Onko yleistä, että moottorilla ajettaessa vene puoltaa voimakkaasti vasemmalle? Eli peräsimessä on painetta kokoajan ja kun pinnasta irrottaa niin hyökkää heti vasemmalle? Kun kytkee vaihteen pois, niin silloin menee stabiilisti. Potkurivirta vaikuttaa puollon?
Moottoriajossa puoltaa vasemmalle?
Anonyymi
701325
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 70
Vanhimmat
Ei ole, mutta miljoona erilaista potkuri- ja peräsinjärjestelyä. Millainen sinulla on? Mikä vene? Varmaankin akseliveto. Miten kaukana peräsimestä potkuri on? Miten lähellä pohjaa ja missä kulmassa?
Yhdestä reilusti puoltavasta olen kuullut. Se oli seurakaverilla ja taisi puoltaa myös purjehdittaessa. Yritti rakannella läppiä köliin jne, mutta taisi jäädä ratkaisematta ennen kuin lopetti purjehtimisen.
Ilmiö on tunnettu
On tavallista
Ei ole tavallista.
Siirrä kaljatynnyrit toiselle laidalle.
Nykyinen pitkäkölinen ruoriohjattu kiinteälapaisella menee suoraan -myös pakilla. Edellinen eväkölinen pinnaohjattu akselivedolla ja taittuvalapaisella kampesi vasempaan niin että piti ohjata koko ajan.
Ei toivottavaa, mutta melko yleistä. Akselilinja asennetaan vinoon tämän välttämiseksi, mutta jos ja yleensä kun tuo kulma ei satu ihan oikeaan, niin kampeaahan se.
Missä purjeveneessä akseli on tahalleen vinossa? En ole koskaan moista nähnyt.
Kyllä minunkin vene saattaa kääntyä jyrkästi moottoriajossa, mutta ei siinä painetta ratissa ole eikä käänny heti. Sitten kun lähtee kääntymään jyrkkenee nopeasti.
Täysin eri juttu kuin aloittajan mainitsema. Pakko olla jonkinlainen prop-walk juttu. Silloin potkurivirran pitäisi osua puolittain skegiin tai peräsimeen. Pohjaan se ei voi osua, kun akseli on aina pohjaan nähden alaviistossa eli osuu pohjaan vain pakilla.
Enpä nyt muista mikä vene mutta olen nähnyt ikään kuin vähän epäsymmetrisesti sijaitsevan akselin purkkarissa telakkahallissa jossa oma paatti on. Olisko ollut joku vanhempi HR tai vastaava puolipitkäkölinen.
Öö, tuota. Potkurivirta taitaa osua väkisinkin peräsimeen, koska peräsin on taaempana. Ja peräsimen edessä olevaan skegiin myös jos sellainen on. Mä kyllä käsitän asian niin että akselin/potkurin pyörimissuunta vaikuttaa kääntymistaipumukseen. Eväkölinen akselivetoinen ei mennyt pakilla hyvin kuin toiseen suuntaan. Ja potkurinlapa itsessään aiheuttaa osan tärinästä käydessään ylimmässä kohdassa kun vesi puristuu kasaan rungon ja lavan kärjen välillä. Näin selitti eräs veneenrakentaja.
Akselivetoisen prop-walk pakilla on hyvin tunnettu ilmiö ja johtuu potkurivirran osumisesta runkoon. Vetolaitteella ilmiö on huomattavasti lievempi. V-pohjaisella akselivetoisella voimakkaimmillaan, varsinkin matalalla kölillä eli juuri pitkäkölisien tyypillisillä piirteillä.
Ilmiö vaatii sen että potkurivirtauksen ylä- ja alareuna osuvat veneeseen kovin erilailla. Pakilla potkurivirtauksen yläreuna painaa venettä sivulle. Venehän vetää siihen suuntaan, jonne kuvitteellisesti alareunastaan maata kuopiva potkuri vetäisi. Silloin yläreunan virtaus on vedon suuntaan pyörivää ja se työntää runkoa sivulle.
Eteen ajettaessa potkurivirta suuntautuu pois rungosta ja skegistäkin jolloin vastaavaa ilmiötä ei yleensä tule. Peräsimeen yleensä osuu melko symmetrisesti eli ylä- ja alareuna kumoavat toisensa. Matala peräsin kaukana potkurista voisi osua vain potkurivirtauksen yleäreunaan, jolloin siis peräsimeen tulisi reilu sivuttaisvoima.
