Sinkun painostus

Anonyymi

Miten paljon painostusta olet sinkkuna kokenut ystävien, tuttujen ja puolituttujen taholta esimerkiksi liittyä Tinderiin tai muihin deittisovelluksiin, ryhdistäytyä kumppanin etsinnässä tai saanut kuulla taivastelua siitä, että miten kauan oikein aiot pysyä sinkkuna? Mitä ajatuksia muiden painostus sinussa herättää ja miten olet reagoinut tilanteessa, jossa olet kokenut tulevasi painostetuksi?

47

305

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • En pätkääkään, läheiset kyllä tietää että on turha neuvoa, kysyn kyllä kun kaipaan opastusta.

      • Anonyymi

        Minäkään en ole kokenut painostusta ihan läheisimpien ihmisten taholta. He tietävät ja tuntevat minut ja antavat minun olla rauhassa, mutta olen saanut todella paljon painostusta hieman etäisemmiltä ihmisiltä, esim työkavereilta tai kun olen ollut viettämässä tyttöjen iltaa kaveriporukassa. Minusta on alettu ottaa kuvia kesken illan Tinder-profiilia varten yms. Olen sanonut suoraan, etten halua ja että koen tuollaisen ikävänä painostuksena. Saan vastaukseksi "älä nyt ole tuollainen, äkkiä nyt vaan miestä sullekin!" Olen yrittänyt antaa olla ja ajatellut, että kyllä tuollainen kohta loppuu, mutta ei vain tunnu loppuvan..


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minäkään en ole kokenut painostusta ihan läheisimpien ihmisten taholta. He tietävät ja tuntevat minut ja antavat minun olla rauhassa, mutta olen saanut todella paljon painostusta hieman etäisemmiltä ihmisiltä, esim työkavereilta tai kun olen ollut viettämässä tyttöjen iltaa kaveriporukassa. Minusta on alettu ottaa kuvia kesken illan Tinder-profiilia varten yms. Olen sanonut suoraan, etten halua ja että koen tuollaisen ikävänä painostuksena. Saan vastaukseksi "älä nyt ole tuollainen, äkkiä nyt vaan miestä sullekin!" Olen yrittänyt antaa olla ja ajatellut, että kyllä tuollainen kohta loppuu, mutta ei vain tunnu loppuvan..

        Jaa, no tuo saattaa olla enemmän naisten juttuja, vähän luulen. Toinen mahdollinen kuvio voisi olla jonkun kaveriporukan ainoa sinkku, oli se sitten nainen tahi mies.

        Kyllä omalla tahollani kaikki läheisimmät ja ei-niin läheiset tietää, että ei tarvitse neuvoa, kysyn kun kaipaan apuja. Vitsailla toki saa, en ota sitä pahalla, mutta vitsailua pidemmälle ei kannata mennä. Joskus aikanaan olen asiasta joillekin innokkaimmille topakasti todennutkin, että tiedän kyllä mitä olen tekemässä.


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        Jaa, no tuo saattaa olla enemmän naisten juttuja, vähän luulen. Toinen mahdollinen kuvio voisi olla jonkun kaveriporukan ainoa sinkku, oli se sitten nainen tahi mies.

        Kyllä omalla tahollani kaikki läheisimmät ja ei-niin läheiset tietää, että ei tarvitse neuvoa, kysyn kun kaipaan apuja. Vitsailla toki saa, en ota sitä pahalla, mutta vitsailua pidemmälle ei kannata mennä. Joskus aikanaan olen asiasta joillekin innokkaimmille topakasti todennutkin, että tiedän kyllä mitä olen tekemässä.

        Ehkä tällainen painostus on tosiaan yleisempää naisten keskuudessa. Kovimpia painostajia ovat hiljattain eronneet tuttavat, jotka tuntuvat itse villiintyneen sinkkuelämästä. Villiintykööt rauhassa, mutta olen täysin kykenevä itse tekemään päätökset omia suhdekuvioitani koskien. Enkä minäkään pientä vitsailua pahakseni pistä enkä usko, että kukaan pahalla painostaa, mutta liika on liikaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä tällainen painostus on tosiaan yleisempää naisten keskuudessa. Kovimpia painostajia ovat hiljattain eronneet tuttavat, jotka tuntuvat itse villiintyneen sinkkuelämästä. Villiintykööt rauhassa, mutta olen täysin kykenevä itse tekemään päätökset omia suhdekuvioitani koskien. Enkä minäkään pientä vitsailua pahakseni pistä enkä usko, että kukaan pahalla painostaa, mutta liika on liikaa.

        Pahoin pelkään, että naisten kohdalla juuri ikiaikainen olettamus äitiyden haaveesta voi olla se, miksi heitä mahdollisesti painostetaan enemmän. Ehkä myös historiallinen klishee jossa mies elättää naisen voi vaikutta jollain tavoin ajatuksissa.


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        Pahoin pelkään, että naisten kohdalla juuri ikiaikainen olettamus äitiyden haaveesta voi olla se, miksi heitä mahdollisesti painostetaan enemmän. Ehkä myös historiallinen klishee jossa mies elättää naisen voi vaikutta jollain tavoin ajatuksissa.

        Saattaa hyvin olla, että nuo asiat vaikuttavat ihmisten suhtautumiseen. Olen jo nelikymppinen ja äiti, joten äitiyteen liittyen ei onneksi enää niin paljon tule sanomista. Aikaisemmin kyllä lapsiluvustakin tuli paljon kommenttia, kun minulla on "vain" yksi lapsi. Liian vähän monen mielestä ja moni ihmetteli, miksen koskaan hankkinut lisää lapsia. Lapsiahan hankitaan tuosta vain..

        Tuo olettamus, että nainen tarvitsee miehen on mielenkiintoinen. Se tuntuu edelleen elävän vahvana monen mielessä. Minulta on kysytty esim eikö elämä olisi helpompaa miehen kanssa. Ja olisihan se, se on selvä, mutta ei mies minulle mikään rahoittaja, kotitalouskone tai remonttireiska ole.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Saattaa hyvin olla, että nuo asiat vaikuttavat ihmisten suhtautumiseen. Olen jo nelikymppinen ja äiti, joten äitiyteen liittyen ei onneksi enää niin paljon tule sanomista. Aikaisemmin kyllä lapsiluvustakin tuli paljon kommenttia, kun minulla on "vain" yksi lapsi. Liian vähän monen mielestä ja moni ihmetteli, miksen koskaan hankkinut lisää lapsia. Lapsiahan hankitaan tuosta vain..

