Sigma vs. Sony. Ihme vääntöä

Ei Sony käytännössä teekään kameroita. Se on entinen Minolta, joka tekee niitä Sony-merkille.

Anonyymi kirjoitti:

Ei Sony käytännössä teekään kameroita. Se on entinen Minolta, joka tekee niitä Sony-merkille.

Minolta teki hyvää lasitavaraa. Miten Sony on onnistunut ryssimään objektiivisuunnittelun?

Anonyymi kirjoitti:

Minolta teki hyvää lasitavaraa. Miten Sony on onnistunut ryssimään objektiivisuunnittelun?

Ai ryssimään? Entäs G-master?

Anonyymi kirjoitti:

Ai ryssimään? Entäs G-master?

Liian vähän, liian myöhään. APS-C kokoon ei ole mitään. Kohtuuhintaiset, mutta optisesti kelvolliset puuttuvat kokonaan.

Anonyymi kirjoitti:

Liian vähän, liian myöhään. APS-C kokoon ei ole mitään. Kohtuuhintaiset, mutta optisesti kelvolliset puuttuvat kokonaan.

Jos minulla olisi APS-C kamera, niin ostaisin Sony SEL 18-105mm f/4G PZ OSS-putken, tosi jyvä jokapaikan höylä. Full frame linssit menevät myös APS-C kameraan.
Mikä on "kohtuuhintainen"? Jos haluat päästä oikein halvalla, niin kannattaa ostaa joku kiinteäputkinen kamera. On selvää että kunnon optiikka maksaa. Onhan tietysti Samyang, joka tekee hintaan nähden ihan kelvollisia putkia, halvin taitaa olla 269 euroa. Kannattaa katsoa arvosteluja Youtubesta ennen ostoa.
Itselläni on ihan full-frame (ILCE-7), kun en halua mitään lelukameraa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos minulla olisi APS-C kamera, niin ostaisin Sony SEL 18-105mm f/4G PZ OSS-putken, tosi jyvä jokapaikan höylä. Full frame linssit menevät myös APS-C kameraan.
Mikä on "kohtuuhintainen"? Jos haluat päästä oikein halvalla, niin kannattaa ostaa joku kiinteäputkinen kamera. On selvää että kunnon optiikka maksaa. Onhan tietysti Samyang, joka tekee hintaan nähden ihan kelvollisia putkia, halvin taitaa olla 269 euroa. Kannattaa katsoa arvosteluja Youtubesta ennen ostoa.
Itselläni on ihan full-frame (ILCE-7), kun en halua mitään lelukameraa.

Lue lisää

> Jos minulla olisi APS-C kamera, niin ostaisin Sony SEL 18-105mm f/4G PZ OSS-putken, tosi jyvä jokapaikan höylä. Full frame linssit menevät myös APS-C kameraan.

Mikä riemuidiootti sinä olet? Rahoillasi elvistelet ja kehut videokuvaukseen tehtyä objektiivia joka paikan höyläksi.

18-105/4 toimii kuvakulman ja terävyysalueen suhteen kuin 27-158/5,6 lasi täyskennoisessa. Laajakulma ei ole kovin laaja - ottaisin paljon mieluummin 16 mm (24 mm kinovastaava) kuin yli yli 100 mm telepään.

PZ = power zoom. Varmaan kiva videokuvaajille (tasaiset zoomaukset), mutta valokuvaajat pysyttelevät mieluummin erossa näistä. Että se siitä jokapaikan höylästä.

Harmi, ettei E-bajonettiin ole saatavana Sonyn erinomaista 16-50/2,8 objektiivia (A croppiin). Kumma kyllä 16-50 ei ole varustettu G -leimalla (jonka se ansaitsisi). 18-105 ei ole ainakaan parempi optisesti, vaikka siihen myynninedistämiseksi G-leima onkin lyöty.

Anonyymi kirjoitti:

Minolta teki hyvää lasitavaraa. Miten Sony on onnistunut ryssimään objektiivisuunnittelun?

Minolta ei tehnyt hyvää lasitavaraa. A aina B ollenkaan.

A: 90-luvun alussa ei kinopokkareissa ollut zoomia JA automaattitarkennusta. Joten point'n'shoot jengin tarpeisiin kehitettiin riisittuja järkkäreitä ja niihin surkeita kittilaseja, joiden piirto ei juuri kymppikuvaa kummempaan riittänyt. Minolta teki jopa automaattisesti zoomaavia objektiiveja - järkkäriin (moottorizoomi ja sitä rataa).

Tietysti Minoltalla on ollut valikoimissa myös ne edistynemmän harrastajan/ammattitason mallit. Tosin näitä objektiiveja tehtiin huhujen mukaan Japanissa pitkälti käsityönä = kallista ja pieni tuotantokapasiteetti. Siksi tolkuttoman kalliita (googleta 450/4,5 hinta) Kittizoomit on Tamronin tms. sopimusvalmistajan linjoita.

2000-luvun puolella, kun ensimmäiset digijärkkärit tulivat myyntiin, saivat päähänsa siirtää parempilaatuisten lasien tuotannon Kiinaan. Samalla oli tietysti tavoitteena automatisoida tuotantolinjat ja kasvattaa kapasiteettia. Tuotanto Japanissa ajettiin alas. Sitten saivatkin päähänsä luopua kokonaan kuluttajalaitteiden valmistuksesta. Hups. Tässä siis se B vaihtoehto - ei lainkaan kunnon lasitavaraa tuotannossa ja vanhat varastotkin loppuunmyytyinä.

Wanhojen Minolta lasien hehkutus perustuu pitkälti just siihen, kun välillä ei muutakaan vaihtoehtoa ollut ja omat valinnat pitää aina kehua parhaiksi. Hyvä myös huomata, että vaatimustaso ei vielä ensimmäisten 6 magapikselin runkojen kanssa ollut huima, mutta rima on sittemmin noussut.

Sony oli hetkeä aiemmin lisensoinut oikeuden käyttää Minoltan A-bajonettia omissa kameroissaan. Kivasti vedettiin matto alta. Objektiivien saatavuus paria halpaa kittiobjektiivia lukuun ottamatta täysin nollissa, kun tuotantoa ei ollut.

