vastaavassa työympäristössä ole työskennellyt.
Tinderdeitti: "Ai sä oot opettaja, sulla on sit kauheesti lomaa ja vapaata eikä oo mitään ylitöitäkään"
- Joo yhtä lomaahan tää on.. öööh..
Tinderdeitti: "Eiks opettajat jatkuvasti kyttää muiden puhetta ja käytöstä, et ei tuu mitään virheitä niinku? Mua alkaa vähän ahdistaa, hihih"
- Ööh.. niin alkaa ahdistaa muakin...
Tinderdeitti: "Kerro jotain hulluja juttuja koulusta, siis millasta siellä oikeen on nykyään?"
- Hei mitä jos puhuttaisiin jostain muusta, kun en oo nyt töissä...
Jne, jne, koskee kaikkia töitä ja ammatteja. - Anonyymi
Työpaikkaihastumiset on tavallisia, mutta tottakai kommentointi on mollivoittoista, jos niistä ei ole monelle ollut kuin pelkkää haittaa.
- Anonyymi
Äärimmäisyys on toisen palvelus https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/politiikka/aamiaiskohu-nyt-puhuu-järkyttynyt-päivi-lipponen-joka-vaatii-oikaisua-vnklta-–-”keksinyt-koko-jutun”/ar-AAKqM3q?li=BBr5KbI
Joskus tilipäivänä herää. - Anonyymi
Mulla kokemus työpaikkaihastuksesta. Muhun ihastuttiin ja mulle näytettiin se selvästi. Sen seurauksena mäkin ihastuin ihan tosi paljon. Ilmassa oli flirttiä molemmin puolin. Sitten yhtäkkiä tää, joka oli muhun ihastunut, alkoi vältellä, vaikkei meidän välillä ollut tapahtunut mitään negatiivista. Nykyään saattaa vaihtaa suuntaa, jos näkee mut töissä tai menee jonkinmoiseen paniikkiin, jos oon samassa tilassa hänen kanssaan, ja vaikken ota mitään kontaktia häneen. En ymmärrä, mistä tuo välttely johtuu. Se tekee oman oloni todella kiusalliseksi.
- Anonyymi
Miten se "näytettiin" ? Nää on niin tulkinta kysymyksiäjos sitä ei ole ääneen sanottu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten se "näytettiin" ? Nää on niin tulkinta kysymyksiäjos sitä ei ole ääneen sanottu.
Piirteli mulle sydämiä ja viesteissä oli flirttiä molemmin puolin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Piirteli mulle sydämiä ja viesteissä oli flirttiä molemmin puolin.
Flirttailuakin on monenlaista, jotkut flirttaavat esim. ajankulukseen ja toisilla flirttailu voi liittyä pelkkään seksuaaliseen kiinnostukseen, eikä siinä ole mitään tunteita mukana. Tällainen merkityksetön flirttailu voi joillakin jatkua pitkäänkin ja flirttailun kohde voi mennä siihen vähitellen mukaan.
En osaa sanoa muuta neuvoa kuin välttää jatkossa kaikkea flirttailua ja keskittyä niihin ihmisiin, jotka ovat aidosti ihmisenä kiinnostuneita itsestä ja osoittavat sen. Näin ainakin itse teen. - Anonyymi
Hän on saattanut olla vapaa sun kanssa flirttaillessa ja nyt ehkä parisuhteessa, eikä tästä syystä halua enää flirttailla.
- Anonyymi
Mulle kävi, niin , että ihastuin syvästi työkaveriini.
Kerroin sen avoimesti hänelle.
Hän parisuhteessa ja itse avoimessa suhteessa.
Kerroin, koska en osaa olla jos välillä on jokin selvitämätön asia.
En edes haaveillut suhteesta,koska hän minua kohtaan kaverillinen enemmän, kun ihastunut.
No , kun , kerroin aloin tietoisesti pysyä kauempana hänestä, sekä pidin muutenkin etäisyyttä.
Syy on se, että en tahdo ahdistaa häntä.
Pelkään myös, että hän tulkitsee sanomiseni väärin, tai pahoittaa mielensä,kun osoitan kiinnostusta.
Itse olen ihan solmussa,kun edellinen tahtoisin olla kiinnostunut hänen elämästään ja kuulua siihen,mutta jokin jarru iski minuun.
edelleen, että olemme kavereita, mutta tällä menolla muutun hänelle ilmaksi.
