Rado Captain Cook

Anonyymi-ap

Aloitan uuden värssyn Rado Captain Cook- kellosta ja ajatuksista sen omistamisesta. Onhan aihe sangen mielenkiintoinen ja mieltä ylentävä. Kysymyksessä on Peltoniemen Hitriikin surumarssi (Hrithik Roshan Special Edition) jonka onnellinen haltija olen ollut jo kahdeksantoista vuorokautta. Kronologisessa järjestyksessä asiat ovat menneet siten, että ensimmäisen vedon ( 20 liikettä nupista kiertämällä ) jälkeen kello kävi omia aikojaan kuusi päivää. Sitten pysähtyi. Taas vedettiin. Tällä kertaa neljäkymmentä vetoa nupista kiertämällä. Tämä oikeutti 26 tunnin käyntimäärään. Seuraavan vetämisen jälkeen käyntiä 38 tuntia. Vedon jälkeen 33 tuntia käyntiä. Taas veto ja käyntiä 77 tuntia.

Tässä vaiheessa ryhtyi aivoni ajattelemaan, sisältäähän kello 80- tunnin käyntivaran omaavan Eta CO7-611 koneiston. Sitä ei tosin sanota lasketaanko käyntivara vetämisestä lähtien niin että kello on koko ajan koskematonna koteloissaan vai sisältääkö se ranteessa vietetyn ajankin. Tässä tapauksessa kello on ollut ranteessa, ja vain yöt aloillaan. Joka tapauksessa päättelin että jatkuva vetely ( aina on jotain vedetty ) ehkä olekaan lainkaan tervettä, niinpä tässä vaiheessa ravistelin kellon käyntiin. Siitä se ikään kuin vilkastui. Tätä sepustusta kirjoittaessa käyntiä onkin jo, suureksi hämmästyksekseni kestänyt yhtä soittoa 96 tuntia.

Näyttää siltä, että mekaaninen automaattikello ei alkuvedon jälkeen enää tykkää vetelemisestä, vaan liike-energian antaminen on parempi vaihtoehto. Edellä mainittua vahvistaa ajankulun tasaantuminenkin. Ensimmäisen vedon jälkeen edistämistä oli vajaa viisi sekuntia vuorokaudessa. Seuraavien vetojen jälkeen äityi jopa kymmeneen sekuntiin vuorokaudessa. Nyt 96 tuntia liike-energialatauksen jälkeen edistämistä on yhteensä enää kolme sekuntia. Sehän on vain 0.75 sekuntia per vuorokausi. Tämä on ihmeellistä meidän silmissämme!

136

1875

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Kiitos, tästä linkistä tuli paljon tietoa mekaanisen kellon toiminnasta. Joskus muinoin eräs kelloseppä antoi muistaakseni vanhan Zenithin kuunneltavakseni. Sisällä hurisi kuin pieni sähkövoimala. En silloin kiinnittänyt huomiota kellon koneistoon vaikka todennäköisesti seppä sen kertoi. Jäi vain se metka hurina mieleen. Jälkeenpäin olen kuullut että kysymyksessä oli ilmeisesti äänirautakello. Tämä nyt tähän asiaan liittynyt, mutta tulipahan vaan mieleen.


    • Anonyymi

      Roll-Fm on rautaa.
      Tosin kanava toimii vaan väliaikaisilla luvilla parin kuukauden jaksoissa.

      https://www.rollfm.fi/

      • Anonyymi

        Vaan onko parempaa kuin äänirautakellon hurina?


    • Anonyymi

      Kyllä loppela oikeassa on. Olen pyrkinyt pitämään Radoa aktiivisesti ranteessa, mutta siitä huolimatta oikein nauratti (jaa, ei sitten auta kuin nauraa vaan)kun aamulla varhain kopeloin kelloa ranteeseen. Pysäytys oli tapahtunut juuri ennen kopelointia. Kun kevyesti ravistelin kelloa käyntiin jäi kello jätättämään vain viisitoista sekuntia. Tein myös loppelat, eli avasin kruunun ja vedin jousta noin neljä kierrosta. En asettanut aikaa koska jättö on niin vähäinen.

      Kello jaksoi käydä vailla vetelyä lähes viisi vuorokautta, tarkkaan ottaen 119 tuntia ja 22 minuuttia. Veto tapahtui käden antamaa vauhtia. Voin näin ollen sanoa suoraan, noin ikkään, että kello edisti noin viidessä vuorokaudessa vain neljä sekuntia. Vaikka sen pyöristäisi viiteen niin kello edisti vain sekunnin vuorokaudessa. Kello on tarkka kuin kronometri. Tämä kiihottaa minua suuresti, ja kenties ryhdynkin säästämään aitoa kronometrikelloa silmällä pitäen. Sitten voisi verrata käyntitarkkuuksia oikein sertifikaattitodistuksen saaneen kanssa. Koska olen epäilijä, epäilen että semmoinen sertifikaatio on vain yksi hyvä syy nostaa kellon hintaa.

      • Anonyymi

        Ilman sertifikaatti kello voi käydä tarkasti ja tarkemmin kuin sertifioitu, mutta sehän ei ole sen tarkoitus. Kronometri luokitus tarkoittaa sitä, että tietty puolueeton laitos on testannut ko. koneiston ja todennut sen läpäisseen testin vaatimukset, eli se takaa tietyn tasoisen käynnin.
        Ilman todistusta kello ei välttämättä käy yhtä tarkasti. On myös merkkejä jotka eivät hae sertifikaattia, vaan heidän oma vaatimustaso on tiukempi kuin tuo kronometri vaatimus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ilman sertifikaatti kello voi käydä tarkasti ja tarkemmin kuin sertifioitu, mutta sehän ei ole sen tarkoitus. Kronometri luokitus tarkoittaa sitä, että tietty puolueeton laitos on testannut ko. koneiston ja todennut sen läpäisseen testin vaatimukset, eli se takaa tietyn tasoisen käynnin.
        Ilman todistusta kello ei välttämättä käy yhtä tarkasti. On myös merkkejä jotka eivät hae sertifikaattia, vaan heidän oma vaatimustaso on tiukempi kuin tuo kronometri vaatimus.

