Norjan purjehtija siirtyi maalle. Onkohan jotain syytä, miksi noita ei kehitetä laajemmin venekäyttöön, edes hupikäyttöön? Luulisi, että tuollainen kevytveneessä olisi kivaa kesäpäivän iloa.
https://youtu.be/r6H4X0ojdU8?t=1937
https://youtu.be/r6H4X0ojdU8?t=1937
Vastaukset 16
Vanhimmat
Et ole kuullut leijalautailusta?
Raskaammissa kevytveneissä menee vaikeaksi pidellä käsin. Ei ole ihan helppo kehittää toimivaa systeemiä, jossa voimat tulisi suoraan veneeseen. Laivoihin noita on mietitty.
Joo, surffaajat on kai pääosin siirtyneet leijalautailuun. Lankomies käy talvellakin leijalautailemassa Hangossa. Siellä on kuulemma parhaat olosuhteet ainakin jos asuu Helsingissä.
Ai laivoihin mietitty? Miten usein osuisivat laivan matkasuunta ja tuulen suunta riittävän hyvin samoihin, utopistista haihattelua eikä tämmöisiä edes ole kukaan laivoihin kaavaillut.
Fletner- roottorikin on osoittautunut täydeksi sudeksi!
On jopa yhteen laivaan asennettu. Ms Beluga Skysails.
Myös ns. Fletner- roottoreita on asennettu suurin lupauksin ja toivein muutamiin aluksiin, esim. Viking Grace:n. Yhtiö on sittemmin perunut option em- laivan sisaralukseen asennettavasta vastaavasta tapista todettuaan ettei tästä ole oikein mihinkään.
No kaikkihan sen tiesi ette fletner toimi viikingin liikenteessä!
NNehän pyöritti sitä valaistuna mainoksineen satamassakin. Mainostemppu.
Kyllä se pitemmillä ja avoimemmilla reiteillä toimii.
Ei sen tarvitse osua samoihin. Leijalaudat kryssivät siinä missä muutkin purjeveneet, mutta paljon kovempaa.
Lauvoissa ei ole tehokkaita kölejä, joten ehkä jää 90 asteen sektori, jossa leijapurje ei ole tehokas.
Avustukseksi noita on pähkäilty, kuten Flettner.
No kun kyse ei olekaan sen roottorin toimivuudesta, kyse on siitä ettei sillä saavuteta mitään taloudellista etua! Ei pitemmillä eikä lyhyemmillä mainostemppuosuuksilla ja tämä on niin helppo ymmärtää kun miettii miten harvoin ideaalinen tuulen suunta ja laivan suunta kohtaavat, eli miten harvoin roottorin aikaansaama työntövoima suuntautuu taaksepäin laivan kulkua keventävästi? Kun roottoria keinotekoisesti eli koneellisesti pyöritetään, menee jo siihen osa saavutetusta hyödystä.
Mietitään myös roottoria laivan edetessä tuulettomassa säässä esim. 18 solmun nopeudella roottoria pyöritetään. Itse asiassa, riippumatta pyöritetäänkö sitä vai ei, se aikaansaa ilmanvastusta joka sekin vastus on moottoreilla voitettava. Jos kuitenkin roottoria siinä tilanteessa pyöritetään, se aikaansaa sivulle vääntävän voiman, sitähän nyt vähiten laivalle kaivataan, korkea tappi jonka voiman painopiste on kai yli 30 metriä laivan uppouman painopisteen yläpuolella kampeamassa laivaa kallistumaan. Aina kun tapin voima kohdistuu sivusuuntiin, se pyrkii kallistamaan laivaa, ei järjen hiventä sellaisessa toiminnassa.
Tämä roottori on tunnettu ainakin 50 vuotta, jos siitä oikeasti taloudellista hyötyä olisi, se olisi jo laajasti käytössä!
Niitä kuitenkin asennetaan ja onpa pelkästään niiden avulla ylitetty atlanttikin.
Borekin osti tolpan ilmaisen testijakson jälkeen omakseen ja lisäksi toisen tolpan. Ei ne ihan imagon takia niin tehneet.
Onhan siitä aivan kiistatonta hyötyä. Turku-Tukholma on huonoimpia mahdollisia pätkiä tuolle.
Ajetaan liian kovaa eli suurella työntövoimalla, jolloin Flettnerin lisätyöntövoima on pieni osuus. Lisäksi Itämeren saaristossa tuuli on kevyttä. Nämä yhdessä vielä tekevät sen, että suhteellinen tuuli on lähes aina varsin lähellä suoraan edessä.
