Laki toimeentulotuesta

Itse asiassa toimeentulolain 1 momentin 1 kohta juurikin viittaa lakiin asumistuesta.

Anonyymi kirjoitti:

Itse asiassa toimeentulolain 1 momentin 1 kohta juurikin viittaa lakiin asumistuesta.

Sinne päin se juuri viittilöitseepi 😁
Toimeentulotukilain pykälä on 7b
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412#L2P7b
Ja asumistukilain 9§
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140938#L2P9

No ei nyt todellakaan!!

Vittu mitä kusipäitä täällä vastaileekin.

Aloittajalle, kyseinen kohta on viite lakiin yleisestä asumistuesta ja sen 9§ AINOASTAAN, ei mihinkään muuhun ja jossa on lakonisesti, "vuokra, vesimaksu 17.80€/h ja lämmityskulut alueittain.

Kela toimii laittomasti tuonkin kohdalla, kuten myös rajoittamalla muuttokustannukset 120 tai 180€ ja joka rajoittaa rajoittamatonta oikeutta valita asuinpaikkansa, perustuslain 9§.

On huomattava mitä danoo laki toimeentulosta ja sen 7b pykälä, eli asumismenot tulee huomioida tarpeellisuuden mukaan, eli sen mukaan kuin vuokranmäärä onkin.

Laissa sana, "tarpeellisen suuruisena" ja on sanan tarpeellinen, niin yksi taivutusmuoto ja löytyy suomisanakirjan sivustolta.

T. Lawetorder

Anonyymi kirjoitti:

No ei nyt todellakaan!!

Vittu mitä kusipäitä täällä vastaileekin.

Aloittajalle, kyseinen kohta on viite lakiin yleisestä asumistuesta ja sen 9§ AINOASTAAN, ei mihinkään muuhun ja jossa on lakonisesti, "vuokra, vesimaksu 17.80€/h ja lämmityskulut alueittain.

Kela toimii laittomasti tuonkin kohdalla, kuten myös rajoittamalla muuttokustannukset 120 tai 180€ ja joka rajoittaa rajoittamatonta oikeutta valita asuinpaikkansa, perustuslain 9§.

On huomattava mitä danoo laki toimeentulosta ja sen 7b pykälä, eli asumismenot tulee huomioida tarpeellisuuden mukaan, eli sen mukaan kuin vuokranmäärä onkin.

Laissa sana, "tarpeellisen suuruisena" ja on sanan tarpeellinen, niin yksi taivutusmuoto ja löytyy suomisanakirjan sivustolta.

T. Lawetorder

Lue lisää

No nyt tulee vielä pahempaa puppua. Rajoittamaton oikeus valita asuinpaikkansa ei tarkoita, että joku muu maksaa viulut siitä asuinpaikasta ja sinne muuttamisesta. Jos noin olisi, niin meikäläinen haluaisi sen Räikkösen Kimin entisen talon Kaskisaaresta.

Anonyymi kirjoitti:

No nyt tulee vielä pahempaa puppua. Rajoittamaton oikeus valita asuinpaikkansa ei tarkoita, että joku muu maksaa viulut siitä asuinpaikasta ja sinne muuttamisesta. Jos noin olisi, niin meikäläinen haluaisi sen Räikkösen Kimin entisen talon Kaskisaaresta.

Lue lisää

Oikein.

Turhan usein näkyy valituksia Kelan tukiin liittyvistä euromääräisistä rajoista, joskus ehkä aiheestakin, mutta monesti ei. Tuethan on tarkoitettu heitä varten joilla ei tulot ja varallisuus muutoin riitä, mutta ei se sitä tarkoita että saisi valita ihan minkähintaisia juttuja tahansa tukirahojen makseltavaksi.

Suurempi kysymys on sitten se, että miksi maan hallitus yleensäkään ottaen on ajanut sellaista politiikkaa että samalla kun kansan työtä ei suostuta kysymään ja maksamaan siitä, väännetään väkisin asuntomarkkinoilla asumisen hintaa ylöspäin, johtaen koko tilanteen älyttömäksi kun kulut kasvaa mutta tulojen kasvattaminen tehdään mahdottomaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Oikein.