        Se laitos on nimeltään Contrôle Officiel Suisse des Chronomètres, lyhennettynä COSC. Metkaa siinä on että kronometrikello on aina kronometri vaikka vanhemmiten kävisi mitenkä holtittomasti. Kerran laulumaisteri on aina laulumaisteri.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se laitos on nimeltään Contrôle Officiel Suisse des Chronomètres, lyhennettynä COSC. Metkaa siinä on että kronometrikello on aina kronometri vaikka vanhemmiten kävisi mitenkä holtittomasti. Kerran laulumaisteri on aina laulumaisteri.

        Se COSC kertoo myös koneiston laadusta ja huollon jälkeen sen pitää käydä taas tuohon specsiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se COSC kertoo myös koneiston laadusta ja huollon jälkeen sen pitää käydä taas tuohon specsiin.

        Ahaa, ei sitten muuta kuin ostoksille…


    • Anonyymi

      Säästin rahaa ja menin kelloliikkeeseen hankkimaan kelloa. Laittoivat erittäin hyvän tarjoushinnan, jo tuotannosta poistuneelle, Breitling Superocean Heritage 46- kellolle. Koska kello on virallinen kronometri, niin pitihän tuo saada. Koneistona toimii Breitlingin b-17, joka on modifioitu ETA 28242-2. Kellotaulu on kuvissa hopea, mutta valaistuksesta riippuen enemmän samppakaljaan viittaava, mikä ei tässä yhteydessä ole huono asia lainkaan. Pyörivä kehä on haalean sininen. Ihan hyvä väriyhdistelmä. Kellotaulussa on paljon tekstiä, joka sekään ole pöllömpää. Tuohan tuo jonkinlaista arvokkuutta. Ranneke puolestaan vähän 1970- luvulle viittaava verkkoteräs. Itse tykkään siitä vaikka onhan se vähän glitterinomainen. Lukossa on tyylikkäät logot mutta muutoin lukitussysteemi on hieman vanhanaikaisen sorttinen, kun sitä vertaa Radoon. Radossa on myös kätevä pikalukitus rannekkeen kiinnityksessä kelloon. Se on nopea itsekin vaihtaa jos haluaa vaihteeksi erilaista ranneketta käyttää. Breitlingin vetonuppi sen sijaan on erittäin hyvä tartuttava kaikkine muotoineen. Kello kokonaisuudessaan on raskas Radoon verrattuna, ja 46mm koko mahtava. Hyvin tuo silti istuu ranteeseen. En tosin ihmettele miksi Rado on arvostetumpi kuin esimerkiksi Rolex Kauko-Idän maissa, varsinkin Intiassa, ja Japanissakin. Täkäläisten kapeammat ranteet sopii pienempien ja kevyempien kellojen kantamiseen näämäsistekkin paremmin.

      Nyt pannaan taisto käyntiin. Onko virallinen kronometri tarkempi käynniltään kuin tavallinen virtanen? Kellot samaan aikaan ja vähitellen selkenee kumpi on tarkempi.

      Breitlingin pbh (tarkoittanee värähtelyä tunnissa) on 28800 neljällä Hertsillä, kun Radossa se on 21 600 kolmella hertsillä. Periaatteessa on kait niin, että suurempi pbh tarkoittaa tasaisempaa ja tarkempaa käyntiä. Ja toden totta, ikään kuin Breitlingin sekuntiviisari kiiruhtaisi tasaisemmin kuin Radon. Vai onko vain näköharha?

      Jos taas vertaa b-17 ja nykyistä Breitlingin b-20 koneistoja keskenään, niin suurin ero lienee uudemman pidempi ns. käyntivara, 70 vs 40 tuntia ja se, että kaksikymppisessä on ilmeisesti piitasapainojousi. Muutoin b-20 on Tudorin valmistama caliber MT5612. Tudor puolestaan on Rolexin omistuksessa oleva itsenäinen kello-ja koneistonvalmistaja. Vastavuoroisesti Tudorin köyttämä caliber MT5813 on Breitlingin suunnittelema/valmistama ja käytännössä sama kuin Breitling caliber B01. Meno on kuin auton valmistajilla konsanaan. Moottoreita vaihdellaan sujuvasti merkkiin katsomatta.

      Muita huomioita on uudemman Superocean Heritagen kellotaulun värit, vihreä ja sininen jotka ovat upeita, toisaalta tämän vanhemman mallin kehä, vailla omegamaista näppylää kello 12 kohdalla, ja sirompi tuntiviisari, ovat mielestäni kauniimpia.

    • Anonyymi

      Hauskoja tarinoita.

      • Anonyymi

        Eikös olekin? Kellonvetelyharrastus on sangen mielenkiintoista ja elähdyttävää. Sivutuotteena voi tuoda tullessaan hauskoja unia. Kun käy elegantissa kelloliikkeessä ostoksilla voi saada erinomaista palvelua mukavalta naisihmiseltä. Minäkin näin oikein kivan unen myyjättärestä, noin jälkeenpäin, jonka kanssa käyskentelin unessa yhdessä ja meillä oli oikein hauskaa. Laatukelloilu on myös huomattavasti hauskempi, ja pidemmän päälle edullisempikin harrastus, kuin naisten kanssa vehtailu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös olekin? Kellonvetelyharrastus on sangen mielenkiintoista ja elähdyttävää. Sivutuotteena voi tuoda tullessaan hauskoja unia. Kun käy elegantissa kelloliikkeessä ostoksilla voi saada erinomaista palvelua mukavalta naisihmiseltä. Minäkin näin oikein kivan unen myyjättärestä, noin jälkeenpäin, jonka kanssa käyskentelin unessa yhdessä ja meillä oli oikein hauskaa. Laatukelloilu on myös huomattavasti hauskempi, ja pidemmän päälle edullisempikin harrastus, kuin naisten kanssa vehtailu.

        Ja lisää hauskoja tarinoita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja lisää hauskoja tarinoita.

        Kiva nähdä että olen onnistunut lähestymään aihetta lukijoita viihdyttävällä tavalla.


