Joskus vuosikymmeniä sitten USA oli ainut vastaus, mutta miten on nyt 2020-luvulla? Onko muuttunut ja jos on, niin miksi?
Missä maassa valmistetaan parhaat kitarat?
Anonyymi
1384345
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 138
Vanhimmat
Jenkkilaatukin on mitä on, kaksi viimeksi ostamaani parin tonnin keppiä oli takuuhuollossa saman tien. Ei voi nykymaailmassa luottaa enää mihinkään.
Jenkeillä noussut neste päähän.
Ruotsissahan nuokin nykypäivänä tuppaa olemaan parhaat.
Vai niin. Entäs suomalaiset tunnetut soitinrakentajat?
Telineessä FGW Strato, eipä taida esikuvalleen eli vuoden-64 Fender Statocasterille hävitä yhtään.
Pienet nyrkkipajat lienee nykyään parhaimpia valmistajia, suuret valmistajat tekevät ylihinnoiteltua, keskinkertaista laatua.
Monet valmistajat tekevät nykyään myös kohtuuhintaisia soittimia tasaisen hyvällä laadulla. Sire Revolution on merkkinä yksi hyvä esimerkki tästä.
Varmaan ainakin jotkut nyrkkipajat ostaa niitä puuosia valmiinakin? Niitähän tekee robotti sarjavalmistuksena. Sellaista nyrkkipajaa ei olekaan joka tekisi koko kitaran kaikkine osineen käsityönä.
Tarkoin valikoidut puut merkitsevät kitarassa huikeasti. Siksi yksikään arvonsa tunteva kitaranrakentaja ei ostele mitään puolivalmisteita.
Puita kuivataan jopa vuosia, tuollainen homma on todella pitkäjänteistä puuhaa.
Elektroniikkaan parasta mitä rahalla saa,,niin saadaan aikaan vuosikymmeniä kestäviä
soittimia.
Jos saakin laadukkaita puolivalmisteita niin voi niitä ostaa ja tehdä laadukkaan kitaran, tottakai.
Kaikki nyrkkipajat voivat yhdistää voimansa ja käyttää yhteistä isoa puisten puolivalmisteiden valmistajaa joka käyttää tarkoin valikoitua puuta jota kuivatetaan siellä ensin vuosia.
Nämä kaverit ovatkin luultavasti kitaranrakentajia:
https://youtu.be/h78rTHg90Jc
Kitaroita on valmistettu muistakin materiaaleista:
https://youtu.be/ZJacAFq1RR8
Fenderillä ja Gibsonilla on myös omat pienet nyrkkipajansa. Niissä käsityöpajoissa tehdään heidän kalleimmat kitaransa.
Cor-Tek Corporation (Cort Guitars) on ainakin yksi suurimmista valmistajista maailmassa. He valmistavat kitaroita oman Cort merkin lisäksi myös monelle muullekin merkille.
Tässä on yksi esimerkki. PRS foorumilta löytyy tieto, että SE malleja valmistetaan 3 eri Aasian tehtaassa. Jenkkeihin menevät SE mallit valmistetaan tiedon mukaan Cor-Tekin toimesta ja Euroopan markkinoille menevät niissä kahdessa muussa tehtaassa.
"As of 2018 however, SE's heading for the USA are now being produced entirely in Indonesia by Cor-Tek (Cort). Europe meanwhile, is staying with World Music Instruments (Korean) and PT Wildwood (Indonesia) factories for the foreseeable future."
PRS "halvemmat" mallit valmistetaan siis alihankkijan toimesta. Näin on monen muunkin merkin osalta nykyään.
Pari 2000-luvun alun Cortia omistaneena voin suositella kyseistä merkkiä. Scorppareiden Jabsilla on ihan oma mallinsa, joten kyllä ne kelpaavat kuuluisuuksillekin.
Uudet mallit ovat vielä hienoja, on linnunsilmävaahtera kaulaa ja muuta laatua, hintaakaan ei ole kuin n. 600 euroa, vois jopa ostaa, jos olis ylimäärästä massia.
https://www.youtube.com/watch?v=KaKKixGsjHc&t=76s
Cor-Tekin Indonesian tehdasalueella näkyy olevan kylttejä rakennusten edessä, joissa lukee esim. PRS, Squier, Ibanez jne.
https://goo.gl/maps/EcLSP773ZAtM2vUc7
https://www.gretsch-talk.com/threads/guitars-made-in-indonesia-pt-1.200410/page-2
Kylteissä lukee myös Cort, joten Cor-Tek on alihankkijana valmistaja ja eri rakennuksissa pyörii eri merkkien tuotantolinjat.
Nyrkkipajojen rakennusten merkkikyltti vaihdetaan sen mukaan mitä kitaraa siellä kulloinkin valmistetaan, ja laadukkaat robotilla leikatut puuosat tuodaan heille alueen keskellä sijaitsevalta suurelta alihankkijalta.
Noin se varmaan on. Merkki ostaa/vuokraa Cor-Tekiltä tuotantolinjan ja työntekijät.