Minoltan suunnitteluosaston henkilökunta siirtyi Sonyn leipiin, mutta kahden yhtiön yhdistymisestä tuli taatusti oma hässäkkänsä, jonka jälkeen piti vielä tyhjästä polkaista uudet objektiivien tuotantolinjat. 2006 nurkilla, jolloin 1. järkkärini hankin, kunnon lasitavaraa oli todella heikosti tarjolla, em. syystä. Eikä ne 90-luvun halpiskittizoomit tosiaan digivehkeisiin riitä.

Jotkin Sonyn tuotemerkillä julkistetut kamerat (esim. A700) ja objektiiveista ainakin 70-400 perustuvat ilmeisesti Minoltan aloittamiin suunnitteluprojekteihin, koska näistä huhuttiin jo ennen kuin Minolta löi hanskat tiskiin. Mutta E bajonetti taitaa jo olla täysin Sonyn käsialaa, samoin täyskennoiset A-bajonetin vehkeet.

Myös objektiivien suunnittelu Sonyltä sujuu. Kuten pitääkin. Kas kun Minoltan designit ovat ajalta, jolloin paukuteltiin filmille tai kiisteltiin netissä, voiko digikamerassa ikinä olla yli 12 megapikseliä... ei silloin osattu ajatella, millaisia vaatimuksia piirtokyvylle 40 megapikselin kennot asettavat (tai 24 megapikseliä croppikennossa).

Uusi Sony 100-400 näyttää olevan parempi kuin 70-400, joka on varhaisimpia Sonyn julkistamia objektiiveja ja lienee pitkälti Minoltan suunnittelua.

Myös 16-50/2,8 oli erinomainen (oma kokemus). Toistaalta jotkin (etenkin Zeiss leimalla varustetut) yksilöt ovat vaikuttaneet enempi rahastukselta (ei niin suunnattoman erinomaisia kuin hinta/tuotemerkki antaisi odottaa).

Objektiivisuunnittelussa on sellainenkin juttu, että Minoltan A-bajonetti on kaikkein vanhin - onhan kyseessä ensimmäinen sarjatuotettu AF järjestelmäkamera. Perusratkaisut kehitetty 80 -luvulla, jolloin 3 kuvaa sekunnissa taisi edustaa sarjakuvauksen huippunopeutta ja sitä rataa. Mekaaniset, mm. himmentimen säädön nopeuteen ym liittyvät rajoitteet ovat painaneet tätä jo pitkän aikaa.

Kilpailijat tulivat myöhemmin markkinoille ja näistä ainakin Nikon on myös joutunut painimaan vastavien ongelmien kanssa ja päivittämään objektiiviliitäntäänsä. Vaikka perässähiintäjät ovat voineet ottaa oppia Minoltalta.

E/FE on suunniteltu suoraan digin tarpeisiin ja siitä kiva, että sovittimilla saa kiinni myös vaikka mitä manuaalitarkenteista tai A-bajonetin tavaraa. Tosin viimeksi mainituilla AF toimii paljon heikommin kuin natiivilaseilla.

Ai niin, näkyy muut perässähiihtäjät suurella innolla kopioineet tämän idean peilittömästä rungosta. Vaihtelevalla menestyksellä. Esim
https://en.wikipedia.org/wiki/Nikon_1_series

Anonyymi kirjoitti:

Minolta teki hyvää lasitavaraa. Miten Sony on onnistunut ryssimään objektiivisuunnittelun?

Se muuten oli Konica Minolta ennenkuin Sony sen osti

Tällä palstalla on uskomattoman tietämättömiä kirjoittajia.

Ne lienevät keskenkasvuisia märkäkorvia, tai sitten niitä menneisyyteen jämähtäneitä peilikameroilla kuvaajia.

Noiden tyyppien typeryyden vuoksi en viitsi enää kirjoitella tänne

Anonyymi kirjoitti:

Se muuten oli Konica Minolta ennenkuin Sony sen osti

Tällä palstalla on uskomattoman tietämättömiä kirjoittajia.

Ne lienevät keskenkasvuisia märkäkorvia, tai sitten niitä menneisyyteen jämähtäneitä peilikameroilla kuvaajia.

Noiden tyyppien typeryyden vuoksi en viitsi enää kirjoitella tänne

Lue lisää

Kuka haluaisi ostaa kameran minota konilta?

Anonyymi kirjoitti:

Se muuten oli Konica Minolta ennenkuin Sony sen osti

Tällä palstalla on uskomattoman tietämättömiä kirjoittajia.

Ne lienevät keskenkasvuisia märkäkorvia, tai sitten niitä menneisyyteen jämähtäneitä peilikameroilla kuvaajia.

Noiden tyyppien typeryyden vuoksi en viitsi enää kirjoitella tänne

Lue lisää

Tuo Konika-Minolta oli hyvin lyhytikäinen kurioositeetti. Kyllä siinä Minolta tuntui se hallitseva osapuoli olevan eli tuli tuutista vaikkapa päivitetty malli Minolta kamerasta, ainoastaan tällä KM logolla ryyditettynä.

Sony ei ostanut Minoltaa eikä Konica-Minoltaa. Sony ainoastaan osti oikeuden käyttää Minoltan A-bajonettia ja pääsi samalla kiinni objektiivivalikoimaan. Sonyllä oli tietenkin motivaationa alkaa itsekin järkkäribisnekseen, mutta tyhjästä aloittaminen on pitkä ja kivinen tie. Etenkin lasitavaran suhteen.

Vaan aika tyhjästä joutui Sony silti aloittamaan, kun tuon kaupan aikoihin Minolta ajoi objektiivituotantonsa alas. Tarkoitus oli siirtää tuotantolinjat Kiinaan ja kasvattaa kapasiteettia samalla. Vaan mieli muuttui - uudet tehtaat jäivät rakentamatta ja Minolta päätti luopua kokonaan kuluttajalaitteiden valmistuksesta. Tieteellisiä laitteita ja kopiokoneita näkyy edelleen tekevän. Lakkautetuilta suunnitteluosastoilta siirtyi jengiä Sonyn leipiin ja ilmeisesti keskeneräisiä suunnitteluprojektieja myös, varmaan sopivaa korvausta vastaan. Mutta Sony ei todellakaan ostanut Minoltaa, vaan ao firma jatkaa edelleen itsenäisenä.

