Mikä tekee veneestä merikelpoisen?

Anonyymi

2021-12-19 06:01:44

Purjeveneistä monet elleivät useimmat ovat lähtökohtaisesti soveltuvia valtameren ylittämiseen. Miksi?

Jos moottoriveneestä tahdotaan rakentaa yhtä merikelpoinen, miten se täytyy rakentaa?

163

2091

Äänestä

Vastaukset

Anonyymi
2021-12-19 08:16:16
Rungon muoto ja uppouma ratkaisee. Sekä kipparin osaaminen ja siitä seuraava riittävä veneen varustelu. Moottoriajo ilman purjeita on epämiellyttävää keikkumista purjeveneellekkin, miksi siis seilaisi pelkällä moottoripaatilla? Jos kuitenkin purjeita niin vihaa ja on masokisti, ni merikelpoinen moottorivene syntyy kun purjeveneen laskee keväällä veteen mutta jättää maston asentamatta. Paras vaihtoehto lienee valita sellanen matkapursi minkä moottorilla operoinnin ominaisuudet vastaa täysiveristä moottoripaattia.
- Anonyymi
  2021-12-24 23:43:24
  Miksi sinä kommentoit, kun et ymmärrä asiasta mitään.
Anonyymi
2021-12-19 09:19:42
Pohdi nyt aloittaja aluksi tätä:

Kuorma-auto soralavalla varustettuna soveltuu hyvin soran kuljetukseen. Miksi?

Jos mopedista haluaa rakentaa yhtä hyvin soran kuljetukseen sopivan, miten se täytyy rakentaa?
- Anonyymi
  2021-12-19 10:50:43
  Taidanpa kuitenkin pitäytyä veneiden ominaisuuksien pohdiskelussa. Järjenjuoksusi ei oikein natsaa.
- Anonyymi
  2021-12-19 11:54:10
  Anonyymi kirjoitti:
  Taidanpa kuitenkin pitäytyä veneiden ominaisuuksien pohdiskelussa. Järjenjuoksusi ei oikein natsaa.
  Kyllä tuo vertaus oli aloituksesi kanssa samaa tasoa.
  On hyvä, että sinäkin huomaat, ettei järjenjuoksumme oikein natsaa.
- Anonyymi
  2021-12-19 16:46:41
  Anonyymi kirjoitti:
  Kyllä tuo vertaus oli aloituksesi kanssa samaa tasoa.
  On hyvä, että sinäkin huomaat, ettei järjenjuoksumme oikein natsaa.
  No, hehheh, kuorma-auto, mopo. Järjenjuoksusi ei kiinnosta sitten lainkaan.
- Anonyymi
  2021-12-31 13:51:23
  Laittaa lavan?
Anonyymi
2021-12-19 09:29:46
Luepa Pirkko Koskenkylän kirja "Unelmasta totta - Kauas on pitkä matka".
Anonyymi
2021-12-19 10:15:49
Kolme pointtia tärkeysjärjestyksessä:
1) kapteeni
2) miehistö
3) veneen varusteiden kunto
- Anonyymi
  2021-12-21 15:04:28
  Mikä ihmeen kapteeni? Se on tutkinto. Aluksessa on päällikkö.
Anonyymi
2021-12-19 10:26:08
Uppouma, riittävän kokoiset tankit polttoaineelle ja vedelle. Ikkunoiden koko/kestävyys, riittävä stabiilisuus. Luotettava diesel kone esim john dere, luger, cummins ja mahdollisesti varoiksi siipimoottori omalla polttoaine järjestelmällä.

Varusteet stabilisointi paravanein tai evävaksimet/gyro. Polttoaineen erillinen puhdistus järjestelmä, generaattori, sateliittipuhelin, pelastuslautta, runsas määrä varaosia ja huolto-osia öljyineen, kunnollinen ajoankkuri, tutka, plotteri, jonkin verran paperi karttoja. Hyvä "köysileikkuri" esim ambasadör akselissa. Riittävät varastot ruokaa kuiva/tuore pakasteena.

Valtameriäkin on erikokoisia ja eri vuodenaikoina, joko lempeitä tai vaarallisia noin keskimäärin.

Näitä löytyy uusina ja käytettyinä usean merkkisiä ja aina voi väsätä on off.

Jonkin sortin purje rikkaus olisi varmasti ei rahamiehelle parasratkaisu tyyliin diesel duck

https://georgebuehler.com/diesel-ducks-home/

Ja jos on massia, niin tuttuni on seilannut kymmenisen vuotta Nordhavn 52 aluksellaan useita valtameriä ja mantereita ja ovat vakuuttuneita aluksestaan. Valtameriä ylittäessä hekin lisäävät "myrskylasit" ulkopuolelle pienentääkseen riskiä, lisäksi ovat ottaneet lisäpolttoainetta rutkasti cocpitin lattialle ja portucal bridgen taakse "säkeissä" jotka surrattu hyvin kiinni ainakin tyynenvaltameren ylityksessä...
- Anonyymi
  2021-12-24 23:45:34
  Jatka unia.
- Anonyymi
  2021-12-25 08:14:23
  Anonyymi kirjoitti:
  Jatka unia.
  Sain joulutervehdyksen heiltä eilen ja tiedon että olivat myyneet heidän NH aluksensa joka, ollut 12 vuotta heidän kotinsa ja luotettava matkan tekijä näiden vuosien aikana.
  
  Saa nähdä, voiko tuollaisen 12 vuoden matkan jälkeen kotiutua maihin, vai alkaako veri vetämään uusiin seikkailuihin...
Anonyymi
2021-12-19 11:20:20
Suurin osa purjeveneistä ei ole soveltuvia turvalliseen valtameren ylitykseen.
Toki ylitys voi onnistua lähes kaikilta, mutta takeita siitä ei todellakaan ole.
Monesta purjeveneestä on jo pettänyt valtameren ylityksellä jotain turvallisuuteen olennaisesti vaikuttavaa, esim peräsinakseli, masto, puomi, ym. Isoista ruffin ikkunoista nyt puhumattakaan, niissä veneissä joissa siis moisia ylipäätään on.

Merikelpoisuuden edellytykset ovat:
Kelluvuus kaikissa olosuhteissa.
Mahdollisuus pitää sisäilma hengityskelppoisena kaikissa olosuhteissa. Eli pitää pystyä tuulettamaan niissä kallistuskulmissa johon vene voi yhtään pitemmäksi aikaa jäädä, eikä polttoainetta tai akun kemikaalej asaa valua sisätilihin kyseisillä klllistuskulmilla.
Lisäksi sisätiloihin ei saa päästä palokaasuja, ei moottorista ei generaattorista, ei lämmittimestä, eikä tulipalon seurauksena. Viimeiseksi mainittu estetään sillä, ettei tulipaloa syty, mikä edellyttää laatua asiaankuuluvissa osissa ja laitteissa. Myöskään esim nestekaasua ei saa päästä sisätiloihin.
Kyky päästä perille ennenkuin ruoka/juoma loppuu.
Ihmisten mahdollisuus ruokailla ja käydä WC:ssä riittävin väliajoin ja riittävä määrä, myös myrskyolosuhteissa.
Mahdollisuus pysyä kuivana ja lämpimänä, ja mikäli on kuitenkin kastunut niin mahdollisuus kuivata vaatteensa ja lämmitellä.

Olennaisia seikkoja on toki muitakin, myös sellaisa jotka eivät liity merikelpoisuuteen.
Esim perille päästyä tulee pystyä estämään veneen ajautuminen rantaan. Pitävä ankkuri on siis esim hyödyksi, muttei todellakaan yleensä vaikuta merikelpoisuuteen juuri mitenkään, ainakaan myönteisesti, veneessä myrskyssä irti päästessään voisi toki kielteisesti vaikuttaa.
Anonyymi
2021-12-19 11:57:24
moottoriveneeseen kannattaa asentaa köli ja masto purjeita varten , jääaappi ja isompi bensatankki
Anonyymi
2021-12-19 12:14:01
Pakastin pitää olla ja jigejä. Söhköntuottoon genu.
Anonyymi
2021-12-19 12:46:09
Pienin moottorivene jolla on kierretty maapallo on 40 jalkainen Nordhavn, tehty kahdesti kahdella eri veneellä. Tuossa yllä jo mainittiinkin suurin osa vaadittavista ominaisuuksista. Raskas uppoumavene, tarpeeksi isot tankit yli 3000 merimailin jatkuvaan ajoon, luotettavat hidaskäyntiset koneet, perusteellinen polttoaineen puhdistusjärjestelmä, kahdennettu elektroniikka, vesikone jne.

Purjeveneen etu on tietenkin se, että polttoainetta ei tarvita mukana kuin tilkka eikä muutenkaan kaikkea tarvitse tuplavarmistaa konepuolella. Oikeastaan koko konetta ei tarvita jos mennään vanhan liiton tyyliin.
- Anonyymi
  2021-12-19 16:46:08
  Paljon pienemmälläkin on valtameriä ylitetty. Moottorivene on äärimmäisen typerä väline tällaiseen verrattuna samanhintaiseen bluewater-purjeveneeseen. https://www.alandstamps.com/fi/tuote/80-vuotta-ahvenanmaalaisen-uno-ekblomin-atlantin-ylityksesta
- Anonyymi
  2021-12-20 13:43:06
  Anonyymi kirjoitti:
  Paljon pienemmälläkin on valtameriä ylitetty. Moottorivene on äärimmäisen typerä väline tällaiseen verrattuna samanhintaiseen bluewater-purjeveneeseen. https://www.alandstamps.com/fi/tuote/80-vuotta-ahvenanmaalaisen-uno-ekblomin-atlantin-ylityksesta
  Todella kova suoritus tuolta Unolta...mies on myös patentoinut ensimmäisen autopilotin ja monen moista muuta.
  
  Tosta on tehty myös leffa...
- Anonyymi
  2021-12-20 13:44:50
  Anonyymi kirjoitti:
  Paljon pienemmälläkin on valtameriä ylitetty. Moottorivene on äärimmäisen typerä väline tällaiseen verrattuna samanhintaiseen bluewater-purjeveneeseen. https://www.alandstamps.com/fi/tuote/80-vuotta-ahvenanmaalaisen-uno-ekblomin-atlantin-ylityksesta
  Typerä on aika laaja käsite, enemmän on kyse pinkasta🤮. Jos olisi niin typerää konevoimalla liikkua, kait rahtilaivat olisivat purjeveneitä?
- Anonyymi
  2021-12-24 18:00:02
  Anonyymi kirjoitti:
  Typerä on aika laaja käsite, enemmän on kyse pinkasta🤮. Jos olisi niin typerää konevoimalla liikkua, kait rahtilaivat olisivat purjeveneitä?
  Juu, pinkka on hyvin spesifi käsite verrattuna tyhmään mutta on niilläkin yhteys: Intissä jos varustekaapin pinkka oli vino, niin sai tyhmän leiman ja 30 punnerrusta.
Anonyymi
2021-12-20 16:16:01
Paljonko olisi polttoainekulut maailmanympäryspurjehduksella, jos kulutus olisi neljä litraa tunnissa viiden solmun keskinopeudella.
- Anonyymi
  2021-12-20 16:35:46
  Ei pysty kukaan sulle vastaamaan, kun polttoaine hinnat vaihtelee aika tavalla eri puolilla, mutta kyllä rahaa palaa.
  
  Matkaa olisi noin 26000nm dieseliä kuluisi 20100 litraa teoriassa ja hihaveto litrahinta luokka 0,84€ / litra, niin luokkaa 16900€.
  
  Tämä on vain heitto, koska kulutus voi olla suurempaa aallosta, virtauksista, pohjanpuhtaudesta 15-xx% enemmän.
  
  Hinta perustuu muutamiin tietämiini hintoihin mailmalla ja matkan pituus voi olla eri reittivaihtoehtojen vuoksi tai jos joudut sään takia muuttamaan matkaa....
- Anonyymi
  2021-12-20 16:39:33
  Anonyymi kirjoitti:
  Ei pysty kukaan sulle vastaamaan, kun polttoaine hinnat vaihtelee aika tavalla eri puolilla, mutta kyllä rahaa palaa.
  
  Matkaa olisi noin 26000nm dieseliä kuluisi 20100 litraa teoriassa ja hihaveto litrahinta luokka 0,84€ / litra, niin luokkaa 16900€.
  
  Tämä on vain heitto, koska kulutus voi olla suurempaa aallosta, virtauksista, pohjanpuhtaudesta 15-xx% enemmän.
  
  Hinta perustuu muutamiin tietämiini hintoihin mailmalla ja matkan pituus voi olla eri reittivaihtoehtojen vuoksi tai jos joudut sään takia muuttamaan matkaa....
  Tossa sulle reitti suunnitelma ja höpinää
  
  https://archive.nordhavn.com/news/articles/SD_07-01_ATW.pdf
  
  Hyvää virtuaaliveneily talvea ja joulua
  
  Trawler mies
- Anonyymi
  2021-12-20 16:43:05
  Ilmeisesti olisi kysymys melko pienestä purjeveneestä joka kulkisi konevoimalla ja kulutus olisi 4l/h. Normikokoinen noin 20 metrinen perhejahti polttaa 25-30 litraa tunnissa ja kulkee noin 7-8 solmua. Pallon kierto veisi noin 100 kuutiota löpöä eli ehkä 60000€ jos onnistuisi tankkaamaan veroparatiiseissa. Ei se köyhän hommaa ole koskaan ollutkaan, maksaahan moiset veneetkin uutena useampia miljoonia. Eli polttoainekulut eivät siinä suhteessa ole kovin merkittäviä.
  
  Eikä veneily ole koskaan mitään ilmaston pelastamista, edes purjehtiminen.
- Anonyymi
  2021-12-20 17:53:12
  Anonyymi kirjoitti:
  Ilmeisesti olisi kysymys melko pienestä purjeveneestä joka kulkisi konevoimalla ja kulutus olisi 4l/h. Normikokoinen noin 20 metrinen perhejahti polttaa 25-30 litraa tunnissa ja kulkee noin 7-8 solmua. Pallon kierto veisi noin 100 kuutiota löpöä eli ehkä 60000€ jos onnistuisi tankkaamaan veroparatiiseissa. Ei se köyhän hommaa ole koskaan ollutkaan, maksaahan moiset veneetkin uutena useampia miljoonia. Eli polttoainekulut eivät siinä suhteessa ole kovin merkittäviä.
  
  Eikä veneily ole koskaan mitään ilmaston pelastamista, edes purjehtiminen.
  Aikamoien kulutus purjeveneillä moottoriajossa, mutta ehkä niitä ei ole optimoitu sitä ajatellen. Esimerkiksi vastaavan kokoinen FPB64 moottorive kulutta sen 8 solmun matkanopeudella 11 litraa tunnissa.
- Anonyymi
  2021-12-20 18:11:56
  Anonyymi kirjoitti:
  Ilmeisesti olisi kysymys melko pienestä purjeveneestä joka kulkisi konevoimalla ja kulutus olisi 4l/h. Normikokoinen noin 20 metrinen perhejahti polttaa 25-30 litraa tunnissa ja kulkee noin 7-8 solmua. Pallon kierto veisi noin 100 kuutiota löpöä eli ehkä 60000€ jos onnistuisi tankkaamaan veroparatiiseissa. Ei se köyhän hommaa ole koskaan ollutkaan, maksaahan moiset veneetkin uutena useampia miljoonia. Eli polttoainekulut eivät siinä suhteessa ole kovin merkittäviä.
  
  Eikä veneily ole koskaan mitään ilmaston pelastamista, edes purjehtiminen.
  Tuossa linkin 40 jalkaisessa nordhavnissa kulutus oli vajaa galona tunnissa (3,8l) nopeudella 6 solmua ja noilla voi ylittää hyvin valtameriä, samoin kadney krogen 42 joka on iäkäs venemalli (edullinen) niin ylitetään isoja selkiä mainiosti saman tyyppisellä kulutuksella. Ei tarvita tämän isompia aluksia.
  
  Noi kulutukset eivä pidä varmastikkaan sisällä stabilisointia genulla tai paravaneilla. Paravanet lisäävät kulutusta tunnisa 1,5-2l ja genu gyro n.3-4l.
  