Tässä kyseisessä tapauksessa on Cortin tehdas kyseessä, joka on se alihankkija tietyille merkeille ja jokainen yksikkö rakentaa tietyn mallisia kitaroita näille kyseisille merkille. Koko tehdas on siis Cor-Tek (Cort). Puut tuodaan varmasti jostakin "keskusvarastolta" jokaiselle yksikölle joka sitten sahaa/sorvaa/liimaa/maalaa jne. tuotteet valmiiksi kyseisen merkin standardien mukaisesti.
PT. CORT INDONESIA - lyhyt video tehdasalueesta.
https://youtu.be/QT7pL5wDGEM
Parhaat tule yksityisiltä soitinrakentajien pajoilta ja näitä "Ruotakangas" tyypin verstaita on joka maassa. Soittimesta tulee yksilöllinen ja täysin oman mielen mukainen, jolloin se on myös paras. Kaikki ei tosin osaa huippukitaroita rakentaa. Täytyy ymmärtää musiikkia ja osata kuunnella. Jos katsonut kun jotkut väsäilee omia kitaroitaan. Tilaavat huippuosia ja kuvittelevat että siitä yhteen kasaamalla tulee huippukitara. Ei tule jos kokonaisuus ei toimi.
Sarjavalmisteisissa valmistusmaan merkitys on aika paljon laimentunut. Samat koneet ja tuontantomenetelmät on mahdollista laittaa joka maahan. Työntekijät voi kouluttaa ja jos haluaa laatua, antaa vain aikaa enemmän hyvälle tekijälle käyttää per soitin. Tuotannon valvonta tietysti avainasemassa. Aika hyvin menee laatu suhteessa hintaan nykyään. Koskaan ei ole saanut niin paljon kitaraa yhtä halvalla kuin nykyisin.
Musta tuntuu, että suuret ja mahtavat Fender ja Gibson eivät ole viime vuosina oikein laatuun satsanneet, joskus aiemminkin laatu on vaihdellut.
Liian kalliita mielestäni suhteessa laatuun.
Voin muistaa aivan päin honkia, että maksoin joskus -89 Gibsonin Les Paul customista uutena n. 10 000 mummon markkaa, nykyään käytettynä sellaisesta pyydetään n. 3000 euroa. Hinnat olis kohonneet, vaikka rahan arvokin on muuttunut, mutta jotenkin tuntuu paljolta tuo muutos.
Pikkupajat tekee varmaan parasta, tosin se näkyy tietysti hinnassakin.
Enpä varmaksi edes muista tuon Finnish Guitar Works,in Stratoni ostovuotta mutta noin 17 vuotta sillä ahkerasti soittanut, nauhat olen kertaalleen hionut, ei ainoatakaan vikaa
muuten koko aikana!
Säätelyä äärettömän vähän vaatinut, maksoi uutena tasan saman kuin silloinen Am Strato.
1340€
Hauskasti soittaessa vatsaa vastaan väreilee.
En ole kauppaa katunut. Arvelen että palvelee edelleenkin ties kuinka kauan,,taitaa ukosta loppua "virta" ennenkuin kitarasta.
Sarjanumero 0015 eli aivan alkupään tuotantoa.
Tehtailla on kalliit robotit jotka leikkaavat puuosat tarkasti joten osista tulee tarkkaan saman malliset jokaiseen linjalta valmistuvaan kitaraan. Käsityönä tehdyt viimeistelyt tehdään sitten kalliimpiin kitaroihin enemmän aikaa käyttäen, ja kalliimpiin kitaroihin käytetään kalliimpaa puuta ja elektroniikkaa.
Liitänpä tuohon saundinäytteen FGW stratostani. Kanavallani toki muutakin on mutta pääasiassa juurituo Strato.
https://www.youtube.com/watch?v=RNTS42SvcVw
Juu ja Aasian tehtaissa on nykyään samanlaisia tarkkoja robotteja ja muita työkaluja.
SE Factory Tour: Surabaya, Indonesia
https://youtu.be/N4xyS5ZTjAg
https://prsguitars.com/blog/post/se_factory_tour_surabaya_indonesia
Helppo uskoa, että tuollainen "deticated" tehdas tekee oikein hyvää laatua PRS:lle. Näytti muuten silti olevan paljon käsityötä työläisillä vaikka on hyvät koneet apuna. Vaikka ei noita ehkä käsityölaiseksi voisi sanoa, ennemmin ehkä liukuhihnatyöläiseksi. Mutta parempaa hommaa kuin varmasti monet Indonesian hommat.
Niin miten "dedicated" se tehdas sitten onkaan. Onko tuo kenties se Cor-Tekin tehdas? Voi siis olla monen eri merkin tuotantoa samassa tehtaassa.
Guitars made in Indonesia, Pt.1
https://www.gretsch-talk.com/threads/guitars-made-in-indonesia-pt-1.200410/
Tuolta löytyy jotakin tietoa aiheesta.
Kuvien perusteella näyttäisi Cor-Tekin tehtaalta.
https://www.cortguitars.com/cortBBS/board.php?bo_table=News&wr_id=1232
"Juu ja Aasian tehtaissa on nykyään samanlaisia tarkkoja robotteja ja muita työkaluja.