    • Anonyymi

      Genesis 1:1-5 ”Alussa loi Jumala taivaan ja maan. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä. Ja Jumala sanoi: "Tulkoon valkeus". Ja valkeus tuli. Ja Jumala näki, että valkeus oli hyvä; ja Jumala erotti valkeuden pimeydestä. Ja Jumala kutsui valkeuden päiväksi, ja pimeyden hän kutsui yöksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, ensimmäinen päivä.”

      Aika on ensimmäisen aamunkoiton, mitä tulee BREITLING Superocean Heritage 46-kelloon. Rado Capatain Cook-kello sen sijaan on mitannut aikaa jo lähes 24 vuorokautta. Materiaali ajanmittaamisen aloittamiseen on tietenkin ollut näidenkin kellojen kohdalla huomattavasti pidempään. Ajanmittaamiskokeen ensimmäisen vuorokauden tulos on, että Breitling edisti viisi sekuntia ja Rado puolestaan jätätti yhden sekunnin. Kumpaakin vedettiin aluksi noin seitsemän kierrosta kruunusta kiertämällä. Toinen vietti aikaansa vasemmassa, toinen oikeassa ranteessa. Yön levossa. Mitä siis sanomme? Onko virallinen kronometri hävinnyt kisan? Ei tietenkään. Myös Rado laukkaili ensimmäiset päivät, kyllä Breitling siitä tasaantuu ajan mittaan. Käyntinopeuden erilaisuuden kuulee selvästi kun visusti painaa kellot vuoron perään korvaa vasten. Rado raksuttaa menemään selvästi maltillisemmin kuin Bertling. Luulisin että Rado on pidemmänpäälle huoltovapaampi yksilö maltillisemman käyntitapansa vuoksi.

      Olin varmaankin liikkeellä viimeisimmillä hetkillä Breitlingin suhteen, kun sen käyttämätönnä halusin, koska Breitling on nyttemmin jättänyt ETA-pohjaiset koneistot taakseen. Syynä on mitä ilmeisimmin se, että Swatch Group ei enää toimita Etan koneistopohjia eikä osia ulkopuolisille valmistajille. Se voi olla osa sveitsiläisten päätöstä lisätä kilpailua kellokoneistojen saralla. Nythän monet kellomaakarit kehittävät omia niin sanottuja inhouse-koneistoja, joka väistämättä nostaa valmiin tuotteen hintaa. Tietenkin omakehitteinen, tai naapurilta lainattu, koneisto luo monen kellonostajan mielessä ihania tuntemuksia iänikuiseen Eterna Etaan verrattuna, mutta itse pidän ETA-koneistoja, ja sen pohjalle rakennettuja, luotettavimpina mahdollisimpina työjuhtasimpina. Käsitykseni on myös se, että niiden huollattaminen on edelleen huomattavasti edullisempaa kuin yhdenkään inhousekoneiston. Toisaalta jos ihminen on valmis sijoittamaan yhteen kelloon yli viisitonnia, niin luultavasti huoltohinnastokaan silloin liiemmälti verenpainetta nostele. Tietenkään ole sanottu vaikka itsekin vielä joskus semmoiseen hurahtaisin.



      ‭‭

    • Anonyymi

      Niinhän siinä kävi, että kolmen vuorokauden tulos on semmoinen jotta Breitling edisti yhdeksän sekuntia vuorokaudessa, kun Rado raksutti vain kolme sekuntia vuorokautta kohden ylimääräistä. Kronometrin määritelmän mukaan korkeintaan kuusi sekuntia edistämistä on sallittua totistuksen saaneelle, jota tämä Breitling ole nyt lähelläkään. Eilen en antanut vetoja sille yhtään ja 69-tuntia hää jaksoikin silkalla liike-energialla. Nyt kun jousi on rauennut ja soitto vaiennut, vedin kelloa nupista kääntäen noin 25- kierrosta. Kenties se saa kronometrin järkiinsä. Jos ei, niin onneksi takuuta on kaksi vuotta jäljellä.

      Tällainen kiiltäväksi hiottu takakuori kellossa on herkkä naarmuuntumaan. Milanolaistyyppinen lötkylä teräsranneke jos pääsee kosketuksiin kuoren kanssa niin naarmujahan siihen syntyy. ”Rauta rautaa hioo ja ihminen ihmistä.” Kellon mukana tuli myös ilmeisesti jostain kierrätysmateriasta tehty pussukkainen. Siihen on somaa työntää Breitling nukkumaan, mutta koska se edellyttää rannekkeen littuun panemista kellon takakuorta vasten, olisi pitänyt heti älytä laittaa rannekkeen ja kuoren väliin jotain pehmeää estämään hankaumia. Maskuliininen painava kello vaatisi oikeastaan mattapintaisen takakuoren tai ainakin kumisen rannekkeen.

      Toisin on Radon kohdalla. Mattapintaa löytyy takaa tarpeeksi ja asennettu nahkiaishihna muutenkin lempeä materiaali. Tosin kellokin on kevyempi kuin Breitling. On näitä arvokkaita kelloja mukava kopeloida ja ihailla. Huomattavan hankalaa sanoa kumpi on miellyttävämpi. Kellot on jokseenkin erilaisia habitukseltaan. Siinä missä Rado säihkyy oliivinvihreästä melkein mustaan, Breitling briljeeraa teräksisellä loistollaan. Molempien yksityiskohdat ovat viimeisen päälle harkittuja ja toteutettuja. Lopuksi on kuitenkin hyvä muistaa Herramme Jeesuksen sanat: ”Älkää kootko aarteita maan päälle, jossa varkaat murtautuvat sisään ja varastavat, koi turmelee ja ruoste raiskaa.” Jään tarkkailemaan tilannetta.