        Tuo olettamus, että nainen tarvitsee miehen on mielenkiintoinen. Se tuntuu edelleen elävän vahvana monen mielessä. Minulta on kysytty esim eikö elämä olisi helpompaa miehen kanssa. Ja olisihan se, se on selvä, mutta ei mies minulle mikään rahoittaja, kotitalouskone tai remonttireiska ole.

        Me ollaan yllättävän kivikautisia nisäkkäitä, eikä sinällään ihme, syvemmät muutokset ottavat paljon aikaa ja kivikaudesta on vasta hujaus. Siihen nähden nykyinen ja menneiden muutaman sadan vuoden muutostahti on pelottava, ihminen eläimenä ei pysty pysymään mukana sellaisessa...


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        Me ollaan yllättävän kivikautisia nisäkkäitä, eikä sinällään ihme, syvemmät muutokset ottavat paljon aikaa ja kivikaudesta on vasta hujaus. Siihen nähden nykyinen ja menneiden muutaman sadan vuoden muutostahti on pelottava, ihminen eläimenä ei pysty pysymään mukana sellaisessa...

        Totta, ihmisen biologia ei muutu samaan tahtiin yhteiskunnan kanssa. Primitiiviset vaistot ja tarpeet vaikuttavat väkisinkin ihmisen ajatteluun ja käyttäytymiseen. Eikä se pelkästään huono asia ole, mutta kyllähän siinä yhteentörmäyksiä väkisinkin tulee.

        Ei liity nyt suoraan tämän aloituksen aiheeseen, mutta esimerkkinä siitä, miten ihminen ei hetkessä sopeudu muutoksiin tuli mieleen, miten olin hetki sitten luennolla, jossa käsiteltiin nykyihmisen vaikeutta hallita painoa. Biologisesti ajateltuna ihmiselle on kautta aikain ollut hyödyllistä pyrkiä säästämään energiaa ja tankkaamaan silloin, kun ruokaa on ollut saatavana. Nykyään ruokaa on tarjolla yli tarpeen, eikä ihmisellä ole tarvetta liikkua enää yhtä paljon. Ihmisen biologia ei ole tähän sopeutunut eli painon kurissa pitäminen vaatii nykyihmiseltä tavallaan jatkuvaa kamppailua biologiaa vastaan, toisilta enemmän kuin toisilta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Totta, ihmisen biologia ei muutu samaan tahtiin yhteiskunnan kanssa. Primitiiviset vaistot ja tarpeet vaikuttavat väkisinkin ihmisen ajatteluun ja käyttäytymiseen. Eikä se pelkästään huono asia ole, mutta kyllähän siinä yhteentörmäyksiä väkisinkin tulee.

        Ei liity nyt suoraan tämän aloituksen aiheeseen, mutta esimerkkinä siitä, miten ihminen ei hetkessä sopeudu muutoksiin tuli mieleen, miten olin hetki sitten luennolla, jossa käsiteltiin nykyihmisen vaikeutta hallita painoa. Biologisesti ajateltuna ihmiselle on kautta aikain ollut hyödyllistä pyrkiä säästämään energiaa ja tankkaamaan silloin, kun ruokaa on ollut saatavana. Nykyään ruokaa on tarjolla yli tarpeen, eikä ihmisellä ole tarvetta liikkua enää yhtä paljon. Ihmisen biologia ei ole tähän sopeutunut eli painon kurissa pitäminen vaatii nykyihmiseltä tavallaan jatkuvaa kamppailua biologiaa vastaan, toisilta enemmän kuin toisilta.

        Luin tuosta joskus viime syksynä, tuosta painon hallinnasta vs. biologinen soputuminen. Se oli mielenkiintoista ja hyvin järkeenkäypää, selittää hyvin myös sen miksi minua ei saa lihomaan sitten millään.


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        Luin tuosta joskus viime syksynä, tuosta painon hallinnasta vs. biologinen soputuminen. Se oli mielenkiintoista ja hyvin järkeenkäypää, selittää hyvin myös sen miksi minua ei saa lihomaan sitten millään.

        Nyt jäi kiinnostamaan, miksi se kohdallasi toimii juuri päinvastoin 😄


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nyt jäi kiinnostamaan, miksi se kohdallasi toimii juuri päinvastoin 😄

        Ei oikeastaan päinvastoin, vaan tietyssä mielessä syön kuin luolamies. Syön vain nälkääni ja silloin saatan toisinaan syödä paljonkin, mutta useimmiten juuri riittävästi. Ja kun nälkä iskee, en silloinkaan välttämättä heti mene syömään, vaan vaikkapa parin tunnin päästä. Toki harrastan peruspahetta eli iltanapostelua, mutta em. reseptillä se ei näy missään.

        Se tieteellisen artikkelin selitys lihomisen tasutasyistä ja laihduttamisen hankaluudesta oikeastaan vain puki sanoiksi sen minkä jo tiesin, mutta silloin asia kirkastui lopullisesti. Syön metsästäjä-keräilijä -tyylillä ja pysyn siksi hoikkana.


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        Ei oikeastaan päinvastoin, vaan tietyssä mielessä syön kuin luolamies. Syön vain nälkääni ja silloin saatan toisinaan syödä paljonkin, mutta useimmiten juuri riittävästi. Ja kun nälkä iskee, en silloinkaan välttämättä heti mene syömään, vaan vaikkapa parin tunnin päästä. Toki harrastan peruspahetta eli iltanapostelua, mutta em. reseptillä se ei näy missään.

        Se tieteellisen artikkelin selitys lihomisen tasutasyistä ja laihduttamisen hankaluudesta oikeastaan vain puki sanoiksi sen minkä jo tiesin, mutta silloin asia kirkastui lopullisesti. Syön metsästäjä-keräilijä -tyylillä ja pysyn siksi hoikkana.