  Halvalla saa tankattua Norjassa, Latviassa lähi alueilla ja atlannin toisella puolen yleisesti gallona 3,8l on luokkaa 2.5-3.2$
  
  EU:ssa polttoaine on verotuksellisesti sairaan hintaista, austrasliassa myös muistaakseni.
- Anonyymi
  2021-12-20 21:39:22
  Anonyymi kirjoitti:
  Aikamoien kulutus purjeveneillä moottoriajossa, mutta ehkä niitä ei ole optimoitu sitä ajatellen. Esimerkiksi vastaavan kokoinen FPB64 moottorive kulutta sen 8 solmun matkanopeudella 11 litraa tunnissa.
  En tarkoittanut purjevenettä vaan raskasta moottorivenettä kokoluokassa 55-70 jalkaa. Sellaisessa on tilavuutta ja mukavuutta ihan toiseen malliin kuin saman pituisessa purjesukkulassa. Leveyttä 6 metriä, kaksi kerrosta jne. Ison omakotitalon kokoinen pinta-alaltaan, 4-5 "makuuhuonetta", valtava olkkari ja keittiö, kodinhoitohuone, pari terassia ja venevalkama...
- Anonyymi
  2021-12-20 21:53:56
  Anonyymi kirjoitti:
  En tarkoittanut purjevenettä vaan raskasta moottorivenettä kokoluokassa 55-70 jalkaa. Sellaisessa on tilavuutta ja mukavuutta ihan toiseen malliin kuin saman pituisessa purjesukkulassa. Leveyttä 6 metriä, kaksi kerrosta jne. Ison omakotitalon kokoinen pinta-alaltaan, 4-5 "makuuhuonetta", valtava olkkari ja keittiö, kodinhoitohuone, pari terassia ja venevalkama...
  Nordhavn 64:n hinnalla ostaisit 2-3 Swan 58:a tai HR 64:ää. Ainakaan minulle ei tuottaisi vaikeuksia valita tuollaista purjevenettä. Toki jos lähtisi vaikkapa kaksin, nuo kaikki kolme olisivat liian isoja. 40-jalkaisella purjeveneellä olisi ihan helppo kulkea, mutta 40-jalkaisia moottoriveneitä ei taida olla tarjolla tuolle matkalle?
- Anonyymi
  2021-12-20 22:23:18
  Anonyymi kirjoitti:
  Nordhavn 64:n hinnalla ostaisit 2-3 Swan 58:a tai HR 64:ää. Ainakaan minulle ei tuottaisi vaikeuksia valita tuollaista purjevenettä. Toki jos lähtisi vaikkapa kaksin, nuo kaikki kolme olisivat liian isoja. 40-jalkaisella purjeveneellä olisi ihan helppo kulkea, mutta 40-jalkaisia moottoriveneitä ei taida olla tarjolla tuolle matkalle?
  No heti tulee mieleen Nordhavn 40 ja Seahorse Diesel Duck 382
- Anonyymi
  2021-12-21 00:13:47
  Anonyymi kirjoitti:
  Nordhavn 64:n hinnalla ostaisit 2-3 Swan 58:a tai HR 64:ää. Ainakaan minulle ei tuottaisi vaikeuksia valita tuollaista purjevenettä. Toki jos lähtisi vaikkapa kaksin, nuo kaikki kolme olisivat liian isoja. 40-jalkaisella purjeveneellä olisi ihan helppo kulkea, mutta 40-jalkaisia moottoriveneitä ei taida olla tarjolla tuolle matkalle?
  Kyllä maailmalla liikkuu useita 50-76 jalkaisia Nordhavneja pariskuntien ajamina. Muuan pariskunta on kiertänyt maapallon jo kolme kertaa vanhalla 55 jalan Nordikalla. Kysymys on (ajan ja rahan lisäksi) asenteesta.
- Anonyymi
  2021-12-21 11:10:23
  Anonyymi kirjoitti:
  En tarkoittanut purjevenettä vaan raskasta moottorivenettä kokoluokassa 55-70 jalkaa. Sellaisessa on tilavuutta ja mukavuutta ihan toiseen malliin kuin saman pituisessa purjesukkulassa. Leveyttä 6 metriä, kaksi kerrosta jne. Ison omakotitalon kokoinen pinta-alaltaan, 4-5 "makuuhuonetta", valtava olkkari ja keittiö, kodinhoitohuone, pari terassia ja venevalkama...
  Ketjun aihe ei ollut merikelvottomat uivat asunnot, vaan merikelpoiset veneet.
- Anonyymi
  2021-12-21 11:17:29
  Anonyymi kirjoitti:
  Kyllä maailmalla liikkuu useita 50-76 jalkaisia Nordhavneja pariskuntien ajamina. Muuan pariskunta on kiertänyt maapallon jo kolme kertaa vanhalla 55 jalan Nordikalla. Kysymys on (ajan ja rahan lisäksi) asenteesta.
  Asenne, eli ole masokisti ja jyryytä moottorilla ympäri maailman veneen heittelehtiessä ja keikkuessa holtittomasti merenkäynnissä. Sitähän se on kölittömällä veneellä josta lisäksi puuttuu menoa vakauttava purje.
  
  Vähintäänkin alirikattu moottoripurjehtija olisi pallonkiertoon valintana niilläkin jotka tykkää moottoreista ja inhoaa purjeita. Tämä siis mukavuus sekä turvallisuus syistä
- Anonyymi
  2021-12-21 11:24:45
  Anonyymi kirjoitti:
  Tuossa linkin 40 jalkaisessa nordhavnissa kulutus oli vajaa galona tunnissa (3,8l) nopeudella 6 solmua ja noilla voi ylittää hyvin valtameriä, samoin kadney krogen 42 joka on iäkäs venemalli (edullinen) niin ylitetään isoja selkiä mainiosti saman tyyppisellä kulutuksella. Ei tarvita tämän isompia aluksia.
  
  Noi kulutukset eivä pidä varmastikkaan sisällä stabilisointia genulla tai paravaneilla. Paravanet lisäävät kulutusta tunnisa 1,5-2l ja genu gyro n.3-4l.
  
  Halvalla saa tankattua Norjassa, Latviassa lähi alueilla ja atlannin toisella puolen yleisesti gallona 3,8l on luokkaa 2.5-3.2$
  
  EU:ssa polttoaine on verotuksellisesti sairaan hintaista, austrasliassa myös muistaakseni.
  Miksi spekuloit aiheella? Et oo vissiin vesillä liikkunut. Miksi kukaan heittäisi valtameren ylityksellä pois kölin ja purjeen menoa vakauttavan vaikutuksen, ja menisi veneellä mikä potentiaalisesti myös kaatuu eikä varmasti nouse itekseen pystyyn.
- Anonyymi
  2021-12-21 12:09:06
  Anonyymi kirjoitti:
  Ketjun aihe ei ollut merikelvottomat uivat asunnot, vaan merikelpoiset veneet.
  Jos, ja kun, Nordhavnien tyyppisistä jahdeista puhutaan, niin niillä on pallo kierretty kymmeniä kertoja ja ajettu mm Luoteisväylä. Eli miksi arvelet että ne eivät ole merikelpoisia? Tiettävästi yhtään ei ole taipaleelle koskaan jäänyt. Satamaan on yksi uponnutkun oli valoventtiili jätetty auki, ja yksi pudotettu rahtilaivan kannelta liittoon kuuluvan nosturikuskin toimesta.
- Anonyymi
  2021-12-21 12:11:26
  Anonyymi kirjoitti:
  Miksi spekuloit aiheella? Et oo vissiin vesillä liikkunut. Miksi kukaan heittäisi valtameren ylityksellä pois kölin ja purjeen menoa vakauttavan vaikutuksen, ja menisi veneellä mikä potentiaalisesti myös kaatuu eikä varmasti nouse itekseen pystyyn.
  Tätä sinun pitää kysyä niiltä kymmeniltä kippareilta jotka ovat Atlantin ylittäneet ilman köliä ja tukipurjetta. Nykyään Nordhavenihin saa myös gyrovakaajan, joka painaa noin 1,7 tonnia. Paljonkos ne sinun kölisi painavatkaan?
- Anonyymi
  2021-12-21 12:15:30
  Anonyymi kirjoitti:
  Asenne, eli ole masokisti ja jyryytä moottorilla ympäri maailman veneen heittelehtiessä ja keikkuessa holtittomasti merenkäynnissä. Sitähän se on kölittömällä veneellä josta lisäksi puuttuu menoa vakauttava purje.
  
  Vähintäänkin alirikattu moottoripurjehtija olisi pallonkiertoon valintana niilläkin jotka tykkää moottoreista ja inhoaa purjeita. Tämä siis mukavuus sekä turvallisuus syistä
  Melutaso Nordhavnin hyteissä ja ohjaamossa on jotain 65 dB luokkaa, konehuone on erittäin hyvin äänieristetty, ulkona kuuluu vain savupiipusta pientä puhinaa 10 metrin korkeudsta.
  
  Oleko kuullut aktiivivakaajista? Kaikissa Nordhavneissa on tietokoneohjatut vakaajaevät ja/tai Seakeeper gyrovakaaja. Tukipurje ja köli ovat tarpeettomia nykyaikana.
- Anonyymi
  2021-12-21 14:00:48
  Anonyymi kirjoitti:
  Ei pysty kukaan sulle vastaamaan, kun polttoaine hinnat vaihtelee aika tavalla eri puolilla, mutta kyllä rahaa palaa.
  
  Matkaa olisi noin 26000nm dieseliä kuluisi 20100 litraa teoriassa ja hihaveto litrahinta luokka 0,84€ / litra, niin luokkaa 16900€.
  
  Tämä on vain heitto, koska kulutus voi olla suurempaa aallosta, virtauksista, pohjanpuhtaudesta 15-xx% enemmän.
  
  Hinta perustuu muutamiin tietämiini hintoihin mailmalla ja matkan pituus voi olla eri reittivaihtoehtojen vuoksi tai jos joudut sään takia muuttamaan matkaa....
  Ei ne kulut ole ongelma vaan polttoaineen säilytys. Missä kuljetat 20 kuutiota polttoainetta? Vaikka olisi välipysähdyksiäkin, niin tuhansia litroja tarvitaan per legi.
- Anonyymi
  2021-12-21 14:07:35
  Anonyymi kirjoitti:
  Tätä sinun pitää kysyä niiltä kymmeniltä kippareilta jotka ovat Atlantin ylittäneet ilman köliä ja tukipurjetta. Nykyään Nordhavenihin saa myös gyrovakaajan, joka painaa noin 1,7 tonnia. Paljonkos ne sinun kölisi painavatkaan?
  Ei siinä mitään, jos joku ei halua purjehtia, niin ei ole pakko. Nordhavneja on valmistettu 850 venettä, ja olisiko niillä sitten kymmenellä kierretty maailma? Purjeveneillä sama on tehty kymmenillä tuhansilla, ja valmistajiakin on kymmeniä tai satoja. Itse en kyllä ikimaailmassa lähtisi moottorin voimin ylittämään valtamerta, kun purjeetkin on keksitty, mutta mikäs siinä, jos se erityisesti kiinnostaa.
- Anonyymi
  2021-12-21 14:19:18
  Anonyymi kirjoitti:
  Tätä sinun pitää kysyä niiltä kymmeniltä kippareilta jotka ovat Atlantin ylittäneet ilman köliä ja tukipurjetta. Nykyään Nordhavenihin saa myös gyrovakaajan, joka painaa noin 1,7 tonnia. Paljonkos ne sinun kölisi painavatkaan?
  Minun köli ei paina kuin 1,5 tonnia, kyseessä onkin 4 tonnia painava Itämerelle soveltuva jahti. 6 tonnin vene jossa 3 tonnia kölissä ei ole harvinaisuus blue water paateissa.
  
  Onhan Atlanttia juuri nytkin ihmisenlapset ylittämässä myös soutamalla. Että eipä siinä mitään, mene juttelemaan moottorivene väen kanssa noista konejuruutusjuttuloista.
- Anonyymi
  2021-12-21 14:21:54
  Anonyymi kirjoitti:
  Melutaso Nordhavnin hyteissä ja ohjaamossa on jotain 65 dB luokkaa, konehuone on erittäin hyvin äänieristetty, ulkona kuuluu vain savupiipusta pientä puhinaa 10 metrin korkeudsta.
  
  Oleko kuullut aktiivivakaajista? Kaikissa Nordhavneissa on tietokoneohjatut vakaajaevät ja/tai Seakeeper gyrovakaaja. Tukipurje ja köli ovat tarpeettomia nykyaikana.
  Hus pois täältä mene pakotuksinesi
- Anonyymi
  2021-12-21 14:29:33
  Anonyymi kirjoitti:
  Miksi spekuloit aiheella? Et oo vissiin vesillä liikkunut. Miksi kukaan heittäisi valtameren ylityksellä pois kölin ja purjeen menoa vakauttavan vaikutuksen, ja menisi veneellä mikä potentiaalisesti myös kaatuu eikä varmasti nouse itekseen pystyyn.
  Jopas löytyi kipakkaa uhoamista ja kokemuksen kumua.
  
  Onhan näissä trawler tyyppisissä koko rungon pituinen kohtuu syväyksinen köli. Noilla paravaneilla tai muilla stabilisoinneilla saadaan rullausta hillittyä, nämä veneet ovat itsessää hyvin vakaita ja metasentteri kohtuu alhalla ja kaatumiset ovat epätodennäköisiä.
  
  Oletko sinä koskaan tehnyt matkaa tällaisilla "trawler" tyyppisillä veneillä, kun alat pullistelemaan tietämättömyyttäsi?
  
  Mielenkiintoinen supi Suomalainen ihme vänkäys miettiä kumpi on parempi isommille vesille tai valtameri ylityksille.
  
  Muualla mailmaa se on puhtaasti maku asia ja molemmilla voi turvallisesti tehdä pitkää matkaa minne haluaa.
  
  Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että ei ole tietoa ja näitä veneitä ei liiemmin ole Suomessa tai pohjoismaissakaan jostain syystä...
  
  Pyydän sinua tutustumaan aiheeseen kansainvälisillä sivustoilla, ei se sinusta moottoriveneilijää tee...
  
  Tuossa eräs herrasmies joka piipahti Suomessa saakka matkallaan
  https://www.powerandmotoryacht.com/boats/crossing-an-ocean-on-a-kadey-krogen-42
  
  Ja tässä todelliset matkan tekijät
  https://mvdirona.com/
- Anonyymi
  2021-12-21 16:19:31
  Anonyymi kirjoitti:
  Ei siinä mitään, jos joku ei halua purjehtia, niin ei ole pakko. Nordhavneja on valmistettu 850 venettä, ja olisiko niillä sitten kymmenellä kierretty maailma? Purjeveneillä sama on tehty kymmenillä tuhansilla, ja valmistajiakin on kymmeniä tai satoja. Itse en kyllä ikimaailmassa lähtisi moottorin voimin ylittämään valtamerta, kun purjeetkin on keksitty, mutta mikäs siinä, jos se erityisesti kiinnostaa.
  Miksi tappaa itsensä tylsyydellä ajettaessa koneella valtamerien yli? Parikin tuntia koneajoa pilaa päivän.
- Anonyymi
  2021-12-21 17:38:29
  Anonyymi kirjoitti:
  Miksi tappaa itsensä tylsyydellä ajettaessa koneella valtamerien yli? Parikin tuntia koneajoa pilaa päivän.
  Matkalla voi puuhailla monen moista samaa mitä kotona, tylsistytkö sinä sitten joka päivä siellä kotona?
  
  Tutka hälyytys päälle ja autopilotti ohjaa...
  
  Kyllä se purjehduskin puudutta sitten kun kuukauden yhtä soittoa posotat...
- Anonyymi
  2021-12-21 18:05:11
  Anonyymi kirjoitti:
  Matkalla voi puuhailla monen moista samaa mitä kotona, tylsistytkö sinä sitten joka päivä siellä kotona?
  
  Tutka hälyytys päälle ja autopilotti ohjaa...
  
  Kyllä se purjehduskin puudutta sitten kun kuukauden yhtä soittoa posotat...
  Onko täällä joku, joka omistaa yli 40-jalkaisen Nordhavn-veneen?
- Anonyymi
  2021-12-21 19:51:49
  Anonyymi kirjoitti:
  Matkalla voi puuhailla monen moista samaa mitä kotona, tylsistytkö sinä sitten joka päivä siellä kotona?
  
  Tutka hälyytys päälle ja autopilotti ohjaa...
  
  Kyllä se purjehduskin puudutta sitten kun kuukauden yhtä soittoa posotat...
  Aika harvinaista tuntuu olevan moottoriveneellä maailman ympäri ajelu. Ehkä yksi suomalainen on sen tehnyt, jos sitäkään.
- Anonyymi
  2021-12-21 20:17:47
  Anonyymi kirjoitti:
  Miksi spekuloit aiheella? Et oo vissiin vesillä liikkunut. Miksi kukaan heittäisi valtameren ylityksellä pois kölin ja purjeen menoa vakauttavan vaikutuksen, ja menisi veneellä mikä potentiaalisesti myös kaatuu eikä varmasti nouse itekseen pystyyn.
  Miten niin ei nouse pystyyn?
- Anonyymi
  2021-12-21 20:26:55
  Anonyymi kirjoitti:
  Miksi tappaa itsensä tylsyydellä ajettaessa koneella valtamerien yli? Parikin tuntia koneajoa pilaa päivän.
  Voihan välillä käydä halaamassa sitä nakuttavaa dieseliä. Ehkä jopa nukahtaa kerälle käpertyneenä sen lämpöön.
- Anonyymi
  2021-12-21 20:29:14
  Anonyymi kirjoitti:
  Miten niin ei nouse pystyyn?
  Vaikka nousisi, sammuu kone, kun ei ole paineistettua polttoainejärjestelmää. Sitten vain ilmaamaan knock-downien lomassa. Jos saa joskus käymään, haukkaa kohta taas ilmaa.
- Anonyymi
  2021-12-21 20:33:09
  Anonyymi kirjoitti:
  Matkalla voi puuhailla monen moista samaa mitä kotona, tylsistytkö sinä sitten joka päivä siellä kotona?
  
  Tutka hälyytys päälle ja autopilotti ohjaa...
  
