Purkukuntoisuus?

Yhteisomistus voidaan purkaa, jos osakkaista yksikin sitä vaatii. Silloin kesämökki myydään siinä kunnossa kun se on myyntihetkellä.

Ja suurin etu tulee siinä, ettei ostaja voi enää myöhemmin esittää mitään vaatimuksia puutteista tai korjaustarpeista. Purettavaksi myyty, niin turha urputtaa homeen kasvusta ja vesivahingoista.

Anonyymi kirjoitti:

Ja suurin etu tulee siinä, ettei ostaja voi enää myöhemmin esittää mitään vaatimuksia puutteista tai korjaustarpeista. Purettavaksi myyty, niin turha urputtaa homeen kasvusta ja vesivahingoista.

Lue lisää

"Ja suurin etu tulee siinä, ettei ostaja voi enää myöhemmin esittää mitään vaatimuksia puutteista tai korjaustarpeista. Purettavaksi myyty, niin turha urputtaa homeen kasvusta ja vesivahingoista."

No ei. Mikäli rakennus todellisuudessa on korjauskelpoinen, niin myyjän virhevastuu pätee. Itse asiassa sana "purkukuntoinen" on myyjän osalta raskauttava tekijä oikeuskäytännössä, eli kasvattaa myyjän vastuuta.

Anonyymi kirjoitti:

"Ja suurin etu tulee siinä, ettei ostaja voi enää myöhemmin esittää mitään vaatimuksia puutteista tai korjaustarpeista. Purettavaksi myyty, niin turha urputtaa homeen kasvusta ja vesivahingoista."

No ei. Mikäli rakennus todellisuudessa on korjauskelpoinen, niin myyjän virhevastuu pätee. Itse asiassa sana "purkukuntoinen" on myyjän osalta raskauttava tekijä oikeuskäytännössä, eli kasvattaa myyjän vastuuta.

Lue lisää

Oikein ja väärin.

Kauppakirjaan voidaan ottaa maininta siitä, että rakennukset ovat purkukuntoiset tai vastaavaa. Tällöin myyjän vastuu rakennusten kunnosta on käytännössä olematonta. MUTTA..... Jos rakennukset myydään purkukuntoisena, pitää myös hinnan vastata purkukuntoisen rakennuksen hintaa.

Jos rakennukset myydään purkukuntoisena, mutta kuitenkin kauppahinta on asuttavan talon hintainen, ei maininta purkukuntoisuudesta poista myyjän vastuuta.

Hinnan ja purkukuntoisuus-termin on siis vastattava toisiaan. Kun hinta on korkea ja vastaavan hyväkuntoisen rakennuksen tasolla, pelkkä maininta purkukuntoisuudesta ei vapauta myyjää vastuusta.

Anonyymi kirjoitti:

Oikein ja väärin.

Kauppakirjaan voidaan ottaa maininta siitä, että rakennukset ovat purkukuntoiset tai vastaavaa. Tällöin myyjän vastuu rakennusten kunnosta on käytännössä olematonta. MUTTA..... Jos rakennukset myydään purkukuntoisena, pitää myös hinnan vastata purkukuntoisen rakennuksen hintaa.

Jos rakennukset myydään purkukuntoisena, mutta kuitenkin kauppahinta on asuttavan talon hintainen, ei maininta purkukuntoisuudesta poista myyjän vastuuta.

Hinnan ja purkukuntoisuus-termin on siis vastattava toisiaan. Kun hinta on korkea ja vastaavan hyväkuntoisen rakennuksen tasolla, pelkkä maininta purkukuntoisuudesta ei vapauta myyjää vastuusta.

Lue lisää

Olisiko parempi käyttää termiä "myydään purettavaksi" tai "myydään asuinkelvottomana"?

Vai onko edelleen käyvän hinnan ja rakennuksen todellisen kunnon välinen suhde oleellinen? Onko tarvetta ja miten osoitetaan "purkukuntoisen", "myydään purettavaksi" -talon tai asuinkelvottoman rakennuksen piilevät virheet, joista laki on kovin ankara.

