Nyt ei ole aurinko paahtanut eikä hellettä muutamiin päiviin. Silti asunnon lämpötila 26 C, ellei ikkuna auki.
Onko kerrostaloissa lämmitys päällä kesällä?? Vai miten voi olla että on niin kuuma sisällä? Termostaatti on tietysti käännetty niin pienelle kuin se menee ja patterit kylmät. Tiilirakennus ja puuta (mutta tietysti tummaksi maalattua, mikä on älytöntä)
Onko kerrostaloissa lämmitys päällä kesällä?
Anonyymi
27
2643
Vastaukset
- Anonyymi
Meillä huoneisto talon eteläpuolella. Vaikka verhot kiinni, lämpötila sisällä nousee aurinkoisella ilmalla 26 asteeseen ja ylikin. Ikkunoita ei tietenkään kannata pitää auki sillä sieltäkin tulee lämmintä ilmaa sisälle.
- Anonyymi
Varsinainen tampio, kyselee että onko lämmitys päällä, vaikka on itse todennut että patterit ovat kylmiä. 😁😂🤣
- Anonyymi
Sitten täytyy valittaa isännöitsijälle "palelee, koska patterit kylminä". Kuten mummoilla on tapana...
Patterien pitää aina olla kuumia, muutoin palelee. Kesät talvet.
Liian kuumaa ei ole koskaan. Joskus voi olla tunkkaista, mutta siitä selviää ikkunatuuletuksella. Tai pitämällä parvekkeen ovea auki. Toimii hyvin etenkin auringon paahtaessa lasitetulle parvekkeelle. Yöksi luukut kiinni, ettei lämpö karkaa!
Jos ikkunaa ei tarkene pitää auki 24/365, niin silloin patterit eivät ole tarpeeksi kuumia ja pitää valittaa isännöitsijälle. Kuten mummoilla ja kalsarikännejä vetävillä nahjuksilla on tapana. Huonelämpö pitää olla vähintään 26, jottei OH sohvalle tai lattialla sammunut kalsarikännääjä vilustu!
- Anonyymi
Eläkeläismafia än määrännyt että asunnon vähimmäislämpätila on 25 astetta. Mikäli tän alle menee, tai edes tuntuu et voisi mennä, eläkeläismafia lähettää sarjanalkuttakamummot isännöitsijän luokse.
- Anonyymi
Lämmitys on yleensä automatisoitu kerrostaloissa. Ulkona on lämpötila anturi joka lähettää tietoa mikroprosessorille joka ohjelmansa perusteella ohjaa shunttia. Voihan järjestelmässä olla vikaakin mutta kyllä lämmöt kesällä nousee ilman lämmitystäkin.
- Anonyymi
Ei tarvi olla vikaa. Useimmiten säätöautomaatio toimii pelkästään hetkellisen ulkolämpötilan mukaan ja lisätyperyytenä voi olla koneellisen poiston taloissa käytetty tyyli "nostetaan lämmityskäyrää keväällä ja syksyllä". Tällä nostamisella pyritään vähentämään korvausilman vetohaittaa pukkaamalla vähän lämpöä pattereihin, vaikka huonelämpötilat olisivat yli 21 °C.
Tietysti se kevään nosto unohtuu käyttöön myös kesäksi ja siitä seuraa, että patteriverkostoon aletaan syöttämään lämpöä heti, kun ulkolämpötila painuu alle 20 °C ja 10 asteessa lämmitetään jo ihan kunnolla.
Kerrostalot ovat niin raskasrakenteisia, että sisälämpötilan muuttumiseen menee päivä tai pari. Lämmönsäätökin pitäisi tehdä hidastetusti, käyttäen vaikka 12 h liukuvaa keskiarvoarvoa.