      • Anonyymi

        Kannattaa huomioida, että nuo käyntitestit COSC tehdään useassa eri asennossa ja tulos tulee niiden keskiarvon mukaan. Kellon käyttäjän aktiivisuus ja liike ja tärinä jne.... vaikuttaa käyntiin.
        Kellosepällä on sellainen kellon pyöritys laite ja se mukailee ns. keskiarvokäyntiä.
        Kellon käyntitarkkuus saattaa hieman muuttua sen jälkeen jos kello on seissyt esim. myymälässä paikoillaan pitkään ja sitten otetaan käyttöön, niin kannattaa seurata asiaa pidemmän aikaa.
        Jos olet kovin kiinnostunut asiasta, niin hanki Timegrapher laite jolla saa mitattua käynnin nopeasti monessa eri asennossa.
        Tuo leikki käsinvetämisen ja vetämättömyyden välillä sotkee vain ajatuksesi. Pidä kelloa normaalissa käytössä vaikka koko viikko ja tutki sitten kellon käynnin taso, niin silloin siinä on vasta järkeä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaa huomioida, että nuo käyntitestit COSC tehdään useassa eri asennossa ja tulos tulee niiden keskiarvon mukaan. Kellon käyttäjän aktiivisuus ja liike ja tärinä jne.... vaikuttaa käyntiin.
        Kellosepällä on sellainen kellon pyöritys laite ja se mukailee ns. keskiarvokäyntiä.
        Kellon käyntitarkkuus saattaa hieman muuttua sen jälkeen jos kello on seissyt esim. myymälässä paikoillaan pitkään ja sitten otetaan käyttöön, niin kannattaa seurata asiaa pidemmän aikaa.
        Jos olet kovin kiinnostunut asiasta, niin hanki Timegrapher laite jolla saa mitattua käynnin nopeasti monessa eri asennossa.
        Tuo leikki käsinvetämisen ja vetämättömyyden välillä sotkee vain ajatuksesi. Pidä kelloa normaalissa käytössä vaikka koko viikko ja tutki sitten kellon käynnin taso, niin silloin siinä on vasta järkeä.

        Kiitos tästä, kaikkea sitä oppii ajan mittaan. Tuollainen Timegrapher on minulle uusi tuttavuus. Pittääpä tutkia tätä prinsiippiä tarkemminkin, kenties oikein hankintamielessä. Muutoinkin olet varmaankin oikeassa. Taidankin pitää kelloa/kelloja tasaisella vedolla muutaman viikon ja antaa sitten loppuraportaashin.


    • Anonyymi

      Kun läksin etsimään semmoista timegrapheria löysinkin muita jännittäviä kertomuksia, mm demagnetointilaite putkahti niissä esiin. Myös mekaanisen kellon nukkuma-asento väkevällä tavalla. Jos kello edistää vain vähän niin kruunu pään alle, jos taas runsaammin sileä puoli alaspäin. Tämä onkin hyvä keino tämä. Kellot ryhtyivät käymään samaa aikaa kun olivat yön kruunu alapuolella, kun puolestaan toisin puolin eroavaisuutta ollut kuin sekunnin verran. Toisin sanoen kruunuton puoli alaspäin lopetti edistämisen lähes tyystin. Kävipä aamulla Breitlingin kanssa niinkin hauskasti (ei auta kuin nauraa vaan) että veto loppui juuri kun olin aikaa tarkastelemassa. Edistämistä ollut kuin kolme sekuntia, mutta ravisteltuani kellon nopeasti käyntiin sehän kävi täsmälleen oikein. Rado oli edistänyt pari sekuntia. Sen jälkeen vetelin molempia noin kuusi kierrosta.

      Kelloille tapahtui, asijoitten näin ollen, kuin naisille puolustusvoimain tuvassa. Tuvallinen naisia ryhtyy kuulemma käymään melko nopeasti samaan aikaan. Siitä ei ole tietoa onko nukkuma-asennolla merkitystä.

      Se antimagnetointilaite on hankintalistalla vaikkakin nytkin magnetoitumisesta tuskin on kysymys. Näin lopun aikoina myös antikristus on hyvin lähellä odottamassa ilmestymistään. Sen deaktivoinnin voikin suorittaa vain Taivaallinen Isämme. Tuo ylimmäinen kelloseppä.

      • Anonyymi

        Pidä nyt vaan aina toista kelloa ranteessa vaikka viikko alkuun ja seuraa sen käyntiä, äläkä vetele sitä käsin. Kellon on hyvä käydä asiallisesti ihan normaalissa käytössä, eikä kikkaillen tai automaattia käsin vedellen. Voi toki yöllä pitää sitä siinä asennossa jossa käynti sopii koko vuorokautta ajatellen tarkimmin. Kellon käynti vaihtelee myös siitä riippuen millainen veto vetojousessa on ja automaattikello on käytännössä aina täydessä vedossa kun se on ranteessa ja yöllä se vapautuu kun ei saa lisää vetoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pidä nyt vaan aina toista kelloa ranteessa vaikka viikko alkuun ja seuraa sen käyntiä, äläkä vetele sitä käsin. Kellon on hyvä käydä asiallisesti ihan normaalissa käytössä, eikä kikkaillen tai automaattia käsin vedellen. Voi toki yöllä pitää sitä siinä asennossa jossa käynti sopii koko vuorokautta ajatellen tarkimmin. Kellon käynti vaihtelee myös siitä riippuen millainen veto vetojousessa on ja automaattikello on käytännössä aina täydessä vedossa kun se on ranteessa ja yöllä se vapautuu kun ei saa lisää vetoa.

        ”Teatterissa vallitsi täysi sekasorto. Toiset huusivat sitä, toiset tätä, eivätkä useimmat edes tienneet, miksi oli kokoonnuttu. Sitten väkijoukon huomio kohdistui Aleksandrokseen, jota juutalaiset työnsivät esiin. Aleksandros viittasi kädellään pitääkseen puolustuspuheen. Mutta kun huomattiin, että hän oli juutalainen, kaikki alkoivat yhteen ääneen huutaa: »Suuri on Efesoksen Artemis!» Tätä kesti parin tunnin ajan.”
        ‭‭Apostolien teot‬ ‭19:32-34‬ ‭

        Edellisen mekkalan sai aikaiseksi Efesoksessa Demetrios- niminen hopeaseppä. Niin on nykyaikana myös antikristillisessä Suomessa. Hiljaista on niin kauan kuin on hiljaista, mutta kunhan ryhtyy kirjoittamaan kristillissävytteisesti pastilleista johan saadaan hervoton hepuli.