Kysymys voisi herätä silloin, kun on olemassa aivan surkea rakennus äärimmäisen hienolla sijainnilla ja tontilla. Kuka päättää silloin, onko oleellista hinta vs. sijainti vaiko hinta vs. rakennuksen kunto? Ja varsinkin jos vertailevaa kauppaa alueella ei ole tai on vain vähän.

Anonyymi kirjoitti:

Olisiko parempi käyttää termiä "myydään purettavaksi" tai "myydään asuinkelvottomana"?

Vai onko edelleen käyvän hinnan ja rakennuksen todellisen kunnon välinen suhde oleellinen? Onko tarvetta ja miten osoitetaan "purkukuntoisen", "myydään purettavaksi" -talon tai asuinkelvottoman rakennuksen piilevät virheet, joista laki on kovin ankara.

Kysymys voisi herätä silloin, kun on olemassa aivan surkea rakennus äärimmäisen hienolla sijainnilla ja tontilla. Kuka päättää silloin, onko oleellista hinta vs. sijainti vaiko hinta vs. rakennuksen kunto? Ja varsinkin jos vertailevaa kauppaa alueella ei ole tai on vain vähän.

Lue lisää

Kannattaa hinnoitella tontti ja rakennus erikseen, jolloin hinnassa voidaan huomioida rakennuksen purkukunto.

Voiko perunkirjoittaja toimistoltaan käsin näkemättä itse tai että joku arvioija on käynyt katsomassa päättää, että mökki ja rakennukset ovat purkukuntoisia?

Anonyymi kirjoitti:

Voiko perunkirjoittaja toimistoltaan käsin näkemättä itse tai että joku arvioija on käynyt katsomassa päättää, että mökki ja rakennukset ovat purkukuntoisia?

Uskotut miehet vastaavat omaisuuden arvostamisesta.

Anonyymi kirjoitti:

Uskotut miehet vastaavat omaisuuden arvostamisesta.

"Onko joku pesän osakkaista järkkäämässä sitä halvalla tutulleen ja haluaa sen määriteltäväksi purkukuntoiseksi"?

Entä jos se tönö ei olekaan purkukuntoinen, vaan ihan hyvässä kunnossa oleva?

Ja ne uskotut miehet/tai ulkopuolinen arvioija eivät kukaan itse ole käyneet toteamassa sen tönön kuntoa?
Uskotut miehet uskovat vain sokeasti mitä se yksi osakas kertoo?

Ovatko uskotut miehet silloin vastuussa?

Anonyymi kirjoitti:

"Onko joku pesän osakkaista järkkäämässä sitä halvalla tutulleen ja haluaa sen määriteltäväksi purkukuntoiseksi"?

Entä jos se tönö ei olekaan purkukuntoinen, vaan ihan hyvässä kunnossa oleva?

Ja ne uskotut miehet/tai ulkopuolinen arvioija eivät kukaan itse ole käyneet toteamassa sen tönön kuntoa?
Uskotut miehet uskovat vain sokeasti mitä se yksi osakas kertoo?

Ovatko uskotut miehet silloin vastuussa?

Lue lisää

Kyllä he ovat, mutta missä vastuussa onkin eri kysymys, mutta perintökaaresta ilmenee aika selkeästi, että arviointi tulee tapahtua silmin nähden (perintökaari perunkirjoituksesta 6§ "Uskottujen miesten on perukirjaan kirjoitettava todistus siitä, että he ovat kaiken siihen oikein merkinneet ja pesän varat -->>arvioineet parhaan ymmärryksensä mukaan". Mikä sitten on se heidän paras ymmärryksensä, on veteen piirretty viiva, eli tarkoittaa siis tietoa erilaisista rakennuksien hinnoista, että silmin nähty kuntoisuus.