        Vau, toimisipa itselläkin noin 😄 En tunne aihetta sen syvällisemmin, mutta vaikuttaa siltä, että sinulla on poikkeuksellisen hyvä itsehillintä syömisen suhteen. Monethan syövät huvikseen tai pelkästä tottumuksesta, eivätkä niinkään varsinaiseen nälkään. Pitäisi osata sopeuttaa syömistään tarpeen mukaan ja se on monelle todella vaikeaa, eritoten kun nälänsäätelyyn vaikuttavat monet vaikeasti hallittavat tekijät, kuten stressi ja uni.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vau, toimisipa itselläkin noin 😄 En tunne aihetta sen syvällisemmin, mutta vaikuttaa siltä, että sinulla on poikkeuksellisen hyvä itsehillintä syömisen suhteen. Monethan syövät huvikseen tai pelkästä tottumuksesta, eivätkä niinkään varsinaiseen nälkään. Pitäisi osata sopeuttaa syömistään tarpeen mukaan ja se on monelle todella vaikeaa, eritoten kun nälänsäätelyyn vaikuttavat monet vaikeasti hallittavat tekijät, kuten stressi ja uni.

        Olen elävä kivikauden luolamies 😂
        Niin, olen aika pienestä pitäen osannut sivuuttaa nälän ja jatkaa muuta touhuamista. Myöhemmällä iällä on oppinut tunnistamaan koska astutaan ohi nälän tunteesta tai koska verensokeri romahtaa ja samalla myös toimimaan niiden kanssa fiksusti jos ruokaa ei ihan vielä ole tiedossa. Samalla tuo kaikki on kai kasvattanut sitkeyttä toimia silloinkin kun verensokeri on romahtanut, jaksaa mennä eteenpäin edelleen.


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        Olen elävä kivikauden luolamies 😂
        Niin, olen aika pienestä pitäen osannut sivuuttaa nälän ja jatkaa muuta touhuamista. Myöhemmällä iällä on oppinut tunnistamaan koska astutaan ohi nälän tunteesta tai koska verensokeri romahtaa ja samalla myös toimimaan niiden kanssa fiksusti jos ruokaa ei ihan vielä ole tiedossa. Samalla tuo kaikki on kai kasvattanut sitkeyttä toimia silloinkin kun verensokeri on romahtanut, jaksaa mennä eteenpäin edelleen.

        Antropologian laitoksella oltaisiin varmaan kiinnostuneita sinusta 😅
        Itsellä toimii nälänsäätely niin, että jos liikun riittävän kuormittavasti, nälän tunteeni vähenee ja syön luontaisesti vähemmän. Sellaisina kausina, kun en liiku paljoa, sorrun helpommin mielitekoihin. Tämä kulkee käsi kädessä väsymyksen kanssa. Luin juuri jostain, että osalla liikunta vaikuttaa enemmän laihtumiseen kuin muilla ja ajattelin heti, että minä taidan kuulua tuohon porukkaan. Tärkeintä olisi tuntea oma keho ja toimia sen mukaan, mikä on juuri itselle parasta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Antropologian laitoksella oltaisiin varmaan kiinnostuneita sinusta 😅
        Itsellä toimii nälänsäätely niin, että jos liikun riittävän kuormittavasti, nälän tunteeni vähenee ja syön luontaisesti vähemmän. Sellaisina kausina, kun en liiku paljoa, sorrun helpommin mielitekoihin. Tämä kulkee käsi kädessä väsymyksen kanssa. Luin juuri jostain, että osalla liikunta vaikuttaa enemmän laihtumiseen kuin muilla ja ajattelin heti, että minä taidan kuulua tuohon porukkaan. Tärkeintä olisi tuntea oma keho ja toimia sen mukaan, mikä on juuri itselle parasta.

        Voi olla että olisivat 😁
        Ai se voi mennä noinkin päin? Luulin että liikunta laittaa kropan kaipaamaan ravintoa ja kuormittava liikunta sitäkin enemmän...
        No en tiedä onko minun mallini kovinkaan hyvä, mutta sillä mennään ellen opi jotain uutta 😊


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        Voi olla että olisivat 😁
        Ai se voi mennä noinkin päin? Luulin että liikunta laittaa kropan kaipaamaan ravintoa ja kuormittava liikunta sitäkin enemmän...
        No en tiedä onko minun mallini kovinkaan hyvä, mutta sillä mennään ellen opi jotain uutta 😊

        Olen ajatellut, että kohdallani se liittyy siihen, että kun nukun paremmin, jaksan urheilla enemmän ja keho on paremmin tasapainossa eikä anna valheellista näläntunnetta vaan syön silloin aitoon tarpeeseen. Silloin ei edes tee mieli esimerkiksi sokeri/hiilaripitoisia ruokia, mutta kun on väsynyt ja energiat ovat vähissä, keho antaa signaalin, että energiaa on jostain saatava ja silloin tulee sorruttua helpommin esim turhan hiilaripitoisiin ruokiin. Kaikki vaikuttaa siis kaikkeen..

        Nyt unten maille, öitä!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olen ajatellut, että kohdallani se liittyy siihen, että kun nukun paremmin, jaksan urheilla enemmän ja keho on paremmin tasapainossa eikä anna valheellista näläntunnetta vaan syön silloin aitoon tarpeeseen. Silloin ei edes tee mieli esimerkiksi sokeri/hiilaripitoisia ruokia, mutta kun on väsynyt ja energiat ovat vähissä, keho antaa signaalin, että energiaa on jostain saatava ja silloin tulee sorruttua helpommin esim turhan hiilaripitoisiin ruokiin. Kaikki vaikuttaa siis kaikkeen..

        Nyt unten maille, öitä!

        Oikein loogisesti päätelty, olet varmasti oikeassa.

        Hyvät yöt!


    • Anonyymi

      Minkä ikäinen olet?

      • Anonyymi

        Nelikymppinen jo eli todellakin riittävän vanha itse tietämään, mitä haluan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nelikymppinen jo eli todellakin riittävän vanha itse tietämään, mitä haluan.

        Aikuisia naittavat


    • PALSTANVALTAAJA

      Kaverit ja työkaverit aikoinaan aina, jos oli sinkku hetkenkin alkoi pommittaa kyselyillä joko on uusi mato koukussa ja et kai meinaa pitkään yksin olla.

      Teininä teinkin sen mokan, että vähän häpeissäni kokemattomuudestani (en ollut ikinä seurustellut ennen) sinkkuudestani ja painostuksesta aloin seurustella, vaikken oikeasti ollut valmis.