Potkurivirta on aika putkimainen ja halkaisija potkurin halkaisijan suuruusluokkaa aika pitkälle potkurista ellei osu ennen sitä johonkin.
Siksi kysyinkin millainen konfiguraatio aloittajalla on.
Eväkölinen vene, akselivetoinen, ja Volvon taittolapapotkuri. En oikein osaa arvioida etäisyyttä peräsimeen. Sitä lähinnä mietin, että jos olis peräsin esim vinossa, niin kai vene puoltaisi myös moottori sammutettuna. Nyt menee ihan stabiilisti, paitsi moottoriajossa.
Huomasin että pakilla kun surauttaa jarruttaen rantautumiskuvioissa, niin ihan kiitettävän voimakkaasti vie perää vasemmalle silloin. Mutta pakilla tapahtuva prop-walk ilmiö on oma lukunsa, sen voimakkuus ei ilmeisesti kulje mitenkään käsikädessä tän ajossa puoltamisen kanssa..
Sama ilmiö meikämannella eteenpäin ajaessa, myös Volvon taittolapapotkuri, kolmilapainen. Väännön takia voi ajaa seisten niin, että pinna nojaa jalkaan. Vapaalla ja purjehtiessa voi ohjata vaikka pikkurillillä.
Hyvä kuulla, ihan samat meiningit!
Kyllä+se+luultavasti+kulkee+käsi+kädessä.+Prop-walkin+voimakkuus+riippuu+potkurista+huomattavan+paljon.++Tässä+on+testikin+siitä:+https://www.darglow.co.uk/the-ultimate-propeller-test-10-things-to-know/
Useassa venetyypissa akseli ei ole peräsimen kanssa linjassa eli "vinossa", syy; akseli voidaan irrottaa purkamatta perasinta.
Nettiveneessä on myynnissä cheoy Lee 41. Siinä nyt ainakin potkuriakseli on snadisti paaran puolella. Ei siis keskellä venettä.
Provo?
Vanhassa Kings cruiser 33 oli ainakin akseli hieman pois linjasta, akselia ei saisi muuten vedettyä ulos kun ottaa skegiin...
Erityisesti uppoumarunkoisissa ja siis yleensä raskaammissa ja hitaammissa joissa potkuri on kooltaan nopeita veneitä suurempi, tämä vaikutus tulee esiin selvästi. Parhaiten se on havaittavissa peruutettaessa ja sen ominaisuuden kun tuntee, sitä voi hyödyntää laituriinajossa tms. Itse olen ajanut mm. hinaajaa jossa tuo oli ihan selvää, samoin pienempää hidasta fiskaria jossa oli samainen reilu sivullevääntö jopa eteenpäin ajettaessa. Jos potkuri on ns. oikeakätinen eli pyörii menosuuntaan katsottuna myötäpäivään, peruutettaessa se vääntö pyrkii kääntämään venettä, jos edelleen takaa menosuuntaan katsotaan, vasemmalle.
Mikä tämän tekee ja aiheuttaa, se on niinkin pieni tekijä kuin sellainen, että potkurin lavat ovat ala- asennoissaan, eli syvemmällä vedessä ollessaan vähän tehokkaammat kuin yläasennossaan eli lähempänä veden pintaa.
Vaikka vedessä paine ei paljon muutu esim. halkaisijaltaan metrisen potkurin osalla, siis kun mennään vaikka metrin syvyydestä kahden metrin syvyyteen, se muuttuu juuri sen verran että se aikaansaa tämän ilmiön. Tarkoittaahan metrillä syvemmälle meno sentään 0,1 bar suuruista veden paineen nousua.
Ihan perusasioita jotka veneilijänkin olisi tiedettävä.
Ihan perusasia tosiaan se, ettei veden hydrostaattisella paineella ole tuon kanssa mitään tekemistä. Ei se vaikuta mitenkään lavan ja veden välisiin voimiin. Poikkeuksena kavitointi, johon se vaikuttaa, mutta vain vähän ja prop-walk ei johdu kavitoinnista.
Tuossa jo selitin aiemmin mistä prop-walk johtuu.
Tuo hydrastaattisen paine-eron merkityksettömyys sivuttaisvedossa ei ole kyllä loppuun kaluttu juttu. Aiemmin tästä väännettin pitkä ketju.