Ilman hidastusta toimivasta säädöstä seuraa sekin, että sisälämpötila nousee pakkasen kiristyessä, mutta pakkasen lauhtuessa tulee vilu (lämmitysteho tippuu nopeasti, mutta ulkoseinärakenteet vielä kylmiä....) - Anonyymi
Lämmitys on automatisoitu ja monesti vielä huoltoyhtiö käy varmuudeksi manuaalisesti laittamassa nousevien patteriputkien venttiilit kiinni
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lämmitys on automatisoitu ja monesti vielä huoltoyhtiö käy varmuudeksi manuaalisesti laittamassa nousevien patteriputkien venttiilit kiinni
No ei taatusti käydä sulkemassa jakojohtojen sulkuja!
- Anonyymi
Vanhemmissa kerrostaloissa ei ole tuloilman jäähdytystä ja aurinko lämmittää. Ylimmässä kerroksessa etelän puolella tilanne on kaikkein pahin, maan tasalla pohjoisen puolella pärjää. Kun kivitalo lämpiää niin se ei hetkessä jäähdy. Hanki paikallisjäähdytin, hyvinkin pieni pudotus lämpötilassa auttaa.
- Anonyymi
Ajattele nyt vähän itse. Eikö lämmityksellä pyritä pitämään talon sisäilma hieman yli 20 asteen lämmössä? Samaan pyrkivät pattereiden termostaatit. Jos väännät termostaatit kiinni, niin miten patterit enään lämmittäisivät vaikka talon järjestelmä olisi sekaisin.
Mikä siis lämmittää sisätiloja kesällä? No ulkoilma on kahden kymmenen asteen tienoilla. Lisäksi ikkunoista tulee valoa sisälle ja valokin lämmittää kuten esim. kasvihuoneita. Aurinko lämmittää myös ulkosiniä, jotka lämmetessään lämmittävät myös sisätiloja. Lisäksi huoneen sähkölaitteet ja sisällä oleskelevat ihmiset lämmittävät tilaa.
Koska ulkoilman lämpötilaero sisäilmaan on aika pieni, eivät sisätilat juuri jäähdy vaan lämpenevät hiljalleen. Sisätilat viilenevät ainoastaan, jos ulkoa saa viileämpää ilmaa sisälle. Varjon puolella on yleensä viileämpää, joten ikkuna kannattaa avata sieltä. Taikka sitten tuulettaa aamuyöstä, jolloin rakennuksen ulkopuoli on jäähtynyt joka puolelta. Jos ulkona un lämpimämpää kuin sisällä, niin jäähtymistä ei voi tapahtua. - Anonyymi
Mulla ei ole kerrostaloasunnossa koskaan patterit päällä edes talvella, ellei satu nyt olemaan -15 ja enemmän pakkasta, ja harvoin on.
Asunto on jostain syystä lämmin (jotain 20-23 astetta) silloinkin. En tiedä mistä se lämpö tulee, meneeköhän seinien sisällä jotain lämpöputkia tms. - Anonyymi
Itse huomannut saman, etenkin uudemmissa asunnoissa näytäisi olevan kesäisin aina 27-30 astetta lämpöä ja asuntoa on vaikeaa saada viileämmäksi millään. Johtunee siitä, että ainoa kriteeri noissa massatuotetuissa läävissä on tehdä ne mahdollisimman halvalla ja ne vuorataan mahdollisimman tiiviiksi jollain muovilla.
- Anonyymi
Essonvaari tuli kaljapäissään horisemaan sekavia.
Eipä ennen 2000-lukua paljoa nähty päivästä toiseen toistuvia 27 °C kelejä eikä sitä, ettei lämpötila tahdo yölläkään laskea alle 20 °C. Lämmöneristyksillä yms. ei ole merkitystä, kun sisä/ulkoilman lämpötilaero on joka tapauksessa pieni eikä huonosti eristetynkään seinän läpi karkaa niin paljoa lämpöä, että se auttaisi jäähdyttämään. Enemmän vaikutusta ikkunoilla - pääseekö kaikki sisään vain onko ns. aurinkosuojalasit ja/tai sälekaihtimet.