SE Factory Tour: Surabaya, Indonesia"
https://youtu.be/N4xyS5ZTjAg
Videon alkuosassa näkyy vuosiluku 1986, joten tehdasrobotit ovat nykyään jo varmaan hieman erilaisia kuin videossa.
Tuo on pelkästään PRS tehdas, PRS kommentoi tuolla kommenteissa kun joku epäili yleistehtaaksi. Siksi puhuivat videolla "deticated" tehtaasta. Sikäli tuolla on merkitystä, että PRS voi valvoa ja kontrolloida tuotantoa paremmin kun on oma tehdas.
Tuolla ylempänä mainitaan että SE malleja valmistetaan 3 eri Aasian tehtaassa. Tehtaat on lueteltu ja tieto on ilmeisesti peräisin PRS foorumilta. Mahtaako kenties olla "oma" tehtaan osa, jossa valmistetaan pelkästään kyseistä tuoteta, mutta kyseessä silti sama tehdas-alue, jossa muitakin merkkejä valmistetaan?
Videon alkuosassa näkyvät vanhat kuvapätkät, jossa tuo vuosiluku näkyy, on Jenkkien maaperän alkperäisestä PRS tuotannosta. Ei pidä sekoittaa nykyaikaan.
Täysin mahdollista kun katsoo tämän sivun kuvia ja mainintaa alueen laajuudesta.
https://www.gretsch-talk.com/threads/guitars-made-in-indonesia-pt-1.200410/page-2
Kun katsoo tarkasti, niin yhden kuvan kohdalla lukee yhden talon edessä PRS.
Ei kun kokonaan oma tehdas.
Oma tehdas vai tehtaan osa, niin se on lopulta saivartelua.
https://www.gretsch-talk.com/threads/guitars-made-in-indonesia-pt-1.200410/page-2 sivulla näkyy yhdessä kuvassa, että yhden rakennuksen edessä lukee PRS. Onko sitten "oma" tehdas vai Cor-Tek tehdasalueen rakennus, niin siitä voidaan varmasti olla montaa mieltä.
Linkki ei toiminut. Oli ottanut sanan mukaan loppuun.
https://www.gretsch-talk.com/threads/guitars-made-in-indonesia-pt-1.200410/page-2
Itsehän eurooppalaisena ostaisin mielellään euroopassa tehdyn kitaran, mutta eipä taida löytyä muita kuin noita kalliita käsityöpajojen tekemiä. Olkoon vaikka miten hienot robotit ja koneet, silti ihmistyön osuus on niin suuri, että ei kannata tällä tehdä. Eurooppalaisen palkalla saa kymmenen kiinalaista. Tai ainakin ennen sai, palkat aasiassakin on olleet koko ajan nousussa. Kohta (20v sisällä) siis tulee afrikkalaiset tehtaat tilalle :-)
Tai sitten se automaatio ja robotiikka kehittyy vielä 20v aikana aimo askelia, jolloin alkaa olla kohtuullisen sama vaikka se kitaratehdas olisi euroopassa. Itseasiassa, ihme jos ei kehity.
Ei ole pelkästään robotiikka joka vaikuttaa, vaan esim. ihmisten määrä ja heidän palkat. Tehtaan pystytys, vuokrat/tonttien hinnat vaikuttavat, kuten myös verot ja kaikki muut kustannukset, kuten sähkö, vesi jne. Moni asia on halvempaa jossakin muualla kuin Euroopassa. Siksi työt ja tehtaat viedään muualle.
Venäjällä tietenkin, tai ainakin balalaikat, kieletkin tehdään Putinin vihollisten suolista
Hyviä sähkökitaroita valmistetaan useissa eri maissa, mutta laadukkaiden akustisten kitaran vamistajia ei ole maailmassa enää kovin monta.
Yksi parhaista ja vanhimmista on Jenkkiläinen Martin & Company.
Japanissa on aika tehty laadukkaita kitaroita. Esim. 70-80 luvun ibanez artist sarja on parhaita mitä koskaan on valmistettu.
Yamaha SG on luultavasti paras Japanissa koskaan tehty kitarisa, kelpasi Santanallekin aikoinaan.
Niitä on aina välillä myynnissäkin m.netissä, jossain tonnin paremmalla puolella taitavat yleensä hinnat olla.
Yamaha kyllä, mutta malli jo seitkytluvulta alkaen SA2200
Musiikin ammattilaisten muunmuassa käyttämä, maksaa kylläkin, mutta laatu saakin maksaa.
Japanissa on muutamia muitakin vähemmän tunnettuja merkkejä. Tokai on kenties tunnetuimpia, mutta kaikki eivät välttämättä ole kuulleet Burny, Greco, Edwards, Orville tai Guyatone merkeistä.
Nämähän ovat niitä kopio- ja oikeusjuttumalleja tehneitä kitaratehtaita (1970-luvulla)!
Googlatkaapa Lawsuit Guitars.