Sisimmässäni puristaa, mutta asian esille ottaminen on sekin mielestä ahdistelua.
Jos tunnistat minut,
niin anteeksi.
Mitään niin kaunista,
kuin sinä ei ole koskaan ollut elämässäni,
enkä tahdo sinua menettää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mulle kävi, niin , että ihastuin syvästi työkaveriini.
Kerroin sen avoimesti hänelle.
Hän parisuhteessa ja itse avoimessa suhteessa.
Kerroin, koska en osaa olla jos välillä on jokin selvitämätön asia.
En edes haaveillut suhteesta,koska hän minua kohtaan kaverillinen enemmän, kun ihastunut.
No , kun , kerroin aloin tietoisesti pysyä kauempana hänestä, sekä pidin muutenkin etäisyyttä.
Syy on se, että en tahdo ahdistaa häntä.
Pelkään myös, että hän tulkitsee sanomiseni väärin, tai pahoittaa mielensä,kun osoitan kiinnostusta.
Itse olen ihan solmussa,kun edellinen tahtoisin olla kiinnostunut hänen elämästään ja kuulua siihen,mutta jokin jarru iski minuun.
edelleen, että olemme kavereita, mutta tällä menolla muutun hänelle ilmaksi.
Sisimmässäni puristaa, mutta asian esille ottaminen on sekin mielestä ahdistelua.
Jos tunnistat minut,
niin anteeksi.
Mitään niin kaunista,
kuin sinä ei ole koskaan ollut elämässäni,
enkä tahdo sinua menettää.Sanahelinää. jotain adrenaliinia hakemassa muualta ja tämän pitäis olla romanttista ja imartelevaa toisesta. 😂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mulle kävi, niin , että ihastuin syvästi työkaveriini.
Kerroin sen avoimesti hänelle.
Hän parisuhteessa ja itse avoimessa suhteessa.
Kerroin, koska en osaa olla jos välillä on jokin selvitämätön asia.
En edes haaveillut suhteesta,koska hän minua kohtaan kaverillinen enemmän, kun ihastunut.
No , kun , kerroin aloin tietoisesti pysyä kauempana hänestä, sekä pidin muutenkin etäisyyttä.
Syy on se, että en tahdo ahdistaa häntä.
Pelkään myös, että hän tulkitsee sanomiseni väärin, tai pahoittaa mielensä,kun osoitan kiinnostusta.
Itse olen ihan solmussa,kun edellinen tahtoisin olla kiinnostunut hänen elämästään ja kuulua siihen,mutta jokin jarru iski minuun.
edelleen, että olemme kavereita, mutta tällä menolla muutun hänelle ilmaksi.
Sisimmässäni puristaa, mutta asian esille ottaminen on sekin mielestä ahdistelua.
Jos tunnistat minut,
niin anteeksi.
Mitään niin kaunista,
kuin sinä ei ole koskaan ollut elämässäni,
enkä tahdo sinua menettää.Kerroit ja hän ei vastannut tunteisiin? Kerroit ja mitä tapahtui? Eihän hän voi olla kuin mitään ei olisi tapahtunut kun tietää sinun tunteistasi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sanahelinää. jotain adrenaliinia hakemassa muualta ja tämän pitäis olla romanttista ja imartelevaa toisesta. 😂
Samaa mieltä. Varattujen kiinnostus ei ole imartelevaa kenellekään. Lähinnä se on loukkaus, varattu mieltää että tuolle kelpaa mitkä tahansa rippeet.
Mikäli joku on aidosti kiinnostunut, hän lähestyy toista arvostavasti, haluaa tietää mahdollisimman paljon tunteidensa kohteesta sekä hänen elämästään eli tutustua ja mikä olennaista, ehdottaa nopeasti treffejä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Samaa mieltä. Varattujen kiinnostus ei ole imartelevaa kenellekään. Lähinnä se on loukkaus, varattu mieltää että tuolle kelpaa mitkä tahansa rippeet.
Mikäli joku on aidosti kiinnostunut, hän lähestyy toista arvostavasti, haluaa tietää mahdollisimman paljon tunteidensa kohteesta sekä hänen elämästään eli tutustua ja mikä olennaista, ehdottaa nopeasti treffejä.Tässä hyvä huomio. Kiinnostunut ehdottaa haluaa tutustua ja ehdottaa treffejä. Muu on turhaa ajantappoa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä hyvä huomio. Kiinnostunut ehdottaa haluaa tutustua ja ehdottaa treffejä. Muu on turhaa ajantappoa.