        Mitä itse asiaan tulee, niin ns. loppelat näyttää olevan oikeampi valinta. Sitä todistaa sekin että vaikka eilen kävelin yli kymmenentuhatta askelta Breitling hyytyi aamutuimaan. Ei näytä yksin liikkeestä syntyvä energia riittävän. Kumpikin on kaukana luvatuista käyntivaroista. Jotka ovat Breitlingin kohdalla 40-tuntia ja Radon peräti 80-tuntia. Josko onkin alkukankeutta se selviää ajan kanssa kyllä.


    • Anonyymi

      Niin on hiljaista että tekee mieli kiljaista. Eiköhän tällä päivityksellä saada palstalle vipinää ja eternat woodsit kelloseppäkoulut jne. täyttyy jälleen kirjoitelmista.

      Kelloistani Rado on jo täyttänyt kuukauden ja Breitling pari viikkoa. Tilanne on semmoinen että Radoa ei ole tarvinnut enää vetää neljään päivään lainkaan. Automaatti raksuttaa luotettavasti yötäpäivää. Aikapoikkeama on ollut 11-vuorokauden aikana yhteensä vain noin sekunnin edistämistä. Sen sijaan Breitling, niin kronometri kuin onkin, pysähtyy harva se yö nyt kun en enää ole sitä kolmeen vuorokauteen vetänyt. Ravistellut hereille ja päivät pitänyt ranteessa. Viime yönä jaksoi käydä seitsemän tuntia levossa ennen seisahdusta.

      Lopputulosta en vielä julista, mutta Radosta voi sanoa varmuudella että käynti on nyt vakaata ja erittäin tarkkaa. Breitling puolestaan saakoon vielä pari viikkoa aikaa parantaa kuin sika juoksuaan, toivottavasti, niin katsotaan sitten miten käy. Käyntitarkkuus ei tällä hetkellä ole kronometrin tasolla, käyntivarasta puhumattakaan.

      • Anonyymi

        Lisätään selvyyden vuoksi; vuorokaudessa, lausumaan; ”Aikapoikkeama on ollut 11-vuorokauden aikana yhteensä vain noin sekunnin edistämistä.”


      • Anonyymi

        Pidä sitä Breikkua vaikka viikko ranteessa ja voit ottaa sen yöksi pois, sen pitäisi pysyä käynnissä sillä tapaa ja jos ei, niin se vaatii takuuhuollon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pidä sitä Breikkua vaikka viikko ranteessa ja voit ottaa sen yöksi pois, sen pitäisi pysyä käynnissä sillä tapaa ja jos ei, niin se vaatii takuuhuollon.

        Näin olen vähän päätellytkin. Nyt sisäänajovaiheessa olen pitänyt päivittäin molempia ranteessa. Rado oikeassa ja Breitling vasemmassa. Kummatkin ovat näin ollen saaneet yhtä paljon liikuntoa. Aamulla kun huomasin Been taas pysähtyneen yön aikana vetelin sitä parikymmentä kierrosta. Tavoite on se että saisin edes luotettavan edistämismäärän sekunteina useamman yhtäjaksoisen päivän jälkeen. Kun se on selvillä keskityn käyntivaraan. Vetelen Beetä kolmisenkymmentä kierrosta ja jätän paikoilleen odottamaan laukeamista. Jos neljänkymmenentunnin reservi ei tule lähellekään täyteen on takuuhuolto paikallaan silloin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin olen vähän päätellytkin. Nyt sisäänajovaiheessa olen pitänyt päivittäin molempia ranteessa. Rado oikeassa ja Breitling vasemmassa. Kummatkin ovat näin ollen saaneet yhtä paljon liikuntoa. Aamulla kun huomasin Been taas pysähtyneen yön aikana vetelin sitä parikymmentä kierrosta. Tavoite on se että saisin edes luotettavan edistämismäärän sekunteina useamman yhtäjaksoisen päivän jälkeen. Kun se on selvillä keskityn käyntivaraan. Vetelen Beetä kolmisenkymmentä kierrosta ja jätän paikoilleen odottamaan laukeamista. Jos neljänkymmenentunnin reservi ei tule lähellekään täyteen on takuuhuolto paikallaan silloin.

        Miksi pitää tehdä yksinkertaista asiasta vaikeaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi pitää tehdä yksinkertaista asiasta vaikeaa?

        Kas kun mekaanisen kellon omistaminen ja virittely on taidetta. Ei turhaan sanota että mekaaninen kello on tarkan miehen kello. Kvartsikello on laiskoja varten. On minullakin niitä ja yksi vanha kinetic toimii näiden kahden mekaanisen ajantarkistuskellona. Ensin pannaan kvartsille kännykästä tarkka aika jota sitten verrataan. Näin toimien virallisen valvojan homma sujuu leikiten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kas kun mekaanisen kellon omistaminen ja virittely on taidetta. Ei turhaan sanota että mekaaninen kello on tarkan miehen kello. Kvartsikello on laiskoja varten. On minullakin niitä ja yksi vanha kinetic toimii näiden kahden mekaanisen ajantarkistuskellona. Ensin pannaan kvartsille kännykästä tarkka aika jota sitten verrataan. Näin toimien virallisen valvojan homma sujuu leikiten.

        Huono selitys jos toimit tyhmästi kellojen kanssa. Mulla on 8 mekaanista kelloa ja kokemusta reilusti asiasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huono selitys jos toimit tyhmästi kellojen kanssa. Mulla on 8 mekaanista kelloa ja kokemusta reilusti asiasta.

        Vai että kahdeksan kelloa mutta et halua jakaa niistä kerryttämääsi ilmeisen ylivertaista tietämystä julkisuuteen? Silloin toteamuksesi on yhtä tyhjän kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vai että kahdeksan kelloa mutta et halua jakaa niistä kerryttämääsi ilmeisen ylivertaista tietämystä julkisuuteen? Silloin toteamuksesi on yhtä tyhjän kanssa.

        Lue tuolta edeltä, siellä olen antanut sinulle hyviä neuvoja. Ei ne asiat ole mitään ylivertaisia, vaan ihan tiedettyä faktaa ja kymmenien vuosien käyttökokemusta. Kelloharrastus on antanut myös paljon tietoa ja kokemuksia asiasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lue tuolta edeltä, siellä olen antanut sinulle hyviä neuvoja. Ei ne asiat ole mitään ylivertaisia, vaan ihan tiedettyä faktaa ja kymmenien vuosien käyttökokemusta. Kelloharrastus on antanut myös paljon tietoa ja kokemuksia asiasta.