  Kyllä se purjehduskin puudutta sitten kun kuukauden yhtä soittoa posotat...
  Kyllä kuukauden legi purjehtienkin puuduttaa, mutta moottorilla ajo paljon, siis todella paljon pahemmin. Autopilotti napsahtaa koneajossa päälle sekunneissa vaihteen kytkemisen jälkeen. Purjehtiessa tuuliperäsin ajaa yli 99% ajasta jo parinkin päivän legeillä.
- Anonyymi
  2021-12-22 07:10:54
  Anonyymi kirjoitti:
  Vaikka nousisi, sammuu kone, kun ei ole paineistettua polttoainejärjestelmää. Sitten vain ilmaamaan knock-downien lomassa. Jos saa joskus käymään, haukkaa kohta taas ilmaa.
  Nykyaikaisen laadukkaan dieselkoneen saa ilmattua esim. Suodatin vaihdon yhteydessä yksinkertaisesti avaimen käåntämisellä virta avaimessa ja sähköinen pumppu oörrää minutin, tämä toistetaa toisen kerran ja kone on ilmattu.
  
  Toiseksi en usko olevan tarvetta, kun se alus ei mene ympäri...
- Anonyymi
  2021-12-22 08:03:04
  Anonyymi kirjoitti:
  Onko täällä joku, joka omistaa yli 40-jalkaisen Nordhavn-veneen?
  Suomessa on yksi Nordhawn joka taitaa olla 50 jalkaa. Tämähän ei tarkoita sitä etteikö muitakin Nordhawneita olisi suomalaisten omistuksessa. Ehkä perempi kysymys olisi onko suomessa joku joka omistaa alle 40 jalkaisen Nordhawnin sillä vain yksi malleista on tälläinen harvinaiseksi jäänyt 35 jalkainen Pilot Cruiser, joka sekin on aika massiivinen vene 8,5 tonnin uppoamallaan ja lähes 4 m leveydellään.
- Anonyymi
  2021-12-22 08:20:16
  Anonyymi kirjoitti:
  Ei ne kulut ole ongelma vaan polttoaineen säilytys. Missä kuljetat 20 kuutiota polttoainetta? Vaikka olisi välipysähdyksiäkin, niin tuhansia litroja tarvitaan per legi.
  Polttoainetta säilytetään polttoainetakeissa, ainoastaan plaanaavissa/puoliplaanavissa moottoriveneissä polttoaineen säilytys ja kulutus on valtameren ylityksessä ongelma. Tarkoitukseen varsinaisesti tehdyt ovat kaikki uppoamarunkoisia, ja muuten yleensä yksimoottorisia ja niissä on polttoainetankit 3000 aina yli 10 000 litraan, kun kulutus pidetään n 1...2 l/mpk riittää tuo polttoainemäärä.
- Anonyymi
  2021-12-22 09:24:56
  Anonyymi kirjoitti:
  Polttoainetta säilytetään polttoainetakeissa, ainoastaan plaanaavissa/puoliplaanavissa moottoriveneissä polttoaineen säilytys ja kulutus on valtameren ylityksessä ongelma. Tarkoitukseen varsinaisesti tehdyt ovat kaikki uppoamarunkoisia, ja muuten yleensä yksimoottorisia ja niissä on polttoainetankit 3000 aina yli 10 000 litraan, kun kulutus pidetään n 1...2 l/mpk riittää tuo polttoainemäärä.
  Suomeen rekisteröidyssä N64 veneessä on polttoainetankit yht. 12600 litraa. niillä ajaa matkanopeutta yhtä soittoa noin 550 tuntia eli 3850 mpk. Tietysti generaattorit vievät löpöä nekin, jos niitä tarvitsee käyttää.
- Anonyymi
  2021-12-22 09:33:56
  Anonyymi kirjoitti:
  Aika harvinaista tuntuu olevan moottoriveneellä maailman ympäri ajelu. Ehkä yksi suomalainen on sen tehnyt, jos sitäkään.
  Aloituksessa ei ollut kysymys mailmanympäri ajelusta vaan ajatus moottorialuksesta jolla mahdollista ylittää valtameri, tästä meidän piti keskustella ja siitä mitä sellaisessa sluksessa pitäisi ottaa huomioon.
  
  Pursipojat sitten kateellisuuksussaan tai luontaista tyhmyyttään tulivat räksyttämöän iän ikuista purjevene vs moottorivene.
  
  Lisäksi suurimmalla osaa pursipojista ei ole henkilökohtaista kokemusta LLC moottoriveneistä ja sen huomaa keskustelun tasossa, kun argumentit ovat ohuita, kun ensi jää lammikossa.
  
  Vaikka ei ylittäisi koskaan yhtään valtamerta, niin kyllä merikelpoisesta aluksesta voi nauttia meidän omassa valtameressä "Itämerestä", kyllä siellä mahdollista kokea isojen aaltojen voimaa halutessaan...
  
  Ottakaa ihan lunkisti, kyllä ne purjepasti ovat ok, mutta avartakaa sitä mieltänne, myös moottoriveneillä voi veneillä kaikkialla siellä missä purjeillakin, ne ovat vain valinta kysymyksiä...
- Anonyymi
  2021-12-22 09:42:00
  Anonyymi kirjoitti:
  Suomessa on yksi Nordhawn joka taitaa olla 50 jalkaa. Tämähän ei tarkoita sitä etteikö muitakin Nordhawneita olisi suomalaisten omistuksessa. Ehkä perempi kysymys olisi onko suomessa joku joka omistaa alle 40 jalkaisen Nordhawnin sillä vain yksi malleista on tälläinen harvinaiseksi jäänyt 35 jalkainen Pilot Cruiser, joka sekin on aika massiivinen vene 8,5 tonnin uppoamallaan ja lähes 4 m leveydellään.
  Runkkari purjehtia ei nyt ymmärrä, keskustelun tarkoitus ei ollut selvittää Nordhavn asiaa tai omistajia, lue aloitus huolella.
  
  Löytyy koko liuta muunkin merkkisiä pien veneitä joilla mahdollista ylittää valtameriä, tämä yksi on vain tunnetuin, koska markkinointi on onnistunut siinä.
  
  Kyllä Suomalaisilla löytyy omistuksestaan moottoriveneitä joilla ylitys olisi mahdollista, mutta se ei ollut keskustelun tarkoitus alkuunkaan.
  
  Ihme tyyppejä, kun yrittävät kaivella yksityis adioita.
  
  Tuo pienin Nordhavn 35 on costalcruiser ei siis valtamerelle, pienenä vinkkinä...
- Anonyymi
  2021-12-22 10:02:04
  Anonyymi kirjoitti:
  Polttoainetta säilytetään polttoainetakeissa, ainoastaan plaanaavissa/puoliplaanavissa moottoriveneissä polttoaineen säilytys ja kulutus on valtameren ylityksessä ongelma. Tarkoitukseen varsinaisesti tehdyt ovat kaikki uppoamarunkoisia, ja muuten yleensä yksimoottorisia ja niissä on polttoainetankit 3000 aina yli 10 000 litraan, kun kulutus pidetään n 1...2 l/mpk riittää tuo polttoainemäärä.
  Pienenä lisä huomautuksena, löytyy ainakin yksi SD eli puoliplaanari jolla ylitetty valtameriä ja se on Fleming. Tosin ylitys tehty uppouma nopeudella... Lähtivät US ja kiersivät EU:ssa hieman ja Norjan kautta viikinkireittiä takaisin US.
  
  https://youtu.be/u2ogudNqgUA
  
  Liukuva runkoisista tiedän No limits valmistajan ajaneen valtameren yli hollannista Faroen ja viikinki reittiä jenkkeihin tässä video.
  https://youtu.be/7UenHrUmt20
  
  Lisäksi viiden Elling veneillä tehdyn Atlannin ylityksen ja video. Ovat SD runkoisia...
  
  https://youtu.be/ox96eV_j-eU
  
  Summa sumarum puoliplaanari voi olla riittävän vakaa ja toimiva pohjaratkaisuna, ei tarvitse olla uppoumarunkoinen. Ei tarkoita, että kakki SD tai Uppikset olisivat kaikki näin merikelpoisia tai muilta ominaisuuksiltaan riittäviä...
- Anonyymi
  2021-12-22 10:03:34
  Anonyymi kirjoitti:
  Aloituksessa ei ollut kysymys mailmanympäri ajelusta vaan ajatus moottorialuksesta jolla mahdollista ylittää valtameri, tästä meidän piti keskustella ja siitä mitä sellaisessa sluksessa pitäisi ottaa huomioon.
  
  Pursipojat sitten kateellisuuksussaan tai luontaista tyhmyyttään tulivat räksyttämöän iän ikuista purjevene vs moottorivene.
  
  Lisäksi suurimmalla osaa pursipojista ei ole henkilökohtaista kokemusta LLC moottoriveneistä ja sen huomaa keskustelun tasossa, kun argumentit ovat ohuita, kun ensi jää lammikossa.
  
  Vaikka ei ylittäisi koskaan yhtään valtamerta, niin kyllä merikelpoisesta aluksesta voi nauttia meidän omassa valtameressä "Itämerestä", kyllä siellä mahdollista kokea isojen aaltojen voimaa halutessaan...
  
  Ottakaa ihan lunkisti, kyllä ne purjepasti ovat ok, mutta avartakaa sitä mieltänne, myös moottoriveneillä voi veneillä kaikkialla siellä missä purjeillakin, ne ovat vain valinta kysymyksiä...
  LRC ei LLC
  
  LRC= long range cruising
- Anonyymi
  2021-12-22 11:31:44
  Anonyymi kirjoitti:
  Nykyaikaisen laadukkaan dieselkoneen saa ilmattua esim. Suodatin vaihdon yhteydessä yksinkertaisesti avaimen käåntämisellä virta avaimessa ja sähköinen pumppu oörrää minutin, tämä toistetaa toisen kerran ja kone on ilmattu.
  
  Toiseksi en usko olevan tarvetta, kun se alus ei mene ympäri...
  Avs Nordhavnissa on luokkaa 110, eli sama kuin Ovneissa, jotka tästä syystä todettiin täällä valtamerikelvottomiksi.
- Anonyymi
  2021-12-22 12:33:11
  Anonyymi kirjoitti:
  Polttoainetta säilytetään polttoainetakeissa, ainoastaan plaanaavissa/puoliplaanavissa moottoriveneissä polttoaineen säilytys ja kulutus on valtameren ylityksessä ongelma. Tarkoitukseen varsinaisesti tehdyt ovat kaikki uppoamarunkoisia, ja muuten yleensä yksimoottorisia ja niissä on polttoainetankit 3000 aina yli 10 000 litraan, kun kulutus pidetään n 1...2 l/mpk riittää tuo polttoainemäärä.
  Kyllä niissä on järkiään kaksi konetta, mutta ei välttämättä normaalina tupla-asennuksena. Yksi pääkone ja rinnalla noin 1/3 kokoinen apukone joka pyörittää suppuun menevää potkuria jos tarvitaan. Apukone usein myös käyttää hydraulipumppua satamamanöveerejä varten (ankkuripeli, ohjailupotkurit, kettinkipesuri jne) koska tyhjäkäynnillä olevan pääkoneen kierrokset ei riitä tuottamaan tarpeeksi hydraulipainetta. Sitähän saatetaan tarvita yli sadan hv:n verran jo 20 metrisessäkin paatissa, kun ohjailupotkurit jo ottavat max 30-40 hv per propelli.
  
  Normaaleja kaksimoottoriasennuksiakin on, niihin nykyjään laitetaan ristiinkytketty vaihteiston jäähdytys, jolloin voidaan matka-ajoa ajaa yhdellä koneella. Tämä säästää noin 15% polttoainekuluja matkanopeuden säilyessä samana. Tyhjänä pyörivää vaihteistoa pitää sitäkin näet jäähdyttää.
- Anonyymi
  2021-12-22 14:37:27
  Anonyymi kirjoitti:
  Suomessa on yksi Nordhawn joka taitaa olla 50 jalkaa. Tämähän ei tarkoita sitä etteikö muitakin Nordhawneita olisi suomalaisten omistuksessa. Ehkä perempi kysymys olisi onko suomessa joku joka omistaa alle 40 jalkaisen Nordhawnin sillä vain yksi malleista on tälläinen harvinaiseksi jäänyt 35 jalkainen Pilot Cruiser, joka sekin on aika massiivinen vene 8,5 tonnin uppoamallaan ja lähes 4 m leveydellään.
  Pieni googlaus: https://sweethopeyacht.com
  
  Haulla marinerit sweet hope löytyy juttu veneen hankinnasta Marinerien jäsenlehdestä. Johtaa suoraan PDF:n.
- Anonyymi
  2021-12-22 16:37:15
  Anonyymi kirjoitti:
  Jos, ja kun, Nordhavnien tyyppisistä jahdeista puhutaan, niin niillä on pallo kierretty kymmeniä kertoja ja ajettu mm Luoteisväylä. Eli miksi arvelet että ne eivät ole merikelpoisia? Tiettävästi yhtään ei ole taipaleelle koskaan jäänyt. Satamaan on yksi uponnutkun oli valoventtiili jätetty auki, ja yksi pudotettu rahtilaivan kannelta liittoon kuuluvan nosturikuskin toimesta.
  Vastasin viestiin jossa ei puhuttu Nordhavneista mitään.
  Mutta puhuttiin 55-70 jalkaisista jahdeista jossa on valtava olohuone ja n kappaletta makuuhuoneita, terasseja, useampi asuinkerros, ym asuntoveneisiin liittyvää.
  Isot yhtenevät tilat ovat merenkäynnissä aina vaarallisia, eikä valtamerellä voi lähteä siitä ettei mahdollisuutta merenkäyntiin ole olemassa. Kiihtyvyydet merenkäynnissä tuon kokoisilla monikerroksisilla veneillä ovat väistämättä suuria, ja ennakoimattomia, ja lisäksi liikkeen laajuus useita metrejä. On väistämättä vaarallista tippua kallistuksen suuntaan laidalta toiselle yhtenäisessä ja avarassa tilassa, mikä kirjoittajan mukaan veneessä olisi.
- Anonyymi
  2021-12-22 16:43:45
  Anonyymi kirjoitti:
  Melutaso Nordhavnin hyteissä ja ohjaamossa on jotain 65 dB luokkaa, konehuone on erittäin hyvin äänieristetty, ulkona kuuluu vain savupiipusta pientä puhinaa 10 metrin korkeudsta.
  
  Oleko kuullut aktiivivakaajista? Kaikissa Nordhavneissa on tietokoneohjatut vakaajaevät ja/tai Seakeeper gyrovakaaja. Tukipurje ja köli ovat tarpeettomia nykyaikana.
  Aktiivivakaajilla voidaan korvata tukipurjeen vakauttava vaikutus.
  Kölin oikaisevaa vaikutusta ne eivät korvaa, eli painoköli voi oikaista 90 astetta kallistunene veneen, aktiivivakaaja ei moiseen pysty, päinvastoin, tolkuttoman painava gyrovakaajan vauhtipyörä nostaa veneen painopistettä, kuten myös useampi päällekkäinen kerros, mitkä lisäävät veneen taipumusta kaatua merenkäynnissä.
  Olisi paljon järkevämpää lisätä gyrovakaajan vauhtipyörän kierroksia ja tehdä se kevyemmäksi, siten että liikemääränmomentti pysyy samana kuin korvattavalla.
  Rikkaille hölmöille voi myydä näköjään mitä tahansa, jopa vaarallista, kunhan se toimii väitetyllä tavalla.
- Anonyymi
  2021-12-22 16:47:14
  Anonyymi kirjoitti:
  Jopas löytyi kipakkaa uhoamista ja kokemuksen kumua.
  
  Onhan näissä trawler tyyppisissä koko rungon pituinen kohtuu syväyksinen köli. Noilla paravaneilla tai muilla stabilisoinneilla saadaan rullausta hillittyä, nämä veneet ovat itsessää hyvin vakaita ja metasentteri kohtuu alhalla ja kaatumiset ovat epätodennäköisiä.
  
  Oletko sinä koskaan tehnyt matkaa tällaisilla "trawler" tyyppisillä veneillä, kun alat pullistelemaan tietämättömyyttäsi?
  
  Mielenkiintoinen supi Suomalainen ihme vänkäys miettiä kumpi on parempi isommille vesille tai valtameri ylityksille.
  
  Muualla mailmaa se on puhtaasti maku asia ja molemmilla voi turvallisesti tehdä pitkää matkaa minne haluaa.
  
  Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että ei ole tietoa ja näitä veneitä ei liiemmin ole Suomessa tai pohjoismaissakaan jostain syystä...
  
  Pyydän sinua tutustumaan aiheeseen kansainvälisillä sivustoilla, ei se sinusta moottoriveneilijää tee...
  
  Tuossa eräs herrasmies joka piipahti Suomessa saakka matkallaan
  https://www.powerandmotoryacht.com/boats/crossing-an-ocean-on-a-kadey-krogen-42
  
  Ja tässä todelliset matkan tekijät
  https://mvdirona.com/
  Et näköjään tiedä edes mitä metasentteri tarkoittaa, kun tällaisia sammakoita päästelet suustasi :"metasentteri kohtuu alhalla ja kaatumiset ovat epätodennäköisiä."
  