Johan tuli monta ehdotusta, mutta tosiaan kiinnostunut tekee konkreettisen ehdotuksen.
- Anonyymi
Älkää uskoko näitä jotka sanoo, ettei työpaikkajutuista tule mitään. Meidän suhde alkoi työpaikalla tooosi romanttisesti, lopuksi melkein meni saippuaoopperaksi. Kaikkien käänteiden ja mutkien jälkeen ollaan onnellisesti yhdessä!
- Anonyymi
Ihana kuulla. Koskaan ei voi tietää missä kohtaa elämänsä rakkauden.
Väkisin ei tule mitään tai jos molemmilla ei ole sanat ajatukset (suhteesta). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihana kuulla. Koskaan ei voi tietää missä kohtaa elämänsä rakkauden.
Väkisin ei tule mitään tai jos molemmilla ei ole sanat ajatukset (suhteesta).Ei kai kukaan normaali yritä suhdetta väkisin. Meillä ainakin oli ihan selvää, että molemmat on rakastuneita, näkyi nimittäin kauas ja haluttiin koko ajan olla toisen seurassa. Tuntui heti oikealta ja erilaiselta kuin muiden kanssa. Oltiin niin innostuneita, että työtkin meni helposti kun oli hyvä fiilis.
Työpaikka on hyvä rakkauden löytämiseen, tiedän muitakin pareja monta joilla työpaikalta alkanut rakkaustarina, jotkut olleet jo kymmeniä vuosia yhdessä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kai kukaan normaali yritä suhdetta väkisin. Meillä ainakin oli ihan selvää, että molemmat on rakastuneita, näkyi nimittäin kauas ja haluttiin koko ajan olla toisen seurassa. Tuntui heti oikealta ja erilaiselta kuin muiden kanssa. Oltiin niin innostuneita, että työtkin meni helposti kun oli hyvä fiilis.
Työpaikka on hyvä rakkauden löytämiseen, tiedän muitakin pareja monta joilla työpaikalta alkanut rakkaustarina, jotkut olleet jo kymmeniä vuosia yhdessä."Työpaikka on hyvä rakkauden löytämiseen" Älä muuta sano, itse tuskin olisin ikinä pariutunut ellei olisi tavattu työpaikalla. Ihan toista kuin joku random etsintä bileistä tai joltain sivustoilta, niistä mitään tuu koskaan.
- Anonyymi
Kuulostaa hienolta:) Itsekin tiedän monia työpaikalla syntyneitä kestäviä parisuhteita. Kyllä tilanne etenee oikeaan suuntaan ennemmin tai myöhemmin, jos tunne on molemminpuolinen. Ellei ole, ei auta muu kuin jättää asia sikseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuulostaa hienolta:) Itsekin tiedän monia työpaikalla syntyneitä kestäviä parisuhteita. Kyllä tilanne etenee oikeaan suuntaan ennemmin tai myöhemmin, jos tunne on molemminpuolinen. Ellei ole, ei auta muu kuin jättää asia sikseen.
Tämä kommentti on toivoa antava. Ehkä minä voin jäädä odottelemaan oikeaa hetkeä. Uskon ja toivon, että tunne on molemminpuolinen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä kommentti on toivoa antava. Ehkä minä voin jäädä odottelemaan oikeaa hetkeä. Uskon ja toivon, että tunne on molemminpuolinen.
Me myös tavattiin työpaikalla, oikea hetki on kun tajuaa haluavansa suudella työkaveria;) Siinä ei enää muuta voi kun pyytää treffeille ja loppu on historiaa.. Pienimuotoisen kaveripiirin gallupin tulos: ei mene puolta vuottakaan päätyä tähän pisteeseen. Kaveripiirissä kolme muutakin työpaikkaperäistä paria😂
- Anonyymi
Mitä työpaikkaihastuksille kuuluu vai onko kesälomatauko?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?
Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https2732843En sitten aio sinua odotella
Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e751506- 431460
Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"
Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan341240En vain ole riittävä
Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o251177Kuka sinä oikeen olet
Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej471170Hei, vain sinä voit tehdä sen.
Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change61170Oon pahoillani että
Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(431109- 191036
Ihan mielenkiinnosta kyselen...
Kun olen huomannut, että omat sähköpostit sakkaavat, puhelut eivät yhdisty jne. että missähän mahtaa olla vika? Osaisko141003