        Jaajuu, ehkä haluat kertoa myös minkämerkkisiin kelloihin olet sijoittanut, ja mikä niistä on sinulle miellyttävin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaajuu, ehkä haluat kertoa myös minkämerkkisiin kelloihin olet sijoittanut, ja mikä niistä on sinulle miellyttävin.

        En lähde tuohon leikkiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En lähde tuohon leikkiin.

        Se on mukava leikki sanoi meidän heikki. Mitä salaamista siinä on? Kelloharrastuksessa parasta on kerskua kelloistaan, olkoonkin vain että kelloja ne vaan ovat.


    • Itse ostin rakentamaani kelloon 44,12 euron Seiko NH-36A-3 -koneiston, sitä ei tarvitse koskaan vetää, eikä kello sisäänajon jälkeen edistä kuin noin neljä sekuntia vuorokaudessa. En ole koneistoa reguloinut, eikä näillä lukemilla ole tarvettakaan. Pidän kelloa yötä päivää ranteessa.

      Voisi olettaa, että arvokellon myyjä reguloisi myymänsä kellon samaan hintaan esimerkiksi kolmen kuukauden sisäänajon jälkeen.

      • Anonyymi

        Kyllä kyllä. Budjettikello on varteenotettava vaihtoehto. Joskus onnistaa, ja Seikon koneistot on hyviä kyllä. Itse en tosin koskaan nuku kello ranteessa.


      • Anonyymi

        Jos arvokello ei käy spekseihin, niin tietysti se säädetään takuuna.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos arvokello ei käy spekseihin, niin tietysti se säädetään takuuna.

        Aloittajan tarinoistahan ei käy ilmi käykö kronometri speksien mukaan vai ei: testaus tehdään aina koneisto täysin vedettynä.

        Aloittajan kello voi tosiasiassahan käydä aivan kronometristandardin mukaisesti, mutta olisihan se myyjän hyvä tarkistaa aivan asiakastyytyväisyydenkin nimissä välttääkseen turhaa ja asiatuntematonta nillitystä kellomerkin ja -mallin suhteen.


      • Anonyymi
        kollimaattori kirjoitti:

        Aloittajan tarinoistahan ei käy ilmi käykö kronometri speksien mukaan vai ei: testaus tehdään aina koneisto täysin vedettynä.

        Aloittajan kello voi tosiasiassahan käydä aivan kronometristandardin mukaisesti, mutta olisihan se myyjän hyvä tarkistaa aivan asiakastyytyväisyydenkin nimissä välttääkseen turhaa ja asiatuntematonta nillitystä kellomerkin ja -mallin suhteen.

        Aloittaja jatkaa nyt asiantuntematonta nillitystään. Vedin sentään Breitlingin vajaa kolme vuorokautta sitten täyteen, ja kahteen kertaan, koska kyllästyin kellon jatkuvaan pysähtelyyn. Aamulla kello 9 kaksikymmentä kierrosta, ja vielä kello 23 kolmekymmentä kierrosta. Nyt on käynyt meillä siitä saakka. Onko tarkkuus parantunut? On se jonkin verran. Vajaan kolmen vuorokauden tulos on kolmetoista sekuntia edistämistä, siitäkin huolimatta että kelloa on makuutettu vuoroin kummallakin kyljellään, toisinaan lappeellaan. Koska tuo kolmetoista sekuntia esiintyi jo 48- tunnin kohdalla on edistämisen määrä 6.5 sekuntia vuorokaudessa. Ei näin ollen vieläkään aivan kronometrin määritelmän rajoissa.

        Mitä tämä on opettanut asioista? Sen että kronometriä en toista kertaa osta. Toki se lähtee huoltoon jossain vaiheessa, mutta koska Rado käy vailla huoltoja huomattavasti tarkemmin tulee seuraava, ja samalla kokoelmani viimeisin, kello olemaan Mido vailla kronometrin lisähintaa. Nyt kun on jo matti ja teppo tulee lopussa olemaan myös seppo.


    • Anonyymi

      Tänä muna aamuna ”kun aurinko taivaalle kajahtaa”, kuten yksi runoilijoistamme asian ilmaisee, bee ja ärrä ovat jälleen synkrotisoituneet lähes samaan rytmiin. Rado edistää 17-sekuntia, kun Breitling puolestaan 18-sekuntia. Radon pidemmästä raksutusjaksosta johtuen Breitling johtaa nyt niukasti vuorokausikohtaista kisaa. Breitling 6 sekuntia vastaan Radon 8.5 sekuntia. Rohkea vetely tuottaa näemmä tulosta.

      Sen sijaan koskaan en ole kiinalaista Kiinasta tilannut. Nyt tilasin ja kun tuote https://www.fruugo.fi/katso-ruuvimeisseli-micro-precision-ruuvimeisselinvaihto-kellon-hihna-pura-kotelon-ruuvimeisseli-ja-kellon-korjaustyokalu/p-87353294-182230422 lopulta saapui, niitä olikin vain yksi kappale. Sekin tähtipää joka ei sovi siihen mihin oli tarkoitus. Nimittäin Breitlingin rannekepalan irroittamiseen. Siinä kun on tippitapin sijaan mikrotalttapääruuvarin menevä reikä. Tuotteen hinta on muuten noussut tilaukseni jälkeen kolmella eurolla. Vastauksena pettymykseeni sain lähettäjältä seuraavan viestin:” Hei,

      Valitettavasti kuva on saattanut johtaa sinua harhaan. Myymme vain yhtä tuotetta. Tietojen kuva puuttuu. Olen todella pahoillani

      Ystävällisin terveisin”

      Että tämmönen tapaus tällä kertaa. Onneksi rahallinen menetys ollut suuren suuri.

      • Anonyymi

        Eri merkkien teräsrannekeiden lyhentäminen tapahtuu kovin erilailla ja on hyvä tietää miten se oikeasti tapahtuu. Sieltä voi löytyä hyvin pieniä osia joita ei ole näkyvissä tai ruuvit on kiinni lukitteella jne....