On tosiaan parempi, että pidät tietämättömyytesi omana tietonasi. Väärin ymmärretyjen huhujen julistaminen faktana toki tuo julki tyhmyytesi, mutta saman asian voi hoitaa helpomminkin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei Sony käytännössä teekään kameroita. Se on entinen Minolta, joka tekee niitä Sony-merkille.

Kuinka monta kertaa se on sinulle kerrottava, että mainitsemasi Sonyn ostaman valmistajan nimi oli KONICA - MINOLTA.

Konica oli myös kameravalmistaja ja vielä laadukas sellainen.

Normaalit ihmiset ymmärtävät asian paljon nopeammin kuin sinä.

Sitäpaitsi logiikallasi Canonin kameroita ei pitäisi ostaa ollenkaan, koska Canon on alunperin kopiokone valmistaja, joka kopioi Xeroxin teknologiaa.

Muutenkin Canonin kamerat ovat muovisia rimpuloita ja Fujin kamerat puolestaan ovat alkeellisia sekä kehittymättömiä romuja.

Voisit siis hankkia tietoa ja lopettaa tuon perusteettoman Sonyn parjaamisen.

Itselläni ei ole Sonyn kameraa, (kamerani on croppi kennoinen) mutta suurella todennäköisyydellä hankin Sonyn peilittömän kinokennoisen toiseksi kameraksi tulevaisuudessa.

Jo tässä vaiheessa voin luvata varmuudella sen, että Fujin tai Canonin romuja en tule ostamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Minolta ei tehnyt hyvää lasitavaraa. A aina B ollenkaan.

A: 90-luvun alussa ei kinopokkareissa ollut zoomia JA automaattitarkennusta. Joten point'n'shoot jengin tarpeisiin kehitettiin riisittuja järkkäreitä ja niihin surkeita kittilaseja, joiden piirto ei juuri kymppikuvaa kummempaan riittänyt. Minolta teki jopa automaattisesti zoomaavia objektiiveja - järkkäriin (moottorizoomi ja sitä rataa).

Tietysti Minoltalla on ollut valikoimissa myös ne edistynemmän harrastajan/ammattitason mallit. Tosin näitä objektiiveja tehtiin huhujen mukaan Japanissa pitkälti käsityönä = kallista ja pieni tuotantokapasiteetti. Siksi tolkuttoman kalliita (googleta 450/4,5 hinta) Kittizoomit on Tamronin tms. sopimusvalmistajan linjoita.

2000-luvun puolella, kun ensimmäiset digijärkkärit tulivat myyntiin, saivat päähänsa siirtää parempilaatuisten lasien tuotannon Kiinaan. Samalla oli tietysti tavoitteena automatisoida tuotantolinjat ja kasvattaa kapasiteettia. Tuotanto Japanissa ajettiin alas. Sitten saivatkin päähänsä luopua kokonaan kuluttajalaitteiden valmistuksesta. Hups. Tässä siis se B vaihtoehto - ei lainkaan kunnon lasitavaraa tuotannossa ja vanhat varastotkin loppuunmyytyinä.

Wanhojen Minolta lasien hehkutus perustuu pitkälti just siihen, kun välillä ei muutakaan vaihtoehtoa ollut ja omat valinnat pitää aina kehua parhaiksi. Hyvä myös huomata, että vaatimustaso ei vielä ensimmäisten 6 magapikselin runkojen kanssa ollut huima, mutta rima on sittemmin noussut.

Sony oli hetkeä aiemmin lisensoinut oikeuden käyttää Minoltan A-bajonettia omissa kameroissaan. Kivasti vedettiin matto alta. Objektiivien saatavuus paria halpaa kittiobjektiivia lukuun ottamatta täysin nollissa, kun tuotantoa ei ollut.

Minoltan suunnitteluosaston henkilökunta siirtyi Sonyn leipiin, mutta kahden yhtiön yhdistymisestä tuli taatusti oma hässäkkänsä, jonka jälkeen piti vielä tyhjästä polkaista uudet objektiivien tuotantolinjat. 2006 nurkilla, jolloin 1. järkkärini hankin, kunnon lasitavaraa oli todella heikosti tarjolla, em. syystä. Eikä ne 90-luvun halpiskittizoomit tosiaan digivehkeisiin riitä.

Jotkin Sonyn tuotemerkillä julkistetut kamerat (esim. A700) ja objektiiveista ainakin 70-400 perustuvat ilmeisesti Minoltan aloittamiin suunnitteluprojekteihin, koska näistä huhuttiin jo ennen kuin Minolta löi hanskat tiskiin. Mutta E bajonetti taitaa jo olla täysin Sonyn käsialaa, samoin täyskennoiset A-bajonetin vehkeet.

Myös objektiivien suunnittelu Sonyltä sujuu. Kuten pitääkin. Kas kun Minoltan designit ovat ajalta, jolloin paukuteltiin filmille tai kiisteltiin netissä, voiko digikamerassa ikinä olla yli 12 megapikseliä... ei silloin osattu ajatella, millaisia vaatimuksia piirtokyvylle 40 megapikselin kennot asettavat (tai 24 megapikseliä croppikennossa).

Uusi Sony 100-400 näyttää olevan parempi kuin 70-400, joka on varhaisimpia Sonyn julkistamia objektiiveja ja lienee pitkälti Minoltan suunnittelua.

Myös 16-50/2,8 oli erinomainen (oma kokemus). Toistaalta jotkin (etenkin Zeiss leimalla varustetut) yksilöt ovat vaikuttaneet enempi rahastukselta (ei niin suunnattoman erinomaisia kuin hinta/tuotemerkki antaisi odottaa).

Objektiivisuunnittelussa on sellainenkin juttu, että Minoltan A-bajonetti on kaikkein vanhin - onhan kyseessä ensimmäinen sarjatuotettu AF järjestelmäkamera. Perusratkaisut kehitetty 80 -luvulla, jolloin 3 kuvaa sekunnissa taisi edustaa sarjakuvauksen huippunopeutta ja sitä rataa. Mekaaniset, mm. himmentimen säädön nopeuteen ym liittyvät rajoitteet ovat painaneet tätä jo pitkän aikaa.