Silti 30... 35 °C sisälämpötilat eivät olleet ihan ennenkuulumattomia 60/70-lukujen taloissakaan. Jos siis sattui olemaan ikkunat sopivaan ilmansuuntaan (esim. länteen, mikä on pahempi vaihtoehto kuin etelä) eikä puita tai naapuritaloja varjostamassa.
Tässä hämää sekin, että vanhempien talojen ympärille on ehtinyt kasvamaan isoja puita, jotka nykyään tarjovat varjostusta suurelle osalle asuntoja. 2000-luvun taloissa moista ei vielä ole, kun puun kasvaminen isoksi kestää muutaman vuosikymmenen. - Anonyymi
Tämä oli paras!! Kuumuus johtuu muovivuorauksesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä oli paras!! Kuumuus johtuu muovivuorauksesta.
Ja edellisen horinat jostain puista olivat uskottavia?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja edellisen horinat jostain puista olivat uskottavia?
Niin, sillähän ei aivonsa hyvin marinoineen essonvaarin mielestä ole mitään vaikutusta, varjostaako puut vai ei ;-D
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Essonvaari tuli kaljapäissään horisemaan sekavia.
Eipä ennen 2000-lukua paljoa nähty päivästä toiseen toistuvia 27 °C kelejä eikä sitä, ettei lämpötila tahdo yölläkään laskea alle 20 °C. Lämmöneristyksillä yms. ei ole merkitystä, kun sisä/ulkoilman lämpötilaero on joka tapauksessa pieni eikä huonosti eristetynkään seinän läpi karkaa niin paljoa lämpöä, että se auttaisi jäähdyttämään. Enemmän vaikutusta ikkunoilla - pääseekö kaikki sisään vain onko ns. aurinkosuojalasit ja/tai sälekaihtimet.
Silti 30... 35 °C sisälämpötilat eivät olleet ihan ennenkuulumattomia 60/70-lukujen taloissakaan. Jos siis sattui olemaan ikkunat sopivaan ilmansuuntaan (esim. länteen, mikä on pahempi vaihtoehto kuin etelä) eikä puita tai naapuritaloja varjostamassa.
Tässä hämää sekin, että vanhempien talojen ympärille on ehtinyt kasvamaan isoja puita, jotka nykyään tarjovat varjostusta suurelle osalle asuntoja. 2000-luvun taloissa moista ei vielä ole, kun puun kasvaminen isoksi kestää muutaman vuosikymmenen.Eipä tarvitse olla 25C kelejä että kerrostalo on sisältä 30C
Auringonsäteen lämpötila on paljon enemmän! kai tuon jokainen tietää.
20C aurinkoisella ilmalla on kerrostalon ulkoseinä 35c lämmössä ja katto. Sisäilma kuumenee paljon.
Mene henkilöautoon sisälle joka on ollut 20c auringossa ja vietä aikaa parkissa, tulee kuuma.
- Anonyymi
Olisiko säästetty ikkunoissa, talon eristykset päin persettä ja noiden lisäksi jos on LTO-kone lämmittää asuntoa myös kesäisin?
- Anonyymi
Vaikka lämmitys olisi kytketty/kytkeytynyt pois ja patterit kylmät on taloissa vielä yksi lämmitys kokoajan päällä: lämmin käyttövesi. Varsinkin vanhemmissa taloissa vesiputket voivat kulkea rakenteissa jopa eristämättöminä, mutta myös eristetyt putket lämmittävät asuntoja ja muita tiloja. Kuten myös viemäriin valuva lämmin vesi.
Mitä enemmän juoksutetaan ja käytetään kuumaa vettä sitä enemmän vesiputket ja viemärit lämmittävät taloa. Sekä omaa asuntoa että jopa enemmän alakerran naapureita!
Tätä voi ehkäistä käyttämällä mahdollisimman vähän kuumaa vettä. Helteillä voi hyvin esim. pestä kädet täysin kylmällä vedellä ja ottaa vain viileitä suihkuja!