      • Anonyymi

        Tuollaiseen painostus pahimmilla johtaa ihminen tekee jotain, mikä ei oikeasti olisi itselleen hyväksi. Näin aikuisena en "sorru" enää painostuksen alla, mutta koen tilanteet silti kiusaannuttavina. Itse en utele muiden suhteista, jollei asia jollain tavalla tule luonnollisesti puheeksi ja ihminen itse osoita, että haluaa asiasta kanssani keskustella. Tämän takia minun on vaikea ymmärtää, miksi jotkut pommittavat asialla niin voimakkaasti.


      • PALSTANVALTAAJA
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuollaiseen painostus pahimmilla johtaa ihminen tekee jotain, mikä ei oikeasti olisi itselleen hyväksi. Näin aikuisena en "sorru" enää painostuksen alla, mutta koen tilanteet silti kiusaannuttavina. Itse en utele muiden suhteista, jollei asia jollain tavalla tule luonnollisesti puheeksi ja ihminen itse osoita, että haluaa asiasta kanssani keskustella. Tämän takia minun on vaikea ymmärtää, miksi jotkut pommittavat asialla niin voimakkaasti.

        Nuorena varmasti ehkä herkemmin, kun on enemmän riippuvainen muiden mielipiteistä.
        Kavereiden hyväksynnästä.

        Ehkäpä sinun täytyy vähän tokinaisemmin sanoa näille hiillostajillesi, että anti olla?

        Ikävää, että olet joutunut hiillostuksen kohteeksi. :(


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Nuorena varmasti ehkä herkemmin, kun on enemmän riippuvainen muiden mielipiteistä.
        Kavereiden hyväksynnästä.

        Ehkäpä sinun täytyy vähän tokinaisemmin sanoa näille hiillostajillesi, että anti olla?

        Ikävää, että olet joutunut hiillostuksen kohteeksi. :(

        Ehkä täytyy napakoittaa ääntä, jotta menee viesti seuraavan kerran perille 😄 Olen luonteeltani sopuisa, ehkä liiankin kiltti erityisesti yksityiselämässä (työelämässä joudun olemaan paljon topakampi), mutta varmaan ainoa tapa on sanoa asiasta seuraavan kerran kipakammin.


      • PALSTANVALTAAJA
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä täytyy napakoittaa ääntä, jotta menee viesti seuraavan kerran perille 😄 Olen luonteeltani sopuisa, ehkä liiankin kiltti erityisesti yksityiselämässä (työelämässä joudun olemaan paljon topakampi), mutta varmaan ainoa tapa on sanoa asiasta seuraavan kerran kipakammin.

        Ota yrmy ilme, vedä syvään henkeä ja karjaiset oikein kuuluvasti, "nyyyyt peeeerkele ne nahkat umpeen aiheesta ja kamerat pois!"

        :D

        Tsemiä, hyvää yötä. :)


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ota yrmy ilme, vedä syvään henkeä ja karjaiset oikein kuuluvasti, "nyyyyt peeeerkele ne nahkat umpeen aiheesta ja kamerat pois!"

        :D

        Tsemiä, hyvää yötä. :)

        Kunnon perkele toimii monessa paikassa 😄

        Hyvää yötä! 😴


    • Anonyymi

      En lainkaan. Eipä ole kukaan koskaan (ainakaan mun kuulteni) tuollaisia sanonut.

      • Anonyymi

        Lucky you. Ehkä tuttavapiirini on vain sattunut keskimääräistä enemmän ihmisiä, joita kiinnostaa toisten pariutuminen turhan paljon..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lucky you. Ehkä tuttavapiirini on vain sattunut keskimääräistä enemmän ihmisiä, joita kiinnostaa toisten pariutuminen turhan paljon..

        Voi olla. Tai sitten kyse voi olla myös siitä, että mä en juurikaan puhu tuosta puolesta elämääni. Hyvin harvalla tuttavallani rehellisesti sanottuna on tietoa olenko parisuhteessa vai en. Se ei vain kuulu asioihin, joista tulisi juteltua. Kyllä mä sanon suoraan, jos joskus kysyy, mutta hyvin harvoin kukaan kysyy. Me puhutaan tosiaan sen tason tiedotusmuurista, etteivät omat vanhempanikaan tienneet edellisestä parisuhteestani, ennen kun ilmoitin olevani raskaana. Ei vain kuulu asioihin, joista informoin muita. :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi olla. Tai sitten kyse voi olla myös siitä, että mä en juurikaan puhu tuosta puolesta elämääni. Hyvin harvalla tuttavallani rehellisesti sanottuna on tietoa olenko parisuhteessa vai en. Se ei vain kuulu asioihin, joista tulisi juteltua. Kyllä mä sanon suoraan, jos joskus kysyy, mutta hyvin harvoin kukaan kysyy. Me puhutaan tosiaan sen tason tiedotusmuurista, etteivät omat vanhempanikaan tienneet edellisestä parisuhteestani, ennen kun ilmoitin olevani raskaana. Ei vain kuulu asioihin, joista informoin muita. :D

        Pitää palkata sinut pr-päälliköksi 😄

        Vakavasti puhuen, niin minäkään en puhu näistä asioista kuin ihan harvalle lähimmälle ystävälle. En koskaan valita, miten kurjaa on olla yksin ja miten haluaisin löytää kumppanin. Olen ihan tyytyväinen elämääni, vaikka sydämessäni olisikin paikka jollekin ihanalle miehelle. Haluan kuitenkin edetä asiassa omin ehdoin, omaan tahtiin enkä oikein ymmärrä, miksi muita niin kiinnostaa rakkauselämäni tai sen puute.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitää palkata sinut pr-päälliköksi 😄

        Vakavasti puhuen, niin minäkään en puhu näistä asioista kuin ihan harvalle lähimmälle ystävälle. En koskaan valita, miten kurjaa on olla yksin ja miten haluaisin löytää kumppanin. Olen ihan tyytyväinen elämääni, vaikka sydämessäni olisikin paikka jollekin ihanalle miehelle. Haluan kuitenkin edetä asiassa omin ehdoin, omaan tahtiin enkä oikein ymmärrä, miksi muita niin kiinnostaa rakkauselämäni tai sen puute.