Todistus/todistaminen virantoimituksessa taas merkitsee rikoslaissa olevan väärän todistuksen antamista eli jos uskotut miehet eivät ole käyneet paikan päällä rakennusten kuntoa arvioimassa, he syyllistyvät väärän todistamisen antamiseen ja kun oikein mennään, uskotuksi mieheksi ei pitäisi kelvata kuka tahansa ja joitakin, aika useitakin pesänosakkaita on helppoa viedä kuin pässiä narussa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä he ovat, mutta missä vastuussa onkin eri kysymys, mutta perintökaaresta ilmenee aika selkeästi, että arviointi tulee tapahtua silmin nähden (perintökaari perunkirjoituksesta 6§ "Uskottujen miesten on perukirjaan kirjoitettava todistus siitä, että he ovat kaiken siihen oikein merkinneet ja pesän varat -->>arvioineet parhaan ymmärryksensä mukaan". Mikä sitten on se heidän paras ymmärryksensä, on veteen piirretty viiva, eli tarkoittaa siis tietoa erilaisista rakennuksien hinnoista, että silmin nähty kuntoisuus.

Todistus/todistaminen virantoimituksessa taas merkitsee rikoslaissa olevan väärän todistuksen antamista eli jos uskotut miehet eivät ole käyneet paikan päällä rakennusten kuntoa arvioimassa, he syyllistyvät väärän todistamisen antamiseen ja kun oikein mennään, uskotuksi mieheksi ei pitäisi kelvata kuka tahansa ja joitakin, aika useitakin pesänosakkaita on helppoa viedä kuin pässiä narussa.

Lue lisää

Kyllä se purkukuntoisuus näissä tapauksissa tarkoittaa, että niitä ei kärsi varsinaisesti vapailla markkinoilla rahalla myydä. Rakennusmestari uskottuna miehenä osaa kertoa arvoksi nolla Euroa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä he ovat, mutta missä vastuussa onkin eri kysymys, mutta perintökaaresta ilmenee aika selkeästi, että arviointi tulee tapahtua silmin nähden (perintökaari perunkirjoituksesta 6§ "Uskottujen miesten on perukirjaan kirjoitettava todistus siitä, että he ovat kaiken siihen oikein merkinneet ja pesän varat -->>arvioineet parhaan ymmärryksensä mukaan". Mikä sitten on se heidän paras ymmärryksensä, on veteen piirretty viiva, eli tarkoittaa siis tietoa erilaisista rakennuksien hinnoista, että silmin nähty kuntoisuus.

Todistus/todistaminen virantoimituksessa taas merkitsee rikoslaissa olevan väärän todistuksen antamista eli jos uskotut miehet eivät ole käyneet paikan päällä rakennusten kuntoa arvioimassa, he syyllistyvät väärän todistamisen antamiseen ja kun oikein mennään, uskotuksi mieheksi ei pitäisi kelvata kuka tahansa ja joitakin, aika useitakin pesänosakkaita on helppoa viedä kuin pässiä narussa.

Lue lisää

Entä kun pesänilmoittajana toimii kuolinpesän osakas, joka kertoo uskotuille miehille, että rakennukset ovat purkukuntoisia, - mutta itse asiassa ovatkin asuinkelpoisia?
Itse uskotut miehet eivät ole käyneet paikan päällä tarkastamassa rakennusten kuntoa, mutta luottavat pesänilmoittajan vakuutukseen.

Kuka silloin on vastuussa?
Pesänilmoittaja vai uskotut miehet?

Anonyymi kirjoitti:

Entä kun pesänilmoittajana toimii kuolinpesän osakas, joka kertoo uskotuille miehille, että rakennukset ovat purkukuntoisia, - mutta itse asiassa ovatkin asuinkelpoisia?
Itse uskotut miehet eivät ole käyneet paikan päällä tarkastamassa rakennusten kuntoa, mutta luottavat pesänilmoittajan vakuutukseen.

Kuka silloin on vastuussa?
Pesänilmoittaja vai uskotut miehet?

Lue lisää

Myytäväksi kelpaavasta vastaa kuolinpesä (osakkaineen). Siinäkin on jo ero.