      • Anonyymi

        Huippulaatuiset meisselit: "Yllä olevat ovat kaikki manuaalisia mittauksia, voi olla 1-3 mm: n virhe." kärkien ilmoitetut mitat 0,6mm-2.0mm. Taitavat tilata halvimmat Alibabasta mitä löytävät ja vetävät välistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huippulaatuiset meisselit: "Yllä olevat ovat kaikki manuaalisia mittauksia, voi olla 1-3 mm: n virhe." kärkien ilmoitetut mitat 0,6mm-2.0mm. Taitavat tilata halvimmat Alibabasta mitä löytävät ja vetävät välistä.

        Niin, paisti että myynti-ilmoitus antaa tulla käsitykseen että erilaisia meisseleitä olisi pakkauksessa peräti 13-kappaletta. Se että niitä on vain yksi ainoa kappale on kiinalaista huijausta pahimmillaan. Itse Fruugo alustasovelluksena vetää omansa välistä, mutta olisi heidänkin syytä perata huijarit alustaansa kuluttamasta. Semmoinen ole hyvää asiakaspalvelua ensinkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eri merkkien teräsrannekeiden lyhentäminen tapahtuu kovin erilailla ja on hyvä tietää miten se oikeasti tapahtuu. Sieltä voi löytyä hyvin pieniä osia joita ei ole näkyvissä tai ruuvit on kiinni lukitteella jne....

        Aijaa, no sitten voi olla hyväkin että en päässyt rikkomaan ranneketta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aijaa, no sitten voi olla hyväkin että en päässyt rikkomaan ranneketta.

        Youtubesta voi löytyä ohjeet.


    • Anonyymi

      ”Kone kaunis kuin lentäjän luusta tehty yllytti moottoreitaan.” Taistelupareista Breitling käy, suureksi hämmästyksekseni, edelleen vaikka viimeksi eilen vain viisi kierrosta kruunusta väänsin. Rado yllyttää moottoreitaan vähäisemmilläkin vetelyillä. Seuraavaksi katselen koska jouset laukeaa ja teen uusia päätelmiä. Kisailun tulos tällä hetkellä; Breitling 6 sekuntia vrk ja Rado 8 sekuntia vrk. Kronometri ryhtyy löytämään itseään?

      Meisselintoimittajalle nillitin vielä lisääkin asiasta, johon tuli vastauksena seuraavaa:
      ”Hei,

      Olen todella pahoillani, että aiheutin sinulle ongelmia. Pahoittelen vielä kerran ja kiinnitämme siihen huomiota ensi kerralla

      Onnea”

      Millaista röyhkeyttä! Ikään kuin antautuisin edelleenkin huijattavaksi vain heitä miellyttääkseni.

    • Anonyymi

      Taas erävoitto, ja voittaja on Rado, joka juontuu yksinomaan siitä että Breitling oli jälleen pysähtynyt yöllä. Tämä siitäkin huolimatta että liikuntoa kumpikin on saanut saman verran, ja Breitling lisäksi vedetty neljä päivää sitten 20- kierrosta. Siitä kaksikymmentä tuntia aikaisemmin myös kaksikymmentä, josta yhdeksäntoista tuntia aikaisemmin kolmekymmentä kierrosta. Paljonko on tarpeeksi? Silloin kun mikään ei riitä. Samalla aikajaksolla Radoa on vedelty vain yksitoista kierrosta (Breitling 70-varvia) ja jatkaa edelleen menoaan 8 sekunnin vuorokausivauhdilla.

      • Anonyymi

        Lopeta jo tämä leikki ja typerä kirjoittelu ja pidä kelloa ranteessa kuten kuuluu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lopeta jo tämä leikki ja typerä kirjoittelu ja pidä kelloa ranteessa kuten kuuluu.

        Uuuh, herra isoherra hermostuu vallan. Lopeta sinä ketjun seuraaminen, jos noin koville ottaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uuuh, herra isoherra hermostuu vallan. Lopeta sinä ketjun seuraaminen, jos noin koville ottaa.

        Onhan tuollainen veivaaminen ja sekoilu tyhmää ja vielä siitä kirjoittelu. Ihan vaan vinkkinä ja kainona pyyntönä tuon esitin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan tuollainen veivaaminen ja sekoilu tyhmää ja vielä siitä kirjoittelu. Ihan vaan vinkkinä ja kainona pyyntönä tuon esitin.

        Ole aivan kainona vaan, minä kerron sekoiluistani vailla häpeää. Myötähäpeää saa kukin kokea aivan vapaasti jos siltä tuntuu. Suomalaiset ovat muutenkin hyviä huutelemaan sivusta, mutta mitään järkevää ohjetta harvoin näkee ja kuulee. Mieluummin solvataan idiootiksi jos itse joutuu oppimaan kantapään kautta. Muutenkin tuntuu, että näissä keskusteluissa ne jotka jotain asioista tietävät panttaavat tietoa aivan tarkoituksella. Sen verran on työelämääkin takana, että tunnen nämä tärkeilijät kyllä perinpohjaisesti. Tiedonpanttaajat saavat jotain sairasta mielihyvää kun luulevat tekevänsä itsestään jotenkin muita parempia. Ilmankos suomalaiset voivat keskimäärin pahoin työelämässä. Selkäänpuukottajia riittää kyllä siellä tiellä.

        Totisesti kerron kaiken yksityiskohtaisesti, jotta joku uusi kelloharrastaja voi ehkä saada joitain oivalluksia. Minua ei kiinnosta hypettää jotain kellomerkkiä vain siksi että sen hankintahinta on korkeampi kuin joidenkin muiden. Esimerkiksi tämä Breitling on varmaankin keskimäärin ihan hyvä kello, mutta omassa yksilössäni on selvästi jotain vialla. Sen tulen vielä selvittämään, ja antamaan raportaashin siitä kaikesta juuri täällä. Atoomipommi vieköön, jos niikseen tulee. Olemme sen ansainneet.