        Mä en aidosti tiedä, mitä ne tuttavat kuvittelevat mun parisuhdestatuksestani. Mulla on siis lapsi ja pari koiraa, jotka jo itsessään rajoittavat esim. mun viikonloppumenojani. Toisaalta mulla on hyvä tukiverkko, joka mahdollistaa, että esim. viikolla pystyn helposti hoitamaan työhön liittyvät iltamenot ja olemaan tarvittaessa jossain verkkottumistilaisuudessa puolilleöin. Lapsesta taitaa aika moni tietää ja senkin osa, että asustelen omakotitalossa eli who knows, voivathan nuo kuvitella, että mulla on mieskin kotona. Lähimmät ystävät ja he, jotka ovat joskus kotonani käyneet, tietenkin tietävät, ettei täällä miestä asu ja siis on tuota ehkä kourallinen ihmisiä elämäni varrella kysynytkin.

        Näistä asioista, eli siis omista ajatuksistani asian suhteen, en tosiaan minäkään puhu. Oikeastaan ainoat tilanteet, joissa olen läheisimmille ystävillenikään parisuhteestani puhunut, oli silloin kun eksän kanssa meni ennen eroa kaikki päin helvettiä. Kun asiat ovat hyvin, ei mulla ole tarvetta puhua olevistakaan. En mä puhu ylipäänsä miehistä yleisellä tasolla lainkaan. Tietysti mä olen töissä miesvaltaisella työpaikassa, joten töissä eivät muutkaan miehistä puhu, mutta omista naisssuhteistaan kyllä sitäkin enemmän. Meillä on töissä yksi mies, joka kysellee toisilta miehiltä jatkuvasti heidän naisjutuistaan. aihe tuntuu olevan tyypin mielen päällä jatkuvasti ja muut miehet vaikuttavat silminnähden vaivaantuneilta hänen uteluistaan ja pohdiskeluistaan. Vaan vaikka naispuoliset ystävät joskus miehistä puhuvatkin, niin en mä tosiaan puhu, jos ei ole ollut jotain valittamista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä en aidosti tiedä, mitä ne tuttavat kuvittelevat mun parisuhdestatuksestani. Mulla on siis lapsi ja pari koiraa, jotka jo itsessään rajoittavat esim. mun viikonloppumenojani. Toisaalta mulla on hyvä tukiverkko, joka mahdollistaa, että esim. viikolla pystyn helposti hoitamaan työhön liittyvät iltamenot ja olemaan tarvittaessa jossain verkkottumistilaisuudessa puolilleöin. Lapsesta taitaa aika moni tietää ja senkin osa, että asustelen omakotitalossa eli who knows, voivathan nuo kuvitella, että mulla on mieskin kotona. Lähimmät ystävät ja he, jotka ovat joskus kotonani käyneet, tietenkin tietävät, ettei täällä miestä asu ja siis on tuota ehkä kourallinen ihmisiä elämäni varrella kysynytkin.

        Näistä asioista, eli siis omista ajatuksistani asian suhteen, en tosiaan minäkään puhu. Oikeastaan ainoat tilanteet, joissa olen läheisimmille ystävillenikään parisuhteestani puhunut, oli silloin kun eksän kanssa meni ennen eroa kaikki päin helvettiä. Kun asiat ovat hyvin, ei mulla ole tarvetta puhua olevistakaan. En mä puhu ylipäänsä miehistä yleisellä tasolla lainkaan. Tietysti mä olen töissä miesvaltaisella työpaikassa, joten töissä eivät muutkaan miehistä puhu, mutta omista naisssuhteistaan kyllä sitäkin enemmän. Meillä on töissä yksi mies, joka kysellee toisilta miehiltä jatkuvasti heidän naisjutuistaan. aihe tuntuu olevan tyypin mielen päällä jatkuvasti ja muut miehet vaikuttavat silminnähden vaivaantuneilta hänen uteluistaan ja pohdiskeluistaan. Vaan vaikka naispuoliset ystävät joskus miehistä puhuvatkin, niin en mä tosiaan puhu, jos ei ole ollut jotain valittamista.

        Kuulostaa siltä, että saat olla ihanan rauhassa kyselijöiltä. Minä olen naisvaltaisella alalla ja voisin kuvitella, että miesvaltaisella alalla saisi tosiaan olla enemmän rauhassa kyselyiltä, sillä kaikki kyselijät ja kommentoijat ovat olleet naisia.

        Voin kyllä jutella suhteista ja miehistä, jos joku haluaa avautua esim. omasta tilanteestaan, mutta en halua liikaa avata omia asioitani. Ihan muutama läheisin ihminen tietää, minkä takia olen ollut niin varovainen hyppäämään uuteen suhteeseen. Moni saattaa ehkä ihmetellä, että miksi himmailen, kun eivät tiedä taustastani sen enempää. En tiedä, mutta ehkä se saattaa olla yhtenä syynä, että minun ajatellaan vain aristelevan, että kaipaan jonkinlaista rohkaisua heittäytyä kumppanin etsintään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuulostaa siltä, että saat olla ihanan rauhassa kyselijöiltä. Minä olen naisvaltaisella alalla ja voisin kuvitella, että miesvaltaisella alalla saisi tosiaan olla enemmän rauhassa kyselyiltä, sillä kaikki kyselijät ja kommentoijat ovat olleet naisia.

        Voin kyllä jutella suhteista ja miehistä, jos joku haluaa avautua esim. omasta tilanteestaan, mutta en halua liikaa avata omia asioitani. Ihan muutama läheisin ihminen tietää, minkä takia olen ollut niin varovainen hyppäämään uuteen suhteeseen. Moni saattaa ehkä ihmetellä, että miksi himmailen, kun eivät tiedä taustastani sen enempää. En tiedä, mutta ehkä se saattaa olla yhtenä syynä, että minun ajatellaan vain aristelevan, että kaipaan jonkinlaista rohkaisua heittäytyä kumppanin etsintään.