Turhan usein näkyy valituksia Kelan tukiin liittyvistä euromääräisistä rajoista, joskus ehkä aiheestakin, mutta monesti ei. Tuethan on tarkoitettu heitä varten joilla ei tulot ja varallisuus muutoin riitä, mutta ei se sitä tarkoita että saisi valita ihan minkähintaisia juttuja tahansa tukirahojen makseltavaksi.

Suurempi kysymys on sitten se, että miksi maan hallitus yleensäkään ottaen on ajanut sellaista politiikkaa että samalla kun kansan työtä ei suostuta kysymään ja maksamaan siitä, väännetään väkisin asuntomarkkinoilla asumisen hintaa ylöspäin, johtaen koko tilanteen älyttömäksi kun kulut kasvaa mutta tulojen kasvattaminen tehdään mahdottomaksi.

Lue lisää

"Suurempi kysymys on sitten se, että miksi maan hallitus yleensäkään ottaen on ajanut sellaista politiikkaa että samalla kun kansan työtä ei suostuta kysymään ja maksamaan siitä, väännetään väkisin asuntomarkkinoilla asumisen hintaa ylöspäin"


Tämä ei ole siis mikään pikkujuttu, jos hallitus alkaa aiheuttamaan kansalle tilanteen, jossa tulee jo väestön pakkosiirtoa muistuttava tilanne, kun palkkatyöpaikkojakaan ei suostuta maksamaan.

Suora esimerkki tilanteesta löytyy nyt Ruotsista, jossa hallituskin hajosi ensimmäistä kertaa koko Ruotsin historian aikana juuri tähän kysymykseen.

Löfven yritti lipsua vuokrasäännöstelystä, ja vasemmistohan siellä jo totesi että ei käy.

Vuokrasäännöstelyllä on Ruotsissa varmasti muitakin sivuseurauksia, mutta ydinkysymys on lopulta siinä, onko maan hallituksella oikeutta alkaa toimimaan omaa kansaa vastaan siten että ei pidetä huolta kansan työstä maksettavista palkoista mutta aletaan kiskomaan asumisen hintaa ylöspäin joka tuhoaa kansalta ostovoiman. Se on jo huonon hallinnon merkki jos ei kykene tai suostu hoitamaan asioita oikeaan tasapainoon.

Suomessa tullaan luultavasti näkemään myös ongelma siitä, kun asumisen hinta menee ripeämmin ylös, ja alkaa tulemaan riita kun asumiseen liittyviä tukia ei pidetä hintakehityksen mukana. Se johtaa turhiin väestön muuttoihin. Tämä asia jää kuitenkin vielä nähtäväksi, mitä hallitus asioista tulee päättämään.

Anonyymi kirjoitti:

No ei nyt todellakaan!!

Vittu mitä kusipäitä täällä vastaileekin.

Aloittajalle, kyseinen kohta on viite lakiin yleisestä asumistuesta ja sen 9§ AINOASTAAN, ei mihinkään muuhun ja jossa on lakonisesti, "vuokra, vesimaksu 17.80€/h ja lämmityskulut alueittain.

Kela toimii laittomasti tuonkin kohdalla, kuten myös rajoittamalla muuttokustannukset 120 tai 180€ ja joka rajoittaa rajoittamatonta oikeutta valita asuinpaikkansa, perustuslain 9§.

On huomattava mitä danoo laki toimeentulosta ja sen 7b pykälä, eli asumismenot tulee huomioida tarpeellisuuden mukaan, eli sen mukaan kuin vuokranmäärä onkin.

Laissa sana, "tarpeellisen suuruisena" ja on sanan tarpeellinen, niin yksi taivutusmuoto ja löytyy suomisanakirjan sivustolta.

T. Lawetorder

Lue lisää

Minunkin mielestäni tuo kohta viittaa vain pykälään 9. Tämä minua juuri kiinnostaa, että onko lain mukaan todellakin oikeus "kohtuullistaa" vuokraa.

Ymmärrän jonkun näköisen kohtuullistamisen, jos hlö asuu kohtuuttoman suuressa asunnossa, mutta sitä en ymmärrä, että tavallisessa yksiössä tai kaksiossa asuvaa rankaistaan vuokrasta, jonka mahdolliseen (Kelan mielestä) liian korkeaan vuokraan hlö itse ei ole syyllinen.

t. aloittaja

Anonyymi kirjoitti:

No nyt tulee vielä pahempaa puppua. Rajoittamaton oikeus valita asuinpaikkansa ei tarkoita, että joku muu maksaa viulut siitä asuinpaikasta ja sinne muuttamisesta. Jos noin olisi, niin meikäläinen haluaisi sen Räikkösen Kimin entisen talon Kaskisaaresta.