Lukuja pöytään. Montako newtonia potkuriin kohdistuu sivuttaisvetoa sen pyöriessä hydrostaattisen paine-eron takia ja toisaalta montako newtonia on pohjan epäsymmetrisyyden vaikutus.
Potkurin pyörimisen aiheuttama sivuttaisveto menee kokemuspohjaisesti niin systemaattisesti potkurin pyörimissuunnan kanssa yksiin, että pohjan muodon on vaikea uskoa syyksi.
Jos potkuriakseli on pitkittäissuuntaan nähden vinossa, potkurivirran vaikutus sivuttaisvetoon on mitä ilmeisin.
Tuossahan+linkkasin+mittaustuloksia,+joissa+sivuttaisveto+oli+9-16%+peruutusvoimasta.+Noin+suuri+sivuttaisvoima+vastaisi+5-9+astetta+vinossa+olevaa+vetosuuntaa+eli+potkuriakselia.+Ehkä+sellaisiakin+on,+mutta+hyvin+harvinaisia+ne+ovat.
Mutta kerropa vaikka sinä miksi käytännössä jokaisen hinaajan perä jokaisessa peruutustilanteessa pyrkii kääntymään yhteen ja samaan suuntaan? Onko niissä kaikissa akselilinjaus vinossa ja sattumoisin vielä aina sellaiseen suuntaan vinossa että peruutettaessa syntyy myötäpäivään pyörivällä alusta oikealle ja vastapäivään pyörivällä potkurilla vasemmalle kampeava voima?
Vai onko niistä kaikista rakennusvaiheessa tehty muotopuolia ja vieläpä siten, että ne aina ja jokaisen aluksen kohdalla käyttäytyvät noin suhteessa potkurin pyörimissuuntaan?
Kumpi on edellisiin kahteen kysymykseen ainoa oikea vastaus: Kyllä vai ei?
Laivatekniikkaa ja merenkulkua opiskelleena joudun uudelleen paljastamaan että ko. tekijä on seurausta välillisesti veden muutoksesta mitä syvemmälle vedessä mennään ja välittömästi se on seurausta paineen muutoksen aiheuttamasta veden tiheyden muutoksesta.
Joihinkin pintapotkureihin tms. en ota kantaa, EVVK.
Johan sen olen tässä ketjussa kertonut. Mutta yritetään vielä vääntää rautalangasta.
Oikeakätinen potkuri pyörii pakilla vastapäivään ja vie venettä vasemmalle. Potkurin aiheuttaa virtauksen, joka on potkuriakselin suuntainen, mutta myös pyörii samaan suuntaan kuin potkuri. Siis potkurista lähtevän putkimaisen virtauksen yläosassa on komponentti vasemmalle ja alaosassa oikealle.
Tuo yläosa osuu runkoon ja köliin työntäen sitä vasemmalle. Alaosa ei voi osua runkoon, mutta saattaa osua köliin. Osittain menee kuitenkin aina kölin alta. Ei siis synny yhtä suurta voimaa oikealle ja kokonaisvoima on vasemmalle.
Eteenpäin ajettaessa potkurivirtaus ei (juuri) osu runkoon edes vetolaitteen vaakasuoralla akselilla, koska perässä runko nousee. Akselivetoisessa lisäksi potkurivirta suuntautuu alaviistoon pois rungosta.
Siksi sivuttaisvetoa ei käytännössä ole eteenpäin ajettaessa. Erityisesti sitä ei ole perämoottorilla, joka on peräpeiliin peräsimen taakse asennettu.
Jos kyse olisi hydristaattisesta paineesta, noin asennettu perämoottori aiheuttaisi yhtä voimakkaan sivuttaisvedon kuin akseliveto pakilla ja myöskin akselivedon ja vetolaitteen välillä ei olisi eroa.
Olet 100- prosenttisen väärässä runkoteorioinesi, varsinkin kun et kykene selittämään sitä miksi monissa erityisesti uppoumarunkoisissa veneissä, käytännössä kaikissa jos asiaa riittävän tarkoin seurattaisiin ja tutkittaisiin, syntyy voima joka pyrkii viemään perää tiettyyn suuntaan ja samalla kääntämään koko venettä?
Putkimaisista ulosvirtauksista voidaan puhua, jos välttämättä niin halutaan, esim. suihkuturbiinien tapauksissa, uppoumarunkoisen moottoriveneen tai laivan tapauksissa osa virtauksesta alkaa levitä enemmän tai vähemmän välittömästi irrottuaan potkurin lavasta.