  Ihan vain tiedoksi että mitä alhaisempi metasentteri on, sitä pienempi on oikaiseva momentti suhteessa painoon, ja sitä herkemmin vene kaatuu.
- Anonyymi
  2021-12-22 16:59:43
  Anonyymi kirjoitti:
  Vastasin viestiin jossa ei puhuttu Nordhavneista mitään.
  Mutta puhuttiin 55-70 jalkaisista jahdeista jossa on valtava olohuone ja n kappaletta makuuhuoneita, terasseja, useampi asuinkerros, ym asuntoveneisiin liittyvää.
  Isot yhtenevät tilat ovat merenkäynnissä aina vaarallisia, eikä valtamerellä voi lähteä siitä ettei mahdollisuutta merenkäyntiin ole olemassa. Kiihtyvyydet merenkäynnissä tuon kokoisilla monikerroksisilla veneillä ovat väistämättä suuria, ja ennakoimattomia, ja lisäksi liikkeen laajuus useita metrejä. On väistämättä vaarallista tippua kallistuksen suuntaan laidalta toiselle yhtenäisessä ja avarassa tilassa, mikä kirjoittajan mukaan veneessä olisi.
  Katso Nordhavnin sivustolta kuvia ja pohjapiirroksia veneistä. Tyypillisesti salonki on 6 metriä leveässä veneessä noin 5m * 8m ja omistajan hytti koko veneen levyinen. Toki katossa ja kaikkialla muuallakin on hantaakeja mistä pitää kiinni kun on tarvis. Harvoin sentään onneksi on sellaisia kelejä, että pitää liikkua pelkästään seinivieriä konttamalla.
  
  Hassua kuitenkin täällä kertoa, että isoja tiloja ei voi olla, joissakin tämän tyypisissä veneissä (isommissa) on 200 neliöinen omistajan sviitti, joka ei todellakaan sekään koostu pienistä turvallisista kopperoista.
  
  100 tonniset veneet EIVÄT keiku ja hypi samalla tavalla kuin busteri aalloilla...
- Anonyymi
  2021-12-22 17:05:24
  Anonyymi kirjoitti:
  Aktiivivakaajilla voidaan korvata tukipurjeen vakauttava vaikutus.
  Kölin oikaisevaa vaikutusta ne eivät korvaa, eli painoköli voi oikaista 90 astetta kallistunene veneen, aktiivivakaaja ei moiseen pysty, päinvastoin, tolkuttoman painava gyrovakaajan vauhtipyörä nostaa veneen painopistettä, kuten myös useampi päällekkäinen kerros, mitkä lisäävät veneen taipumusta kaatua merenkäynnissä.
  Olisi paljon järkevämpää lisätä gyrovakaajan vauhtipyörän kierroksia ja tehdä se kevyemmäksi, siten että liikemääränmomentti pysyy samana kuin korvattavalla.
  Rikkaille hölmöille voi myydä näköjään mitä tahansa, jopa vaarallista, kunhan se toimii väitetyllä tavalla.
  20 metrisessä Nordhavnissa on jo vakiona 11 tonnia lyijyä kölissä, joten kyllä osa siitä voidaan korvata rungon pohjalla olevalla 1,7 tonnin gyrolla. Uskoakseni Seakeeperin insinöörit ymmärtävät mitä ovat tekemässä ja pyrkivät saamaan hyrrään niin paljon kierrosnopeutta kuin suinkin tekniikka sallii. Johan niitten käyntiin saaminen kestää toista tuntia ja vaatii 5 kW jatkuvaa tehoa. Hupaisaa, miten sohvasta käsin hyrrävakaajankin tekeminen tiedetään paremmin kuin alan johtavassa firmassa.
  
  Mitä painopisteisiin tulee niin eiköhän painopistelaskelmiakin osata suunnitteluosastolla tehdä paremmin kuin siellä kotisohvalla. En ainakaan tiedä yhdenkään Nordhavnin koskaan merenkäynnissä kaatuneen, vaikka ovatkin noin 11 metriä korkeita (kölistä kiinteän rakenteen huippuun, 20 metrisessä).
- Anonyymi
  2021-12-22 17:06:31
  Anonyymi kirjoitti:
  Vastasin viestiin jossa ei puhuttu Nordhavneista mitään.
  Mutta puhuttiin 55-70 jalkaisista jahdeista jossa on valtava olohuone ja n kappaletta makuuhuoneita, terasseja, useampi asuinkerros, ym asuntoveneisiin liittyvää.
  Isot yhtenevät tilat ovat merenkäynnissä aina vaarallisia, eikä valtamerellä voi lähteä siitä ettei mahdollisuutta merenkäyntiin ole olemassa. Kiihtyvyydet merenkäynnissä tuon kokoisilla monikerroksisilla veneillä ovat väistämättä suuria, ja ennakoimattomia, ja lisäksi liikkeen laajuus useita metrejä. On väistämättä vaarallista tippua kallistuksen suuntaan laidalta toiselle yhtenäisessä ja avarassa tilassa, mikä kirjoittajan mukaan veneessä olisi.
  Stabilisaattorit leikkaavat rullauksesta reilusti pois, toki jos vika tulee evävaksimiin, niin heiluu tietysti. Useissa on paravanet varmuuden vuoksi, puomit vaakasn ja pilkit mereen, niin vaimenee heilunta...
- Anonyymi
  2021-12-23 07:01:41
  Anonyymi kirjoitti:
  20 metrisessä Nordhavnissa on jo vakiona 11 tonnia lyijyä kölissä, joten kyllä osa siitä voidaan korvata rungon pohjalla olevalla 1,7 tonnin gyrolla. Uskoakseni Seakeeperin insinöörit ymmärtävät mitä ovat tekemässä ja pyrkivät saamaan hyrrään niin paljon kierrosnopeutta kuin suinkin tekniikka sallii. Johan niitten käyntiin saaminen kestää toista tuntia ja vaatii 5 kW jatkuvaa tehoa. Hupaisaa, miten sohvasta käsin hyrrävakaajankin tekeminen tiedetään paremmin kuin alan johtavassa firmassa.
  
  Mitä painopisteisiin tulee niin eiköhän painopistelaskelmiakin osata suunnitteluosastolla tehdä paremmin kuin siellä kotisohvalla. En ainakaan tiedä yhdenkään Nordhavnin koskaan merenkäynnissä kaatuneen, vaikka ovatkin noin 11 metriä korkeita (kölistä kiinteän rakenteen huippuun, 20 metrisessä).
  Juuri näin, tai ajatellaan noita isoja risteilijöitä jossa 14-17 kerrosta veden päällä (35- 40m) ja huomattavasti vähemmän alla, pystyssä nekin pysyvät ja evävaksimet vakauttavat kekkumista...
- Anonyymi
  2021-12-23 12:43:31
  Anonyymi kirjoitti:
  Katso Nordhavnin sivustolta kuvia ja pohjapiirroksia veneistä. Tyypillisesti salonki on 6 metriä leveässä veneessä noin 5m * 8m ja omistajan hytti koko veneen levyinen. Toki katossa ja kaikkialla muuallakin on hantaakeja mistä pitää kiinni kun on tarvis. Harvoin sentään onneksi on sellaisia kelejä, että pitää liikkua pelkästään seinivieriä konttamalla.
  
  Hassua kuitenkin täällä kertoa, että isoja tiloja ei voi olla, joissakin tämän tyypisissä veneissä (isommissa) on 200 neliöinen omistajan sviitti, joka ei todellakaan sekään koostu pienistä turvallisista kopperoista.
  
  100 tonniset veneet EIVÄT keiku ja hypi samalla tavalla kuin busteri aalloilla...
  100 metriset autolautat itämerellä keikkuvat siten että meno muuttuu merenkäynnissä vaaralliseksi laajoissa avonaisissa tiloissa. Siksi moiset tilat AINA suljetaan merenkäynnissä matkustajilta.
  100 tonniset veneet keikkuvat paljon enemmän kuin 100 metriset autolautat.
  Et selvästikään ole koskaan ollut millään aluksessa kunnon merenkäynnissä, koska et sellaisen vaikutuksista mitään ymmärrä.
- Anonyymi
  2021-12-23 12:49:24
  Anonyymi kirjoitti:
  20 metrisessä Nordhavnissa on jo vakiona 11 tonnia lyijyä kölissä, joten kyllä osa siitä voidaan korvata rungon pohjalla olevalla 1,7 tonnin gyrolla. Uskoakseni Seakeeperin insinöörit ymmärtävät mitä ovat tekemässä ja pyrkivät saamaan hyrrään niin paljon kierrosnopeutta kuin suinkin tekniikka sallii. Johan niitten käyntiin saaminen kestää toista tuntia ja vaatii 5 kW jatkuvaa tehoa. Hupaisaa, miten sohvasta käsin hyrrävakaajankin tekeminen tiedetään paremmin kuin alan johtavassa firmassa.
  
  Mitä painopisteisiin tulee niin eiköhän painopistelaskelmiakin osata suunnitteluosastolla tehdä paremmin kuin siellä kotisohvalla. En ainakaan tiedä yhdenkään Nordhavnin koskaan merenkäynnissä kaatuneen, vaikka ovatkin noin 11 metriä korkeita (kölistä kiinteän rakenteen huippuun, 20 metrisessä).
  5 kW jatkuvaa tehoa ?!?
  Todistit juuri että rikkaille todellakin voi myydä paskaa kalliilla.
  
  Kunnolla suunniteltu gyro tulisi toimeen alle 250 W jatkuvalla teholla.
  Kierroksia saa pieneen vauhtipyörään tekniikan sallimana tietysti paljon enemmän kuin isoon. Lentokoneiden suihkumoottoreissakin korkeapaine turbiiniin ja kompressorin yhdistävä akseli pyörii täysillä yleensä yli 10 000 rpm, ja samoilla kierrosnopeuksilla myös kaikki siihen kytkettyjen roottoritkin. Niissä ei todellakana käytetä niin paskoja laakereita että tarvittaisiin kilowattien tehoja pelkkään laakerikitkan voittamiseen.
- Anonyymi
  2021-12-23 13:45:49
  Anonyymi kirjoitti:
  5 kW jatkuvaa tehoa ?!?
  Todistit juuri että rikkaille todellakin voi myydä paskaa kalliilla.
  
  Kunnolla suunniteltu gyro tulisi toimeen alle 250 W jatkuvalla teholla.
  Kierroksia saa pieneen vauhtipyörään tekniikan sallimana tietysti paljon enemmän kuin isoon. Lentokoneiden suihkumoottoreissakin korkeapaine turbiiniin ja kompressorin yhdistävä akseli pyörii täysillä yleensä yli 10 000 rpm, ja samoilla kierrosnopeuksilla myös kaikki siihen kytkettyjen roottoritkin. Niissä ei todellakana käytetä niin paskoja laakereita että tarvittaisiin kilowattien tehoja pelkkään laakerikitkan voittamiseen.
  Mistä köyhät ja viisaat saa tällaisen gyron jossa virran kulutus olisi 250w.
  
  Olen köyhä ja ehkä tyhmä, mutta olen ymmärtänyt, että tuo pyöriminen ei ole ainoa liike, joka kuluttaa energiaa, vaan laite liikuttaisi tuota nopeasti pyörivää painavaa "pyörää" ylös tai alas lisäksi toisessa suunnassa, noissa liikkeeissä kuluu energiaa, kun raskasta pyörivää hyrrää heilutellaan algoritmin käskyllä
  
  Tässä linkki youtuben jossa näytetään seakeaperinntehtaalta aparaatinnvalmistusta ja tuota liikumista, millä kompensoidaan aluksen heiluntaa.
  
  Tyhmänä ja köyhänä en osaa käsittää, miten 250W teholla monta sataa kiloa pyörisi a heiluisi useaan suuntaan?
- Anonyymi
  2021-12-23 13:47:15
  Anonyymi kirjoitti:
  Mistä köyhät ja viisaat saa tällaisen gyron jossa virran kulutus olisi 250w.
  
  Olen köyhä ja ehkä tyhmä, mutta olen ymmärtänyt, että tuo pyöriminen ei ole ainoa liike, joka kuluttaa energiaa, vaan laite liikuttaisi tuota nopeasti pyörivää painavaa "pyörää" ylös tai alas lisäksi toisessa suunnassa, noissa liikkeeissä kuluu energiaa, kun raskasta pyörivää hyrrää heilutellaan algoritmin käskyllä
  
  Tässä linkki youtuben jossa näytetään seakeaperinntehtaalta aparaatinnvalmistusta ja tuota liikumista, millä kompensoidaan aluksen heiluntaa.
  
  Tyhmänä ja köyhänä en osaa käsittää, miten 250W teholla monta sataa kiloa pyörisi a heiluisi useaan suuntaan?
  Linkki unohtui, koska olen tyhmä, pyydän anteeksi.
  
  https://youtu.be/cwfsCGT5RlU
- Anonyymi
  2021-12-23 14:38:06
  Anonyymi kirjoitti:
  5 kW jatkuvaa tehoa ?!?
  Todistit juuri että rikkaille todellakin voi myydä paskaa kalliilla.
  
  Kunnolla suunniteltu gyro tulisi toimeen alle 250 W jatkuvalla teholla.
  Kierroksia saa pieneen vauhtipyörään tekniikan sallimana tietysti paljon enemmän kuin isoon. Lentokoneiden suihkumoottoreissakin korkeapaine turbiiniin ja kompressorin yhdistävä akseli pyörii täysillä yleensä yli 10 000 rpm, ja samoilla kierrosnopeuksilla myös kaikki siihen kytkettyjen roottoritkin. Niissä ei todellakana käytetä niin paskoja laakereita että tarvittaisiin kilowattien tehoja pelkkään laakerikitkan voittamiseen.
  Kun sinulla on se konsti tiedossa millä jotain 1,5 tonnin hyrrää pidetään 5000 rpam vauhdissa tyhjiössä ja jota vastaan vängetään hydraulisylintereillä 100 tonnia painavaa venettä vaaterissa 250 W teholla, niin hakeudu ihmeessä Seakeeperille töihin. Tai jollekin kilpailijalle. Varmasti kannattaisi taloudellisesti.
- Anonyymi
  2021-12-23 17:10:33
  Anonyymi kirjoitti:
  Kun sinulla on se konsti tiedossa millä jotain 1,5 tonnin hyrrää pidetään 5000 rpam vauhdissa tyhjiössä ja jota vastaan vängetään hydraulisylintereillä 100 tonnia painavaa venettä vaaterissa 250 W teholla, niin hakeudu ihmeessä Seakeeperille töihin. Tai jollekin kilpailijalle. Varmasti kannattaisi taloudellisesti.
  Hydraulisylinterit kannattaa jättää tarpeettoman pois kuluttamasta turhaan energiaa, ja lisäämästä laitteen painoa.
  Ainoa mikä energiaa kuluttaa käynnistämisen jälkeen on laakerikitka, ja se saadaan todella pieneksi, lentokonemoottoreiden valmistajat ainakin tietävät miten.
  
  Gyrovakaajaan riittää yksi energialla tuotettu liike, eli pyöriminen oman hyvin laakeroidun akselinsa ympäri.
  Lisäksi merenkäynti tuottaa toisen liikkeen, eli keskimäärin pystysuoran akselin liikkeen veneen suhteen eteen ja taaksepäin, mikä on taas on passiivinen energiaa kuluttamaton, ja tuottaa liikkuessaan tarvittavan poikittaista kallistelua vähentävän momentin, ja tekee sen paremmin kuin mihin tukipurje pystyy parhaimmillaan.
  Pitkittäistä nyökkistä ei tarvitsekaan vähentää, ei se mainitussa kokoluokassa ole muutenkaan mikään ongelma. Gyro ei tietysti vaikuta nyökkimiseen yhtään mitään, koska veneen nyökkimisliikkeellä ei ole mitään vaikutusta hyrrän akselin nyökkimisliikkeeseen, kun välistä jätetään haitallinen ja energiaa hkkaava hydraulijärjestelmä pois.
  
  Idiootit suunnettelevat tämänkin tietysti toisin, ja rahastavat paskasta rikkaita, jotka eivät ymmärrä omaa parastaan. Toisilla vaan on enemmän rahaa kuin järkeä, mikä taas tuli todistettua.
- Anonyymi
  2021-12-23 17:33:57
  Anonyymi kirjoitti:
  Hydraulisylinterit kannattaa jättää tarpeettoman pois kuluttamasta turhaan energiaa, ja lisäämästä laitteen painoa.
  Ainoa mikä energiaa kuluttaa käynnistämisen jälkeen on laakerikitka, ja se saadaan todella pieneksi, lentokonemoottoreiden valmistajat ainakin tietävät miten.
  
  Gyrovakaajaan riittää yksi energialla tuotettu liike, eli pyöriminen oman hyvin laakeroidun akselinsa ympäri.
  Lisäksi merenkäynti tuottaa toisen liikkeen, eli keskimäärin pystysuoran akselin liikkeen veneen suhteen eteen ja taaksepäin, mikä on taas on passiivinen energiaa kuluttamaton, ja tuottaa liikkuessaan tarvittavan poikittaista kallistelua vähentävän momentin, ja tekee sen paremmin kuin mihin tukipurje pystyy parhaimmillaan.
  Pitkittäistä nyökkistä ei tarvitsekaan vähentää, ei se mainitussa kokoluokassa ole muutenkaan mikään ongelma. Gyro ei tietysti vaikuta nyökkimiseen yhtään mitään, koska veneen nyökkimisliikkeellä ei ole mitään vaikutusta hyrrän akselin nyökkimisliikkeeseen, kun välistä jätetään haitallinen ja energiaa hkkaava hydraulijärjestelmä pois.
  
  Idiootit suunnettelevat tämänkin tietysti toisin, ja rahastavat paskasta rikkaita, jotka eivät ymmärrä omaa parastaan. Toisilla vaan on enemmän rahaa kuin järkeä, mikä taas tuli todistettua.
  Näköjään et tiedä, miten nämä gyrovakaajat toimivat.
  