Steve Vai käyttää japseja.
Vanhaparta täällä vaan valittaa, että on melkein rikollista millaisia kitaroita ns. pikkurahalla saa nykyään. Meikäläinen väänsi 80-luvulla vaikka millä skeidalla, mutta nytkin katson sukulaistytön ensi kitaraa. Hinta ei paljon mitään ja meikäläinen ei olisi sellaisesta aikoinaan osannut unelmoidakaan. OK, on myönnettävä ettei se ollut säädöissä, mutta kun tein siinä vähän hommia niin sai tyttö kyllä oivan ensikitaran. Ja vahvarit... juu, ei ole välineistä kiinni uusien kitaristien syntyminen. Mutta luin uutisen lehdestä, että Korona-aikaan kitaroiden myynti on lisääntynyt todella paljoon. Jotain hyvää siitäkin viiruksesta. Iselläni ainakaan ei ole ollut yksinäisiä hetkiä kun soittamiseen ja bändi-hommiin lähdin..
Juu, näin on. Enää ei tarvitse sijoittaa tuhansia euroja, vaan muutamilla satasilla saa jo ihan hyviä soittimia.
Where Guitars Are Made | Ultimate Guide (73 Brands Listed)
https://guitardivision.com/where-guitars-are-made/
Tuolla on aika kattava lista siitä, missä eri merkkisiä kitaroita valmistetaan.
Mutta kysymys kuuluikin että missä maassa valmistetaan PARHAAT kitarat, määrä ei korvaa laatua?
Ei tuossa määristä puhutakaan, vaan maista/paikoista joissa kitaroita valmistetaan (hyvä tai kiva tietää). Valmistusmaan merkitys on vähentynyt sen myötä, kun laadukas tuotantokalusto ja osaaminen on viety halpatuotantomaihin.
Miten parhaat ylipäätään määritetään? Mikä on hyvä tai paras? Toisessa keskustelussa mainittiin, että Genesiksen Mike Rutherford soittaa nykyään Squierin halvimmilla kitaroilla. Hänen mielestä ne ovat ilmeisesti hyviä, kun kelpaavat kiertueen keikoille.
Mike Rutherford is playing entry-level Squier Bullet Strats on Genesis tour
https://www.musicradar.com/news/mike-rutherford-squier-strat
Eli jenkkikitarat on ketjun raadin mielestä pelkkää kuraa?
Suhr -kitaroita käyttävänä nauran 'tietämyksellenne
Onko keskusteluissa niin väitetty, että jenkkikiarat ovat kuraa? On kenties väitetty, että saman tasoista kitaraa saa nykyään halvemmalla muilta merkeiltä. Entä mikä on sitten jenkkikitara ja mikä ei? Myös usea jenkkimerkki kun valmistaa/valmistuttaa alihankkijalla halvempia mallejaan muualla kuin USA:ssa.
Meksikossa väännetään halvempia Fenkkuja, olen kuullut, että meksikaanit työskentelee myös Californian tehtaalla. Pari edellistä jenkkikitaraani oli pian takuuhuollossa, eli sellasta jenkkilaatua nykyisin tehdään.
Ainakin Gibsonin laatu on saanut kritiikkiä osakseen. Monen kalliin jenkkimerkin kitarat eivät välttämättä ole hinta-laatu suhteeltaan järkeviä vaihtoehtoja. Moni pienempi valmistaja on tullut rinnalle halvemmilla ja lähes vastaavan laatuisilla soittimilla.
Jenkkikitaroille on käynyt samoin kuin jenkkitietokoneille. Merkki on usa-lähtöinen, mutta valmistusmaa Kiina tai joku muu Aasiassa. Ei tarkoita, että laatu välttämäti huono. Ei esim. Apple antaisi tietokonene ja puhelinvalmistustaan huonoihin käsiin, Mutta kun voiton maksimoimisessa työn hinta ja muu ratkaisee.
Näinhän se on. Globaali markkinatalous, bisnes ja rahan tekeminen määrää myös soittimien osalta.
Tietääkö kukaan mikä sinivalkoinen kitara tässä videossa puhuvan miehen takana seinällä roikkuu?
https://youtu.be/jxCMLg-EUJA
Laitoin viestiä, joka ilmeisesti poistettiin, outoa poistelua tässäkin ketjussa.
Kyseessä on Musicmanin skeba. Voit käydä tsekkaamassa mallin tarkemmin valmistajan sivulta.
Niin ja sitten jos vielä miettii, että mikä oikeasti vaikuttaa sähkökitaran ääneen ja mikä ei.
Tested: Where Does The Tone Come From In An Electric Guitar?
https://youtu.be/n02tImce3AE
Tested: Where Does The Sustain Come From In An Electric Guitar?
https://youtu.be/muVzwbkUUnM
Tuossa on pari mielenkiintoista videota aiheesta.
Hevimiesten sirkkelisaundit lähtee kyllä' vaikka peltikitarasta.
Jep,,siellä ei paljon nyansseila hienostella?
Moottorisaha ajaa saman asian.