Tuossahan sen jo selitin. Potkurivirtauksesta syntyvä sivuttaisvirtaus pohjaa vasten tietysti hidastuu keulaa kohti ja keula myös nousee, joten voima on suurempi veneen perässä kuin keulassa. Perä siis myös kääntyy, mutta ainakin oma veneeni siirtyy myös kokonaisuudessaan sivulle eikä ainoastaan käänny kuten keulapotkurilla.
Potkurivirta tietysti leviää jonkin verran, muttei kovin nopeasti. Juuri potkurin kohdalle se supistuu ja sitten leviää ja hidastuu hissukseen.
Kokeile laittaa reilusti pakkia keula kiinni laiturissa ja käy katsomassa keulassa virtausta. Siellä se tietysti on jo osunut runkoon, mikä levittää sitä.
Tässä vielä kuva lasketusta potkurivirtauksesta avoimessa vedessä:
https://ars.els-cdn.com/content/image/1-s2.0-S0045793012004549-gr12.jpg
Itsekin olen noita laskenut ja suorittanut myös useamman laivahydrodynamiikan kurssin Aalto yliopistossa (no oli TKK vielä silloin).
Potkurivirta uppoumarunkoisissa hitaissa veneissä ja laivoissa alkaa levitä välittömästi virtauksen jätettyä potkurin siiven, mitään kuvittelemiasi hiatusmomentteja asiaan ei ollenkaan sisälly. Virta tietysti leviää jonkin verran, jep, ja paljonko on "jonkin verran"? Virtauksenhan piti olla niin putkimainen?
Laivahydrodynamiikka...Mitä muita laivateknisiä kursseja olet suorittanut?
”Vaikkapa tällä laskurilla voi kokeilla miten paljon paine vaikuttaa veden tiheyteen:
https://www.omnicalculator.com/physics/water-density
Muutos 1->1,03 bar ei näy vielä toisessa desimaalissa eli 998,34 kg/m3 tulee molemmill. 1,1 bar eli metrin syvyys antaa sitten jo 998,35 kg/m3”
Ja mitähän tekemistä tällä on asian kanssa? Paineen riippuvuudella tarkoitetaan veden hydrostaattisen paineen riippuvuutta syvyydestä. Paine-ero ylä ja ala-pinnalla ei riipu ilman paineesta jne. Viittaaminen täysin toissijaiseen linkkiin ei anna esittäjästä kovinkaan vahvaa kuvaa.
Mitä itse asiaan tulee, se on vielä kesken
Millä tavalla kuvittelit hydrostaattisen paineen johonkin vaikuttavan? Vai mitä yrität sanoa?
Minä en keksi kuin kaksi vaikutusta eli muutos veden aineominaisuuksiin ja kavitointiin. Tuo laskuri osoittaa, että tiheys ei muutu havaittavasti hydrostaattisen paineen muutoksesta. Ei muutu myöskään viskositeetti. Siipiprofiilin ja nesteen tai kaasun välinen voima on suoraan verrannolinen tiheyteen ja riippuu myös hiukan viskositeetista, joka vaikuttaa Reynoldsin lukuun.
Näin niin kauan kun ei olla lähellä äänennopeutta eikä nesteessä tapahdu faasimuutoksia (kavitointi) tai ole kaasua (ilmaa). Kohtuu kierroksilla purjeveneen potkurissa ei tapahdu kavitointia eikä siellä ole ilmaa, joten nämä asiat voi unohtaa sivuttaisvetoa selittävinä.
Siis ko. tilanteessa potkurin lavan ja veden väliset voimat eivät muutu kierroksen aikana, ainakaan hydrostaattisen paineen takia.
Tästä prop walk asiasta oli täällä kova vääntö ja tuota rungon osuutta suurimpana syyllisenä sivuvetoon peruutettaessa, toi eräs palsta-asiantuntija erittäin voimakkaasti esille.
Minä olin lukenut kansainvälisistä lähteistä, että potkuri pitkän akselin päässä, eli pitkällä perässä olisi ollut suurin sivuvedon syy.
No siinä saatiin pitkä ketju aikaiseksi ja siitä innostuneena otin yhteyttä Aalto yliopiston laivanrakennuksen opettajaan ja vaadin kansantajuisen selvityksen sivuvedosta kun peuutetaan akselivetoisella veneellä.