  Kannattaa katsoa joku asiaa selventävä video.
  
  Tai sitten perustaa oma firma joka tekee tehokkampia, kevyempiä, halvempia (valmistaa), vähemmän energiaa kuluttavia vakaajia ilman hyrrän akselia kallistavaa mekaniikkaa.
- Anonyymi
  2021-12-23 17:35:37
  Anonyymi kirjoitti:
  Hydraulisylinterit kannattaa jättää tarpeettoman pois kuluttamasta turhaan energiaa, ja lisäämästä laitteen painoa.
  Ainoa mikä energiaa kuluttaa käynnistämisen jälkeen on laakerikitka, ja se saadaan todella pieneksi, lentokonemoottoreiden valmistajat ainakin tietävät miten.
  
  Gyrovakaajaan riittää yksi energialla tuotettu liike, eli pyöriminen oman hyvin laakeroidun akselinsa ympäri.
  Lisäksi merenkäynti tuottaa toisen liikkeen, eli keskimäärin pystysuoran akselin liikkeen veneen suhteen eteen ja taaksepäin, mikä on taas on passiivinen energiaa kuluttamaton, ja tuottaa liikkuessaan tarvittavan poikittaista kallistelua vähentävän momentin, ja tekee sen paremmin kuin mihin tukipurje pystyy parhaimmillaan.
  Pitkittäistä nyökkistä ei tarvitsekaan vähentää, ei se mainitussa kokoluokassa ole muutenkaan mikään ongelma. Gyro ei tietysti vaikuta nyökkimiseen yhtään mitään, koska veneen nyökkimisliikkeellä ei ole mitään vaikutusta hyrrän akselin nyökkimisliikkeeseen, kun välistä jätetään haitallinen ja energiaa hkkaava hydraulijärjestelmä pois.
  
  Idiootit suunnettelevat tämänkin tietysti toisin, ja rahastavat paskasta rikkaita, jotka eivät ymmärrä omaa parastaan. Toisilla vaan on enemmän rahaa kuin järkeä, mikä taas tuli todistettua.
  Kiinteitä hyrriä kokeiltiin laivoissa jo vajaat sata vuotta sitten. Eivät toimineet. Nämä pitkittäissuunnassa kallisteltavat hyrrät toimivat hienosti.
- Anonyymi
  2021-12-24 20:54:41
  Anonyymi kirjoitti:
  Hydraulisylinterit kannattaa jättää tarpeettoman pois kuluttamasta turhaan energiaa, ja lisäämästä laitteen painoa.
  Ainoa mikä energiaa kuluttaa käynnistämisen jälkeen on laakerikitka, ja se saadaan todella pieneksi, lentokonemoottoreiden valmistajat ainakin tietävät miten.
  
  Gyrovakaajaan riittää yksi energialla tuotettu liike, eli pyöriminen oman hyvin laakeroidun akselinsa ympäri.
  Lisäksi merenkäynti tuottaa toisen liikkeen, eli keskimäärin pystysuoran akselin liikkeen veneen suhteen eteen ja taaksepäin, mikä on taas on passiivinen energiaa kuluttamaton, ja tuottaa liikkuessaan tarvittavan poikittaista kallistelua vähentävän momentin, ja tekee sen paremmin kuin mihin tukipurje pystyy parhaimmillaan.
  Pitkittäistä nyökkistä ei tarvitsekaan vähentää, ei se mainitussa kokoluokassa ole muutenkaan mikään ongelma. Gyro ei tietysti vaikuta nyökkimiseen yhtään mitään, koska veneen nyökkimisliikkeellä ei ole mitään vaikutusta hyrrän akselin nyökkimisliikkeeseen, kun välistä jätetään haitallinen ja energiaa hkkaava hydraulijärjestelmä pois.
  
  Idiootit suunnettelevat tämänkin tietysti toisin, ja rahastavat paskasta rikkaita, jotka eivät ymmärrä omaa parastaan. Toisilla vaan on enemmän rahaa kuin järkeä, mikä taas tuli todistettua.
  Sealkeeperin ja vastaavien vakaajahyrrinen akseli on perusasennossa pystyssä. Silloin se ei vaikuta aluksen kääntymiseen, mutta silla voidaan vaikuttaa rullaukseen kallistamalla akselia eteen/taakse. Periaatteesa pitkittäiskeinuntaan voitasiin vaikuttaa kallistamalla vasen/oikea, mutta käytännössä vaadittavat voimat olisivat niin suuria että veneen runko ei kestäisi (ja keula sukeltaisi ja ropeli sutisi tyhjää).
  
  Tämä vaikutus on kuitenkin aivan olematon niin kauan kun akseli on pystyssä. Tämä on helppo nähdä lukuisissa videoissa, joissa vakaus laitetaan päälle ja pois. Niissä siis se sinun yksinkertainen ratkaisusi vastaa tilannetta vakautus pois (akseli lukittu pystyyn), akselin kallistelu tilannetta vakautus päällä.
  
  Kun vakaus on pois päältä, pyörii hyrrä täyttä vauhtia, mutta akseli on lukittu pystyasentoon. Ilmeisesti luulet, että tässä tilanteessa jotain vakausta tapahtuisi kun kaupittelet tätä edullista ratkaisua, mutta niin ei tapahdu. Tämä havaittiin jo sata vuotta sitten, kun hyrriä ensi kerran kokeiltiin.
  
  Kun vakaus laitetaan päälle, kallistusanturi alkaa käskyttämään hydrauliikkaa (voi olla sähköinenkin) joka kallistaa pyörimisakselia eteen ja taakse. Pyörimissuunnasta riipuen tämä kallistaa venettä oikealle tai vasemmalle. Tämä on oppiva järjestelmä, joka optimoi vakauksen veneen kallistusherkkyyden mukaan.
  
  Jenkeissä Seakeeper alkaa olla vakiovaruste paremmissa 40 jalan kalaveneissä.
- Anonyymi
  2021-12-24 22:06:21
  Anonyymi kirjoitti:
  Sealkeeperin ja vastaavien vakaajahyrrinen akseli on perusasennossa pystyssä. Silloin se ei vaikuta aluksen kääntymiseen, mutta silla voidaan vaikuttaa rullaukseen kallistamalla akselia eteen/taakse. Periaatteesa pitkittäiskeinuntaan voitasiin vaikuttaa kallistamalla vasen/oikea, mutta käytännössä vaadittavat voimat olisivat niin suuria että veneen runko ei kestäisi (ja keula sukeltaisi ja ropeli sutisi tyhjää).
  
  Tämä vaikutus on kuitenkin aivan olematon niin kauan kun akseli on pystyssä. Tämä on helppo nähdä lukuisissa videoissa, joissa vakaus laitetaan päälle ja pois. Niissä siis se sinun yksinkertainen ratkaisusi vastaa tilannetta vakautus pois (akseli lukittu pystyyn), akselin kallistelu tilannetta vakautus päällä.
  
  Kun vakaus on pois päältä, pyörii hyrrä täyttä vauhtia, mutta akseli on lukittu pystyasentoon. Ilmeisesti luulet, että tässä tilanteessa jotain vakausta tapahtuisi kun kaupittelet tätä edullista ratkaisua, mutta niin ei tapahdu. Tämä havaittiin jo sata vuotta sitten, kun hyrriä ensi kerran kokeiltiin.
  
  Kun vakaus laitetaan päälle, kallistusanturi alkaa käskyttämään hydrauliikkaa (voi olla sähköinenkin) joka kallistaa pyörimisakselia eteen ja taakse. Pyörimissuunnasta riipuen tämä kallistaa venettä oikealle tai vasemmalle. Tämä on oppiva järjestelmä, joka optimoi vakauksen veneen kallistusherkkyyden mukaan.
  
  Jenkeissä Seakeeper alkaa olla vakiovaruste paremmissa 40 jalan kalaveneissä.
  Opettele lukemaan.
  Turha hydrauliikka voi ja myös kannattaa jättää pois, mutta akselia ei missään tapauksessa saa lukita, eihän vakaaja silloin toimi!
  Akseli kääntyy kun aalto nostaa styyran tai paaran puolta, ei siihen pidä energiaa hukata hydrauliikalla eikä sähköisesti, koska mitään tarvetta ei ole. Jollei aalto nosta, ei vakaajaa tarvita, ja kun nostaa kääntyy akseli ihan itsekseen, kuten pyörivällä hyrrällä aina tapahtuu.
  Vain idiootti rakenta hydrauliikan tietokoneohjauksella saadakseen lasten leluhyrrän prekessoimaan, muille riittää että akselin saa pyörimään. Ihan sam apätee vakaajahyrriinkin.
- Anonyymi
  2021-12-25 08:22:01
  Anonyymi kirjoitti:
  Opettele lukemaan.
  Turha hydrauliikka voi ja myös kannattaa jättää pois, mutta akselia ei missään tapauksessa saa lukita, eihän vakaaja silloin toimi!
  Akseli kääntyy kun aalto nostaa styyran tai paaran puolta, ei siihen pidä energiaa hukata hydrauliikalla eikä sähköisesti, koska mitään tarvetta ei ole. Jollei aalto nosta, ei vakaajaa tarvita, ja kun nostaa kääntyy akseli ihan itsekseen, kuten pyörivällä hyrrällä aina tapahtuu.
  Vain idiootti rakenta hydrauliikan tietokoneohjauksella saadakseen lasten leluhyrrän prekessoimaan, muille riittää että akselin saa pyörimään. Ihan sam apätee vakaajahyrriinkin.
  Ihan sam apätee
  
  styyran tai paaran
  
  Jos osaa lukea olisi suotavaa, sitten kirjoittaa oikein ja oikeilla termeillä.
- Anonyymi
  2021-12-25 09:10:23
  Anonyymi kirjoitti:
  Opettele lukemaan.
  Turha hydrauliikka voi ja myös kannattaa jättää pois, mutta akselia ei missään tapauksessa saa lukita, eihän vakaaja silloin toimi!
  Akseli kääntyy kun aalto nostaa styyran tai paaran puolta, ei siihen pidä energiaa hukata hydrauliikalla eikä sähköisesti, koska mitään tarvetta ei ole. Jollei aalto nosta, ei vakaajaa tarvita, ja kun nostaa kääntyy akseli ihan itsekseen, kuten pyörivällä hyrrällä aina tapahtuu.
  Vain idiootti rakenta hydrauliikan tietokoneohjauksella saadakseen lasten leluhyrrän prekessoimaan, muille riittää että akselin saa pyörimään. Ihan sam apätee vakaajahyrriinkin.
  Vakaus toimii siten, että akselia käännetään väkisin vastakkaiseen suuntaan kuin mihin se itsestään menisi. Tämä pysäyttää keinunnan. Sinun systeemissä paatti keinuu kuten ennenkin.
- Anonyymi
  2021-12-27 16:41:14
  Anonyymi kirjoitti:
  Miten niin ei nouse pystyyn?
  Koska Viagra on päässyt loppumaan.
- Anonyymi
  2021-12-27 16:51:03
  Anonyymi kirjoitti:
  Vakaus toimii siten, että akselia käännetään väkisin vastakkaiseen suuntaan kuin mihin se itsestään menisi. Tämä pysäyttää keinunnan. Sinun systeemissä paatti keinuu kuten ennenkin.
  Jos akselia käännetään väkisin 180 asteen vaihesiirrolla siihen nähden miten se vapaana liikkuisi, saadaan heilunnan amplitudi ja kulmakiihtyvyys moninkertaiseksi.
  M = dL/dt pätee kaikkiin gyroskooppeihin, mutta näköjään varakkaat ihmiset on saatu uskomaan toisin firmojen puppumarkkinoinnilla.
- Anonyymi
  2021-12-27 16:55:40
  Anonyymi kirjoitti:
  Jos akselia käännetään väkisin 180 asteen vaihesiirrolla siihen nähden miten se vapaana liikkuisi, saadaan heilunnan amplitudi ja kulmakiihtyvyys moninkertaiseksi.
  M = dL/dt pätee kaikkiin gyroskooppeihin, mutta näköjään varakkaat ihmiset on saatu uskomaan toisin firmojen puppumarkkinoinnilla.
  Vapaasti poikittaisakselin suhteen heiluvalla gyroskoopilla on sama vaikutus kuin veneen poikittaisen hitausmomentin moninkertaistamisella siten ettei aluksen painopiste nouse, kuten se tekisi jos jäykän maston huippuun sijoitettaisiin kiinteä lisäpaino. Seurauksena aluksen resonanssitaajuus ja aallokon aiheuttama herätetaajuus saadaan kauaksi toisistaan, ja heiluminen vähenee murto-osaan alkuperäisestä.
- Anonyymi
  2021-12-28 09:11:32
  Anonyymi kirjoitti:
  Jos akselia käännetään väkisin 180 asteen vaihesiirrolla siihen nähden miten se vapaana liikkuisi, saadaan heilunnan amplitudi ja kulmakiihtyvyys moninkertaiseksi.
  M = dL/dt pätee kaikkiin gyroskooppeihin, mutta näköjään varakkaat ihmiset on saatu uskomaan toisin firmojen puppumarkkinoinnilla.
  Toisin sanoen gyrovakaajien valmistajat saavat kaupaksi tuotteita jotka:
  
  A) eivät toimi
  B) maksavat 10x enemmän kuin pitäisi (on reilut katteet!)
  C) kuluttavat kallista sähköä 20x enemmän kuin on tarpeellista
  D) niissä on runsaasti tarpeettomia osia
  
  Ny kun kaikki tämä on selvillä voisit hyvin perustaa firman joka tekisi halpoja, kaveitä ja lopultakin oikeasti toimivia hyrriä. Parissa vuodessa neroutesi tekisi sinusta miljardöörin.
- Anonyymi
  2021-12-28 09:20:11
  Anonyymi kirjoitti:
  Jos akselia käännetään väkisin 180 asteen vaihesiirrolla siihen nähden miten se vapaana liikkuisi, saadaan heilunnan amplitudi ja kulmakiihtyvyys moninkertaiseksi.
  M = dL/dt pätee kaikkiin gyroskooppeihin, mutta näköjään varakkaat ihmiset on saatu uskomaan toisin firmojen puppumarkkinoinnilla.
  Jos hyrrän akseli saa likkua vapasti, mitään oikaisevaa momenttia ei synny. Kun akselia käännetään hydrauliikalla vastakkaiseen suuntaan, vene-hyrrä kombinaatio jäykistyy paikalleen (kohtuullisilla kallistuskulmilla). Tähän koko systeemi perustuu.
- Anonyymi
  2021-12-28 16:34:32
  Anonyymi kirjoitti:
  Jos akselia käännetään väkisin 180 asteen vaihesiirrolla siihen nähden miten se vapaana liikkuisi, saadaan heilunnan amplitudi ja kulmakiihtyvyys moninkertaiseksi.
  M = dL/dt pätee kaikkiin gyroskooppeihin, mutta näköjään varakkaat ihmiset on saatu uskomaan toisin firmojen puppumarkkinoinnilla.
  Ehkä asia on yksinkertaisesti niin, että varakkaitten ihmisten veneissä hyrrä toimii eri tavalla kuin sinulla köyhällä. Varakkaat voivat ottaa veneisiinsä vieraikseen vain toisia varakkaita, tai gyrö lakkaa toimimasta. Siksi et pääse koskaan kokemaan gyron vakaavaa vaikutusta.
- Anonyymi
  2022-01-12 10:40:41
  Anonyymi kirjoitti:
  Aikamoien kulutus purjeveneillä moottoriajossa, mutta ehkä niitä ei ole optimoitu sitä ajatellen. Esimerkiksi vastaavan kokoinen FPB64 moottorive kulutta sen 8 solmun matkanopeudella 11 litraa tunnissa.
  Tämän linkin https://setsail.com/fuel-burn-range-and-margin-for-error-2/
  mukaan FPB64 vie 2,4 USGallonaa, (eli 9 litraa) tunnissa 8,35 solmun nopeudella kevyellä kuormalla tyynessä, ja ilman sähkön tuoton lisäkulutusta.
  Nordhavnin kulutukset ovat vähintäänkin kolminkertaisia.
  Ei noita troolareita ole optimoitu pieneen kulutukseen, vaan troolin vetämiseen ja nostamiseen kalaa täynnä.
torrelaine
2021-12-21 09:01:08
Onnittelut aloittajalle taitavasti herätetystä purjevene- vs moottorivenejänkäämisestä!
Anonyymi
2021-12-22 09:41:53
Tähän astisista kommenteista voi päätellä, että suurimmalla osalla kirjoittajista sana "moottorivene" tuo mieleen lähinnä busterin, ja siitä kumpuaa epäusko että moottoriveneellä voisi ylittää valtameriä. Jos mielleen juolahtaisi isompi asuttava vene, niin sitten targa tai Räikkös-Selänteen ökypikaliippari, jolla pääsee kovaa parisataa mailia ja sitten pitää taas tankata.

Maailmalla on kuitenkin tuhatmäärin moottoriveneitä, jotka on suunniteltu pitkille matkoille ja joilla pysyyy mukavasti ajamaan parikin viikkoa yhtä soittoa ja yötä päivää. Kyyti on leppoisalla kelillä leppoisaa ja kovalla kelillä vielä siedettävää. Ei sellaista tarvitse ajaa kuin busteria rystyset valkoisena, autopilootin kääntöpisteitä ei tarvitse vahdissa olijan välttämättä kuitata päiväkausiin.