        Niin no, ei noita kyselijöitä ole lähipiiriini kertynyt. Miksipä kyselisivät, kun multa on täysin turha kysellä ja saisivat jatkuvasti udella, kun en kuitenkaan itse mitään sano. Vaan kuten sanottu, niin kyllä nuo miehet tuntuvat toisiltaan kyselevän. Tai ainakin nuo tietyt miesyksilöt ovat kovin uteliaita. Vaan eivät tosiaan naiselta kysele. Tai eivät ainakaan minulta. Tosin ainakin tuo yksi tyyppi taitaa kuvitella, että mulla on miehiä joka sormelle. Siinä kuvitelkoon, en viitsi alkaa oikaisemaan.

        Ei se mullakaan niin ole, ettenkö voisi jutella, jos joku kysyy. Vaan jos joku omasta tilanteestaan avautuu, niin en mä silloinkaan omia asioitani ala avata. Ja siis hyvin harvoin kukaan kysyy. Ihan spontaanisti on joskus harvoin tullut juteltua, mutta ei multa juuri kukaan koskaan kysy. Ei mun syistäni varmaankaan taida kukaan oikeasti tietää mitään. Mulla on omat syyni ja suurin niistä on se, että mä ylipäänsä kiinnostun kenestäkään hyvin harvoin. Lähimmät sen kyllä tietää, että olen hyvin hitaasti lämpenevää sorttia ja jos joskus lämpenen niin sitten mun vie kauan päästää irti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuulostaa siltä, että saat olla ihanan rauhassa kyselijöiltä. Minä olen naisvaltaisella alalla ja voisin kuvitella, että miesvaltaisella alalla saisi tosiaan olla enemmän rauhassa kyselyiltä, sillä kaikki kyselijät ja kommentoijat ovat olleet naisia.

        Voin kyllä jutella suhteista ja miehistä, jos joku haluaa avautua esim. omasta tilanteestaan, mutta en halua liikaa avata omia asioitani. Ihan muutama läheisin ihminen tietää, minkä takia olen ollut niin varovainen hyppäämään uuteen suhteeseen. Moni saattaa ehkä ihmetellä, että miksi himmailen, kun eivät tiedä taustastani sen enempää. En tiedä, mutta ehkä se saattaa olla yhtenä syynä, että minun ajatellaan vain aristelevan, että kaipaan jonkinlaista rohkaisua heittäytyä kumppanin etsintään.

        Rupesin oikein miettimään noita kyselyitä ja en kyllä vilpittömästi muista yhtään ainutta suoraa kyselyä parittomuudestani ja vielä vähemmän paritusyrityksiä. Sen muistan, että joskus aiemmin eräät ihmiset kyselivät lapsista. Tai pikemmin he sanoivat, että mun pitäisi tehdä lapsia ja että saisin kuulemma kauniita tyttäriä. Noihin kommentoijiin kuului sekä nais- että miespuolisia. On tietysti mahdollista, että joku on joskus jonkun pariutumiseenkin liittyvän kommentin heittänyt, mutta mä olen ottanut sen täysin vitsinä. En muista sellaisia, vaikka olen kyllä naisvaltaisellakin työpaikalla joskus ollut.

        Oikeastaan ainoa tuollainen vähän tuontyyppinen kommentti on tullut juuri tuon tuossa aiemmin mainitsemani miehen suusta (tuon siis, joka on työpaikalla ihan valtavan kiinnostunut kaikkien miesten naisjutuista). Tosin ei sekään ollut mikään ihmettely tai painostus, vaan oikeastaan sellaista "incel/ätmijuttua", joita tälläkin palstalla näkee. Jotakin ekästäni tyyliin, olisko kannattanut valita kunnollinen mies tai valita seuraavalla kerralla kunnollinen mies. Hän on sellainen tyyppi, jonka voisin ihan helposti ajatella viettävän aikaa jossain incelpalstoilla ja olen kuullutkin mm. sanan "chad" hänen suustaan. Toi kommentti oli joskus ihan alkuaikoina, kun olin nykyiseen työpaikkaani mennyt ja muistan spontaanisti naurahtaneeni koko jutulle. Kukaan täysijärkinen ei käyttäisi eksästäni sanaa "jännämies", jos tämän tuntisi. Eksäni on niin puhdasverinen tylsä tietokonenörtti, kuin vaan olla ja voi. Mä olen aina tykännyt nörttipojista. Muistan sanoneeni silloin, että kuka on väittänyt mun edes haluavan pysyvää parisuhdetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rupesin oikein miettimään noita kyselyitä ja en kyllä vilpittömästi muista yhtään ainutta suoraa kyselyä parittomuudestani ja vielä vähemmän paritusyrityksiä. Sen muistan, että joskus aiemmin eräät ihmiset kyselivät lapsista. Tai pikemmin he sanoivat, että mun pitäisi tehdä lapsia ja että saisin kuulemma kauniita tyttäriä. Noihin kommentoijiin kuului sekä nais- että miespuolisia. On tietysti mahdollista, että joku on joskus jonkun pariutumiseenkin liittyvän kommentin heittänyt, mutta mä olen ottanut sen täysin vitsinä. En muista sellaisia, vaikka olen kyllä naisvaltaisellakin työpaikalla joskus ollut.

        Oikeastaan ainoa tuollainen vähän tuontyyppinen kommentti on tullut juuri tuon tuossa aiemmin mainitsemani miehen suusta (tuon siis, joka on työpaikalla ihan valtavan kiinnostunut kaikkien miesten naisjutuista). Tosin ei sekään ollut mikään ihmettely tai painostus, vaan oikeastaan sellaista "incel/ätmijuttua", joita tälläkin palstalla näkee. Jotakin ekästäni tyyliin, olisko kannattanut valita kunnollinen mies tai valita seuraavalla kerralla kunnollinen mies. Hän on sellainen tyyppi, jonka voisin ihan helposti ajatella viettävän aikaa jossain incelpalstoilla ja olen kuullutkin mm. sanan "chad" hänen suustaan. Toi kommentti oli joskus ihan alkuaikoina, kun olin nykyiseen työpaikkaani mennyt ja muistan spontaanisti naurahtaneeni koko jutulle. Kukaan täysijärkinen ei käyttäisi eksästäni sanaa "jännämies", jos tämän tuntisi. Eksäni on niin puhdasverinen tylsä tietokonenörtti, kuin vaan olla ja voi. Mä olen aina tykännyt nörttipojista. Muistan sanoneeni silloin, että kuka on väittänyt mun edes haluavan pysyvää parisuhdetta.