Niin mikä on sitten hevimiehen sirkkelisoundi? Moderni Hi-gain soundia ilmeisesti tarkoitat? Noilla kahdella videolla ei tosin sellaista soundia ole.
Lieneekö niin kitarasta kiinni,,"Rekku" Rechard käyttää tässä itserakennettua jossa japsikitaran mikit..
https://www.youtube.com/watch?v=OR2rtqiQS0g
Soittajan itsensä rakentama vain on itserakennettu, ja kaikki muut on jonkun rakentamia.
Vähän liiankin hyvin on laiteasiat nykyään. Katselin juuri tuttu uutta soiton aloittajaa, jätkällä kahden ja puolen vuoden harrastuksen jälkeen kolme sähkökitaraa, jotka on kaikki uutena ostettuja sekä yksi akustinen. Halpoja kitaroita tosin. Lisäksi jo kaksi harjoitteluvahvistinta, 3 pedaalia, piuhoja, multiefekti, audiointerface jne. Hengästyttävä määrä krääsää..
Ja jätkä ei osaa soittaa oikeastaan paljon mitään! Käyttää aikansa laiteharrastukseen, mutta soittaminen jää vähälle. Kitarat roikkuu komeesti seinällä. No nettikaupasta saa lisää loimuvaahterakantisia sisustuskitaroita, harrastus se on sekin.
GAS on ilmeisesti iskenyt. GAS = Gear Acquisition Syndrome. "Laitehankintojen oireyhtymä". Pakottava tarve ostaa uutta soitinta tai muuta siihen liittyvää laitetta, jotta tulee onnelliseksi.
Aika moni soittaja kärsii samasta oireyhtymästä, en ymmärrä mitä joku tekee 60 kitaralla, luulis vähemmänkin riittävän.
Samapa tuo mitä kukakin harrastaa. Jos haluaa harrastaa laitehankintaa niin ok.
Sellainen joka moisesta näkee vaivaa, on tod.näk.itse perseaukinen.
Soitinrakennuksesta sen verran, ei ne käsintehdyt välttämättä mitään kultakimpaleita ole.
Teetin ammattimaisella soitinrakentajalla Fenderin stratooni uuden bodyn, vahvuudella 47mm, kahden palan leppä, takuukuivaa itse kuivatettua leppää, ilman mitään viisteitä. Vain pelkästään reunapyöristykset. Ruiskumaalasin itse silkinohuen värikerroksen.
Body soi ja toimi hienosti, mutta pari kolme kuukautta niin, se alkoi käpertymään. Ylä ja alasivu alkoi käpertymään kannen suuntaan, ja parissa kuukaudessa se oli kuin u-kirjain. Soi kyllä hienosti mutta oli se törkeän näköinen. Ei ollut kuivaa leppää ei.
Lämmitin sillä saunan. En alkanut oikohöyläämään, olisi hävinnyt 5-7 milliä ainakin vahvuutta, ja kova työ taas jyrsiä reunapyöristykset ja maalaus. Ehkä olisi jatkanut vielä muodonmuutosta, kuka tietää.
Mutta viimeinen kerta kun teetän soitinrakentajalla käsintehtyjä puuosia. Liian kallista.
Ihan itse kuivatit puut? Ja mariset pilalle menneestä soittimesta. No,,onhan näitä "rakentajia" joka lähtöön,,monille on käynyt hullusti taitamattomissa käsissä teetetystä työstä johtuen,,kannattaa valita TUNNETTU tekijä jos jotain sellaista suunnittelee.
Tiedän muutamia tapauksia jossa "ammattilaiseksi" itseään tituleeraava soitinrakentaja on tehnyt vain vahinkoa. Että sellaista.
Joo, ei se itse kuivattamasi puun kuivumattomuus oikein voinut olla sen soitinrakentajan vika, mutta miksi jouduit teettämään Fenderiin uuden bodyn, olisit vain maalannut sen alkuperäisen bodyn jos sen pinta oli kulunut.
Veit jalat suustani. Omituisempaa on, että näet vaivaa toisen harrastuksesta, mikä on vieläpä erittäin terve harrastus.
Kuulut ilmeisesti laumaan joka hyväksyy vain harrastukset jotka ovat päivän trendi. Et uskalla edes laittaa eriväristä paitaa kuin kavereillasi on ettet tulisi syrjityksi.
Suosittelen psykiatria ja apteekista aikuistumispillereitä.
Olen ostanut soitinrakentajan tekemiä kitaroita, ja pakko sanoa että melkoisia rimpuloita on joukossa ollut. Maksoivat kyllä ihan helvetisti. Tosin rakentajia on monenmoisia.
Paras oli 48 milliä vahvalla bodylla ilman viisteitä tilattu, kahdesta palasta tehty kuiva leppäbodyinen strato. Se rupesi kuivumaan vasta kotona.
Kuuden kuukauden jälkeen body oli kuin Taffelin perunalastu, kaikki reunat olivat koholla ja keskellä bodya oli kuin kuppi, se oli kuin keittolautanen.