InsinööriX- Anonyymi
Vähän nyt kaukaa haettua taas. Insinööriviisautta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vähän nyt kaukaa haettua taas. Insinööriviisautta.
Erään pienen kerrostalon toteutunut kaukolämmön kulutus viime vuoden (2021) heinäkuussa oli noin 3MWh. Meni puhtaasti käyttöveden lämmitykseen.
Eli tuosta tulee 100kWh/päivä = n. 4kW teho keskimäärin läpi vuorokauden. Osa kuumasta vedestä kulutetaan yhteisessä saunassa joten arvioidaan alakanttiin, että asuntoja tuo lämmitti vain n. 2,5KW teholla. Viisi asuntoa => 500W/asunto.
Ja koska veden kulutus tehdään lähinnä vain päivisin niin tuo vastaa sitä, että kussakin asunnossa olisi hellepäivinä keskimäärin 1000W lämmitin päällä!
Ei tuo lähellekään auringon lämmitysteholle pärjää, mutta kuka haluaa hikipäissään lämmittää yli 26 C omaa ja naapureidensa asuntoja vielä lisää noilla tehoilla lotraamalla surutta kuumaa vettä?
InsinööriX - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Erään pienen kerrostalon toteutunut kaukolämmön kulutus viime vuoden (2021) heinäkuussa oli noin 3MWh. Meni puhtaasti käyttöveden lämmitykseen.
Eli tuosta tulee 100kWh/päivä = n. 4kW teho keskimäärin läpi vuorokauden. Osa kuumasta vedestä kulutetaan yhteisessä saunassa joten arvioidaan alakanttiin, että asuntoja tuo lämmitti vain n. 2,5KW teholla. Viisi asuntoa => 500W/asunto.
Ja koska veden kulutus tehdään lähinnä vain päivisin niin tuo vastaa sitä, että kussakin asunnossa olisi hellepäivinä keskimäärin 1000W lämmitin päällä!
Ei tuo lähellekään auringon lämmitysteholle pärjää, mutta kuka haluaa hikipäissään lämmittää yli 26 C omaa ja naapureidensa asuntoja vielä lisää noilla tehoilla lotraamalla surutta kuumaa vettä?
InsinööriXEx kämpässä pääsin joskus kurkkimaan lämmönjakohuoneeseen. Keskellä kesää. LV menovesi 58 ja paluu keikkui jossain 54 kieppeillä. Silloin jo vaatimuksena, että paluu väh 55 (= jatkuvalla syötöllä päällä hälytys liian matalasta paluulämpötilasta), mutta arvatenkin järjestelmä suunniteltu perinteisellä 55/50 mitoituksella, koska määräys muuttui vähän ennen talon valmistumista.
Sitä sitten yritettiin ajaa kiertoa 58/55, mutta moisesta seurasi, että pesutilojen ns. rättipatterien lämmitysteho tarpeettoman iso (koska mitoitus tehty 55/50 mukaan) ja vesi halusi jäähtyä enemmän kuin tavoitellun 3 astetta.
Olipa siinä LVK johdossa linjasäätöventtiilikin, johon virtaama merkittynä. DT ja virtaama tiedossa -> helppo laskea lämminvesikierron lämpöhäviö, joka oli aika tarkalleen 20 kW. Keskellä kesää.
2 pistetaloa, joissa yhteensä n. 50 asuntoa. Keskimäärin 0,4 kW per kämppä. Rättipatteri pesuhuoneessa ja saunassa ja isoimmissa asunnoissa vielä kolmas ikkunattomassa WC-tilassa. Oli ollut oikein kunnon perinnetietotoimiston suunnittelija (O-kirjaimella alkava toimisto) työn touhussa.... ei helvetti, hyvin eristettyyn 2000 luvun taloon tuollaiset, niin ei ihme, että tarkeni...
Omassa pesuhuoneessani lämmöt 26 °C nollakeleillä ja paukkupakkasillakin 24 °C, vaikka pidin sähköisen lattialämmityksen pois päältä. Hampaita harjatessakin tuli hiki. Kesällä mentiin sitten päälle 30 °C (vaikka minulle sattui sellainen vahinko, että vedin saunan patterista sulut kiinni).
Porrashuoneessakin oli keskellä talveakin 24 °C alinta kerrosta lukuun ottamatta. Taloissa hieman poikkeiksellinen ratkaisu, jossa vain 1 putkinousu per talo ja sitten jakojohdot porrashuoneen katossa. Porrashuoneessa kun oli yhteensä toista sataa metriä LV LVK johtoja = eristeistä huolimatta aikamoinen lämmityspatteri alakatoissa. Ei tullut vilu sielläkään. Ei näiden kiertojohtojen eristeet (normi ohjesäännön mukaan tehtyinä) kovin tuhdit ole, joten pitkät putkivedot ovat tehokkaita lämmittimiä.
Helvetin kuuma talo. Muilta asukkailta tuli valitusta erityisesti niistä WC-tiloista, joissa sai löylyt kaupan päälle.
- Anonyymi
26C on kerrostalossa aika matalaa.
Norm lämpö on 17 - 20c aurinkoisella säällä 28 30 luokkaa. Tarvitsee näitä sateisia kylmiä 13c päiviä useita jotta viilenee. Yksi aurinkoinen päivä ja pomppaa heti.
Viime kesänä moni eleli 3 kuukautta joka yö ja asunnossa olon n 30c asteessa. Ei hyväksi terveydelle ja nukkumiselle. - Anonyymi
Hankkikaa onnettomat rako venttiilit! Ne ratkaisee paino voimalla tuuletuksen ja vie käryt mennessään ja pöytä tuuletin helpottaa helteessä! Ei mitään tyhmiä uusia räpellyksiä säle kaihtimet on kanssa kelpo jutut. Tiedän nämä erikois rakennus mestarina Kostamuksen urakat kokeneena!
- Anonyymi
Nyt on rakennusmestari päässyt muuttamaan kallion slummista Vantaalle johonkin 70/80 luvun taloon ja tavan mukaan ao rähjä edustaa sitten kehityksen huippua.
- Anonyymi
Nyt on asumistaso huipussaan! Sänkkärielementeistä lahosi ulkokuoret, joten tilalle tuii tiiliverhous = saatiin 70-luvun elementtilaatikolle hintaa. Ja mies hameessaan varmaan luulee asuvansa paikalla rakennetussa kivitalossa, kun ei näy elementtisaumoja ulkopuolella ;-D
Sähköasennukset tyylikkäästi lista-asennuksilla eli piuhat muovisten lattialistojen ja ovenkermien listoitusten sisällä. Onkos noissa vielä ruåtsinlaivakylppäritkin? Säästyy siinä lipun hinta, kun voi vetää lärvit omassa eli sossun piffaamassa asunnossa! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt on asumistaso huipussaan! Sänkkärielementeistä lahosi ulkokuoret, joten tilalle tuii tiiliverhous = saatiin 70-luvun elementtilaatikolle hintaa. Ja mies hameessaan varmaan luulee asuvansa paikalla rakennetussa kivitalossa, kun ei näy elementtisaumoja ulkopuolella ;-D
Sähköasennukset tyylikkäästi lista-asennuksilla eli piuhat muovisten lattialistojen ja ovenkermien listoitusten sisällä. Onkos noissa vielä ruåtsinlaivakylppäritkin? Säästyy siinä lipun hinta, kun voi vetää lärvit omassa eli sossun piffaamassa asunnossa!Kylpy huoneet onneksi nostettuja peltimoduuleita, helppo asentaa ja laatu tasainen. Huippu hyvä talo asua! Mies kaveri viihtyy myös!
terv. erik.rak.mest.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik123760MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar761980Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5421608Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin831267Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja671077Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s331018Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt214898Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60873- 171844
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3788