Lue lisää

Kuules nyt pelle, perustuslain 2§ 3mom. sanoo, "julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia". Sitten perustuslain 9§ 1mom. Suomenkansalaisella ja maassa LAILLISESTI oleskelevalla on OIKEUS liikkua vapaus liikkua maassa ja VALITA ASUINPAIKKANSA" eli vapaus valita, sitten 19§ 4mom. "Julkisen vallan TEHTÄVÄNÄ on edostää JOKAISEN OIKEUTTA asuntoon ja TUKEA asumisen omatoimista järjestämistä", sitten, "22§ julkisen vallan ON turvattava PERUSOIKEUKSIEN ja ihmisoikeuksien TOTEUTUMINEN".

Nyt kun me, oikeammin viisaammat yhdistää nuo kaikki, niin mitä tulee??

Anonyymi kirjoitti:

Kuules nyt pelle, perustuslain 2§ 3mom. sanoo, "julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia". Sitten perustuslain 9§ 1mom. Suomenkansalaisella ja maassa LAILLISESTI oleskelevalla on OIKEUS liikkua vapaus liikkua maassa ja VALITA ASUINPAIKKANSA" eli vapaus valita, sitten 19§ 4mom. "Julkisen vallan TEHTÄVÄNÄ on edostää JOKAISEN OIKEUTTA asuntoon ja TUKEA asumisen omatoimista järjestämistä", sitten, "22§ julkisen vallan ON turvattava PERUSOIKEUKSIEN ja ihmisoikeuksien TOTEUTUMINEN".

Nyt kun me, oikeammin viisaammat yhdistää nuo kaikki, niin mitä tulee??

Lue lisää

Korjaan : "on oikeus liikkua vapaasti maassa ja, jne."

Anonyymi kirjoitti:

Kuules nyt pelle, perustuslain 2§ 3mom. sanoo, "julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia". Sitten perustuslain 9§ 1mom. Suomenkansalaisella ja maassa LAILLISESTI oleskelevalla on OIKEUS liikkua vapaus liikkua maassa ja VALITA ASUINPAIKKANSA" eli vapaus valita, sitten 19§ 4mom. "Julkisen vallan TEHTÄVÄNÄ on edostää JOKAISEN OIKEUTTA asuntoon ja TUKEA asumisen omatoimista järjestämistä", sitten, "22§ julkisen vallan ON turvattava PERUSOIKEUKSIEN ja ihmisoikeuksien TOTEUTUMINEN".

Nyt kun me, oikeammin viisaammat yhdistää nuo kaikki, niin mitä tulee??

Lue lisää

Lisä kysymys, mitä tarkoittaa tukeminen, entäpä turvaaminen??

No vaikkapa rahallisesti.

Siittä vain haluamaan, mene kysymään ensinnä myykö ne sen ja sitten kysymään maksaako sosiaali/kela ja jos ei maksa, haasta oikeuteen perusoikeusloukkauksesta.

Näin yksinkertaista se on.

Pssst. En ole lakeja laatinut, saatikka edes päättänyt.

Anonyymi kirjoitti:

Minunkin mielestäni tuo kohta viittaa vain pykälään 9. Tämä minua juuri kiinnostaa, että onko lain mukaan todellakin oikeus "kohtuullistaa" vuokraa.

Ymmärrän jonkun näköisen kohtuullistamisen, jos hlö asuu kohtuuttoman suuressa asunnossa, mutta sitä en ymmärrä, että tavallisessa yksiössä tai kaksiossa asuvaa rankaistaan vuokrasta, jonka mahdolliseen (Kelan mielestä) liian korkeaan vuokraan hlö itse ei ole syyllinen.

t. aloittaja

Lue lisää

Ei ole laillosta, kohtuullistsminen on myös perustuslain vastaista, koska onn perusoikeus valita vapaasti asuinpaikkansa.

Tuossa perustuslain 9§ 1mom. ei ole lakivaraumaa, joten tarkentavia taikka perusoikeutta rajoittavia lakeja ei voida säätää ja kelan omillakaan ohjeistuksilla ei perusoikeutta voida rajpittaa.