Voi helvetti että kaikki itseänsä soitinrakentajaksi sanoo, kun ei tiedä mikä on tuore puu ja mikä kuiva.
On varmasti hyviä soitinrakentajiakin suomessa, mutta mistä sen etukäteen tietää.
No tietty jos puhutaan ääripäästä, niin viiden tonnin käsintehtyjä kauppaava tuskin on ihan huuhaa rakentaja.
Ymmärsin lukemani niin, että kyseessä oli soitinrakentajan itse kuivaamat puut, ei asiakkaan.
Niin on käynyt myös minulle. Tuskin rakentaja alkaisi edes veistelemään puuta jonka kelpoisuudesta ei tiedä, sen verran kallista on hänen palveluksensa.
Miksi piti teettää Fenderin Stratoon uusi body? Ehkä sitten jos vanha body on hajonnut palasiksi ja puolet palasista kadonnut.
Heitit siis Fenderin alkuperäisen bodyn menemään, ja teetit sen tilalle märän käpertyvän itsetehdyn rungon, jolla sitten lämmitit saunaa. Onneksi olkoon.
Mitä teit sen jälkeen, kun meni rahat ja jäi vain Fenderin kaula käteen?
Koko taiteenlajihan on ennen muuta tärkeän edistynyttä tekniikkarunkkausta, iät ja ajat ollut. Parhaimmat osaajat ja oppaat aina suivaantuvat, jos moisesta jotain vihjaat, joten pidä omana havaintona vaan.
Les paul Harley Benton yllätys kuinka hyvä. Samaan luokkaa kuin Epiphonen les paul standard.
Siihen nähden, että Kiina on Putinin Venäjän ainut tukija, on parasta olla ostamassa mitään Kiinassa tehtyä tavaraa. Muussa tapauksessa tulee tukeneeksi tätä duopolia, jonka tavoite on heikentää Eurooppaa ja muuta länttä.
Videossa vertaillaan halvimman pään Gibson Les Paulia ja kalliimman pään Epiphone Les Paulia:
https://youtu.be/3sbTg-0dOBk
Nykyään taidetaan tehdä hinta-laatusuhteeltaan hyviä soittimia Indonesiassa.
PRS SE mallisto on esimerkki tästä, kuten esim. PRS Silver Sky SE.
Niissä on kaikissa liian ruma lapa.
Ruma on eri asia kuin hyvä. Makuasioista on kuitenkin turha väitellä.
Mutta noissa PRSeissä lapa on vain masentavan näköinen puikko. Siksi se on huono, ja sen saa sanoa.
Takerrut edelleen ulkonäköseikkaan. Miksi on muka huono? Mihin perustat väitteesi? Mikä tekee siitä muka huonon?
Monet ammattimuusikot käyttävät PRS kitaroita. Sen perusteella uskallan väittää, että ei todellakaan ole huono.
https://youtu.be/FL3gonbX3L4
Ulkonäkö on yksi kitaran eri ominaisuuksista.
Mikä bassokitara tässä videossa on?
https://youtu.be/PmAadq5M4M4
Toki on, mutta lavan ulkonäkö ei vaikuta hirveästi kitaran hyvyyteen, kuten ylempänä yritettiin viestittää. Onko lapoja hajonnut tai kitara ei pysy vireessä lavan takia? Jos olisi, niin se olisi sitten eri asia. Näin ei taida kuitenkaan olla PRS kitaroiden suhteen, joten ulkonäkö on edelleen lähinnä mielipidekysymys.
Moni muukin ominaisuus on mielipidekysymys.
Japani ollut ainakin kärkikahinoissa vuosikymmeniä. Itsellä pari MIJ tokaita ja ei mitään tarvetta jenkeille.
Samat sanat. Vähintään yhtä laadukas merkki tuo Tokain Les Paulin malli, siis nimenomaan Japanissa tehty. Kaikissa ei ole Seymour Duncan mikkejä mutta kahden kolmen tonnin kitarassa on. Se on toisaalta elvistelyä niiden mikkien kanssa.
Kiinassa valmistettua Tokaita en huolisi.
Valmistetaanko Venäjällä kitaroita oikein teollisesti ja onko kokemuksia muusta kuin balalaikasta?
Formanta ja Ural esim. erittäin hyviä vehkeitä.
Espanjassa. Ei Usassa valmisteta edes oikeita kitaroita.
Kyllä Yhdysvalloissa valmistetaan erittäin hyviä kitaroita, ja Kiinassakin kuten useissa muissakin maissa on valmistettu myös hyviäkin kitaroita.
USA ei ole koskaan ollut ainut vastaus, eikä se ollut pitkään edes oikea vastaus. Nyt siellä toki on hyviä kitarantekijöitä kuten Dana Bourgeois ja Isaac Jang, mutta kyllä pari edellistä vuosisataa on mennyt pitkälti saksalaisten ja espanjalaisten dominoimana.
Pari edellistä vuosisataa oli melko vähän sähkökitaroita.
