Karjalansanomat.ru

Karjala 100: Uuden ajan alku


Mikko Nesvitski
Maanantaina 8. kesäkuuta Karjalan tasavalta täytti sata vuotta. Tasavallan historia juontuu niin kutsutun Karjalan työkommuunin perustamisesta. Juhlapäivä on sikäli merkittävä meille, että työkommuunin perustajien joukossa oli muun muassa punaisia suomalaisia. Niitä samoja, jotka muutaman kuukauden kuluttua, nimittäin lokakuussa 1920, perustivat myös Karjalan Kommuuni -nimisen suomenkielisen lehden, Karjalan Sanomien kaukaisen edeltäjän.

Peer Gynt lähtee Ruskealaan

Jelena Maloduševa
Karjalan kansallisen teatterin näyttelijät osallistuivat maaliskuussa teatterityöpajaan, jonka aikana he etsivät Henrik Ibsenin klassikoteoksen Peer Gyntin visuaalisia tulkintoja ja harjoittelivat tulevaa kantaesitystä.
Edessä on vielä paljon työtä. Se jatkuu suomalaisten näyttelijöiden kanssa Sortavalassa järjestetyllä teatterileirillä kesäkuussa.

Luovat hankkeet syntyvät Oulussa

Marina Tolstyh
Noin 30 Petroskoin yliopiston ja Karjalan kulttuuriopiston sekä Oulun ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulujen opiskelijaa on tällä viikolla koulutusleirillä Oulussa. Nuoret luovat kreatiivisia startup-palveluita kansainvälisen CULTA-hankkeen tuella.

Somet edistävät matkailua

Karjala tavoittelee kiinalaisten turistien määrän kasvua. Mainonta somessa ja laadukkaat asiakaspalvelut ovat tärkeä osa markkinointia.

Karjala toimii näyttämönä

Anna Umberg
Karjala on houkutellut saksalaisia elokuvantekijöitä. Kuvausryhmä Saksasta kuvaa nyt dokumenttia Karjalasta ja karjalaisista.

— Kävimme Karjalassa talvella 2012. Nautimme Joulupukkien kilpailuista Aunuksessa. Silloin Karjala kiehtoi meitä ja päätimme palata taas Karjalaan, saksalainen journalisti Catherine Molnar kertoo.

— Haluamme tutustua läheisemmin Karjalaan ja k

Suomalaista elokuvaa kuvataan Petroskoissa

Anna Umberg
Suomalainen ohjaaja Juho Kuosmanen kuvaa uutta elokuvaansa Hytti nro 6 kokonaan Venäjällä. Siinä puhutaan pääasiassa venäjää. Osa kuvauksista tehdään myös Karjalassa, Petroskoissa ja Uusiselässä.

Ohjaaja Juho Kuosmanen tunnetaan elokuvasta Hymyilevä mies, jonka Suomen elokuvakriitikot valitsivat viime vuonna 2010-luvun parhaaksi kotimaiseksi elokuvaksi.

Hytti nro 6 pohjautuu suomalaisen kirjailijan Rosa Liksomin vuoden 2011 Finlandia-palkittuun romaaniin. Romaani kuvaa junamatkaa Moskovasta Siperian halki Mongoliaan.

Vapaehtoisten tuki kasvaa

Petroskoihin on perustettu Luoteis-Venäjän vapaaehtoistentukikeskus. Se rekrytoi halukkaita maailmanmestaruuskilpailuihin ja suuriin tempauksiin.
Jekaterina Pospelova
Petroskoihin on perustettu Luoteis-Venäjän vapaaehtoistentukikeskus. Se rekrytoi halukkaita maailmanmestaruuskilpailuihin ja suuriin tempauksiin.

Viime vuonna Karjalan tasavallan vapaaehtoistyökeskus voitti Venäjän vapaaehtoistyökeskusten kilpailun. Sen ansiosta Karjalaan on avattu Luoteis-Venäjän tukikeskus. Tänä vuonna tukikeskukset perustetaan myös muihin seitsemään Venäjän federaatiopiiriin.

— Keskuksen avaaminen antaa mahdollisuuden löytää uusia yhteistyökumppaneita muilta Venäjän alueilta ja edistää vapaaehtoisuutta Karjalassa, tasavallan vapaaehtoistyökeskuksen johtaja Darja Makovetskaja kertoo.