Sain sieltä seuraavan yksinkertaistetun vastauksen.
”Pinnan lähellä oleva lapa menettää tehoa aaltoilun muodostamiseen”
Tuosta voi jokainen lähteä asiaa purkamaan. Minäkin olen lukenut useista venekoulutusoppaista, että syvällä käyvä lapa kuopaisee vettä voimakkaammin kuin ylempi lapa, joten noissakin kirjoituksissa vaikuttaisi olevan jotain siementä takana.
Tosin tämä yliopiston mies ei noita puheita hyväksynyt kun kerroin tuollaisia lukeneeni, vaan hän painotti erityisesti tuota yllä esitettyä lainausta.
T. Propelli kävely
Laivoissa, varsinkin rahtilaivoissa, tilanne voi olla erilainen. Potkurihan saattaa noissa olla osittain näkyvissä ja ei ole samalla lailla syvällä rungon alla kuin purjeveneissä. Potkurit ovat myös hyvin suuria sekä runkoon nähden että absoluuttisesti.
Tällöin voi potkuriin päästä ilmaa ja potkuri vaikuttaa myös oleellisesti laivan muodostamaan aaltoon. Laivoissa myös aksilevedossa potkurille tuleva virtaus on pahasti häiriitynyt eli ei ole lainkaan symmetrinen. Tämä johtuu siitä, että potkuri on "upotettu runkoon". Purjeveissä yleensä akseli on pohjan alapuolella, potkuria ei ole mitenkään huomioitu runkomuodossa, ja potkuri toimii lähes häiriintymättömässä virtauksessa.
Laivoissa voi siis tulla muitakin syitä, jotka eivät ole oleellisia purjeveneissä.
Unohda propppisi ja walkkisi. Muuten, ne yliopistojen miehet eivät toistaiseksi ole suunnitelleet kai ensimmäistäkään ihan aikuisten oikeasti jopa rakennettua laivaa? Jos joku tietää poikkeuksen kertokoon sen täällä jos tätä lukemaan osautuu.
Voi olla, voi olla, en tiedä mutta voi olla...
Laivoissa, sitä selkeämmin mitä suuremmista ja suuremmilla konetehoilla varustetuista aluksista on kyse, potkurin kätisyyden aiheuttama sivuttaisvääntö on käännöksissä osattava huomioida, vaikutus tulee voimakkaimmillaan esiin hitaissa nopeuksissa ja juuri hitailla nopeuksillahan kapeissa väylän osissa mennään. Kun mainitsen suuren konetehon, suurta konetehoa ei tietenkään käytetä hitailla nopeuksilla mutta jos ja kun aluksessa on suuri koneteho, siinä on yleensä myös suuri potkuri ja se sama potkuri siellä on kaiken aikaa. Potkuri voi olla siipikulmiltaan säädettävä mutta sen siipien pituudet ovat ja pysyvät samoina. Jos kyseessä on kaksimoottoriasennus, potkurit yleensä pyörivät vastakkaisiin suuntiin, olisiko tällä jokin selitys ja tarkoitus...?
nim. Voi kukka
Niistä yliopistoista valmistuneet käytännössä kaikki laivat suunnittelee niiden yliopistomiesten oppien mukaan.
Jos tehtäisiin vaikka seuraava koe: Kaksi tismalleen samanlaista halkaisijaltaan vaikka 2 metristä potkuria ja kaksi tismalleen 4000 kW:n moottoria asennetaan ns. paaluvetotilanteeseen siten, että toisen keskiö on sanokaamme kolme metriä ja toisen kahdeksan metrin syvyydessä. Mitä ihmettä nämä mittaukset paljastavatkaan?
Voisiko veden paineen 0,5 bar ja sitä siitä edelleen seuraavalla veden tiheyden erolla mitään vaikutusta lopputulemaan?
Voi olla vaikutusta kavitaatioon ja sen kautta työntövoimaan ja tehontarpeeseen tietyllä kierrosluvulla.
Mutta kavitaatio ei ole syy sivuttaisvetoon, jota esiintyy myös pienillä kierroksilla, jolloin potkuri ei taatusti kavitoi lainkaan.