Suosittelen tutustumaan sähkökitaran historiaan 1900-luvulla. Saattaa tulla yllätyksenä, että kyseinen vuosisata oli itse asiassa hyvin keskeinen sähkökitaran kehityksessä. Monet nykyisistä valmistajista aloittivat sähkökitaroiden valmistamisen jo 1900-luvulla. Sähkökitaroita valmistettiin myös isoina sarjoina tehdastyönä, aivan kuten nykyäänkin.
Pari edellistä vuosisataa. Yli puolet kyseisestä ajanjaksosta oli täysin sähkökitaratonta.
Ei avauksessa puhuttukaan sähkökitaroista, vaan kitaroista. Jolloin sopii olettaa että kyse on nimenomaan konserttisoittimista.
Ennen 1800-lukua ne kitarantekijät vielä asuivat Euroopassa, mutta muuttivat sitten vähitellen Euroopasta Pohjois-Amerikkaankin.
Nykykitaraa muistuttavat soittimet ovat olleet suosittuja jo 5 000 vuoden ajan, ehkä kauemminkin. Kitara polveutunee muinaisessa Keski-Aasiassa käytetyistä soittimista, joista käytettiin nimeä cithara.
Kitara on kithara.
Esim. 80 luvulla parhaat tehtiin Japanissa. Ibanez artist sarjan kitarat lyövät jopa Gibsonit tuolla vuosikymmenellä.
Onko tämä joku perseaukisten kitinäkanava nii mutko mutko.
Usa Fender stratocaster on maailman paras kitara. Se että se on kallis, on aivan luonnollista.
Joku vääntää että japanialaiset oli maailman parhaita jo 80 luvulla. Olen soittanut kolmea japanialaista stratoa eikä ne olleet mitenkään erikoisia.
Siret on Squiereita, Tokait on Squier CV tasoa. Edes Fender mexicon strato ei ole läheskään samalla viivalla kuin aito jenkki.
Olen itsekin perseaukinen ja joutunut soittamaan kaikilla rimpuloilla koko ikäni, mutta laatu on laatua.
Vuosia valehtelin itselleni ja muille että mexicon strato on ihan samanlainen ja yhtä hyvä, ja sillä soittelin. Mutta ei se vaan ole.
Niinhän Toyotamiehetkin aina kateellisina haukkui mersumiesten autot traktoreiksi, kun ei ollut varaa itse ostaa. Ei ne taksimiehet turhaan mersulla ajattaneet, ja valtiomiehiä diplomaattimersuilla.
Se vaan on niin että kun ei raaski kallista ostaa niin sitten selitellään.
Sitten on näitä jotka selittää että kyllä käsintehty on parempi. Kyllä kai.
Tuhannesosamillin tarkkuudella työstävät sorvit tekee idioottivarmaa jälkeä eikä viilat lipsahtele mitä täytyisi kittiklöntillä korjailla.
Kunhan ihminen valikoi soitinpuut ja laittaa ne koneeseen syyt oikeaan suuntaan, niin yksikään soitinrakentaja ei maailmassa pysty tekemään parempaa jälkeä kuin kone.
Se on vaan jotain ihme romantisointia että käsintehty on parempi.
Kalliimpi kyllä on.
Tojota on paras merkki. Itäauto- eli skodamiehet on kateellisia.
Käsintehty, aikalailla sama kuin Fenderin tai Gibson custom-shopin huippukalliit.
Tässä tarkoitan suomalaisten tunnetuimpien kitaranrakentajien tuotteita.
En suinkaan kaikkien.
Eiköhän ne Fenederin ja Gibsonin custom-shopin käsintehdyt puut leikata nykyään tarkoilla roboteilla nekin, eikä käsin.
Kaukoidän tehtaillakin on käytössään ihan yhtä tarkat robotit, ja siksi laatuero näiden ja niiden kalliiden kitaroiden välillä on nykyään pienentynyt merkittävästi.
Fender Custom Shop käyttää Haasin robottia. Haas tunnetaan myös Formula 1 tallina. Fender Custom Shop sanoo: "With the Haas, we have cut our tolerances in half while increasing our output by 400%. The stoutness of the VF-4 and the 10K spindle have allowed us to increase our feed rate from 25-30 inches per minute to 150-200 inches per minute."
Ei se sähkökitara ole pelkkää puuta, huippukomponenttien hinnat ovat jotakin muuta kuin kiinan halpiksissa kuten myös metallit. Jotka saattavat olla yllätys, yllätys kuin lämmintä lakritsia! Hurisevat mikit,särähtelevät potikat muutaman käyttövuoden jälkeen, rutisevat johtoliitokset ynnä muu "vähemmän hauska" on niin monesti totta halpiksien kanssa.
Ostakaa ihmeessä jos mieli tekee?
Voin kertoa että viidenkymmenen soittoharrastusvuoden sisään on mahtunut todellista sontaa soittimeksi, onneksi kuitenkin myös pikkuhiljaa hankitut laatusoittimet ovat osoittautuneet juuri siksi mitä niiltä olen odottanutkin.
Kalliita, toki, mutta kaikki on suhteellista, joku ostaa kaulaansa kultaketjun, minä en.