Kilpailijat tulivat myöhemmin markkinoille ja näistä ainakin Nikon on myös joutunut painimaan vastavien ongelmien kanssa ja päivittämään objektiiviliitäntäänsä. Vaikka perässähiintäjät ovat voineet ottaa oppia Minoltalta.

E/FE on suunniteltu suoraan digin tarpeisiin ja siitä kiva, että sovittimilla saa kiinni myös vaikka mitä manuaalitarkenteista tai A-bajonetin tavaraa. Tosin viimeksi mainituilla AF toimii paljon heikommin kuin natiivilaseilla.

Ai niin, näkyy muut perässähiihtäjät suurella innolla kopioineet tämän idean peilittömästä rungosta. Vaihtelevalla menestyksellä. Esim
https://en.wikipedia.org/wiki/Nikon_1_series

Lue lisää

"90-luvun alussa ei kinopokkareissa ollut zoomia JA automaattitarkennusta."

Eikö muka ollut? Onkohan sinun kirjoiteltava jatkuvasti pelkkää sontaa?

Ostin itse Pentaxin kinopokkarin -80 luvun lopulla ja kyllä ainakin siinä oli moottorizoomi sekä automaattitarkennus.

Anonyymi kirjoitti:

"90-luvun alussa ei kinopokkareissa ollut zoomia JA automaattitarkennusta."

Eikö muka ollut? Onkohan sinun kirjoiteltava jatkuvasti pelkkää sontaa?

Ostin itse Pentaxin kinopokkarin -80 luvun lopulla ja kyllä ainakin siinä oli moottorizoomi sekä automaattitarkennus.

Lue lisää

AF ja zoom olivat pitkään harvinaista herkkua pokkareissa.

TM arkistosta selaillen...

Ensimmäinen zoom -kompaktin esittely 1976. Luonnollisesti manuaalitarkennus.

AF pokkareita oli 2 esittelyssä/vertailussa jo 1977, mutta AF taisi olla vielä pitkään harvinainen toiminto, koska vastaavia esittelyjä löytyy myös pitkin 80-luvun alkua. Huom. kaikki aina kiinteäpolttovälisiä!

1982 esittelyssä automaattitarkeinteinen zoom, mutta tämä ei ole pokkari, vaan peilikamera. Kyseessä Pentax. Tosin tämä ja pari muidenkin valmistajien ensiesitystä jäi tähdenlennoksi el tehtiin 1 runko ja 1 tai 2 objektiivia, joilla AF pelasi, mutta jatkoa ei tullut ao tekeleet eivät ole yhteensopivia myöhemmin käyttöön tulleiden AF runkojen kanssa.

1985 vertailussa 12 pokkaria, Kaikissa AF ja kiinteä n. 35 mm polttoväli. Samana vuonna esittelyssä myös AF järkkärien kantaisä Minolta 7000. Ensimmäinen oikea järjestelmä, koska tarjolla alusta alkaen 2 runkoa ja useita objektiiveja.

1986 esittelyssä Nikon F-501 AF järkkäri ja Photokina -artikkelissa 1. maininta zoom AF pokkarista, Pentax Zoom 70. Käpälöitäväksi kamera oli saatu vasta 1987.

1987 pokkarivertailussa 5 pokkaria, joista vain 1 on zoomi (Pentax) ja loput 4 kaksipolttovälisiä eli niissä on valittavissa vain esim. 35 ja 60 mm polttoväli. Kaikissa ei ole edes automaattitarkennusta.... tämän kameratyypin olinkin onnistunut unohtamaan.

1987 oli myös halpojen kesäkameroiden vertailu. 11 kameraa, kaikissa 35 mm kiinteä, osa vielä mallia fix focus.

1987 vielä yksi pokkarivertailu, 22 kameraa. Fix focus, kiinteä n. 1/125 s valotusaika ja 38 mm polttoväli se tavallisin kattaus. Ei zoomeja.

1988 ensimmäinen zoompokkarien vertailu, 3 kameraa huikeilla 35-70 mm zoomeilla ja AF tietenkin myös mukana.

Seison sanojeni takana. Vielä 90-luvun alkuvuosina pokkari tarkoitti melkein poikkeuksetta 35-38 mm kiinteäpolttovälisellä objektiivilla varustettua kameraa eikä tässä vaiheessa manuaalitarkennus (esim. Minox) tai fix focus (halpikset) ollut vielä mikään erikoisuus.

Zoompokkareita oli jo olemassa, mutta olivat kalliita = harvinaisia ja polttovälialue hyvin kapea. Olivat myös kaikkea muuta kuin paidantaskukokoa. 90-luvun loppua kohti alkoi zooomia löytyä, mutta valovoiman kustannuksella. Pahimmillaan taulussa f/13 telepäässä ja kas kummaa, marketeissa yleisimmin tarjouksissa tyrkytetty filmi vaihtui ISO800 värinegaan.

80/90 -lukujen taitteessa olikin aika tyypillista, että porukka joka kaipasi zoooom AF yhdistelmää ostikin pokkarin sijaan järkkärin. Markkinoille alkoi tulvia äärimmilleen riisuttuja järkkäreitä sillä "pakollisella" kahden kittizoomin paketilla.

Joten... mikäli vastaan käveli zoom AF yhdistelmä, niin kyseessä olikin useammin järkkäri kuin pokkari!

Anonyymi kirjoitti:

Kuinka monta kertaa se on sinulle kerrottava, että mainitsemasi Sonyn ostaman valmistajan nimi oli KONICA - MINOLTA.

Konica oli myös kameravalmistaja ja vielä laadukas sellainen.

Normaalit ihmiset ymmärtävät asian paljon nopeammin kuin sinä.

Sitäpaitsi logiikallasi Canonin kameroita ei pitäisi ostaa ollenkaan, koska Canon on alunperin kopiokone valmistaja, joka kopioi Xeroxin teknologiaa.

Muutenkin Canonin kamerat ovat muovisia rimpuloita ja Fujin kamerat puolestaan ovat alkeellisia sekä kehittymättömiä romuja.

Voisit siis hankkia tietoa ja lopettaa tuon perusteettoman Sonyn parjaamisen.