Veden fysikaaliset ominaisuudet muuttuvat olemattoman vähän 0,5 bar paine-erossa. Eli pitää olla todella tarkka mittaus, että ero tulisi näkyviin paaluvetotestissä. Ilmeisesti asia on kansanviisaudella yhtä vaikea käsittää kuin nostovoiman synty siipiprofiilissa.
Kinaaminen kannattaa aina, oli niitä omia perusteluja tai ei, milloin perustelet väitteesi? Kerron sinulle kummallisen asian: Olen ollut mukana kun isolle jäänmurtajalle on tehty täyden tehon paaluvetokoe sekä tilanteessa jossa siinä oli polttoainetta tankeissa vain nimeksi eikä esim. vesitankeissa vettä ollenkaan että tilanteessa jossa tankeissa oli polttoainetta noin 1500 tonnia ja vettä makeavesitankit täynnä.
Selvyyden vuoksi kerron että potkuri oli kokonaan vedessä myös em. ensimmäisessä tilanteessa...Mitä huomattiin kun oli ihan riittävän tarkat mittaukset...
0,5 bar vaikuttaa jo valtavasti kavitaatioon eli kavitointi alkaa paljon suuremmalla työntövoimalla potkurin ollessa syvemmällä. Reilummin kavitoidessa työntövoima alenee samalla kierrosluvulla.
On täysin tarpeetonta sotkea kavitaatiota tähän asiaan. Varsinkin hyötyajoon tarkoitetut potkurit pyritään suunnittelemaan ja valmistamaan niin ettei kavitaatiota ollenkaan synny. Raskaan ja hitaan aluksen kavitoimattoman potkurin vastakohtana voidaan pitää kilpaveneissä käytettyjä ns. superkavitoivia pintapotkureja mutta näillä veneillähän ainoa idea onkin päästä hetken aikaa eteenpäin mahdollisimman lujaa vauhtia.
Mikä ihme tuo on, että jäänmurtajalla saadaan ero näkyviin. Aivan kuten Aalto-yliopiston mies selitti. Samat tekijät vain loistavat poissaolollaan purjeveneen potkurin tapauksessa.
Purjeveneen potkurit eivät kavitoi. Muutoin hydrostaattinen paine on aivan sama lavan etu- ja takapuolella ja veden tiheyden muutos potkurin halkaisijalla on vain teoreettisesti laskettavan suuruinen. Uskomuksilla eivät asiat selviä, mutta tutkittua ja teoriat toteuttavaa tietoakin on.
Kyllä+purjeveneen+potkurit+kavitoivat,+mutta+vain+lähellä+täyttä+tehoa+ja+erityisesti+paaluvedossa.+Eikä+yleensä+kavitoi+pahasti,+mutta+ihan+tyypillisesti+Burrillin+10%+kriteeri+ylittyy+täysillä+kierroksilla+vauhdissa+ja+vielä+paljon+pahemmin+paaluvedossa.+Tuolloin+siis+yli+10%+imupuolesta+kavitoi.
Joo, erityisesti paaluvetotilanteissahan sitä purjeveneen moottoria varsin käytetäänkin?
Potkurin luisto eli teoreettisen ja käytännön etenemänopeuden erotus ei ole sama asia kuin kavitaatio, menevätkö nämäkin sekaisin...
Kavitaatio aiheuttaa potkuriin myös materiaalia kuluttavia voimia, laivat voivat olla ajossa useita vuosia ja tuhansia ja taas tuhansia tunteja huoltotelakointien välillä, jos niiden potkureissa esiintyisi kavitaatiota, huut hemmettiinhän niistä lavat kuluisivat siinä ajassa ja niillä käyttötuntimäärillä...
Sivuttaisveto pakilla esiintyy paaluvedon kaltaisessa tilanteessa ja mainittiin myös hinaajan paaluvetomittaus. Siksi mainitsin, että tuolloin kavitoi kovilla kierroksilla. Mutta en usko, että sillä on mitään tekemistä sivuttaisvedon kanssa.
Kavitointia on monenlaista ja vain osa johtaa potkurin kulumiseen. Niissäkin on eri asteita. Esimerkiksi sotalaivoille voidaan sallia suurempi kavitointi kuin hinaajille johtuen eri käyttöprofiilista.
Sinä et ilmeisesti ole kuullutkaan Burrill-kavitaatiokriteeristä?
Pakilla paaluvedossa, jep!
Sotalaivojen käyttöprofiili, jep jep!