Anonyymi kirjoitti:

Entä kun pesänilmoittajana toimii kuolinpesän osakas, joka kertoo uskotuille miehille, että rakennukset ovat purkukuntoisia, - mutta itse asiassa ovatkin asuinkelpoisia?
Itse uskotut miehet eivät ole käyneet paikan päällä tarkastamassa rakennusten kuntoa, mutta luottavat pesänilmoittajan vakuutukseen.

Kuka silloin on vastuussa?
Pesänilmoittaja vai uskotut miehet?

Lue lisää

”Uskottujen miesten on perukirjaan kirjoitettava todistus siitä, että he ovat kaiken siihen oikein merkinneet ja pesän varat arvioineet parhaan ymmärryksensä mukaan”. Perintökaari 20 luku 6§

Uskottujen miesten ei tarvitse olla taloustieteen asiantuntijoita tai edes kovin hyvin perillä tavaroiden hintatasosta. Riittää kun perunkirjoituksen uskottu mies arvioi omaisuuden rehellisesti ja parhaan kykynsä mukaan – tällöin lain vaatimukset täyttyvät.

Uskottujen miesten tehtäviin ei sisälly pesän varojen, velkojen tai kuolinpesän tilan selvittäminen. Näistä kaikista vastaa pesän ilmoittaja. Uskotut miehet ainoastaan arvioivat niiden varojen ja velkojen hinnan, jotka pesän ilmoittaja esittelee perunkirjoituksessa. Uskottuihin miehiin liittyy rikosoikeudellinen vastuu, sillä joka perunkirjoituksessa tahallansa salaa tai vilpillisesti ilmoittaa jotakin, tuomittakoon sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, on rangaistus vankeutta enintään kaksi vuotta.

Anonyymi kirjoitti:

”Uskottujen miesten on perukirjaan kirjoitettava todistus siitä, että he ovat kaiken siihen oikein merkinneet ja pesän varat arvioineet parhaan ymmärryksensä mukaan”. Perintökaari 20 luku 6§

Uskottujen miesten ei tarvitse olla taloustieteen asiantuntijoita tai edes kovin hyvin perillä tavaroiden hintatasosta. Riittää kun perunkirjoituksen uskottu mies arvioi omaisuuden rehellisesti ja parhaan kykynsä mukaan – tällöin lain vaatimukset täyttyvät.

Uskottujen miesten tehtäviin ei sisälly pesän varojen, velkojen tai kuolinpesän tilan selvittäminen. Näistä kaikista vastaa pesän ilmoittaja. Uskotut miehet ainoastaan arvioivat niiden varojen ja velkojen hinnan, jotka pesän ilmoittaja esittelee perunkirjoituksessa. Uskottuihin miehiin liittyy rikosoikeudellinen vastuu, sillä joka perunkirjoituksessa tahallansa salaa tai vilpillisesti ilmoittaa jotakin, tuomittakoon sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, on rangaistus vankeutta enintään kaksi vuotta.

Lue lisää

Jos pesän osakkaat ovat tietoisia siitä, että pesän ilmoittaja on ilmoittanut vääriä tietoja, voivat myös osakkaat saada syytteen veropetoksesta (RL 29:1 §). Verohallinnolla on erittäin laaja tietojensaantioikeus niiltä, jotka ovat voineet myötävaikuttaa pesän asioiden hoitamiseen (PeVL 4:32 §).

Verohallinto voi perintöverolain mukaisesti määrätä veronkorotuksen verovelvolliselle, jos perukirja, veroilmoitus tai muu ilmoitus taikka muu säädetty tieto, asiakirja tai selvitys on annettu puutteellisena tai virheellisenä taikka on jätetty kokonaan antamatta. Veronkorotus voidaan määrätä myös sellaiselle ilmoittamisvelvolliselle, joka ei ole verovelvollinen, mutta jonka on ilmeisesti katsottava olleen tietoinen perukirjan virheellisyydestä (PerVL 36 §).

Kuolinpesän osakkaat voivat perintökaaressa säädettyjen edellytysten täyttyessä joutua vilpillisten tietojen antamisen seurauksena henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan velasta (PK 21:2 §).