Itselläni ei ole Sonyn kameraa, (kamerani on croppi kennoinen) mutta suurella todennäköisyydellä hankin Sonyn peilittömän kinokennoisen toiseksi kameraksi tulevaisuudessa.

Jo tässä vaiheessa voin luvata varmuudella sen, että Fujin tai Canonin romuja en tule ostamaan.

Lue lisää

> Kuinka monta kertaa se on sinulle kerrottava, että mainitsemasi Sonyn ostaman valmistajan nimi oli KONICA - MINOLTA.

Heh, tampio se vaan huutaa tyhmyyttään julki. Sony ei ostanut Konica eikä Minoltaa. Sony osti käyttöoikeuden Minoltan kehittämään A-bajonettiin.

Wikipediasta luntattuna Konica oli ollut mahtitekijä 70-luvulla ja mm. toi ensimmäisenä markkinoille AF kompaktin 1977. Mutta 90-luvulle tultaessa yhtiö kuihtui varjoksi entisestä, tuotteena mm. kertakäyttökamerat ja "too little too late" APS kamerat.

Näköjään kopiokoneosaaminen oli se juttu, mitä Konica tähän KM yhtiöön toi. Tämä bisnes rokkaakin edelleen, duunipaikalla työryhmätulostin/kopiokone on merkkiä KM.

Kameroissa taasen yhdistyminen ei näkynyt millään muulla tavalla kuin Minolta -logon vaihtumisena KonicaMinolta -logoon. Eli tässä jatkettiin 100 % Minoltan hankkeiden pohjalta.

Minolta (tai yhdistymisen jälkeen KM) sekoili puolestaan mm. Kiinan valloituksen kanssa, kuvitellen, että sinne olisi hyvä dumpata vähän vanhetunutta kameratekniikkaa... ei mennytkään ihan niin ja keksivät yllättäen luopuoa koko kamerabisneksestä. Voi olla, että tämän päätöksen jälkeen myytiin vielä erikseen siivuja yhtiöstä Sonylle, koska on aika ilmiselvää, että keskeneräisiä tuotekehitysprojekteja ja varmaan myös henkilöstöä siirtyi Sonylle.

Anonyymi kirjoitti:

> Kuinka monta kertaa se on sinulle kerrottava, että mainitsemasi Sonyn ostaman valmistajan nimi oli KONICA - MINOLTA.

Heh, tampio se vaan huutaa tyhmyyttään julki. Sony ei ostanut Konica eikä Minoltaa. Sony osti käyttöoikeuden Minoltan kehittämään A-bajonettiin.

Wikipediasta luntattuna Konica oli ollut mahtitekijä 70-luvulla ja mm. toi ensimmäisenä markkinoille AF kompaktin 1977. Mutta 90-luvulle tultaessa yhtiö kuihtui varjoksi entisestä, tuotteena mm. kertakäyttökamerat ja "too little too late" APS kamerat.

Näköjään kopiokoneosaaminen oli se juttu, mitä Konica tähän KM yhtiöön toi. Tämä bisnes rokkaakin edelleen, duunipaikalla työryhmätulostin/kopiokone on merkkiä KM.

Kameroissa taasen yhdistyminen ei näkynyt millään muulla tavalla kuin Minolta -logon vaihtumisena KonicaMinolta -logoon. Eli tässä jatkettiin 100 % Minoltan hankkeiden pohjalta.

Minolta (tai yhdistymisen jälkeen KM) sekoili puolestaan mm. Kiinan valloituksen kanssa, kuvitellen, että sinne olisi hyvä dumpata vähän vanhetunutta kameratekniikkaa... ei mennytkään ihan niin ja keksivät yllättäen luopuoa koko kamerabisneksestä. Voi olla, että tämän päätöksen jälkeen myytiin vielä erikseen siivuja yhtiöstä Sonylle, koska on aika ilmiselvää, että keskeneräisiä tuotekehitysprojekteja ja varmaan myös henkilöstöä siirtyi Sonylle.

Lue lisää

Wikipediasta luntattua: "Myöhemmin Konica Minoltan valokuvakameraliiketoiminta myytiin Sonylle"

Anonyymi kirjoitti:

Minolta ei tehnyt hyvää lasitavaraa. A aina B ollenkaan.

A: 90-luvun alussa ei kinopokkareissa ollut zoomia JA automaattitarkennusta. Joten point'n'shoot jengin tarpeisiin kehitettiin riisittuja järkkäreitä ja niihin surkeita kittilaseja, joiden piirto ei juuri kymppikuvaa kummempaan riittänyt. Minolta teki jopa automaattisesti zoomaavia objektiiveja - järkkäriin (moottorizoomi ja sitä rataa).

Tietysti Minoltalla on ollut valikoimissa myös ne edistynemmän harrastajan/ammattitason mallit. Tosin näitä objektiiveja tehtiin huhujen mukaan Japanissa pitkälti käsityönä = kallista ja pieni tuotantokapasiteetti. Siksi tolkuttoman kalliita (googleta 450/4,5 hinta) Kittizoomit on Tamronin tms. sopimusvalmistajan linjoita.

2000-luvun puolella, kun ensimmäiset digijärkkärit tulivat myyntiin, saivat päähänsa siirtää parempilaatuisten lasien tuotannon Kiinaan. Samalla oli tietysti tavoitteena automatisoida tuotantolinjat ja kasvattaa kapasiteettia. Tuotanto Japanissa ajettiin alas. Sitten saivatkin päähänsä luopua kokonaan kuluttajalaitteiden valmistuksesta. Hups. Tässä siis se B vaihtoehto - ei lainkaan kunnon lasitavaraa tuotannossa ja vanhat varastotkin loppuunmyytyinä.

Wanhojen Minolta lasien hehkutus perustuu pitkälti just siihen, kun välillä ei muutakaan vaihtoehtoa ollut ja omat valinnat pitää aina kehua parhaiksi. Hyvä myös huomata, että vaatimustaso ei vielä ensimmäisten 6 magapikselin runkojen kanssa ollut huima, mutta rima on sittemmin noussut.

Sony oli hetkeä aiemmin lisensoinut oikeuden käyttää Minoltan A-bajonettia omissa kameroissaan. Kivasti vedettiin matto alta. Objektiivien saatavuus paria halpaa kittiobjektiivia lukuun ottamatta täysin nollissa, kun tuotantoa ei ollut.