Edellinen eväkölinen ja akselivetoinen vene kääntyi koneajossa välittömästi, jos päästi pinnasta irti. Ja pinnassa tuntui pieni paine. Autopilotin korvikkeena toimin levangin säätököysi siansorkalla pinnaan kiinnitetttynä. Nykyisessä veneessä sama konfiguraatio, mutta puolto on hädin tuskin havaittava. Mutta kyllä sekin hiljalleen kääntymään lähtee.
Mulla on akseliveto ja tuplaperäsimet.
En kyllä muista, vetääkö eteenpäin ajaessa johonkin suuntaan, pinnasta irti päästäessä ei taatusti mene ainakaan suoraan.
Potkuri on 2-lapainen 13x10 Flex-O-Fold, moottori Beta 14.
Pakittaminen ei aiheuta merkittävää sivuttaisvetoa, ainakaan, että siitä olisi hyötyä tai haittaa kyljittäin laituriin tullessa.
Kannattaa pestä pohjasta molemmat puolet....
Minä kyllä tämän jälkeen veikkaan ilmiön johtuvan Lambeth- Walkista....
Palataanko asiaan. purjevene, vetolaite: vetää sivulle sekä pakilla että eteen. Asian voi todeta kääntämällä venettä eteen/taakse - vekslaamalla ensin kierros myötäpäivään ja sitten kierros vastapäivään.
Selitys 1. Vetolaitteen akseli vinossa. Selitys hyväksytty, jos suuntaus todella vinossa
Selitys 2. Potkurin aiheuttama vesivirran virtauskentän roottori != nolla, jolloin runkoon osuva virtaussuunta aiheuttaa ”prop walk” -ilmiön. Edellä ollut kuva selventää tilannetta. Selitys hyväksytty, jos potkuri lähellä runkoa tai köliä.
Selitys 3. Veden hydrostaattinen paine-ero aiheuttaa lapojen erilaisen vedon. Selitys hyväksytty, jos lapoja pariton määrä
Olisko jotakuinkin näin? Oman veneen tapauksessa selitys 3:n edellytykset parhaiten voimassa. Skandipurkkari syvällä kölillä.
Mikä aiheuttaisi selitys 3:n ja miten lapojen lukumäärä siihen liittyy?
Ei paine muuta mitenkään potkurin toimintaa kavitointia lukuun ottamatta.
Voihan virtauskentän roottori sentään...
Potkurin impedanssi on virheellinen tai sitten sen ominaislämpökapasiteetti on liian suuri.
Onko veneesi magneettikenttä tasapainotettu?
Pariton määrä lapoja aiheuttaa sen, että kun yksi on ylhäällä ääriasennossa, yksikään muu lapa ei ole ääriasennossa alhaalla. Paine-eron vaikutus pienenee oleellisesti. Vrt. Tuulivoimala.
Nabla risti A =0 -> virtauskenttä A on pyörteetön (näitä vektorilaskennan perusjutyuja)
Tuulivoimalassa ilmiö on todellinen eli ylhäällä tuulee merkittävästi kovempaa kuin lähellä maata tai merta. Lapojen lukumäärä vaikuttaa napaan kohdistuvan voiman vaihteluun kierroksen aikana, mutta ei kokonaisvoimaan.
Purjeveneen potkurissa pohjan läheisyys voi vaikuttaa jotain ja tuntuu siinä, että joissain veneissä useampilapainen potkuri on hiljaisempi ja myös VP:n käyrälapainen auttaa tuossa.
Lapojen parillisella tai parittomalla lukumäärällä ei tuossa ole mitään tekemistä. Yksi on pahin, kaksi huono ja kolme jo hyvä. Neljälapainen ei ole huonompi kuin kolme.
Jos sivuttaisveto johtuisi tuontapaisesta, lapojen lukumäärä vaikuttaisi akselin värinään, mutta ei keskimääräiseen veneen ohjautuvuuteen vaikuttavaan voimaan.
Kun esim. kolmilapaisessa yksi lapa on ylhäällä, kaksi muuta ovat puolittain alhaalla koska ne ovat molemmat 45 asteen kulmassa ala- asentoon nähden, tällöin niiden vaikutus yhdessä on yhtä suuri kuin esim. kaksilapaisessa yhden lavan alhaallaolon vaikutus olisi. Ontto teoriasi lapojen määrän vaikutuksesta on näin nablasti B- kentän pyörteellä kumottu.