Nyt joku alkaa inistä, että perustuslainsäätämisjärjestyksellä voidaan, ei voida. Kantsii lukea tuo perustuslainsäätämisjärjestys ensin, 72§

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole laillosta, kohtuullistsminen on myös perustuslain vastaista, koska onn perusoikeus valita vapaasti asuinpaikkansa.

Tuossa perustuslain 9§ 1mom. ei ole lakivaraumaa, joten tarkentavia taikka perusoikeutta rajoittavia lakeja ei voida säätää ja kelan omillakaan ohjeistuksilla ei perusoikeutta voida rajpittaa.

Nyt joku alkaa inistä, että perustuslainsäätämisjärjestyksellä voidaan, ei voida. Kantsii lukea tuo perustuslainsäätämisjärjestys ensin, 72§

Lue lisää

Ei sinua kukaan kiellä valitsemasta asuinpaikkaasi. Helsingissäkin lienee asuntolassa patja vapaana jos et kruunuhaasta saa kämppää.

Tarinoita riittää ja tarinovan omien aivojen tarinat.

Esitä laista toimeentulotuki, niin sana "KOHTUULLINEN" taikka sana yhdistelmä/sanat "KOHTUULLISEN MÄÄRÄN MUKAAN",

Tässä helpotusta hakemiseenne: "Yleiset säännökset
1 §
Toimeentulotuen tarkoitus

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo.

Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. (3.11.2000/923)

Matkakorvauksen tarkoituksena on tukea henkilön osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan. (2.3.2001/191)
2 §
Oikeus toimeentulotukeen

Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.

Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta.


6 § (29.12.2005/1218)
Toimeentulotuen määräytyminen

Toimeentulotuen määrä on tämän lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin 7 §:ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä.

7 a § (26.6.2015/815)
Perusosa

Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen ja tietoliikenteen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.
7 b § (26.6.2015/815)
Muut perusmenot

Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon:

1) yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) 9 §:ssä tarkoitetut asumismenot, muun kuin yhtiömuotoisen omistusasunnon välttämättömät hoitomenot sekä välttämättömät asuntoon muuttoon liittyvät menot;

2) taloussähköstä aiheutuvat menot;

3) kotivakuutusmaksu;

4) muut kuin perusosaan sisältyvät terveydenhuoltomenot;

5) lasten päivähoitomenot sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot;

6) lapsen tapaamisesta lapsen kanssa eri taloudessa asuvalle vanhemmalle aiheutuvat menot siltä osin, kun ne perustuvat kunnan toimielimen vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen;

7) välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot.

Jos toimeentulotuen hakijan asumiseen liittyvät menot ylittävät tarpeellisen suuruisena 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla pidettävän määrän, hakijaa on ohjattava hankkimaan edullisempi asunto. Lisäksi hakijaa on ohjattava ottamaan yhteyttä kuntaan asuntoasian selvittämistä varten. Hakijalle on annettava hänen tosiasialliset tarpeensa huomioon ottava, riittävä määräaika edullisemman asunnon hankkimista varten. Kansaneläkelaitoksen tulee ottaa tuensaajan asumismenot huomioon täysimääräisinä tämän määräajan. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske sellaista toimeentulotuen hakijaa, jolle jo aiemmin on annettu samaa asumistarvetta koskien ohje ja määräaika hakeutua edullisempaan asuntoon.

Jos hakijalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta hankkia asuinpaikkakunnaltaan 2 momentissa tarkoitettua asuntoa, asumismenot voidaan ottaa huomioon täysimääräisenä myös määräajan jälkeen".

Esitä yllä olevista sanat "kohtuullisen määrän mukaan", esitä myös sanat, "säädetään asetuksella toimeentulotuen määrä/tällä lailla säädetään henkilön perustoimeentulon määrä.

Jollette löydä määrättyjä sanoja, niin löydät suomi-sanakirjasta kaikkien sanojen perussanat, että niiden taivutusmuodot, nyt itseopiskelua edes hieman.

Tässä apuja vähän, " tarpeellinen = tarpeellisen" eli perussanan tarpeellinen yksi taivutusmuoto on tarpeelisen, eli määrä mikä on tarpeen tai on maksettava määrä jonkun asian kattamiseksi.