Minoltan suunnitteluosaston henkilökunta siirtyi Sonyn leipiin, mutta kahden yhtiön yhdistymisestä tuli taatusti oma hässäkkänsä, jonka jälkeen piti vielä tyhjästä polkaista uudet objektiivien tuotantolinjat. 2006 nurkilla, jolloin 1. järkkärini hankin, kunnon lasitavaraa oli todella heikosti tarjolla, em. syystä. Eikä ne 90-luvun halpiskittizoomit tosiaan digivehkeisiin riitä.

Jotkin Sonyn tuotemerkillä julkistetut kamerat (esim. A700) ja objektiiveista ainakin 70-400 perustuvat ilmeisesti Minoltan aloittamiin suunnitteluprojekteihin, koska näistä huhuttiin jo ennen kuin Minolta löi hanskat tiskiin. Mutta E bajonetti taitaa jo olla täysin Sonyn käsialaa, samoin täyskennoiset A-bajonetin vehkeet.

Myös objektiivien suunnittelu Sonyltä sujuu. Kuten pitääkin. Kas kun Minoltan designit ovat ajalta, jolloin paukuteltiin filmille tai kiisteltiin netissä, voiko digikamerassa ikinä olla yli 12 megapikseliä... ei silloin osattu ajatella, millaisia vaatimuksia piirtokyvylle 40 megapikselin kennot asettavat (tai 24 megapikseliä croppikennossa).

Uusi Sony 100-400 näyttää olevan parempi kuin 70-400, joka on varhaisimpia Sonyn julkistamia objektiiveja ja lienee pitkälti Minoltan suunnittelua.

Myös 16-50/2,8 oli erinomainen (oma kokemus). Toistaalta jotkin (etenkin Zeiss leimalla varustetut) yksilöt ovat vaikuttaneet enempi rahastukselta (ei niin suunnattoman erinomaisia kuin hinta/tuotemerkki antaisi odottaa).

Objektiivisuunnittelussa on sellainenkin juttu, että Minoltan A-bajonetti on kaikkein vanhin - onhan kyseessä ensimmäinen sarjatuotettu AF järjestelmäkamera. Perusratkaisut kehitetty 80 -luvulla, jolloin 3 kuvaa sekunnissa taisi edustaa sarjakuvauksen huippunopeutta ja sitä rataa. Mekaaniset, mm. himmentimen säädön nopeuteen ym liittyvät rajoitteet ovat painaneet tätä jo pitkän aikaa.

Kilpailijat tulivat myöhemmin markkinoille ja näistä ainakin Nikon on myös joutunut painimaan vastavien ongelmien kanssa ja päivittämään objektiiviliitäntäänsä. Vaikka perässähiintäjät ovat voineet ottaa oppia Minoltalta.

E/FE on suunniteltu suoraan digin tarpeisiin ja siitä kiva, että sovittimilla saa kiinni myös vaikka mitä manuaalitarkenteista tai A-bajonetin tavaraa. Tosin viimeksi mainituilla AF toimii paljon heikommin kuin natiivilaseilla.

Ai niin, näkyy muut perässähiihtäjät suurella innolla kopioineet tämän idean peilittömästä rungosta. Vaihtelevalla menestyksellä. Esim
https://en.wikipedia.org/wiki/Nikon_1_series

Lue lisää

Sony ei todellakaan ole peilittömien järjestelmien edelläkävijä.

Maailman ensimmäinen peilitön järjestelmäkamera oli syksyllä 2008 esitelty Lumix Dmc G1.

Myös Olympus esitteli ensimmäisen peilittömän järjestelmäkameransa useita vuosia ennen vuonna 2013 esiteltyä Sonyn ensimmäisen sukupolven A 7 mallia.

Ensimmäinen hyvin toimiva ja tehokas kennovakaaja oli Olympuksen kamerassa. Myös Panasonic esitteli ensimmäisen kennovakaajalla varustetun Lumixin ennen Sonya.

Fuji ja etenkin Canikon ovat olleet perässä hiihtäjiä uuden teknologian käyttöönotossa.

Anonyymi kirjoitti:

AF ja zoom olivat pitkään harvinaista herkkua pokkareissa.

TM arkistosta selaillen...

Ensimmäinen zoom -kompaktin esittely 1976. Luonnollisesti manuaalitarkennus.

AF pokkareita oli 2 esittelyssä/vertailussa jo 1977, mutta AF taisi olla vielä pitkään harvinainen toiminto, koska vastaavia esittelyjä löytyy myös pitkin 80-luvun alkua. Huom. kaikki aina kiinteäpolttovälisiä!

1982 esittelyssä automaattitarkeinteinen zoom, mutta tämä ei ole pokkari, vaan peilikamera. Kyseessä Pentax. Tosin tämä ja pari muidenkin valmistajien ensiesitystä jäi tähdenlennoksi el tehtiin 1 runko ja 1 tai 2 objektiivia, joilla AF pelasi, mutta jatkoa ei tullut ao tekeleet eivät ole yhteensopivia myöhemmin käyttöön tulleiden AF runkojen kanssa.

1985 vertailussa 12 pokkaria, Kaikissa AF ja kiinteä n. 35 mm polttoväli. Samana vuonna esittelyssä myös AF järkkärien kantaisä Minolta 7000. Ensimmäinen oikea järjestelmä, koska tarjolla alusta alkaen 2 runkoa ja useita objektiiveja.

1986 esittelyssä Nikon F-501 AF järkkäri ja Photokina -artikkelissa 1. maininta zoom AF pokkarista, Pentax Zoom 70. Käpälöitäväksi kamera oli saatu vasta 1987.

1987 pokkarivertailussa 5 pokkaria, joista vain 1 on zoomi (Pentax) ja loput 4 kaksipolttovälisiä eli niissä on valittavissa vain esim. 35 ja 60 mm polttoväli. Kaikissa ei ole edes automaattitarkennusta.... tämän kameratyypin olinkin onnistunut unohtamaan.

1987 oli myös halpojen kesäkameroiden vertailu. 11 kameraa, kaikissa 35 mm kiinteä, osa vielä mallia fix focus.