Suomessa ei näitä todellakaan ole kuin jokunen, kun vedet ovat pieniä. Hitaat isot veneet joita markkinoidaan ovat lähinnä Hollannin ja Keski-Euroopan kanaville tarkoitettuja, ei avomerelle. Ehdotan, että epäilijät vierailevat vaikkapa juuri Nordhavnin sivuilla, mutta on niitä muitakin valmistajia. Turkissakin on parikin melkoisen isoa veistämöä jotka tekevät 15-60 metrisiä veneitä pallonkiertoon, joskin suurin osa makaa tietysti välimeren marinoissa biletysalustoina.

Siis laput pois silmiltä ja kateutta tuntematta tutustumaan kalustoon, jota on kaikkien maksukykyisten saatavilla.
- Anonyymi
  2021-12-23 22:46:23
  Valtameriä kuitenkin ylittää moottoriveneitä 1:1000 tai 1:10 000 suhteessa purjeveneisiin. otain se kertoo soveltumisen käytännöllisyydestä.
- Anonyymi
  2021-12-24 09:28:02
  Anonyymi kirjoitti:
  Valtameriä kuitenkin ylittää moottoriveneitä 1:1000 tai 1:10 000 suhteessa purjeveneisiin. otain se kertoo soveltumisen käytännöllisyydestä.
  Kuka tällaista faktaa on tiedustellut, lsitapoa linkki väitteesi pohjaksi
- Anonyymi
  2021-12-27 18:22:19
  Anonyymi kirjoitti:
  Valtameriä kuitenkin ylittää moottoriveneitä 1:1000 tai 1:10 000 suhteessa purjeveneisiin. otain se kertoo soveltumisen käytännöllisyydestä.
  Voi se kertoa myös hintaerosta. Kyllä minusta kyllin suuri moottorivene on käytännöllisempi, kun se menee tuulen suunnasta välittämättä, ja suorassa, minne halutaan, ja tasanopeudella.
- Anonyymi
  2021-12-27 20:14:18
  Anonyymi kirjoitti:
  Voi se kertoa myös hintaerosta. Kyllä minusta kyllin suuri moottorivene on käytännöllisempi, kun se menee tuulen suunnasta välittämättä, ja suorassa, minne halutaan, ja tasanopeudella.
  Näin on mahdollista edetä, mutta jostain syystä isot tankkeritkin, risteilijät ja muut alukse muuttavat ajolinjaa suuressa aallokossa, sukellusveneet voivat ajaa aina sukelluksissa haluamaansa suuntaa tasanopeudella.
- Anonyymi
  2021-12-28 09:07:25
  Anonyymi kirjoitti:
  Näin on mahdollista edetä, mutta jostain syystä isot tankkeritkin, risteilijät ja muut alukse muuttavat ajolinjaa suuressa aallokossa, sukellusveneet voivat ajaa aina sukelluksissa haluamaansa suuntaa tasanopeudella.
  Tämä lähinnä verrattuna purjeveneeseen, joka ei pääse kovinkaan vastaiseen, mikä taas moottoripaatille on helppoa.
Anonyymi
2021-12-22 13:26:52
Näissä Nordhavneissa ja muissa moottoriveneissä on kaikissa sama ongelma: juuri ketään ei kiinnosta ajaa sellaisella valtameren yli. Jos ei purjehdus kiinnosta, on helpompaa, halvempaa ja vaivattomampaa lentää Karibialle ja vuokrata siellä vene ja kippari, jolla ajelee hiekkarantoja läpi, ja saatu elämys on kuitenkin käytännössä sama, jopa parempi. Toisin sanoen, vaikka teknisesti olisikin mahdollista ajaa valtamerten halki omalla moottoriveneellä, niin se ei tunnu kiinnostavan kuin muutamaa. Purjehduksessa on oma viehätyksensä, ja se tuntuu olevan se ponnin, miksi moni haluaa lähteä omalla veneellä. Polkupyörälläkin voi ajaa työmatkat Helsingistä Ouluun, mutta useimmat valitsevat kuitenkin junan tai lentokoneen. Ihmiset nyt vain ovat sellaisia.
- Anonyymi
  2021-12-22 14:02:11
  Isompia ylityksiä varten Nordhavn on tehnyt moottoripurjehtijan. Sillä kelpaa ylittää valtameret. https://www.youtube.com/watch?v=UgqFRkrRo50
- Anonyymi
  2021-12-22 14:07:55
  Katsot taas, niin suppeana asiaa...
  
  Suomalaisten veneilijöiden normaalia reviiriä on koko Itämeri, Tanska-Ruotsi-Norja-UK.
  
  Kyllä tuolla alueella jo vaaditaan alukselta liikumistavasta riippumatta jo hieman enemmän vakautta ja kykyä edetä optimaalisia kelejä pahemmassakin kelissä turvallisesti ja miellyttävästi, välillä pidempiäkin etaappeja.
  
  Lisäksi mootorikäyttöisellä aluksella on ikävää käydä tankkaamassa, niin on mukavaa, jos tankkien kapasiteetti on riittävä vaikka 1000-2000nm luonnolisesti vielä parempi jos isommat, samoin vesitankit, jos ei vesikonetta...
  
  Tällaisia reissuja tehdessä, myös asuttavuudella on suuri merkitys, samoin jääkaappi ja pakastimilla, sillä joissain paikoissa on mielekästä täyttää varastot (hinta/etäisyys kauppa-vene) vs jatkuva stressi löytää kauppa josta löytyisi itselle mieluisaa...
  
  Varasto tilaa on myös löydyttävä, käytännössä mukana on talvi- ja kesä vaatteet. Veneen huolto ja varaosat, öljyt yms. Niin saa tuntihuollot suoritettua tarvittaessa...
  
  Matka veneily on miellyttävä tapa elää luonnon "keskellä" ja tutustua monen moiseen ja mielenkiintoisiin ihmisiin, jotka reissaavat ympäri mailmaa.
  
  Yleisesti ottaen riippumatta alustyypistä matkaveneily yhdistää ja löytyy mukavia keskusteluja ja vinkkejä, muualla ei ole tällaista ihmeellistä jaottelua ja vastakkain asettelua purjehtijat vs moottoriveneet, samoilla aalloilla liikutaan.
  
  Saattaa tietysti johtua, siitä, että meillä on yleisesti hyvin suojaisat sileät vedet ja pienikin toisten aiheuttama keikuttelu merellä saa hetkellisen raivon aikaan, kun monissa paikoissa swell heiluttelee veneitä yötä päivää satamissakin ja kaikkeen tottuu ja sietää siten enemmän.
- Anonyymi
  2021-12-22 14:30:26
  Kyllähän se purjevene on matkapurjehtijallekin vain liikkuva asunto. Suurin osa ajasta vietetään satamissa ja välillä on pakollinen siirtymä kun maisemat alkaa kyllästyttää. Ei se päivästä toiseen automaattiohjauksella, samoilla halsseilla purjehtiminen niin hirveän mielenkiintoista ole. Purjeveneen hyviä puolia on pienet polttoainekulut, nätimpi käytös merenkäynnissä ja luonnostaan kaksi toisistaan riippumatonta propulsiota. Moottoriveneessä taas suora reitti ja tasainen purjevenettä hieman kovempi vauhti.
- Anonyymi
  2021-12-22 16:00:46
  Anonyymi kirjoitti:
  Kyllähän se purjevene on matkapurjehtijallekin vain liikkuva asunto. Suurin osa ajasta vietetään satamissa ja välillä on pakollinen siirtymä kun maisemat alkaa kyllästyttää. Ei se päivästä toiseen automaattiohjauksella, samoilla halsseilla purjehtiminen niin hirveän mielenkiintoista ole. Purjeveneen hyviä puolia on pienet polttoainekulut, nätimpi käytös merenkäynnissä ja luonnostaan kaksi toisistaan riippumatonta propulsiota. Moottoriveneessä taas suora reitti ja tasainen purjevenettä hieman kovempi vauhti.
  Ei ollut erityisemmin tarkoitus dissata moottorivenettä, mutta jostain syystä se on harvinainen valinta maailmanympärimatkalle.
- Anonyymi
  2021-12-22 17:12:22
  Anonyymi kirjoitti:
  Ei ollut erityisemmin tarkoitus dissata moottorivenettä, mutta jostain syystä se on harvinainen valinta maailmanympärimatkalle.
  On se varmaan myös kustannuskysymys. Jos polttoaineisiin yksinään* menee >100k€ ja paatti lähtökohtaisesti maksaa kolme kertaa enemmän kuin saman pituinen** purjevene, niin kyllä se karsii ostajia. Toisaalta maailmalla tyypillinen ostaja on eläkeläispariskunta joka on lopettanut purjehduksen ja haluaa siirtyä helpompaan tapaan liikkua ja asua.
  
  *) ja öljynvaihdot 250 tunnin välein á 45 litraa. plus muuta sälää.
  
  **) tilavuutta ja avaruutta on sitten rutkasti enemmän. Ja painoa.
- Anonyymi
  2021-12-22 18:06:33
  Anonyymi kirjoitti:
  On se varmaan myös kustannuskysymys. Jos polttoaineisiin yksinään* menee >100k€ ja paatti lähtökohtaisesti maksaa kolme kertaa enemmän kuin saman pituinen** purjevene, niin kyllä se karsii ostajia. Toisaalta maailmalla tyypillinen ostaja on eläkeläispariskunta joka on lopettanut purjehduksen ja haluaa siirtyä helpompaan tapaan liikkua ja asua.
  
  *) ja öljynvaihdot 250 tunnin välein á 45 litraa. plus muuta sälää.
  
  **) tilavuutta ja avaruutta on sitten rutkasti enemmän. Ja painoa.
  Näin se varmaan on. Pariskunnalle riittävästi tilaa asumista varten on jo 45-jalkaisessa veneessä. Turhaa hinata mukana kolmea ylimääräistä huonetta, joissa ei tule koskaan käytyä.
- Anonyymi
  2021-12-22 19:30:57
  Anonyymi kirjoitti:
  On se varmaan myös kustannuskysymys. Jos polttoaineisiin yksinään* menee >100k€ ja paatti lähtökohtaisesti maksaa kolme kertaa enemmän kuin saman pituinen** purjevene, niin kyllä se karsii ostajia. Toisaalta maailmalla tyypillinen ostaja on eläkeläispariskunta joka on lopettanut purjehduksen ja haluaa siirtyä helpompaan tapaan liikkua ja asua.
  
  *) ja öljynvaihdot 250 tunnin välein á 45 litraa. plus muuta sälää.
  
  **) tilavuutta ja avaruutta on sitten rutkasti enemmän. Ja painoa.
  No johan lohkesi. Miten saat kulumaan pallonkierrossa 100keur edestä dieseliä edes suomalaisella polttoaineen hinnalla ja mihin dieselmoottoriin menee 45 litraa öljyä, tankiinko sen kaavat.
- Anonyymi
  2021-12-22 21:17:33
  Anonyymi kirjoitti:
  No johan lohkesi. Miten saat kulumaan pallonkierrossa 100keur edestä dieseliä edes suomalaisella polttoaineen hinnalla ja mihin dieselmoottoriin menee 45 litraa öljyä, tankiinko sen kaavat.
  Esimerkiksi varsin yleisen MTU Series 60 14 litraisen meridieselin öljytilavuus on juuri tuo 45 litraa.
  
  Sellainen kuluttaa matka-ajossa noin 25 litraa tunnissa, joten laske siitä kauanko kone puksuttaa pallon kierrossa 7-8 solmun vauhdilla sopivasti mutkitellen, lisäksi generaattorit.
  
  Moottoriöljyä menee 250 tunnin vaihtovälillä noin 700 litraa apukoneen ja kahden generaattorin öljyt päälle. Lähemmäs kuutio. Mikä lienee litrahinta.
  
  Perusmatematiikkaa.
- Anonyymi
  2021-12-23 07:05:53
  Anonyymi kirjoitti:
  Ei ollut erityisemmin tarkoitus dissata moottorivenettä, mutta jostain syystä se on harvinainen valinta maailmanympärimatkalle.
  maailmanympärimatkalle
  
  maailmanympärimatkalle
  
  maailmanympärimatkalle
  
  maailmanympärimatkalle
  
  maailmanympärimatkalle
  
  maailmanympärimatkalle
  
  EI OLE TÄSSÄ KESKUSTELUSSA AIHEENA!!!
  
  Onko vaikea käsittää tätä yksinkertaista asiaa...
- Anonyymi
  2021-12-23 07:07:48
  Anonyymi kirjoitti:
  No johan lohkesi. Miten saat kulumaan pallonkierrossa 100keur edestä dieseliä edes suomalaisella polttoaineen hinnalla ja mihin dieselmoottoriin menee 45 litraa öljyä, tankiinko sen kaavat.
  Pursipoikien harhaista kuvitelmaa asioista, josta heillä ei ole, kuin hatara mielikuva...
- Anonyymi
  2021-12-23 07:50:48
  Anonyymi kirjoitti:
  Esimerkiksi varsin yleisen MTU Series 60 14 litraisen meridieselin öljytilavuus on juuri tuo 45 litraa.
  
  Sellainen kuluttaa matka-ajossa noin 25 litraa tunnissa, joten laske siitä kauanko kone puksuttaa pallon kierrossa 7-8 solmun vauhdilla sopivasti mutkitellen, lisäksi generaattorit.
  
  Moottoriöljyä menee 250 tunnin vaihtovälillä noin 700 litraa apukoneen ja kahden generaattorin öljyt päälle. Lähemmäs kuutio. Mikä lienee litrahinta.
  
  Perusmatematiikkaa.
  Millaisessa uppoamarunkoisessa polttoaineen kulutuksen suhteen optimoidussa matkaveneessä tarvitaan 14 litraista 800 hevosvoimaista dieseliä, kun jatkuva tehontarve on alle 10 osa tuosta. Taidat ajatella jonkinlaista laivaa ennemminkin kuin alle 80 julkaista venettä.
- Anonyymi
  2021-12-23 13:52:42
  Anonyymi kirjoitti:
  Millaisessa uppoamarunkoisessa polttoaineen kulutuksen suhteen optimoidussa matkaveneessä tarvitaan 14 litraista 800 hevosvoimaista dieseliä, kun jatkuva tehontarve on alle 10 osa tuosta. Taidat ajatella jonkinlaista laivaa ennemminkin kuin alle 80 julkaista venettä.
  Niinpä, tuossa 58 jalkaisessa artnautikassa 70-90hv kone...
- Anonyymi
  2021-12-23 14:44:36
  Anonyymi kirjoitti:
  Millaisessa uppoamarunkoisessa polttoaineen kulutuksen suhteen optimoidussa matkaveneessä tarvitaan 14 litraista 800 hevosvoimaista dieseliä, kun jatkuva tehontarve on alle 10 osa tuosta. Taidat ajatella jonkinlaista laivaa ennemminkin kuin alle 80 julkaista venettä.
  Ensinnäkin nuo MTU series 60 koneet ovat tehoiltaan 300 -600 hv käyttötarkoituksesta riippuen, ei 800, koska niitä saa ajaa rajattomasti käydellä teholla. Tyypillisesti 425 tai 475 hv on viritysaste.
  
  Normaalissa säästäväisessä matka-ajossa tehosta on käytössä noin 1/3 eli 150 hv. On tilanteita (kova vastainen, vuorovesivirtaukset jopa 8-10 solmua jne) joissa pitää saada huomattavasti enemmän tehoa käyttöön.
  
  Kyllä ne alkavat laivaa muistuttaa sekä kooltaan, painoltaan että kulkuvastukseltaan. Syväys 2 metriä ja rungon leveys 6 metriä. Tuo pari kertaa mainittu säästösukkula on 4 metriä leveä ja syväys alle metrin, toki se kulkee pienlllä koneella, mutta pieni on venekin pituuteensa nähden.
- Anonyymi
  2021-12-23 17:55:26
  Anonyymi kirjoitti:
  Ensinnäkin nuo MTU series 60 koneet ovat tehoiltaan 300 -600 hv käyttötarkoituksesta riippuen, ei 800, koska niitä saa ajaa rajattomasti käydellä teholla. Tyypillisesti 425 tai 475 hv on viritysaste.
  
  Normaalissa säästäväisessä matka-ajossa tehosta on käytössä noin 1/3 eli 150 hv. On tilanteita (kova vastainen, vuorovesivirtaukset jopa 8-10 solmua jne) joissa pitää saada huomattavasti enemmän tehoa käyttöön.
  
  Kyllä ne alkavat laivaa muistuttaa sekä kooltaan, painoltaan että kulkuvastukseltaan. Syväys 2 metriä ja rungon leveys 6 metriä. Tuo pari kertaa mainittu säästösukkula on 4 metriä leveä ja syväys alle metrin, toki se kulkee pienlllä koneella, mutta pieni on venekin pituuteensa nähden.
  Ainoa vaan että MTU on yleinen noissa välimerellä näkyvissä puoliplaanaavissa jahdeissa. Ne ovat soveltumattomia uppoamarunkoiseen valtamerikelpoiseen trawleriin niissä tyypillisesti on paljon pienempitehoinen joku Cummins tai Lugger joka jaksaa antaa pienillä kierroksilla ja osateholla voimaa päivästä toiseen.
- Anonyymi
  2021-12-23 21:46:41
  Anonyymi kirjoitti:
  Ainoa vaan että MTU on yleinen noissa välimerellä näkyvissä puoliplaanaavissa jahdeissa. Ne ovat soveltumattomia uppoamarunkoiseen valtamerikelpoiseen trawleriin niissä tyypillisesti on paljon pienempitehoinen joku Cummins tai Lugger joka jaksaa antaa pienillä kierroksilla ja osateholla voimaa päivästä toiseen.
  Jaa, Nordhavn käyttää MTU series 60 koneita miltei kaikissa 64-78 jalkaisissa jahdeissaan. Parasta ilmoittaa suoraan heille että se ei sovellu tuohon käyttöön. Matalavireisinä ne on tarkoitettu jatkuvaan rajoittamattomaan käyttöön maksimiteholla.
  