        Ja siis silloin tuo jopa piti ihan paikkansa, että en halunnut pysyvää parisuhdetta. En todellakaan tuossa kohtaa ollut vielä lähellekään ylitse eksästäni ja erostani.


    • Anonyymi

      Kun jo tosi nuorena, esiteininä sanoin, etten halua lapsia, niin vastaus oli aina :"kyllä sinäkin sitten"-tyyliin lässytystä joka sitten loppui muutamassa vuodessa kun tulin ikään.

      Jotkut naispuoliset tuttavat ihmetelleet, miksen ota jotain varakasta miestä, tyyliin "saisit kyllä paremmankin". Sekin sitten aina loppunut.

      Isä joskus vihjaili, että pitäisi mennä minun siivoojaksi töihin. Sekin loppui, kun en pitänyt yhteyttä muutamaan vuoteen.

      Jos antaa ihmisten hyppiä nenälleen, se jatkuu vaan. Parempi tehdä selväksi.

      Ei kannata edes kommentoida, katsoo vaan rumasti päin kun joku ylittää reviirinsä. Kyllä ne tajuaa sitten. Heikot ihmiset selittelee itseensä ja valintojaan niille kelle asiat ei kuulu.

      • Anonyymi

        Tuo juuri ihmetyttää, kun olen mielestäni tehnyt selväksi, etten pidä painostamisesta ja ihan selvästi sanonut, etten esim. halua mennä Tinderiin. Ja jos menen, teen sen omalla tavallani, en muiden painostuksesta. Olen myös yrittänyt ohittaa koko aiheen päättämällä keskustelun lyhyeen ja siirtynyt toiseen aiheeseen, mutta silti vain aina saa näitä kommentteja.. Ehkä pitää vain ilmaista vielä jyrkemmin, että nyt riittää.

        Olet saanut paljon ihmettelyä valinnoistasi, jotka eivät kuulu kuin sinulle itsellesi. Toki asioista voi keskustella, olen minäkin keskustellut ystäväni kanssa siitä, ettei hän ole koskaan halunnut äidiksi, mutta en ole koskaan hänelle todennut, että kyllä se mieli vielä muuttuu jne. Jokaisen omia päätöksiä, joita ei muiden tarvitse arvostella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo juuri ihmetyttää, kun olen mielestäni tehnyt selväksi, etten pidä painostamisesta ja ihan selvästi sanonut, etten esim. halua mennä Tinderiin. Ja jos menen, teen sen omalla tavallani, en muiden painostuksesta. Olen myös yrittänyt ohittaa koko aiheen päättämällä keskustelun lyhyeen ja siirtynyt toiseen aiheeseen, mutta silti vain aina saa näitä kommentteja.. Ehkä pitää vain ilmaista vielä jyrkemmin, että nyt riittää.

        Olet saanut paljon ihmettelyä valinnoistasi, jotka eivät kuulu kuin sinulle itsellesi. Toki asioista voi keskustella, olen minäkin keskustellut ystäväni kanssa siitä, ettei hän ole koskaan halunnut äidiksi, mutta en ole koskaan hänelle todennut, että kyllä se mieli vielä muuttuu jne. Jokaisen omia päätöksiä, joita ei muiden tarvitse arvostella.

        Älä vastaa mitään. Jätät vaan utelijan siihen pyörimään omaan kysymykseensä ja odotat, että HÄN vaihtaa puheenaihetta tai välillänne vallitsee epämiellyttävä hiljaisuus niin kauan kunnes hän sen tekee.

        Kyselijä saattaa myös jopa nauttia ylemmyydentuntoisesti sinun kiusaamisesta noilla kysymyksillä. Kysymys on vallasta, varsinkin jos kysyjä on itse pariutunut ja haluaa osoittaa, että sinkkuna olet alempiarvoisessa asemassa sosiaaliselta statukseltasi.

        Voit sanoa vaikka teatraalisesti:"Nyt ei ole mitään meneillään, nutta jos jotain tulee, niin kerron SINULLE HETI ENSIMMÄISENÄ!"

        Sitten jatkossa:"Kyllä kerron heti kun jotain tulee niin ei tarvi olla huolissaan."

        Itse nautin sina sadistisesti niiden ihmisten rääkkäämisestä ja alistamisesta jotka antavat siihen aiheellisen tilaisuuden. Miksipä en? Kohtele toisia niin kuin haluat itseäsi kohdeltavan. Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäkööt.

        Älä ala henkilasten leikkikaluksi:)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä vastaa mitään. Jätät vaan utelijan siihen pyörimään omaan kysymykseensä ja odotat, että HÄN vaihtaa puheenaihetta tai välillänne vallitsee epämiellyttävä hiljaisuus niin kauan kunnes hän sen tekee.

        Kyselijä saattaa myös jopa nauttia ylemmyydentuntoisesti sinun kiusaamisesta noilla kysymyksillä. Kysymys on vallasta, varsinkin jos kysyjä on itse pariutunut ja haluaa osoittaa, että sinkkuna olet alempiarvoisessa asemassa sosiaaliselta statukseltasi.

        Voit sanoa vaikka teatraalisesti:"Nyt ei ole mitään meneillään, nutta jos jotain tulee, niin kerron SINULLE HETI ENSIMMÄISENÄ!"

        Sitten jatkossa:"Kyllä kerron heti kun jotain tulee niin ei tarvi olla huolissaan."

        Itse nautin sina sadistisesti niiden ihmisten rääkkäämisestä ja alistamisesta jotka antavat siihen aiheellisen tilaisuuden. Miksipä en? Kohtele toisia niin kuin haluat itseäsi kohdeltavan. Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäkööt.

        Älä ala henkilasten leikkikaluksi:)

        Kiitos vinkeistä 😄 Sanon kyllä kyselijöille suoraan, mutta ehkä tyylini on liian pehmeä. Pitäisi kaivaa jostain enemmän kovuutta tällaisiin tilanteisiin.


    • Anonyymi

      Näin vanhempana ärsyttää, kun kaikki tiedustelevat joka ikinen kerta, että miksei tyttäreni jo seurustele??
      Mistä minä voin tietää, miksei ole seurustelukumppania ottanut/ löytänyt. On yksinään viihtyvää sorttia, enkä viitsi häntä ahdistella näillä kysymyksillä, ettei hän ahdistu. Ikää hänellä jo 25v. Hyvin toimeentuleva ja kaikki muu kunnossa, mutta kumppani puuttuu.