1987 vielä yksi pokkarivertailu, 22 kameraa. Fix focus, kiinteä n. 1/125 s valotusaika ja 38 mm polttoväli se tavallisin kattaus. Ei zoomeja.

1988 ensimmäinen zoompokkarien vertailu, 3 kameraa huikeilla 35-70 mm zoomeilla ja AF tietenkin myös mukana.

Seison sanojeni takana. Vielä 90-luvun alkuvuosina pokkari tarkoitti melkein poikkeuksetta 35-38 mm kiinteäpolttovälisellä objektiivilla varustettua kameraa eikä tässä vaiheessa manuaalitarkennus (esim. Minox) tai fix focus (halpikset) ollut vielä mikään erikoisuus.

Zoompokkareita oli jo olemassa, mutta olivat kalliita = harvinaisia ja polttovälialue hyvin kapea. Olivat myös kaikkea muuta kuin paidantaskukokoa. 90-luvun loppua kohti alkoi zooomia löytyä, mutta valovoiman kustannuksella. Pahimmillaan taulussa f/13 telepäässä ja kas kummaa, marketeissa yleisimmin tarjouksissa tyrkytetty filmi vaihtui ISO800 värinegaan.

80/90 -lukujen taitteessa olikin aika tyypillista, että porukka joka kaipasi zoooom AF yhdistelmää ostikin pokkarin sijaan järkkärin. Markkinoille alkoi tulvia äärimmilleen riisuttuja järkkäreitä sillä "pakollisella" kahden kittizoomin paketilla.

Joten... mikäli vastaan käveli zoom AF yhdistelmä, niin kyseessä olikin useammin järkkäri kuin pokkari!

Lue lisää

Listauksestasi huolimatta minulla oli kuitenkin käytössä -80 luvun lopussa 35-70 mm:n zoomilla varustettu Pentaxin autofocus pokkari.

Anonyymi kirjoitti:

Sony ei todellakaan ole peilittömien järjestelmien edelläkävijä.

Maailman ensimmäinen peilitön järjestelmäkamera oli syksyllä 2008 esitelty Lumix Dmc G1.

Myös Olympus esitteli ensimmäisen peilittömän järjestelmäkameransa useita vuosia ennen vuonna 2013 esiteltyä Sonyn ensimmäisen sukupolven A 7 mallia.

Ensimmäinen hyvin toimiva ja tehokas kennovakaaja oli Olympuksen kamerassa. Myös Panasonic esitteli ensimmäisen kennovakaajalla varustetun Lumixin ennen Sonya.

Fuji ja etenkin Canikon ovat olleet perässä hiihtäjiä uuden teknologian käyttöönotossa.

Lue lisää

Nikon julkaisi ensimmäisen peilittömän 2011.

Anonyymi kirjoitti:

Nikon julkaisi ensimmäisen peilittömän 2011.

Se vuonna 2011 julkaistu Nikonin peilitön ei ollut kilpailukykyinen muutamaa vuotta aikaisemmin julkaistuihin Panasonicin ja Olympuksen malleihin verrattuna.
Siitä syystä se Nikon ei koskaan menestynyt ja sen taru loppui lyhyeen.

Aivan kuten Nikonin peilittömät kinokennoiset eivät nykyään ole kilpailukykyistä Sonyihin verrattuina

Anonyymi kirjoitti:

Se vuonna 2011 julkaistu Nikonin peilitön ei ollut kilpailukykyinen muutamaa vuotta aikaisemmin julkaistuihin Panasonicin ja Olympuksen malleihin verrattuna.
Siitä syystä se Nikon ei koskaan menestynyt ja sen taru loppui lyhyeen.

Aivan kuten Nikonin peilittömät kinokennoiset eivät nykyään ole kilpailukykyistä Sonyihin verrattuina

Lue lisää

Mene nyt vaikka vaihteeksi kirkkoon veisaamaan hoosiannaa. Iänikuiset kameraveisusi olet jo veisannut moneen kertaan ja ne osataan ulkoa.

Anonyymi kirjoitti:

Mene nyt vaikka vaihteeksi kirkkoon veisaamaan hoosiannaa. Iänikuiset kameraveisusi olet jo veisannut moneen kertaan ja ne osataan ulkoa.

Harmittaako se CaNikoneiden jälkeenjääneisyys oikeasti noin paljon?

Kyse on kuitenkin vain kameroista, ei mistään elämää suuremmasta asiasta.

Anonyymi kirjoitti:

Mene nyt vaikka vaihteeksi kirkkoon veisaamaan hoosiannaa. Iänikuiset kameraveisusi olet jo veisannut moneen kertaan ja ne osataan ulkoa.

https://www.engadget.com/2019-04-15-mirrorless-cameras-retrospective.html?guce_referrer=YW5kcm9pZC1hcHA6Ly9jb20uZ29vZ2xlLmFuZHJvaWQuZ29vZ2xlcXVpY2tzZWFyY2hib3gv&guce_referrer_sig=AQAAAMLfZyWvb-cWfn71bQ-hnPdYgQGkw_831v1dM1hT-l2lf32nqUUXlfDHoiHPZy8qYdUA-8vl_cxeb84S8v3kl5eChRthR1W3aAWixN8DBcwCBgZD7CEnmczQ1FlWorlwg6LNQHiL78eimIZzTLXWXxlm8_cYTErKzh8NwlCM83Ed

Canikon ja myös Fuji trollipellejä harmittaa hirvittävästi se, että Epson, Leica, Panasonic ja Olympus olivat peilittömien järjestelmäkameroiden pioneereja sekä innovatiivisia edelläkävijöitä.

Sonykin liittyi peilittömien valmistajiin ennen Fujia ja CaNikonia.

Anonyymi kirjoitti:

Se vuonna 2011 julkaistu Nikonin peilitön ei ollut kilpailukykyinen muutamaa vuotta aikaisemmin julkaistuihin Panasonicin ja Olympuksen malleihin verrattuna.
Siitä syystä se Nikon ei koskaan menestynyt ja sen taru loppui lyhyeen.

Aivan kuten Nikonin peilittömät kinokennoiset eivät nykyään ole kilpailukykyistä Sonyihin verrattuina

Lue lisää

Sony ei osaa tehdä edes toimivia valikoita kameroihinsa. Ne ovat yleinen vitsi kuvaajien keskuudessa ja ne haukutaan kaikissa testeissä.