  Lugger on lopettanut merimoottoreitten tekemisen kun päästövaatimukset kävivät liian hankaliksi pienelle firmalle.
- Anonyymi
  2021-12-24 09:31:58
  Anonyymi kirjoitti:
  Jaa, Nordhavn käyttää MTU series 60 koneita miltei kaikissa 64-78 jalkaisissa jahdeissaan. Parasta ilmoittaa suoraan heille että se ei sovellu tuohon käyttöön. Matalavireisinä ne on tarkoitettu jatkuvaan rajoittamattomaan käyttöön maksimiteholla.
  
  Lugger on lopettanut merimoottoreitten tekemisen kun päästövaatimukset kävivät liian hankaliksi pienelle firmalle.
  John deerejä myös useissa trawlereissa, kuten Nordhavneissa...
- Anonyymi
  2021-12-24 11:40:05
  Anonyymi kirjoitti:
  Jaa, Nordhavn käyttää MTU series 60 koneita miltei kaikissa 64-78 jalkaisissa jahdeissaan. Parasta ilmoittaa suoraan heille että se ei sovellu tuohon käyttöön. Matalavireisinä ne on tarkoitettu jatkuvaan rajoittamattomaan käyttöön maksimiteholla.
  
  Lugger on lopettanut merimoottoreitten tekemisen kun päästövaatimukset kävivät liian hankaliksi pienelle firmalle.
  Jäin ihmettelemään MTU 60 öljynvaihto sykliä onko tosiaan vain 250 tuntia? Varsinkin jos öljytilavius 45l. Tuohon kannattaisi laitta ylimääräinen öljyn suodatus kierto "by pass" , niin ei tarvitsisi vauhtaa noin usein. Tässä periaatteesta lisää
  https://kleenoilusa.com/ useita valmistajia näille.
  
  Vai onko tuo 250 tuntia rikkisellä polttoaineella, vai käykö tuo niin epäputaana, että tuo iso öljy saastuu noin nooeasti, aika outo juttu...
- Anonyymi
  2021-12-27 16:59:42
  Anonyymi kirjoitti:
  Jäin ihmettelemään MTU 60 öljynvaihto sykliä onko tosiaan vain 250 tuntia? Varsinkin jos öljytilavius 45l. Tuohon kannattaisi laitta ylimääräinen öljyn suodatus kierto "by pass" , niin ei tarvitsisi vauhtaa noin usein. Tässä periaatteesta lisää
  https://kleenoilusa.com/ useita valmistajia näille.
  
  Vai onko tuo 250 tuntia rikkisellä polttoaineella, vai käykö tuo niin epäputaana, että tuo iso öljy saastuu noin nooeasti, aika outo juttu...
  Jos autolla ajetaan sekä kaupunki- että maantieajoa, keskivauhdolla 80 km/h, ajetaan sillä 250 tunnissa 20000 km. Ei tuo mitenkään ihmeellisen tiheä öljynvaihtoväli ole, vaikka nykyautoilla ja -öljyillä on hieman pitempiäkin vaihtovälejä. Ei myöskään ole mitään syytä miksi merimoottorit ja autonmoottorit eroaisivat öljynvaihtoväleiltään.
- Anonyymi
  2021-12-27 17:53:03
  Anonyymi kirjoitti:
  Jos autolla ajetaan sekä kaupunki- että maantieajoa, keskivauhdolla 80 km/h, ajetaan sillä 250 tunnissa 20000 km. Ei tuo mitenkään ihmeellisen tiheä öljynvaihtoväli ole, vaikka nykyautoilla ja -öljyillä on hieman pitempiäkin vaihtovälejä. Ei myöskään ole mitään syytä miksi merimoottorit ja autonmoottorit eroaisivat öljynvaihtoväleiltään.
  Kaupunki- ja maantieajolla tekee tiukkaa päästä 40 km/h keskinopeuteen. 80 km/h on sitten pelkkää maantieajoa ja silloinkin pitää ajaa pitkää pätkää reilusti yli 80 km/h, jotta taukojen takia ei keskinopeus laske reilusti.
  
  Rekat eivät taida vaihtaa öljyjä läheskään 20 tkm välein.
- Anonyymi
  2021-12-27 20:19:00
  Anonyymi kirjoitti:
  Jos autolla ajetaan sekä kaupunki- että maantieajoa, keskivauhdolla 80 km/h, ajetaan sillä 250 tunnissa 20000 km. Ei tuo mitenkään ihmeellisen tiheä öljynvaihtoväli ole, vaikka nykyautoilla ja -öljyillä on hieman pitempiäkin vaihtovälejä. Ei myöskään ole mitään syytä miksi merimoottorit ja autonmoottorit eroaisivat öljynvaihtoväleiltään.
  Raskaalla rekka/linjaautoilla longlife öljyillä ajetaan lähes 100 000 km öljyn vaihto välinä, öljyistä tsekataan TNB riitävyys ja sen perusteella tehdään vaihto, sama laivoissa. Joskus lisätään TNB lisäaineita öljyyn ja meno jatkuu...
- Anonyymi
  2021-12-28 08:16:08
  Anonyymi kirjoitti:
  Jaa, Nordhavn käyttää MTU series 60 koneita miltei kaikissa 64-78 jalkaisissa jahdeissaan. Parasta ilmoittaa suoraan heille että se ei sovellu tuohon käyttöön. Matalavireisinä ne on tarkoitettu jatkuvaan rajoittamattomaan käyttöön maksimiteholla.
  
  Lugger on lopettanut merimoottoreitten tekemisen kun päästövaatimukset kävivät liian hankaliksi pienelle firmalle.
  Yhdessäkään Norhavnissa ei ole oletuksena MTU dieseliä jos asiakas ei sitä erikseen jostain ihmeen syystä pyydä.
- Anonyymi
  2021-12-28 16:38:41
  Anonyymi kirjoitti:
  Millaisessa uppoamarunkoisessa polttoaineen kulutuksen suhteen optimoidussa matkaveneessä tarvitaan 14 litraista 800 hevosvoimaista dieseliä, kun jatkuva tehontarve on alle 10 osa tuosta. Taidat ajatella jonkinlaista laivaa ennemminkin kuin alle 80 julkaista venettä.
  Kaikkia avomerikelpoisia matkaveneitä ei ole suinkaan optimoitu polttoainekulutuksen kannalta. Nissä saatetaan korostaa merikelpoisuutta, vakautta, tilavuutta, luotettavuutta jne mitkä lisäävät leveyttä ja painoa ja tämän takia tarvitsevat tehokkaamman koneen.
  
  Ei kaikkien tarvitse tuijotella pelkästään kukkaroonsa valtameriä ylittäessään.
- Anonyymi
  2021-12-28 16:44:58
  Anonyymi kirjoitti:
  Yhdessäkään Norhavnissa ei ole oletuksena MTU dieseliä jos asiakas ei sitä erikseen jostain ihmeen syystä pyydä.
  Niin näkyy olevan, John Deereä ja C18 Catteja isommissa nykyään. Vielä viitisen vuotta sitten 64 kokoluokasta ylöspäin oli MTU series 60 yleisin vakiokone.
Anonyymi
2021-12-22 15:16:24
Tässä mielenkiintoinen ja kokoonsa nähden uskomattoman pihi vene range 5000nm 0,8l/nm 7solmulla. Vene on 17*4 metrinen.

Veneen suunnitellu nimestä päätellen Suomalais taustainen kaveri

https://www.artnautica.com/designs/long-range-cruiser-58

You tubeissa
https://youtu.be/smS0Zbbkwno

Esikuvana ollut varmastikkin entisten purjehtija pariskunnan ideoima FPB alus sarja.

Tässä mielenkiintoinen analyysi ja pohdinta veneen kaatumisesta ja miten voi minimoida riskiä
http://setsail.com/anatomy-of-a-trawler-capsize-lessons-for-voyagers/

Sivusto on melkoinen aarreaitta sekä purjehtijoille, että moottoriveneilijöille linkki ilmaiseksi luettaviin kirjoihin https://setsail.com/free-books/

Lisäksi paljon muuta hyvää tietoa kaikille merelläliikkumosesta kiinnostuneille...
Anonyymi
2021-12-22 18:00:19
Hirveitä kulutuksia täällä annetaan moottoriveneille. Isokin uppoumarunkoinen vene kulkee vähällä, kun keskinopeus on viisi solmua.

Tietenkin se kulutus sitten nousee nopeasti, jos yhtään aletaan edes lähennellä runkonopeutta, mutta kun hiljaksiin ajelee, niin pienellä pääsee.

Aika moni purjevene tekee pitkät ylitykset tuolla keskinopeudella.
- Anonyymi
  2021-12-22 19:30:15
  Ei varmasti kukaan viitsi ajaa 2000 mailia tarkoituksella 5 solmua jos voisi yhtä hyvin ajaa 7 solmua.
- Anonyymi
  2021-12-22 19:30:39
  Anonyymi kirjoitti:
  Ei varmasti kukaan viitsi ajaa 2000 mailia tarkoituksella 5 solmua jos voisi yhtä hyvin ajaa 7 solmua.
  26 000 mailista puhumattakaan.
- Anonyymi
  2021-12-22 20:48:33
  Anonyymi kirjoitti:
  Ei varmasti kukaan viitsi ajaa 2000 mailia tarkoituksella 5 solmua jos voisi yhtä hyvin ajaa 7 solmua.
  Taitaa olla paljonkin kokemusta uppoamarunkoisista. Monikin ajaa mielummin juuri vähän alle runkonopeuden, veneen liikehdintä on miellyttävää ja moottorin ääni jää kuulumattomiin.
- Anonyymi
  2021-12-22 21:02:33
  Anonyymi kirjoitti:
  Taitaa olla paljonkin kokemusta uppoamarunkoisista. Monikin ajaa mielummin juuri vähän alle runkonopeuden, veneen liikehdintä on miellyttävää ja moottorin ääni jää kuulumattomiin.
  On kyllä kokemusta. Jos siis vielä puhutaan näistä Nordhavneista, niin ei varmasti monellekaan 7 solmua ole liikaa. 5 solmulla 2000 mailia kestää 400 tuntia, 7 solmulla 285 tuntia. Eroa tulee siis viitisen päivää.
- Anonyymi
  2021-12-22 21:26:38
  Kyllä nopeuden valintaan vaikuttaa muukin kuin polttoaineen säästö. Haluatko viettää avomerellä 10 päivää vai kaksi viikkoa (ero 7 ja 5 solmun välillä). Ehkä mukavampaa on perehtyä rannikkokaupunkien ja kylien elämään, kellua saaristossa jne kuin puksutella hiljalleen avomerellä.
  
  Sitten toisekseen koneet eivät välttämättä tykkää käydä viikkokausia lähes tyhjäkäyntiä. Jos öljyt vaihdetaan tuntiperusteisesti menee öljyä enemmän. Generaattorit käyvät enemmän osaa aikaa, koska merellä ollaan pitempään ja pääkoneen laturi ei tee riittävästi virtaa pienillä kierroksilla esimerkiksi lieden, uunin ja pykkikoneen ja kuivurin pyörittämiseen. Siis sieltä tulee lisää polttoaineen kulutusta.
  
  Sitten toisekseen näillä paateilla ajavat eivät aja niitä pihistelläkseen polttoinetta vaan nauttiakseen elämästä. Kun tulot ovat 10-100 kertaiset normitallaajaan nähden muuttuu kustannusten tarkkailukin toisenlaiseksi. Siinä missä me tankataan 60 litraa ja kiroillaan hintaa, näihin tankataan 6000 litraa kerrallaan ja maksu lähtee Platina-Amexilta.
- Anonyymi
  2021-12-23 08:07:46
  Anonyymi kirjoitti:
  Ei varmasti kukaan viitsi ajaa 2000 mailia tarkoituksella 5 solmua jos voisi yhtä hyvin ajaa 7 solmua.
  Ei varmaan...
  
  Rahallinen säästö omassa trawlerissa olisi 2000 nm matkalla n.1300€ ja eli 11.3€ tunnissa ajaessa 5solmua 7solmun sijaan tosin ajaisin 6 solmua, koska kulutus on sama, meri mailia kohden...
  
  Jokaisella veneellä on oma optimi kulutus ja usein se löytyy noin 2 solmua alle runkonopeuden, itsellä runko nopeus on 8.2 solmua ja olisi n. 1000€ kalliimpaa vs 7 solmua 2000 nm matkalla.
  
  Tuosta öljy asasta oma kommentti. Itsellä koneena Cummins qsb 5.9 joka on yleinen kone vielä 50 jalkaisissa uppiksissa, joilla voi ylittää valtameriä. Öljy määrä 15 litraa ja vaihtoväli 500 tuntia vähärikkisellä dieselillä
  
  Genu 4.5kW öljymäärä 3l vaihto väli 200 tuntia
  
  Kustannus hieman alle 100€
- Anonyymi
  2021-12-23 13:59:41
  Anonyymi kirjoitti:
  26 000 mailista puhumattakaan.
  Purjehtialla se saattaa olla arkipäivää tuo 5 solmua tai hieman enemmän ja asia ei masenna, hassua, että moottorilla se olisi ongelma tai harmitus, veneilemään sitä merelle lähdetään?
- Anonyymi
  2021-12-23 14:56:11
  Anonyymi kirjoitti:
  Ei varmaan...
  
  Rahallinen säästö omassa trawlerissa olisi 2000 nm matkalla n.1300€ ja eli 11.3€ tunnissa ajaessa 5solmua 7solmun sijaan tosin ajaisin 6 solmua, koska kulutus on sama, meri mailia kohden...
  
  Jokaisella veneellä on oma optimi kulutus ja usein se löytyy noin 2 solmua alle runkonopeuden, itsellä runko nopeus on 8.2 solmua ja olisi n. 1000€ kalliimpaa vs 7 solmua 2000 nm matkalla.
  
  Tuosta öljy asasta oma kommentti. Itsellä koneena Cummins qsb 5.9 joka on yleinen kone vielä 50 jalkaisissa uppiksissa, joilla voi ylittää valtameriä. Öljy määrä 15 litraa ja vaihtoväli 500 tuntia vähärikkisellä dieselillä
  
  Genu 4.5kW öljymäärä 3l vaihto väli 200 tuntia
  
  Kustannus hieman alle 100€
  Avomerelle kelpaavia veneitä on monta kokoa. N64 generattorit nekin ovat 3 ja 4 litraisia 16 ja 26 kW tehoisia, pieni ero 4,5 kW verrattuna, oljytilavuudetkin jotain toista. 5 jääkaappia 3 pakastinta, sähkögrilli, 3 pyyhkeenkuivainta, induktioliesi, uuni, pyykkiskone, kuvuri, lattialämmitykset kylpyhuoneissa, kaksi tutkaa jne jne.
- Anonyymi
  2021-12-24 09:38:10
  Anonyymi kirjoitti:
  Avomerelle kelpaavia veneitä on monta kokoa. N64 generattorit nekin ovat 3 ja 4 litraisia 16 ja 26 kW tehoisia, pieni ero 4,5 kW verrattuna, oljytilavuudetkin jotain toista. 5 jääkaappia 3 pakastinta, sähkögrilli, 3 pyyhkeenkuivainta, induktioliesi, uuni, pyykkiskone, kuvuri, lattialämmitykset kylpyhuoneissa, kaksi tutkaa jne jne.
  Ei Nordhavneissa genut pyöri, kuin tarvittaessa. Pakkaset ja jääkaapit ovat akuista/sähköverkosta. Kun akut vastivat latausta, hörähtää genukäyntiin.
  
  Lämpimissä maissa genulle on käyttöä enemmän, kun jäähdytetään.
Anonyymi
2021-12-22 20:11:18
ARC menisi viiden solmun keskinopeudella 22 vuorokaudessa. Ei se nyt niin hirveän hidas vauhti ole.
- Anonyymi
  2021-12-22 21:03:45
  Kyllä Arcin osallistujatkin näkevät vähän vaivaa saadakseen 2 solmua lisää vauhtia koko ajan.
Anonyymi
2021-12-23 10:15:19
Se on ihan asenne juttu ja asenne trawleroidessa on, että perillä ollaan, kun ollaan veneessä, paikkaa vaihdetaan, kun siltä tuntuu.

Jos matkaan tulee viikko lisää matkaa avomerellä, niin mitä siitä, matkallahan ollaan ja viikko sinne tai tänne on ihan sama, kyllä sitä sitten perillä kerkii ihmettelemään.

Vene on koti, ei sieltä ole kiire pois, siksi nämä veneet ovat hyvin asuttavia ja viihtyisiä myös merellä...

Meillä lähtöjä kotisatamasta yleensä 4 joista ensimmäinen jäiden lähdettyä tsekataan, että kaikki toimii ja tavarat mukana.

