1800 luku vs 1900 luku suomen säveltaiteessa

Hämmentää se että varsinkin suomessa mutta myönnettäköön että ilmeisesti myös muissa pohjoismaissa on 1900 luvulla sävelletty käsittääkseni laadukkaampaa orkesterimusiikkia kuin 1800 luvulla Franz Berwaldista, Crusellista ja Niels Gadesta huolimatta vaikka trendi ja suhde esim. saksalaisella kielialueella on päinvastainen ja siellä 1800 luvun musiikin oletetaan korostavan nautintoindeksiä 1900 luvun musiikkia enemmän johtuen mm. paitsi siitä että eräät suurimmat saksalaiset säveltäjänerot elivät saksassa ja Itävallassa 1800 luvun alussa niin myös siitä että saksassa tai Itävallassa kehitetyltä atonaaliselta ja dodekafoniselta kuten myös Oliver Messaenin kehittämältä sarjalliselta musiikilta jota viljeltiin paljon 1900 luvulla puuttuu yleisesti hyväksytty emotionaalinen referenssisysteemi eikä se näin ollen pärjää 1800 luvun duuri molli tonaaliselle sävelkielelle mutta meillä pohjoismaissa ja etenkin suomessa tultiin keski Eurooppaan nähden musiikissa ikään kuin jälkijunassa romantikkokoulukunnan ollessa täällä voimissaan vielä pitkälle yli 50 luvun ja modernismin 2. aalto saavutti maamme vasta jotakuinkin tuolloin jolloin sävellettiin suomessa ensimmäiset dodekafoniset teokset saamatta juurikaan vastakaikua kuten ei 1. aaltokaan 1920 luvulla ja siten monet säveltäjät olivat pitkälle 70 luvulle tai jopa tätäkin myöhemmäksi uskollisia kansallisromanttisille tai ainakin yleis-ja jälkiromanttisille tai uusklassisille ihanteille kuten vielä jopa Rautavaara ja Sallinenkin eivätkä suomalaiset 1800 luvun säveltäjät kuten vaikka Ingelius amatööritaidon edustajina olleet yhtä lailla koulutettuja ammattisäveltäjiä kuten Melartin ja kumpp. joiden musiikki sinfonioineen ylittää kirkkaasti esim. Crusellin, Fabritiuksen ja von Schantzin teosten melko keskinkertaisen laatutason vaikka Crusell tosin oli ammattimuusikko kuten Schantzkin mutta edustaa vielä sävelkieleltään haparoivaa klassismia ja varhaisromantiikkaa vaikka nyt kun kuuntelen Crusellin 2. klarinettikonserttoa kiinnittää huomiota orkesterin ammattimainen käsittely musiikin kantaessa selvästi inspiraation leimaa vaikkei hän ollutkaan Mozartin tavoin mestarillinen puhallinsatsin hallitsija mutta hän kirjoittaa klarinetille sujuvasti, laulavasti ja läpikuultavasti soolo osuuden ollessa täyteläinen muttei kuitenkaan paksu eikä viljele juurikaan taiturillista rihkamaa.

Kumpaa vuosisataa sinä pidät hedelmällisempänä suomen säveltaiteessa jos muistamme että myös Sibeliuksen Finlandia, Kullervo sinfonia, Karelia sarja, 1. sinfonia ja mm. Lemminkäissarja on sävelletty 1800 luvulla?

Jo lukumääräisestihän 1900 luvun Sibeliuksen innoittama sinfoniatraditiomme on lukuisten eri säveltäjien rikastuttamana, kunkin säveltäjän omalla panoksella, lähestulkoon vertaansa vailla oleva taiteellinen saavutus skandinaavisessa musiikinhistoriassa säveltäjän ollessa hankala saada tunnustusta Sibeliuksen maassa ennen kuin hän oli säveltänyt sinfonian ja Erik Fordell sävelsi niitä peräti 44 kpl vaikka harmi vain että tänä päivänä ei jostakin kumman syystä, luultavasti reseptiokyvyn vajavuudesta johtuen, osata arvostaa menneiden aikojen mestarien sinfonisia saavutuksia niin paljon että niitä saataisiin edes Yle areenaan kaikkien säveltaidetta arvostavien halukkaiden, kultturellien intellektuellien ja kultivoituneiden diletanttien, kuuluville joilla on vielä korvaa kansakunnan mittaamattoman arvokkaalle kulttuuriperinnölle, joka on täysin suotta jäänyt ensin mainitun varjoon ja tästä syystä lienee katsottu ettei se kestä vertailua ja kykene kilpailemaan tämän sinfonisten luomusten kanssa, jotka ovat yksivaltiaan tavoin vallanneet konserttisalit mutta joista kuitenkin puuttuu se suurelle taiteelle olennaisin emotionaalinen syvyys ja voima sekä sävellystekninen taito, melodian ja moduloinnin suvereeni hallinta ja muodon taju ja vaisto eikä hän missään tapauksessa ansaitse sitä monopoliasemaa jonka hänen musiikkinsa lähinnä reseptiivisen väärinymmärtämisen vuoksi on saanut sillä todettakoon että monet unohdetut ja laiminlyödyt säveltäjät ja sinfonikot omaavat kyvyn vaikuttaa kohottavammin, pakahduttavammin ja haltioittavammin tunteisiin jonka voin kokemuksen syvällä rintaäänellä todeksi todeta omantuntoni ja kunniani kautta ja mielestäni meidän pitäisi jokaisen omalta osaltaan tukea ja kannattaa unohduksen hämärään joutunutta ja ohjelmistosta kadonnutta säveltaidettamme ja toiminnallaan saada nostettuna se pois tästä alemmuudentilasta ja tuntemattomuudesta julkisuuden valokeilaan jo itsensä nerokkaan Tuukkasenkin säveltäjät ry:n perustajana ja Fennica levytysprojektin organisoijana omalta osaltaan taisteltua teosten hautautumista vastaan ja jonka ihanaa Meri sinfoniaa jälleen kuuntelin pakahtuneena suloinen polte rinnassani voidessani todeta ettei sitä suinkaan turhaan ole sävelletty ylimaallisen kauneuden hehkuttamassa i