Lainsäädännössä ei anneta oikeutta edes julkiselle vallalle kohtuullistaa mitään määriä taikka että olisi määrätty summa perusmenoihin.

T. Lawetorder

Sika.

Anonyymi kirjoitti:

Tarinoita riittää ja tarinovan omien aivojen tarinat.

Esitä laista toimeentulotuki, niin sana "KOHTUULLINEN" taikka sana yhdistelmä/sanat "KOHTUULLISEN MÄÄRÄN MUKAAN",

Tässä helpotusta hakemiseenne: "Yleiset säännökset
1 §
Toimeentulotuen tarkoitus

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo.

Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. (3.11.2000/923)

Matkakorvauksen tarkoituksena on tukea henkilön osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan. (2.3.2001/191)
2 §
Oikeus toimeentulotukeen

Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.

Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta.


6 § (29.12.2005/1218)
Toimeentulotuen määräytyminen

Toimeentulotuen määrä on tämän lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin 7 §:ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä.

7 a § (26.6.2015/815)
Perusosa

Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen ja tietoliikenteen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.
7 b § (26.6.2015/815)
Muut perusmenot

Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon:

1) yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) 9 §:ssä tarkoitetut asumismenot, muun kuin yhtiömuotoisen omistusasunnon välttämättömät hoitomenot sekä välttämättömät asuntoon muuttoon liittyvät menot;

2) taloussähköstä aiheutuvat menot;

3) kotivakuutusmaksu;

4) muut kuin perusosaan sisältyvät terveydenhuoltomenot;

5) lasten päivähoitomenot sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot;

6) lapsen tapaamisesta lapsen kanssa eri taloudessa asuvalle vanhemmalle aiheutuvat menot siltä osin, kun ne perustuvat kunnan toimielimen vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen;

7) välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot.

Jos toimeentulotuen hakijan asumiseen liittyvät menot ylittävät tarpeellisen suuruisena 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla pidettävän määrän, hakijaa on ohjattava hankkimaan edullisempi asunto. Lisäksi hakijaa on ohjattava ottamaan yhteyttä kuntaan asuntoasian selvittämistä varten. Hakijalle on annettava hänen tosiasialliset tarpeensa huomioon ottava, riittävä määräaika edullisemman asunnon hankkimista varten. Kansaneläkelaitoksen tulee ottaa tuensaajan asumismenot huomioon täysimääräisinä tämän määräajan. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske sellaista toimeentulotuen hakijaa, jolle jo aiemmin on annettu samaa asumistarvetta koskien ohje ja määräaika hakeutua edullisempaan asuntoon.

Jos hakijalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta hankkia asuinpaikkakunnaltaan 2 momentissa tarkoitettua asuntoa, asumismenot voidaan ottaa huomioon täysimääräisenä myös määräajan jälkeen".

Esitä yllä olevista sanat "kohtuullisen määrän mukaan", esitä myös sanat, "säädetään asetuksella toimeentulotuen määrä/tällä lailla säädetään henkilön perustoimeentulon määrä.

Jollette löydä määrättyjä sanoja, niin löydät suomi-sanakirjasta kaikkien sanojen perussanat, että niiden taivutusmuodot, nyt itseopiskelua edes hieman.

Tässä apuja vähän, " tarpeellinen = tarpeellisen" eli perussanan tarpeellinen yksi taivutusmuoto on tarpeelisen, eli määrä mikä on tarpeen tai on maksettava määrä jonkun asian kattamiseksi.

Lainsäädännössä ei anneta oikeutta edes julkiselle vallalle kohtuullistaa mitään määriä taikka että olisi määrätty summa perusmenoihin.

T. Lawetorder

Lue lisää

Pitkä oli litania ja kopsattu lakitekstiä hämäykseksi, mutta asian pointti oli edelleenkin se, että jos kohtuullisuutta arvioidaan, se ei ole välttämättä tuensaaja joka sen kohtuullisuuden arvioi.

Kohtuullisuutta arvioimaan pyrkijöitä on varmasti pitkä jono päättäjiä erilaisista poliittisista ryhmistä, oikeistoryhmät näkee kohtuullisuudet eri tavoin kuin vasemmistoryhmät, ja niiden lisäksi on muitakin ryhmiä jotka kaikki ajavat kohtuullisuuskäsityksiä niin päin että he itse saisivat lisää.