Aivan eri juttu ajettaessa 10-15 solmua tuulisilla reiteillä.
Perusongelma on kiire. Laivojen kulutukset tipahtaisivat rajusti jo vauhtia hidastamalla. Tätä tehtiin kymmenisen vuotta sitten kun heikentynyt talous poisti kiireen.
Hyöty riippu aina siitä, kuinka kallista tai haitallista on toisen vaihtoehdon käyttäminen on.
Siksi autoilussakin on kehitetty eri polttoaineita ja eri vaihtoehtoja, ja vaikka joku hybridi tai vety nyt ei mikään tulevaisuuden toivo olekaan niin samallahan on kuitenkin kehitetty esimerkiksi moottoreita, akkuja ja ohjausteknologiaa.
Maalla tuulivoimaa on kehitetty isoin satsauksin, ja hieman yllättäen noiden tuulirupellien hyötysuhde on kasvanut. Nyt pyörivät ilman subventointia.
Mainos- ja imagonrakennusroottorihan se on!
Jos laivat ajaisivat hiljempaa, vähenisi polttoaineenkulutus, totta. Jos ei ajettaisi ollenkaan, vähenisi se vielä enemmän. Jos lentokoneet ja laivat jättäisivät kaikki ihmisen elämän kannalta tarpeettomat huvi- ja loma- ajot pois, vähenisi polttoaineiden kulutus varsin paljon, myös kaikki kulutus joka liittyy laivojen ja lentokoneiden valmistukseen tms. jäisi pois, totta.
Mutta kun se Fletner- roottori saa kuluttamisen haiskahtamaan vihreältä kuluttamiselta...
No viikingin tapauksessa kyllä ja pelkästään.
Toisenlaisissa olosuhteissa vähentää kulutusta.
Rahti kulkee sillä hitaammallakin nopeudella. Perusongelma on se, ettei oikeasti niin kiinnosta päästöjen vähennys. Öljy on halpaa ja hyvin pieni osa laivan käyttökuluista.
20->15 tai 15->10 kn suunnilleen puolittaisi polttoaineenkuluksen matkaa kohti samalla lastilla.
Siksi ei myöskään juuri kiinnosta Flettnerit ja vastaavat. Säästävät kyllä, mutta ei ole oleellista.
Nythän taas suunnitellaan yliäänimatkustajakonettakin, vaikka päästöt matkustajakilometriä kohti ovat moninkertaiset tavallisiin lentokoneisiin verrattuna.
Suurimpien rahtialusten konetehot ovat liki 100 MW, mutta lähestytään asiaa semmoisessa tilanteessa kun iso laiva ajaa matkanopeuttaan lastissa noin 60000 kW:n teholla. Polttoaineen ominaiskulutus on moderneilla hidaskierroksisilla laivakoneilla toki alempi kuin peräprutkuilla tms. mutta se on sentään luokkaa 170 g/kWh josta edelleen saadaan tuntikulutukseksi päälle 11 tonnia. Se tekee vuorokaudessa noin 290 tonnia. Laivojen dieselpolttoaineen hinta ns. maailmalla on joidenkin tietäjien mukaan siinä 0,48- 0,6 Euroa litralta, eli vuorokauden polttoaineet maksavat suunnilleen 150000 Euroa ja jos ajelumatka kestää vaikka kaksi viikkoa, siis rahti päällä, se tekee pa:n osuudeksi 1,44 milj. Euroa. Juoksevista kuluista polttoaine on selkeästä laivan menoista suurin, kaukana tulevat palkkakustannukset jne.
Jos+kyseessä+on+esim.+säiliöalus+joka+joutunee+toiseen+suuntaan+ilman+rahtia+painolastissa+ajamaan+niin+kuluu+polttoainetta+siihenkin.+Jos+oikein+hidastelee+kaikessa,+ei+välttämättä+kovassa+kilpailussa+saa+rahteja+ollenkaan.+Arvioikaamme+että+paluu+vaikka+Persianlahdelle+kuluttaa+polttoainetta+0,8+milj.+Euron+edestä,+eli+yksi+matka+sieltä+Eurooppaan+maksaisi+siis+polttoainekuluina+noin+2,24+milj.+Euroa.+Kun+neljän-+kuuden+vuoden+välein+suoritettavat+telakoinnit+ja+muut+huollot+huomioidaan+ja+arvioidaan+aluksen+keskimäärin+vuosittain+tekevän+tuon+reissun+8+kertaa,+vuotuisiksi+polttoainekuluiksi+tulee+noin+18+milj.+Euroa+eli+noin+20+milj.+dollaria.+