      • Anonyymi

        Kysy seuraavaksi utelijoilta että mikä saa sinut olettamaan että kaikki edes haluavat seurustella?


      • Anonyymi

        Mistä ihmeestä ne "kaikki" tietävät seurusteleeko tyttäresi? Vastaa seuraavan kerran kyselyihin, että et tiedä seurusteleeko hän vai ei.


      • Anonyymi

        No huhhuh, ei todellakaan sinun pitäisi joutua selittelemään tyttäresi asioita ulkopuolisille. On tyttäresi oma asia seurusteleeko hän vai ei. Mielestäni teet oikein, kun et ahdistele tytärtäsi kyselyillä.


    • Anonyymi

      En ole kokenut ja jos kokisin niin aloittaisin painostuksen vastaavasti toisen elämäntavoista. "Mikset ole laihduttanut", "mikset liiku enemmän", "miksi syöt tuota", "miksi käytät liikaa rahaa siihen ja tähän ja tuohon"... aina jotain sanottavaa keksisi painostajankin elämäntavasta.

      • Anonyymi

        Tuollaiset asiat ovat ihan yhtä henkilökohtaisia ja niillä painostaminen tuntuisi takuulla myös pahalta.


    • Anonyymi

      Eipä juuri lainkaan. Kuten joku sanoi, se taitaa olla niin että naisilta kysellään enemmänkin sitä. Jos siis nainen on pitkään jo sinkkuna ollut, niin sitten sukulaiset/vanhemmat saattavat alkamaan udella että milloinkas sinä naimisiin olet menossa. Hölmöähän tuo on.

      Ensimmäistä kertaa elämässäni oli tuossa viime viikolla, kun olin käymässä äidin kanssa äidin tädin ja hänen miesystävänsä luona. Tämä 81-vuotias täti kyseli minulta, että "milloinkas sinä meinaat sen naisen hommata?" Minä siihen tokaisin, että ei sitä naista noin vain hommata. Ja että minulla on jo työpaikka, en aio alkaa hikihatussa etsimään naista tai pyrkiä täyttämään niitä mahdottomia naisten vaatimuksia. Mieluummin elän yksin kiitos. Se tukki heidän suunsa. :D
      Faktahan se on, että nykyään deittaileminen on niiin paljon erilaisempaa kuin ennen. Ulkonäkö on AINA se ensimmäinen kriteeri jota katsotaan. Sitten jos näyttää kivalta, sitten kattellaan onko mukava jne. Joten jos olet mukava ja kiva, mutta ruma, niin aina jäät vääjäämättä yksin. Niin se on. Mutta eipä sille mitään voi. Yksin on oikeastaan ihan kiva olla. Eipähän ole ketään nalkuttamassa ja säästyy sydänsuruilta jne.

      Herran haltuun!

      IkisinkkuerakkoM1977

    • Anonyymi

      Minun vanhemmat kyseli paljon nuorempana että miksi minulla ei ole jo naista ja miksen seurustele. Sanoin etten käy baareissa eikä ole rahaakaan. Sitten isä alkoi antamaan minulle rahaa jotta voisin käydä baareissa. Antoi joka kuukausi 300-400 euroa ja sanoin mene nyt naisiin tutustumaan. Oli se sellaista painostusta että pitää heti löytää oma kumppani ja kyllä minä löysinkin ja yhä seurustelen saman naisen kanssa 11 vuodes menossa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Venäläislehti: Yli 260 000 miestä on lähtenyt venäjältä

      liikekannallepanon jälkeen. FSB raportoi, että 261 000 miestä lähti maasta keskiviikon ja lauantain välisenä aikana. Mahtaa olla vaikea löytää niitä
      Maailman menoa
      332
      4299
    2. Ex-huippumalli, juontaja Anne Kukkohovi paljastaa: "Olen tosi röyhkeä ja päivän päätteeksi..."

      Anne Kukkohovi on juontanut Koko Suomi -leipoo -ohjelmaa ammattimaisesti jo vuosia. Kansainvälisen uran tehnyt ex-huippumalli tunnustaa itsekin hämmäs
      Kotimaiset julkkisjuorut
      12
      2640
    3. Ymmärtääkö kaikki , että ydinsota on seuraava vaihe.

      Näin.. Ei ole mitään " Ukrainan sotaa " , jonka voisi rajata vain tuonne maantieteelliselle alueelle. Tähän sotaan ei tulla myöskään saamaan mitään
      Maailman menoa
      276
      2515
    4. Miksi "SUOMEN NUORISO" ajetaan suljetulle ?

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ae1cec69-b2b9-4f9d-ae8e-da3b9178e6f4 En ymmärrä, mihin katosi minun nuoruuteni rento Suomi ? 80- ja 90- luvulla S
      Maailman menoa
      268
      2058
    5. Joel Harkimo ei ole tanssinut edes kapakassa "Mitä tuo urpo tuossa heiluu"

      Poliitikko ja yrittäjä Joel "Jolle" Harkimo tippui Tanssii Tähtien Kanssa -kisasta. Harkimo pudotti tiukassa treenissä kiloja, mutta hänen "säkkimäise
      Kotimaiset julkkisjuorut
      66
      1460
    6. Miksi tapasinkaan sinua

      Olen tavattoman harmissani, kun koskaan törmäsin sinuun. Olisi paljon parempi, ettemme olisi koskaan nähneetkään toisiamme.
      Ikävä
      44
      1084
    7. Anteeks rakas

      Eihän liekkisi muhun sammu ikinä Olet mun ainut onnenkipinä Matka tää on joskus kivinen Ja osaan olla raskas ihminen On päivä tää pilvinen Kun painaa
      Romantiikka
      200
      1007
    8. Kyllä minä ihan rakastan sinua

      Vaikka todella hassuahan se on lähes vierasta rakastaa. En voi tälle mitään.
      Ikävä
      58
      997
    9. Oot leuhka

      ja ihan s***anan itteäs täynnä. En kyllä millään ymmärrä miksi. Oli ihan jees olo siihen asti taas että sun omahyväisen naaman näin. Kukaan toinen he
      Tunteet
      91
      979
    Aihe