Samoin elekroniikkakomponenttien laatuero halpojen ja kalliimpien välillä on kaventunut viime vuosikymmeninä huomattavasti. Muutama kymmenen vuotta sitten halpa kiinalainen elektroniikka oli vielä ihan surkeaa kertakäyttöroskaa.
Vastaan tuohon edelleenkin: Ostakaa ihmeessä, jos mieli tekee.
Ostin minäkin, noin puoli vuotta siiten Squier Telen,,nyt lähinnä miettinyt sen myymistä.
Nauhojen päitä hiottava jo toisen kerran, nauhat olivat myös aikamoisen karheat, niitäkin joutui hieman killottelemaan, intonaatiota ei meinannut saada ala e kielelle niin millään, kunnes tajusin vian olevan satulassa! Ei mitään isompaa varsinaista viaksi luettavaa, mutta eipä ole "sytyttävääkään" voi olla ettei Tele vaan minulle ole.
Toinen Tele kokeilu jo tämä....
No, ei tule kallista "vahinkoa" vaikka tappiollakin möisin.
Minkälainen vika siinä satulassa oli? Se on simppeli komponentti. Karheat nauhat hioutuu ihan itsestään ja todella nopeasti soittamalla sitä kitaraa. Joitakin nauhan päitä olen joutunut vähän hiomaan, mutta siinä ei montaa minuuttia ole kulunut .
Jep, ei ole koskaan aiemmin tullut vastaan, siinä kieliurassa oli jonkunlainen pieni patti,eli eipä se silloin takareunasta kieli ollut kannatuksessa.
Hioutuvathan ne karheat nauhat mutta miksipä ei tee kiilloitusta samalla kun vaihtaa ensiasennus (kiinalaiset, kuraa) kielet kunnollisiin.
Tosi on, toisen kerran on hiottava nauhojen päitä, veikkaisin ettei kaulan puut olleet aivan kuivia.
Eikä johdu asunnon ilmasta,,kas kun muut kitarat eivät tuollaista tee.
On siinä vertailukohteksi yksi vasta nauhatyöt tekemäni akustinen.
Kitaran viimeistely jonka tarvittaessa sitten tekee itsekin helposti tehdään kalliissa kitaroissa huolellisemmin. Tosin maksaa paljon.
Ei stratocaster ole kallis. Sellainen lähtee parilla-kolmella tonnilla. Tavallinen konserttikitara maksaa äkkiä 10000-20000 euroa ns. hinnat alkaen, ja yläraja menee jossain sadoissa tuhansissa.
On se kallis verratuna johonkin, kuten halpakin verrattuna johonkin.
Mike Rutherford on jo mainittu keskustelussa. Hänen "konserttikitara" sanotaan maksanvan luokkaa 200 €, kun käyttää Squier Bullet Stratocastereita.
Uuden MAGA Trump-kitaran testi:
https://youtu.be/kgLnkraO_No?si=V7qUBgLdQoNRXm6G
Trumpin Make America Great Again kitarat on valmistettu Intiassa ja ne maksaa 1500 taalaa, mutta ihan samanlainen Trumpin nimikirjoituksella varustettu maksaakin 11 500 taalaa.
https://youtu.be/9LHzmRHjY_E?si=ua_61RxaYGNFBrMv
Trumpia motivoi oma napa ja raha.
Ilman brändiä se on kolmensadan kitara.
Trump olisi voinut valmistuttaa vastaavanlaatuisen kitaran kolme kerta kalliimmalla tuotantohinnalla kotimaassaan ja veloittaa kitaraan painetusta nimikirjoituksestaan vain vaivaisen tonnin vähemmän, jolloin myyntihinta kitaran ostavalle asiakkaalle olisi sama kuin mitä se on nyt halpamaassa valmistettuna.
Kummasti useat merkit siirtävät tuotantoa halpatuotannon maihin ja veloittavat näistä, siellä valmistetuista tuotteista huomattavasti vähemmän.
Ei mitenkään kummasti.
Siirtävät kuitenkin tuotantoa halpatuotannon maihin.
Miten kitaran parhaus mitataan? Turhaa hifistelyä.
Työn jälki, materiaalit, mikit, sun muut osat, onhan se nyt selvä, että laadussa on eroja, ja jokainen keppi on aina vielä yksilö.
Keppi on yksilö, mutta muut osat ovat vaihtokelpoista tehdastavaraa. Keppi kuluu käytössä, mutta naarmut eivät haittaa soittamista.
Halpakin voi olla laadukas. Mike Rutherford suosii halpoja ja laadukkaita kitaroita ja ne kelpaavat jopa stadion keikoille.
Arena-rocking Genesis guitarist Mike Rutherford has been using $200 Squier Bullet Strats onstage
https://www.guitarworld.com/news/mike-rutherford-genesis-squier-bullet-strat
High-Flying Mike Rutherford Loves Rock-Bottom Squier Bullet Stratocasters
https://www.guitarplayer.com/players/high-flying-mike-rutherford-loves-rock-bottom-squier-bullet-stratocasters
Suomessa
Onko Basso kitara?