Venäjän vapaaehtoistyökeskusten yhdistyksen varapuheenjohtajan Ivan Radkon mukaan tukikeskuksen päätehtävänä on houkutella vapaaehtoisia suuriin tapahtumiin ja tempauksiin.

— Hakijan on oltava vähintään 18-vuotias. Hakijan vahva motivaatio vapaaehtoistyöhön on tärkeää. Hakijalta tarvitaan myös vieraiden kielten taitoa, Radko kertoo.

Vuonna 2019 vapaaehtoisten tukiohjelman mukaan vapaaehtoistoimintaan osallistui 2 600 ihmistä 84 Venäjän alueelta. Ohjelmaan ilmoittautuneita oli 7 000. Suurin osa vapaaehtoisista oli Moskovasta sekä Krasnodarin, Sverdlovskin.

Lisää aiheesta lehdessä 26.02.2019

Kalevalaa taiteilijoiden silmin

Jelena Maloduševa
Helmikuussa järjestetään perinteisesti Kalevala-aiheisia tapahtumia. Karjalan kansallinen museo on kutsunut Taidemuseon amanuenssin Anita Dunkersin luennoimaan Kalevalasta, sillä Dunkers on järjestänyt useita Kalevala-aiheisia näyttelyjä ja on tutkinut aihetta pitkin ja poikin.

Luentosarja koostuu kolmesta luennosta. Ensimmäisellä luennolla keskusteltiin Kalevalan mieshahmoista ja toisella naisten hahmoista.

Ensi lauantaina, 15. helmikuuta Anita Dunkers kutsuu kaikkia kuuntelemaan ja keskusteleman Kullervon traagisesta kohtalosta.

Somet edistävät karjalan käyttöä

Karjalan kielen aktivistit oppivat tehokkaasti ylläpitämään someryhmiään ja verkkosivujaan.
Jekaterina Pospelova
Karjalan kieli menneisyydestä tulevaisuuteen -hanke on alkanut Karjalassa.

Projektiin hakeutuneita on yli 40. He ovat Prääsän, Kalevalan, Aunuksen ja Karhumäen piireistä sekä Petroskoista ja Kostamuksesta. Hankkeen tarkoitus on edistää kielen oppimista ja sen käyttöä verkkosivujen avulla.

Petroskoi designin mekkana

Jelena Maloduševa

Venäjän designpääkaupungiksi valitaan hakemusten perusteella kaupunki, jonka katsotaan poikkeuksellisen ansiokkaasti edistävän muotoilun käyttöä kaupungin kehittämisessä. Valinnasta vastaa Venäjän suunnittelijoiden liitto.

Karjalan suunnittelijoiden liitto lähetti hakemuksen kilpailuun kolme vuotta sitten. Karjalan tasavallan 100-vuotisjuhlavuonna Petroskoi on vihdoinkin saanut Venäjän designpääkaupungin tittelin.

Luterilaiset juhlivat kirkkonsa 50 vuotta

Marina Tolstyh

Inkerin kirkon Petroskoin evankelis-luterilainen seurakunta vietti viime viikolla 50 vuotta seurakunnan ensimmäisen jumalanpalveluksen pitämisestä. Juhlinta kesti 31. tammikuuta—2. helmikuuta ja keräsi luterilaisia niin Karjalan ja Pietarin sekä Suomen Kalajoen, Tikkurilan, Varkauden, Espoon ja Espoonlahden seurakunnista.

— Petroskoin kaikki seurakuntalaiset iästään riippumatta auttoivat kirkon luomisessa. Tässä toimessa ei ollut sankareita ja pyhiä. Meillä oli Jumalan suuri armo, ja olimme sen armon lapsia, Petroskoin seurakunnan kirkkoherra Aleksei Krongolm sanoi juhlan avajaisissa.

Petroskoilainen Helmi Korzneva muistelee, että ensimmäisessä jumalanpalveluksessa kirkon sinisessä puutalossa Gvardeiskajakadulla kävi niin paljon ihmisiä, etteivät kaikki mahtuneet talon sisään.

— Osa tulleista kuunteli jumalanpalvelusta talon ullakolla. Seuraavilla kerroilla ullakolle nostettiin penkkejä, Korzneva kertoo.

Äitinsä puolesta inkerinsuomalainen oleva Korzneva oli vuosina 1988—1993 kirkon rippikoulun opettajana. Ennen 1990-luvun alkua seurakuntalaiset olivat ylipäänsä Neuvostoliiton eri karkotuspaikoista Karjalaan siirtyneitä inkerinsuomalaisia.

Seurakunnan rekisteröinti vuonna 1969 ja kirkon avaus vuonna 1970 ovat olleet Karjalan inkerinsuomalaisille merkittävät tapahtumat, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa.

Anomus seurakunnan perustamisesta lähetettiin vallanpitäjille Moskovaan vuonna 1952, 1958 ja 1969, ja lopulta onnistuttiin. Seurakunnan legendaarinen henkilö Maria Kajavan muutaman aatetoverinsa kanssa lähti selvittämään asiaa suoraan Moskovaan, minkä jälkeen Petroskoin viranomaiset suostuivat rekisteröimään luterilaisen seurakunnan. Vuoteen 1991 se kuului Viron evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

Kirkon pulmallista historiaa muisteltiin juhlassa muun muassa paljastamalla muistolaatta. Paljastajaisiin osallistuivat Inkerin kirkon entinen piispa Aarre Kuukauppi ja uusi piispa Ivan Laptev Pietarista sekä paikalliset papit ja diakonit, jotka pitivät kirkossa jumalanpalveluksia ja hoitivat kirkon asioita eri vuosina. Nykyään he palvelevat Karjalan rovastikunnan eri seurakunnissa. Heistä vanhin on 92-vuotias Juho Pakkari.

— Muistolaattaan on kirjoitettu entisen kirkon toimintavuodet 1970—2011 ja kirkon uusi osoite, jotta tietäisiin, että kirkko toimii jatkossa, kirkkoherra Krongolm sanoo.

Lisää aiheesta lehdessä 05.02.2020

Helsinkiin nopeasti ja mukavasti

Sergei Karpov

Toukokuun 2020 alkupuoliskolla alkavat lennot Petroskoin Helsingin välillä. Lentoja hoitaa venäläinen Severstal-lentoyhtiö. Lippujen myynti alkaa suunnilleen maalis—huhtikuussa.

— Lentovuorot ovat kaksi kertaa viikossa, maanantaisin ja perjantaisin, ja jatkuvat suunnitelman mukaan tämän vuoden loppuun saakka. Lennot kestävät tunnin. Menolippu maksaa alustavasti 5500 ruplaa, Karjalan päämies Artur Parfentšikov kirjoitti Vkontakte-tilillään.

Kansainvälinen yhteistyö uudelle tasolle

Jelena Maloduševa

Ystävyyskaupunkitoiminnalla on Petroskoissa pitkä historia. Se alkoi 55 vuotta sitten, kun vuonna 1965 solmittiin Petroskoin ja Varkauden välillä ensimmäinen ystävyyssopimus. Siitä ajasta alkoi perinteinen ystävyyskaupunkitoiminta: erilaiset viralliset vierailut sekä kulttuuri-, urheilu- ja nuorisoyhteisöjen yhteistyö.

Viime viikolla Petroskoissa avattiin uusi yhteistyökenttä. Se on Ystävyyskaupunkitoiminnan museo Petroskoin Deržavinin lyseossa.

— Museosta tulee oiva kenttä kansainvälisille tapaamisille ja myös paikka, jossa Petroskoissa toimivat ystävyysseurat järjestävät omia tapahtumiaan, Deržavinin lyseon johtaja Raisa Sergejeva sanoo.

— Ystävyyskaupunkitoiminnan museo antaa sysäyksen hyvien suhteiden kehittämiseen. Museon tiloissa ystävät eri maista tapaavat toisiaan. Siinä järjestetään erilaisia kansainvälisiä tilaisuuksia ja kulttuuritapahtumia, hän jatkaa.

Kulttuurinen vaihto on yhteistyössä tärkeä kohta. Rantakadulla sijaitsevat muistomerkit muistuttavat kaupunkilaisille kaupunkien ystävyyssuhteista.

Vasta avatun museon kokoelmassa on myös lahjoja Petroskoin ystävyyskaupungeilta sekä Petroskoissa toimivilta ystävyysseuroilta.

— Ystävyystoimintaa on vuosien aikana tapahtunut kaikilla mahdollisilla aloilla. Erityistä painoa vuosien aikana on asetettu sille, että nuoret ja lapset pääsisivät tutustumaan toinen toisiinsa. Suunnitellaan, että museosta tulee paikka, jossa Petroskoissa käyvät ulkomaalaiset nuoret tapaavat petroskoilaisia oppilaita, vaihtavat kokemuksia ja osallistuvat kansainvälisiin harrastusohjelmiin, Sergejeva kertoo.

Inkeriläiset: Keitä he ovat?

Anna Umberg

Inkeriläissyntyisen, 7-vuotiaana Suomeen muuttanut toimittaja Lea Pakkanen uskoo näyttelyn antavan paljon uutta tietoa inkerinsuomalaisista niin inkeriläisille kuin muillekin suomalaisille. Inkeriläiset — unohdetut suomalaiset -näyttely avattiin Kansallismuseossa Helsingissä viime perjantaina.

— Monet Suomessa eivät esimerkiksi tiedä, että Neuvostoliitossa inkeriläisiä kutsuttiin suomalaisiksi, ja että tämä merkittiin myös heidän neuvostopasseihinsa. Näitä passeja on nähtävissä näyttelyssämme, Lea Pakkanen kertoo.

Monille nykysuomalaisille on myös uutta, että jatkosodan aikana Suomessa oli evakuoituna yli 60 000 inkeriläistä. Välirauhan jälkeen suurin osa heistä palasi Neuvostoliittoon. Inkerinmaalle he eivät enää päässeet. Inkerin sijaan heidät karkotettiin Keski-Venäjälle ja Siperiaan.

— Näyttelymme pyrkii tarjoamaan kattavan yleiskuvan inkeriläisten vaiheista, siitä kuinka paljon heitä on ollut ja kuinka monia on karkotettu eri aikoina ja minne. Inkeriläisille näyttely tarjoaa perustiedot oman kansan vaiheisiin ja vertaistukea muiden inkeriläisten haastattelujen kautta, Lea sanoo.

Lisäksi näyttely avaa uusia näkökulmia suomalaisuuteen: Mitä suomalaisuus on merkinnyt inkeriläisille rajan toisella puolella?

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta inkeriläisten paluumuuton alkamisesta Suomeen.

— Ajattelimme, että nyt on hyvä hetki kertoa siitä, keitä inkeriläiset oikein ovat, Lea sanoo.

Näyttelyn käsikirjoituksesta vastaavat Lea ja Santeri Pakkanen ja valokuvista sekä visuaalisesta toteutuksesta Meeri Koutaniemi.

Lea Pakkanen on syntynyt Petroskoissa, mutta lapsena hän muutti perheensä kanssa Suomeen. Hänen isänsä Santeri Pakkanen työskenteli vuosina 1979—1991 Punalippu (nykyään Carelia) -lehdessä.

Näyttelyn idea lähti Lean tarpeesta ymmärtää paremmin perheensä ja yhteisönsä historiaa.

— Olen itse inkerinsuomalainen ja perheeni on käynyt läpi inkeriläisten vainot. Tuli ajatus, että ehkä tämän selvittämisen voi tehdä myös muita hyödyttävällä tavalla. Sain tuekseni ystäväni, valokuvaaja Meeri Koutaniemen ja isäni Santeri Pakkasen, ja tämän työryhmämme kanssa päätimme tehdä aiheesta näyttelyn, Lea muistelee.

Kolmen vuoden aikana Lea Pakkanen on tehnyt kenttätyömatkoja ympäri Suomea ja Venäjää ja haastatellut kymmeniä inkerinsuomalaisia.

Näyttelyssä nähdään nykyajassa elävien inkeriläisten muotokuvia, dokumentaarisia valokuvia inkeriläisten asuinpaikoilta sekä paikoista, joihin heitä on karkotettu ja lähetetty vankileireille sekä inkeriläisten vaiheita havainnollistavaa esineistöä.

Lisää tietoa Karjalan Sanomissa 29. tammikuuta.

Laiton graffiti voi tyhjentää lompakon