Anonyymi kirjoitti:

Sony ei osaa tehdä edes toimivia valikoita kameroihinsa. Ne ovat yleinen vitsi kuvaajien keskuudessa ja ne haukutaan kaikissa testeissä.

Jos Itselläni olisi Fuji tai Canikon, niin menisin nurkkaan häpeämään ja olisin hiljaa.

Anonyymi kirjoitti:

Sony ei osaa tehdä edes toimivia valikoita kameroihinsa. Ne ovat yleinen vitsi kuvaajien keskuudessa ja ne haukutaan kaikissa testeissä.

Kuinka monta valokuvaajaa sinä muka tunnet henkilökohtaisesti ja kuinka monen kanssa olet keskustellut?

Eikös sinun tuttavapiirisi koostu yksinomaan kännykkä kuvaajista. Toisin sanoen niistä henkilöistä, jotka eivät edes omista kameraa.

Anonyymi kirjoitti:

https://www.engadget.com/2019-04-15-mirrorless-cameras-retrospective.html?guce_referrer=YW5kcm9pZC1hcHA6Ly9jb20uZ29vZ2xlLmFuZHJvaWQuZ29vZ2xlcXVpY2tzZWFyY2hib3gv&guce_referrer_sig=AQAAAMLfZyWvb-cWfn71bQ-hnPdYgQGkw_831v1dM1hT-l2lf32nqUUXlfDHoiHPZy8qYdUA-8vl_cxeb84S8v3kl5eChRthR1W3aAWixN8DBcwCBgZD7CEnmczQ1FlWorlwg6LNQHiL78eimIZzTLXWXxlm8_cYTErKzh8NwlCM83Ed

Canikon ja myös Fuji trollipellejä harmittaa hirvittävästi se, että Epson, Leica, Panasonic ja Olympus olivat peilittömien järjestelmäkameroiden pioneereja sekä innovatiivisia edelläkävijöitä.

Sonykin liittyi peilittömien valmistajiin ennen Fujia ja CaNikonia.

Lue lisää

Entiset edelläkävijät ovat nykyään perässähiihtäjiä tai pikemminkin katsomon puolella. Asia selviää esimerkiksi testejä ja vertailuja lukemalla. Esimerkiksi täällä:

https://www.dpreview.com/reviews?category=cameras

on listattu kameroita eri hintaluokissa ja eri käyttötarkoituksiin. Sonyja ei kärkipaikoilla ole. En yritä väittää että sonyt olisivat huonoja tai käyttökelvottomia mutta täällä on väitetty ettei esim. canonilla ja nikonilla tee mitään ja sehän ei pidä paikkaansa ja ei hokemalla muuksi muutu.

Anonyymi kirjoitti:

Entiset edelläkävijät ovat nykyään perässähiihtäjiä tai pikemminkin katsomon puolella. Asia selviää esimerkiksi testejä ja vertailuja lukemalla. Esimerkiksi täällä:

https://www.dpreview.com/reviews?category=cameras

on listattu kameroita eri hintaluokissa ja eri käyttötarkoituksiin. Sonyja ei kärkipaikoilla ole. En yritä väittää että sonyt olisivat huonoja tai käyttökelvottomia mutta täällä on väitetty ettei esim. canonilla ja nikonilla tee mitään ja sehän ei pidä paikkaansa ja ei hokemalla muuksi muutu.

Lue lisää

Ethän sinä raukka edes osaa lukea esittelyjä tai vertailuja.

Katsoitko vain kuvat sekä otsikot ja vedit liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä niiden perusteella?

Melko moni on esimerkiksi Fujista kanssani samaa mieltä ja sellaista en suostuisi ostamaan koskaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ethän sinä raukka edes osaa lukea esittelyjä tai vertailuja.

Katsoitko vain kuvat sekä otsikot ja vedit liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä niiden perusteella?

Melko moni on esimerkiksi Fujista kanssani samaa mieltä ja sellaista en suostuisi ostamaan koskaan.

Lue lisää

Oletko mahdollisesti Väyryselle sukua kun yrität ehdoin tahdoin väittää yötä päiväksi? No maisteri on hyvä ja selittää yksityiskohtaisesti missä asioissa sonyt ovat niin ylivertaisia muihin nähden. Ja sitten perusteltua faktaa kiitos.

Anonyymi kirjoitti:

Sony ei todellakaan ole peilittömien järjestelmien edelläkävijä.

Maailman ensimmäinen peilitön järjestelmäkamera oli syksyllä 2008 esitelty Lumix Dmc G1.

Myös Olympus esitteli ensimmäisen peilittömän järjestelmäkameransa useita vuosia ennen vuonna 2013 esiteltyä Sonyn ensimmäisen sukupolven A 7 mallia.

Ensimmäinen hyvin toimiva ja tehokas kennovakaaja oli Olympuksen kamerassa. Myös Panasonic esitteli ensimmäisen kennovakaajalla varustetun Lumixin ennen Sonya.

Fuji ja etenkin Canikon ovat olleet perässä hiihtäjiä uuden teknologian käyttöönotossa.

Lue lisää

Kennevakaaja nähtiin ensimmäisen kerran Minolta Dimage A1 digikompaktissa.

Canikon karja mylvi luonnollisesti, ettei tällaista tekniikkaa ikinä voi järkkäriin laittaa. Luonnollisesti sama tuomio annettiin myös peilittömyydestä...

Jonkinlaisina sivujuonteina tässä "peilittömyyden lajissa" ovat myös mittaetsinkamerat, joita on tehnyt erityisesti Fuji, ja Sony SLT -sarja, missä käytetään peilikameran objektiiveja, mutta etsin on elektroninen. Peili on puoliläpäisevä ja sen tehtää oli vain ohjata valoa peilijärkkäreistä periytyneelle vaiheentunnistavalle tarkennusjärjestelmälle, joka siihen aikaan oli vielä täysin ylivertainen peilittömien tarkennukseen verrattuna. Siinä mielessä hauska vehje, että AF jatkuva tarkennus pelitti kybällä myös videokuvauksen aikana.