Toinen lähtö tämän jälkeen on pidempi 5-6 kuukautta kääntöpisteenä jokin kaukaisempi paikka.

Kolmas lähtö pari kolme viikkoa Saaristomerellä ja neljäs lähtö tavisäilytykseen.

Emme ylitä valtameriä mannerten välisenä, mutta pohjanmerta on kyllä ajeltu ja se on vähän sinne päin, vaikka, Itämerikin osaa olla vakuuttava merenkäynniltään.
- Anonyymi
  2021-12-23 17:16:53
  Troolari kuluttaa tehoa paljon, koska se veden läpi virtaava trooli tuottaa niin paljon lisävastusta pelkän rungon vastuksen lisäksi. Jos taas ei ole tarkoitus harjoittaa ammattikalastusta ei kyseessä ole troolari lainkaan.
  
  Ps, troolari on englanniksi trawler, ja se tarkoittaa täysin samaa asiaa, eli kalastusalusta jolla vedetään troolia.
- Anonyymi
  2021-12-23 17:48:02
  Anonyymi kirjoitti:
  Troolari kuluttaa tehoa paljon, koska se veden läpi virtaava trooli tuottaa niin paljon lisävastusta pelkän rungon vastuksen lisäksi. Jos taas ei ole tarkoitus harjoittaa ammattikalastusta ei kyseessä ole troolari lainkaan.
  
  Ps, troolari on englanniksi trawler, ja se tarkoittaa täysin samaa asiaa, eli kalastusalusta jolla vedetään troolia.
  Mikäs se troller sitten on alustyyppinä?
- Anonyymi
  2021-12-23 18:01:49
  Anonyymi kirjoitti:
  Troolari kuluttaa tehoa paljon, koska se veden läpi virtaava trooli tuottaa niin paljon lisävastusta pelkän rungon vastuksen lisäksi. Jos taas ei ole tarkoitus harjoittaa ammattikalastusta ei kyseessä ole troolari lainkaan.
  
  Ps, troolari on englanniksi trawler, ja se tarkoittaa täysin samaa asiaa, eli kalastusalusta jolla vedetään troolia.
  Joo, no mua ihmetyttää, miksi siitä troolarista pitää aina kirjoittaa purjehduspalstalle? Ei täällä ketään kiinnosta eri moottoriveneiden erot, koska tämä on purjehduspalsta. Kirjoittaisi troolaaja moottorivenepalstalle.
- Anonyymi
  2021-12-24 08:20:35
  Anonyymi kirjoitti:
  Joo, no mua ihmetyttää, miksi siitä troolarista pitää aina kirjoittaa purjehduspalstalle? Ei täällä ketään kiinnosta eri moottoriveneiden erot, koska tämä on purjehduspalsta. Kirjoittaisi troolaaja moottorivenepalstalle.
  Niin, se on kyllä merkillistä, että miksi se luulee yhtäkkiä purjehtijoiden haluavan vaihtaa veneensä johonkin moottoriveneeseen. Ilmeisesti kyseessä on jonkinlainen identiteettikriisi.
- Anonyymi
  2021-12-24 09:44:42
  Anonyymi kirjoitti:
  Troolari kuluttaa tehoa paljon, koska se veden läpi virtaava trooli tuottaa niin paljon lisävastusta pelkän rungon vastuksen lisäksi. Jos taas ei ole tarkoitus harjoittaa ammattikalastusta ei kyseessä ole troolari lainkaan.
  
  Ps, troolari on englanniksi trawler, ja se tarkoittaa täysin samaa asiaa, eli kalastusalusta jolla vedetään troolia.
  Turha yrittää vääntää tätä asiaa, globaalisti tällaisia veneitä kutsutaan troolareiksi (Trawler boat/yachts) kymmeniä vuosia, vaikka niillä ei mitään varsinaisesti tekemistä kalastustavan kanssa...
  
  Kokeile googlella, niin se todistaa väitteeni todeksi
- Anonyymi
  2021-12-24 19:28:42
  Anonyymi kirjoitti:
  Turha yrittää vääntää tätä asiaa, globaalisti tällaisia veneitä kutsutaan troolareiksi (Trawler boat/yachts) kymmeniä vuosia, vaikka niillä ei mitään varsinaisesti tekemistä kalastustavan kanssa...
  
  Kokeile googlella, niin se todistaa väitteeni todeksi
  Moottorivene kuin moottorivene. Kirjoittele troolaristasi moottorivenepalstalle.
- Anonyymi
  2021-12-25 08:31:30
  Anonyymi kirjoitti:
  Moottorivene kuin moottorivene. Kirjoittele troolaristasi moottorivenepalstalle.
  Älä sinä joulurauhan aikaan tuollaisia puhu, joku oletetusti purjehtija on tämän keskustelun avannut tälle purjehdus puolelle, niin ei minulla ole valtuuksia siirtää tätä moottorivene puolelle.
  
  Nyt tiedät mitä tässä sinuakin kiehtovassa keskustelussa käydään läpi*, niin älä enää avaa tätä tai osallistu sinulle mielipahaa tuottavaan keskusteluun.
  
  Hyvää joulua sinulle ja toivottavasti ahdistuksesi helpottaa.
  
  * Olit jaksanut kahlata yli 100 kirjoituksen loppuun, antamaan ohjeita muille...
- Anonyymi
  2021-12-28 10:47:52
  Anonyymi kirjoitti:
  Moottorivene kuin moottorivene. Kirjoittele troolaristasi moottorivenepalstalle.
  Niin se on sinun veneesikin, vaikka masto ja purjeet löytyy, usein olet, kuitenkin moottorivene.
- Anonyymi
  2021-12-28 11:02:29
  Anonyymi kirjoitti:
  Niin, se on kyllä merkillistä, että miksi se luulee yhtäkkiä purjehtijoiden haluavan vaihtaa veneensä johonkin moottoriveneeseen. Ilmeisesti kyseessä on jonkinlainen identiteettikriisi.
  Hirveän vähän niitä purjeveneitä Suomessakaan näkee, mastollisia moottoriveneitä kyllä puksuttelee meidänkin mökkimme vieritse Tammisaaressa tämän tästä. Joskus on tukipurjekin ylhäällä vaikka keli ei ole mitenkään kova. Savu röyhyää pakoputkesta ja purje lepattaa.
Anonyymi
2021-12-27 17:07:53
Kuumat aallot airoilla.
- Anonyymi
  2021-12-27 20:21:23
  Pursi poika haluaa mielummin kuumaa airoa anukseen, kun myöntää olevansa moottoriveneilijä jolla purjeet.
Anonyymi
2021-12-28 15:22:03
Tässä hyvä esimerkki "purjehtijoille" miksi teidänkin olisi syytä olla kiinostuneita koneista, tankkauksesta, polttoaineen laadusta, riittävän tehokkaasta koneesta vs alimitoitettu moottori, lisäksi vielä syytä olisi osata huoltaa ja tehdä pikku korjauksiakin. Varaosia myös matkaan mukaan.

Tässä videossa nähdään, miten onneton kapistus pursi on, kun menettänyt mastonsa.

https://youtu.be/caOhSxzL5p4

Ei tarvi olla atlannilla, tuollaisia kelejä löytyy ihan Itämereltä...
- Anonyymi
  2021-12-28 16:59:15
  On se troolarikin onneton, kun on menettänyt troolinsa.
- Anonyymi
  2021-12-28 17:31:57
  Anonyymi kirjoitti:
  On se troolarikin onneton, kun on menettänyt troolinsa.
  Juu🤭 jää kallis verkko saaliineen ahdille.
  
  Onneksi SD runkoiset meripelastajat auttavat kaikkia troolareits, purjeveneitä ja entisiä purjeveneitä, kun pulaan joudutaan. SD runkoiset ova todella merikelpoisia tutustua voi RNLI youtube kanavalla, on ne miehistä miehempiä...
Anonyymi
2021-12-31 08:21:17
Vaikuttaa siltä, että täällä moni ei oikein ymmärrä minkälaisesta veneestä on kysymys kun puhutaan vaikka Nordhavnista tai muista oikeasti merikelpoisista moottoriveneistä.

Tässä on asiallinen video, josta selviää mistä on oikein kysymys. https://www.youtube.com/watch?v=BfEvpp4rwZQ

Sekä ulkokuvaa, salonki, konehuone, omistajan hytti. Kysessä isompaa päätä edustava N76 kahdella MTU series 60 koneella. Vielä eläkeläispariskunnan ajettavissa.
- Anonyymi
  2021-12-31 08:32:57
  Ja hinta on jotain 8 miljoonaa. Samalla hinnalla saa 100-jalkaisen Swanin ja on varaa palkata miehistö. Se Swan on huomattavasti merikelpoisempi ja parempi purjehtimaan.
  
  https://www.yachtworld.fi/jahti/2006-nautor-swan-100s-7535309/
- Anonyymi
  2021-12-31 09:36:24
  Anonyymi kirjoitti:
  Ja hinta on jotain 8 miljoonaa. Samalla hinnalla saa 100-jalkaisen Swanin ja on varaa palkata miehistö. Se Swan on huomattavasti merikelpoisempi ja parempi purjehtimaan.
  
  https://www.yachtworld.fi/jahti/2006-nautor-swan-100s-7535309/
  Ensinnäkin kaikki eivät halua purjehtia.
  Toiseksi N76 pääsee rantoihin ja satamiin joilla S100 ei (syväys).
  Kolemanneksi N76 on parempi menemään koneella kuin S100.
  Neljänneksi N76 on tiloitaan huomattavasti suurempi kuin S100.
  Viidenneksi alle 24 metristä N76 saa ajaa ilman laivurin tukintoa.
- Anonyymi
  2021-12-31 11:49:22
  Anonyymi kirjoitti:
  Ensinnäkin kaikki eivät halua purjehtia.
  Toiseksi N76 pääsee rantoihin ja satamiin joilla S100 ei (syväys).
  Kolemanneksi N76 on parempi menemään koneella kuin S100.
  Neljänneksi N76 on tiloitaan huomattavasti suurempi kuin S100.
  Viidenneksi alle 24 metristä N76 saa ajaa ilman laivurin tukintoa.
  Hyvä hyvä, kirjoittele siis Nordhavnista moottorivenepalstalle. Sekä Nordhavnissa että Swanissa käytännössä luonnonrannassa mennään rantaan apuveneellä, joten eroa ei tuossa suhteessa ole. Vai miten ajattelit Nordhavnin keulasta hypätä kalliolle?
- Anonyymi
  2021-12-31 11:50:21
  Anonyymi kirjoitti:
  Ensinnäkin kaikki eivät halua purjehtia.
  Toiseksi N76 pääsee rantoihin ja satamiin joilla S100 ei (syväys).
  Kolemanneksi N76 on parempi menemään koneella kuin S100.
  Neljänneksi N76 on tiloitaan huomattavasti suurempi kuin S100.
  Viidenneksi alle 24 metristä N76 saa ajaa ilman laivurin tukintoa.
  Meinaatko, että Swan 100 on eläkeläispariskunnalle tiloiltaan liian pieni?
- Anonyymi
  2021-12-31 12:31:39
  Anonyymi kirjoitti:
  Hyvä hyvä, kirjoittele siis Nordhavnista moottorivenepalstalle. Sekä Nordhavnissa että Swanissa käytännössä luonnonrannassa mennään rantaan apuveneellä, joten eroa ei tuossa suhteessa ole. Vai miten ajattelit Nordhavnin keulasta hypätä kalliolle?
  Tämä ketju on aloitettu purjeveneosioon, mutta käsittelee myös moottoriveneitä. Ei minun valintani.
  
  Norhavnin voi pakittaa jyrkkään kalliorantaan ja herraskaisesti kävellä maihin lankonkia pitkin uimatasolta panamahattu toisessa kädessä.
- Anonyymi
  2021-12-31 12:33:02
  Anonyymi kirjoitti:
  Meinaatko, että Swan 100 on eläkeläispariskunnalle tiloiltaan liian pieni?
  Voi niitä vieraitakin joskus ottaa mukaan. Varttunut väki nukkuu mielellään kingsize sängyssä kuin riippumatossa veneen kylkeä vasten hakaten.
- Anonyymi
  2021-12-31 13:19:09
  Anonyymi kirjoitti:
  Hyvä hyvä, kirjoittele siis Nordhavnista moottorivenepalstalle. Sekä Nordhavnissa että Swanissa käytännössä luonnonrannassa mennään rantaan apuveneellä, joten eroa ei tuossa suhteessa ole. Vai miten ajattelit Nordhavnin keulasta hypätä kalliolle?
  Et tainnut lukea ketjun aloitusta, siinä toinen kappale kuuluu näin: "Jos moottoriveneestä tahdotaan rakentaa yhtä merikelpoinen, miten se täytyy rakentaa?"
  
  Ketju on purjevenepuolella, koska utelias ja ennakkoluuloton purjehtija halusi oppia moottoriveneistä, eikä mieleen juolahtanut aloittaa sitä moottorivenepuolelle.
- Anonyymi
  2021-12-31 16:02:57
  Anonyymi kirjoitti:
  Hyvä hyvä, kirjoittele siis Nordhavnista moottorivenepalstalle. Sekä Nordhavnissa että Swanissa käytännössä luonnonrannassa mennään rantaan apuveneellä, joten eroa ei tuossa suhteessa ole. Vai miten ajattelit Nordhavnin keulasta hypätä kalliolle?
  Perästä lankookilta astuen, tietysti.
Anonyymi
2021-12-31 11:26:35
Nordhavnissakin on kuitenkin syväyttä 2,34 metriä, joten ei silläkään mihin tahansa pääse.
- Anonyymi
  2021-12-31 12:35:15
  Eipä kyllä, mutta sitä voi ajaa myös sivuttain ohjailupotkureilla eli pääsee ahtaampiin paikkoihin.
  
  S100 syväys yli 4 metriä, karsii aika monta luonnonsatamaa eikä pääse rannikkoväyliä ajelemaan. Ei jatkoon.
- Anonyymi
  2021-12-31 16:04:22
  Kuka on väittänyt, herne päässäkö sinulle näin kertoi?
- Anonyymi
  2021-12-31 21:38:37
  Anonyymi kirjoitti:
  Eipä kyllä, mutta sitä voi ajaa myös sivuttain ohjailupotkureilla eli pääsee ahtaampiin paikkoihin.
  
  S100 syväys yli 4 metriä, karsii aika monta luonnonsatamaa eikä pääse rannikkoväyliä ajelemaan. Ei jatkoon.
  Kyllä purjehduspalstalla Swan 100 voittaa joka kerta. M-venepalstalla varmaan N76.
- Anonyymi
  2021-12-31 22:24:54
  Anonyymi kirjoitti:
  Kyllä purjehduspalstalla Swan 100 voittaa joka kerta. M-venepalstalla varmaan N76.
  Niinpä. Kyse on makuasiasta. Vähän sama kuin menisi vanhojen viskien seuran kokoukseen jankkaamaan, miten viskit on paskaa ja konjakki on paljon parempaa. Minäkin olisin aikoinaan ostanut moottoriveneen purjeveneen sijaan, jos olisin halunnut, mutta ostin purjeveneen, koska halusin sen. Ei siihen kenenkään vakuuttelu vaikuta, koska tiedän faktat jo ennestään.
Anonyymi
2022-01-01 21:45:39
Palstalaisilla on erikoisia, osin harhaisiakin kuvitelmia veneiden merikelpoisuudesta.
Tasan ainoa asia joka moottoriveneenkin merikelpoisuuden takaa, on hyväksytty Katsastus ykkösluokkaan.
Meidän Seurassa on silti kolmosluokkaan katsastettu Barlit, jolla on käyty peräti Tukholmassa saakka! Tuohon matkaan ei anottu kuitenkaan poikkeuslupaa Seuran Päällystöstä ja siksi kyseinen venekunta ei saanut Seuran pisimmällä käyneen venekunnan kiertopalkintoa. Palkinto meni Eckerössä saakka käyneelle Finngulf -perheelle silloin.
- Anonyymi
  2022-01-02 10:12:07
  Näin on, itse katsastutan alukseni seuran katsastus päällikön toimesta, niin asiat ovat varmasti kunnossa, ei noista rivimiehistä ole 1luokan katsastuksiin...
  
  Barlit on varsin merikelpoinen uppoumarunkoinen, vene kestää kirkkaasti keliä paremmin, kuin miehistö...
  
  Eli ei aluksessa vikaa, miehistö vaan on kermapersiitä...
Anonyymi
2022-01-02 13:26:35
Kaikki muu on turhaa, paitsi purjehdus VP genualla.

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

Takaisin ylös

Luetuimmat keskustelut

Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä
19.12.2024 09:25Maailman menoa
92
3181
Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda
19.12.2024 21:29Maailman menoa
299
1777
Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?
19.12.2024 10:14Sinkut
246
1637
Minkä merkkisellä
Autolla kaivattusi ajaa? Mies jota kaipaan ajaa Mersulla.
19.12.2024 18:34Ikävä
90
1470
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel
19.12.2024 15:08Maailman menoa
405
1457
Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että
19.12.2024 12:09Luterilaisuus
407
1350
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
20.12.2024 00:40Tunteet
2
1229
Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat
19.12.2024 09:18Suomalaiset julkkikset
38
1117
Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
20.12.2024 11:23Maailman menoa
344
959
Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?
"Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden
19.12.2024 10:37Maailman menoa
272
946

Vastaukset

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti: