Minusta on kerrassaan käsittämätöntä että suomessa on elänyt tuotteliaita ja jopa merkittäviä sinfonikkoja ja orkesterisäveltäjiä, joiden musiikkia ei voi kuunnella kerrassaan missään eikä mistään, vaikka jotkut alan harrastajatkin ja voisi sanoa jonkin sortin asiantuntijat pitävät heidän musiikkiaan esittämisen arvoisena tai sellaisen vaikutelman ainakin sain lukiessani erästä kirjaa, jossa ihmeteltiin mm. 6 sinfonian säveltäjän Bengt von Törnen musiikin täydellistä vaipumista unoholaan vaikka kirjoittajan mielestä hänen sinfoniansa ovat hyvinkin esittämisen väärtejä ja olen itse kuullut aikoinaan niitä klassisessa illassa lähiradiossa.
Bengt von Törne kertoo suomen säveltäjiä kirjassa että ensimmäisen sävellyskonsertin jälkeen kapellimestari Kajanus seisoi odottamassa kunnes kaikki ystävät ja tuttavat olivat puristaneet hänen kättään. Sitten Kajanus astui hänen luokseen ja sanoi: "Herra von Törne, teillähän tuntuu olevan orkesterisoinnin aistia". Ei koskaan mikään lausunto ollut tehnyt häneen syvempää vaikutusta vaikka hän aluksi epäili osaavansa ylipäätään kirjoittaa orkesterille.
Myöhemmin Pariisissa Törne teki lujasti töitä toteuttaen sävellyssuunnitelmiaan ja suorittaen kulttuurihistoriallisia tutkimuksiaan. Törnen pianotrion, 2. viulusonaatin ja pianokonserton kantaesitys tapahtui ranskan radiossa. Albert wolff ja Pasdeloup orkesteri esittivät hänen balladinsa jonka ranskan radion sinfoniaorkesterikin myöhemmin soitti. Jonkin Pasdeloup konsertin jälkeen von Törne keskusteli taiteilijahuoneessa herra Pensis'n, Luxemburgin sinfoniaorkesterin perustajan kanssa. Tutustuttuaan Törnen pyynnöstä ensimmäisen sinfonia da camera teoksensa partituuriin Pensis otti sen esitettäväkseen. Menehtymiseensä saakka hän sitten esitytti säännöllisin väliajoin muutamia Törnen teoksia ja kerran kokonaisen konserttiohjelman.
Törne oli siis varsinkin kansainvälistynyt kirjallisesti kultivoitunut taiteilijapersoona ja maailmankansalainen joka ulkomaille lähdettyään suuntasi ensin Lontooseen ja siellä ministeri Donnerin ym. avulla tutustui mitä erilaisimpiin henkilöihin ja uiskenteli kuin kala eurooppalaisissa taiteilijapiireissä ja mm. Roomassa tiedemiespiireissä ja josta tämäkin lyhyt ote hänen elämäkerrastaan antaa jonkinlaisen kuvan.
Miksi Bengt von Törnen sinfonioita ei esitetä missään?
5
436
Vastaukset
- Anonyymi
Todella ihmeellistä ja hämmästyttävää, että niinkin paljon kuin Törnen musiikkia esitettiin aikoinaan menestyksellä jopa ranskassa ja italiassa saakka, jossa hän johti omia teoksiaan mm. yksinomaan Pariisin parhaiden orkestereiden solisteista kokoonpannun orkesterin avustaessa tai Cannesissa jossa Törne johti pelkästään hänen omista teoksistaan kootun konsertin, kuuluu hän nykyään täysin unohdettuihin säveltäjiin, jonka musiikkia ei soiteta edes areenassa vaikka sitä olen toivonutkin. Sibeliushan oli eräs Törnen opettajista ja Törne tutustui matkoillaan mm. Carl Orffiin. Sulho Ranta katsoo Törnen "sibalianisoineen" itsensä 1. sinfoniassaan. 6. sinfonia sen sijaan on uusklassinen. Kuinka voidaan laiminlyödä näin suuren säveltäjän musiikkia?
Törne mm. itse kertoo Marvian toimittamassa Suomen säveltäjiä kirjassa, että kesken toista maailmansotaa hän johti virallisesta kutsusta oman radiokonsertin Venetsiassa. Törnellä oli kuusi harjoitusta ja italian paras orkesteri, 90 miehinen Torinon radio orkesteri, joka pommituksen jälkeen oli muuttanut laguunien kaupunkiin. Konsertti pidettiin palazzo Pisanin juhlasalissa, jossa myös Venetsian konservatorio sijaiotsee. soittajat, jotka kaikissa harjoituksissa olivat työskennelleet Törnen johdolla todella innostuneina, antoivat konsertissa parastaan. Suosionosoitusten jälkeen, joilla he törneä kunnioittivat, he tulivat hänen luokseen ja kysyivät yhteen ääneen:" Maestro, milloin tulette takaisin johtamaan toisen konsertin?". Tuosta toisesta konsertista sovittiinkin ja se olisi pidetty elleivät poliittiset ja sotilaalliset tapahtumat olisi tulleet väliin. Lähde: Suomen säveltäjiä, toimittanut Einari Marvia. - Anonyymi
#Miksi Bengt von Törnen sinfonioita ei esitetä missään?"
Voisiko johtua siitä vuosia sitten tehdystä gallup-tutkimuksesta jossa koko maapallon väestölle esitettiin kysymys että kiinnostaisiko kuulla Bengt von Törne sinfonioita, ja ilmeni että ketään ei kiinnostanut.- Anonyymi
En usko että tällaista gallup tutkimusta on koskaan tehty eikä suinkaan läheskään kaikki ihmiset ylimalkaan kuuntele taidemusiikkia mutta ne taidemusiikin kuuntelijat jotka pitävät Tsaikovskista mieltyisivät todennäköisesti myös Törnen sinfonioihin koskapa niissä on myös havaittavissa Tsaikovskin vaikutusta vaikka hänen kirjoitustapansa poikkeaa tsaikovskista olemalla pyrkimykseltään polyfoninen mutta syvempää analyysiä en näillä eväillä pysty tekemään paitsi että Törnen muotoajattelu noudatti klassisromanttista lajiperinnettä.
- Anonyymi
Tuota lähiradion ohjelmaa jossa Törnen sinfonioita soitettiin kuunteli tuhannet ihmiset joten kyllä nyt joitakin ihmisiä Törnen musiikki hyvinkin kiinnostaa hyvinkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuota lähiradion ohjelmaa jossa Törnen sinfonioita soitettiin kuunteli tuhannet ihmiset joten kyllä nyt joitakin ihmisiä Törnen musiikki hyvinkin kiinnostaa hyvinkin.
Salmenhaara väittää Suomalaisia säveltäjiä kirjassa, että Törne on saanut vahvoja vaikutteita Sibeliukselta ja jopa Tsaikovskilta.
Rantakin katsoo Törnen sibelianisoineen itsensä esikoissinfoniassaan, mutta hänelle ilmenee taipumusta myös polyfoniseen tyyliin ja kontrapunktiseen ajatteluun ja minusta hänen musiikkinsa on jollakin kiehtovalla tavalla esikuviaan vaikuttavampaa, mutta lienen mielipiteineni selkeässä vähemmistössä.
Mutta lienee myös totta, että Sibeliuksen myöhäissinfonioiden jousikudos kuuluu paikka paikoin Törnen mittasuhteiltaan ekonomisessa 5. sinfonian sävelkielessä, mutta en kykene tallenteiden niukkuuden takia arvioimaan Törnen meriittejä ja kvaliteetteja laajemmin säveltäjänä.
Mutta todettakoon, ettei hänkään juuri orkesteriväreillä mässäillyt eikä häntä ylimalkaan tuntunut kiinnostavan orkesterin väritykselliset mahdollisuudet ja selkeitä muotoja ja teemoja suosiessaan myöskään impressionistiset pyrkimykset.
Törnen teoksissa temaattinen ja muotoajattelu Salmenhaaran mukaan noudattavat klassis-romanttista lajiperinnettä ja vaikkei hänen musiikkinsa edusta kaikkein stereotyyppisintä kansallisromanttista tyyliä, Salmenhaara pitää häntä silti kansallisromanttisena säveltäjänä.
Törne harjoitti myös taideopintoja kulttuurihistoriallisten tutkimustensa ohella ja mm. maalasi tauluja. Törne sai mm. ruotsin akatemian palkinnon ja hänet vihittiin filosofian kunniatohtoriksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vihamielisyys naisia kohtaan on jo yllättävän suuri ongelma
Esiintyy laajemmassa mittakaavassa, mitä vain tällä palstalla. Mistä tuo ilmiö nyt oikein johtuu, ja saa alkuvoimansa?3171747Odotan sitä hetkeä
kun nähdään taas. Tiedän, että sinäkin odotat. Kun se päivä koittaa, katseesi hakee minua. Ehkä arkailemme toisiamme väh751264Olen melko vakuuttunut
etten tule olemaan koskaan täysin onnellinen ilman sinua. En uskonut, että näin kävisi kenenkään kanssa. Kunnes sain kok831257- 1331136
- 71865
- 82833
- 48823
Postimerkki kirjeeseen ja kortiin maksaa jo 3 euroa!
https://yle.fi/a/74-20229241 Kyllä tämä on järjetön hinta, Posti tuhoaa itsensä tällä hinnalla, täytyyhän Postin "Herro117777- 48770
Sitä saattaa vähän hölmöillä
rakkauspäissään, jos tunteita on enemmän kuin osaa käsitellä. Alkuhölmöilyt on söpöä ja sallittavaa.60716