No 60 astetta, kun lavat ovat 120 asteen välein, mutta ei tuolla ole mitään väliä. Ihan saman keskimääräisen voiman tuottaisi yksikin lapa, mutta sillä tietysti tulisi jo pelkästä massatasapainosta pahat ongelmat akselivärinöinä tai tuulivoimassa koko tolpan.
Sama ilmiö on voimakkaampana yksomoottorisessä pienkoneessa.
Esim. Vanha Saab Safir, sivuperäsimen muoto ei ole suora, vaan se on kaareva ja kaartuu potkurivirtauksen mukaisesti. Asian voi tarkistaa museosa.
Miten voit edes unelmissasi verrata esim. mainitsemasi lentokoneen potkurivirtauksia veneen potkurin aikaansaamiin voimiin? Se lentokoneen potkuri on siellä koneen "keulassa" ja sen aiheuttama ilmavirtaus tietysti osuu ja vaikuttaa myös taaempana olevaan runkoon. Mutta esim. ns. fiskari- mallisessa veneessä runko on kuin onkin ennen potkuria, potkurin etupuolella, oletko koskaan pannut merkille? Tai oletko koskaan ylipäätään pannut?
<Onko yleistä, että moottorilla ajettaessa vene puoltaa voimakkaasti vasemmalle?Eli <peräsimessä on painetta kokoajan ja kun pinnasta irrottaa niin hyökkää heti vasemmalle?
Kyse on purjeveneestä, potkurivirta osuu peräsimeen.
Safiiri esimerkki kertoo että ongma oli tiedossa, kun kone suunniteltiin ja ongelman vähentämiseksi sivuperäsin rakennettiin kaarevaksi potkurivirtauksen mukaiseksi.
Mitä et ymmärrä?
Tyypillisessä yksimoottorisessa konstruktiossa koneen runko on melko symmetrisesti keulassa olevan potkurin takana keskellä, jolloin merkittävin potkurivirran swirlin kääntävä voima syntyy ulkonevista evistä. Aivan kuten purjeveneessäkin.
Tässä ilmiötä havainnoillistava video:
https://youtu.be/o8sc3VlZPUc?t=53
Saatan kyllä ymmärrän kyllä ajatuksenkulun, jossa omaan päättelyyn perustuen on päätynyt propwalkin johtuvan syvyyden aiheuttamasta tihyserosta. Asiaa on saattanut mielessään verrata esim. liejupohjaan osuvaan potkuriin. Siinä tapauksessa sivuttaisliike syntyisi mekaanisesta kosketuksesta pohjaan. Tähän vertaamalla veden tiheysero on voinut tuntua ihan hyvältäkin ahaa-elämykseltä, mutta valitettavasti johtopäätös on väärä.
Eikö pyörivä peräsin olisi parempi?
Miksi kaloilla ei ole pyöristettyä peräsintä, kokovartalon aiheuttama virtaus kun vastustamattomasti osuu pyrstöön eli peräsimeen?
Miksi myös moottoriveneillä ja jopa isoilla laivoilla on sivulle vääntäviä voimia vaikka niiden potkurit ovat yleensä kokonaan rungon vedenalaisen osan takapuolella?
Siksi kala siten heiluttaa pyrstöään kun se yrittää vältellä muun ruumiinsa aiheuttamia pyörteitä. Flunterilla tämä johtaa lopulta kääntymisen pysyvästi vaakatasoon. Kun se on ihan pikkuinen kalanalku, se ui kuten muutkin kalat, pystypäin, mutta virtausten kammetessa sitä aina vaan vasemmalle, se pian väsyy vastustamaan kallistumista ja kellahtaa uimasilleen siihen vaaka- asentoon. Siinä se sitten alkaa kehittyä lopullisesti aikuisen flunterin oloiseksi, alapuoli vaalentuu ja yläpuoli tummuu, toinen alkuun alapuolelle jäänyt silmä kiertyy yläpuolelle toisen silmän kaveriksi, tosin flunteri jää kuitenkin päänsä ja silmiensä osalta pysyvästi osittain muotopuoleksi, sen voi nähdä sitä katsomalla.
Ei, kyllä minä mielessäni vertaan asioita aina kalliopohjaan osuvaan potkuriin.
Saatan kyllä ymmärrän...ethän osaa edes kirjoittaa, saati ajatella ja ymmärtää...
Nim. Zeniittii ja nadiiri