    • Anonyymi

      Kukkia pöytään kello täyttää kuukauden. Näin on Breitlingin kanssa päässyt ihan kohta käymään. Viimeksi kaksi päivää sitten vetelin sitä 35- kierrosta kruunusta vääntämällä. Jaksoi käydä 49-tuntia yhtä soittoa, kunnes pysähtyi. Sinä aikana edisti vuorokautta kohti laskettuna kahdeksan sekuntia. Jos liikeveto riittäisi, niin nämäkin kävisi tasaisemmin. Täysveto yllyttää roottoria liikaa. On näin ollen humpuukia väittää että niin sanottu mekaaninen automaattikello kävisi vailla fyysisiä vetoliikkeitä, ainakaan jos ei viitsi nukkua se ranteessa. Muutenkin Breitling on semmoinen tapaus, että pysähdyttyään on hankala henkiin ravisteltava. Moninaisia liikkeitä saa tehdä ennen kuin sekuntiviisari herää henkiin. Toisin on Radon laita. Vain pienellä liikemäärällä meno jatkuu. On näin ollen selvääkin että Powermatic 80- on kaliiberi johon aion panostaa tulevaisuudessakin. Kaikki muu on humpuukia.

      Suomalaisilla kellofoorumeilla pidetään yllä mystisyyden verhoa, mitä kelloasioihin tulee. Esitellään kelloja joihin joku hyvä ystävä vastaa, ja kehuu kelloa maasta taivaisiin. Sitten on tiedustelevinaan, että koska laitat myyntiin? Koska muka haluan sen ehdottomasti ostaa silloin. Näin toimien yritetään nostattaa tunteita kelloja kohtaan ja saada arvon nousua. Ilmiö on samankaltainen kuin kaikessa pörssikaupassa. Kuin yrittäisi nostattaa tulppaanisipulien arvoa katteettomasti. Vertaus on tosin kehnonlainen. Kuka hölmö menisi ikinä tulppaanisipuleista ylimääräistä maksamaan? Ei kukaan. Tietenkään. Niinpä kellojenkaan pitäisi koskaan olla mikään sijoituskohde. Kun on sen kanssa on kävellyt kaupasta ulos, pitäisi olla selvää että kellon arvo puolittuu juuri silloin.

      Mekaanisella automaattikellolla on aivan oma eliöiden välistä riippuvaisuussuhdetta aiheuttava funktio. Eliö on ihminen, ja kun hienosti rakennettu mekaaninen automaattikello on löytänyt omistajansa, on suhde elinikäinen silloin. Ahne typerä moukka on ihminen joka hankkii kellon vaihdantavälineeksi. Hän ei ole ymmärrä mistään mitään, ja on myynyt sielunsa paholaiselle.

    • Anonyymi

      Poika, laita se Breikku ranteeseen ja ota pois vain yöksi, äläkä mene vetämään nupista yhtään. Se käy kyllä silloin tai sitten olet normaalia flekumpi ja kätesi ei liiku juuri lainkaan.
      Jos kello pysähtyy kuitenkin, niin se ei ole ihan kunnossa.

      • Anonyymi

        Ei se niin ole, eikä mene, muuta kuin mielikuvituksissa. Kokemus on osoittanut, että mekaaninen automaattikello ei jaksa käydä montaakaan vuorokautta jousta kruunusta kiristämälläkään. Vielä vähemmän pelkällä käden liikkeellä. Näistä Rado jaksaa huomattavasti pitempään, mutta hyytyy sekin lopulta vaikka kuinka kävelisi tunteja päivässä kädet viuhtoen. Lopputulema on, asijoitten näit ollen, sillai että jokainen mekaaninen ns automaattikello vaatii muutaman vedon kruunusta harva se päivä. Mieluiten joka päivä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se niin ole, eikä mene, muuta kuin mielikuvituksissa. Kokemus on osoittanut, että mekaaninen automaattikello ei jaksa käydä montaakaan vuorokautta jousta kruunusta kiristämälläkään. Vielä vähemmän pelkällä käden liikkeellä. Näistä Rado jaksaa huomattavasti pitempään, mutta hyytyy sekin lopulta vaikka kuinka kävelisi tunteja päivässä kädet viuhtoen. Lopputulema on, asijoitten näit ollen, sillai että jokainen mekaaninen ns automaattikello vaatii muutaman vedon kruunusta harva se päivä. Mieluiten joka päivä.

        Automaattikello ei tarvitse nupista vetoa jos sitä käyttää päivittäin. Muuten siinä on vikaa tai käyttäjä kuollut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Automaattikello ei tarvitse nupista vetoa jos sitä käyttää päivittäin. Muuten siinä on vikaa tai käyttäjä kuollut.

        Kun nyt niin kokemuksen syvällä rintaäänellä näyt olevan liikkeellä, niin kenties kerrot senkin mihin tietosi perustuu? Jos kokemus kumpuaa oikeasta mekaanisesta automaattikellosta niin tunnusta mistä kellosta ja vuosimallista on kysymys. Jos taas silkkaan vilkkaaseen mielikuvitukseen niin eipä juuri tarvita enempää kirjoittelua asian tiimoilta silloin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun nyt niin kokemuksen syvällä rintaäänellä näyt olevan liikkeellä, niin kenties kerrot senkin mihin tietosi perustuu? Jos kokemus kumpuaa oikeasta mekaanisesta automaattikellosta niin tunnusta mistä kellosta ja vuosimallista on kysymys. Jos taas silkkaan vilkkaaseen mielikuvitukseen niin eipä juuri tarvita enempää kirjoittelua asian tiimoilta silloin.

        Useista eri Omegan, IWC:n malleista ja koneistoista, näin alkuun. Kelloja 30 vuoden ajalta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Useista eri Omegan, IWC:n malleista ja koneistoista, näin alkuun. Kelloja 30 vuoden ajalta.

        Hyvä hyvä, nyt kun itsekin kerään tietoutta näistä kahdesta on syytä epäillä että magnetismi on suuri vihulainen vapaalle käynnille. Omegan co-axial lienee magneettisuuden vaikutuksilta vapaa, siinähän on piihiusjousi, kuten olisi Nivachron tasapainojousikin, melko pitkälti. Hämmästyttävää että Rado käyttää vain harvoissa malleissa Nivachronia. Breitlingilla semmoisen käyttäminen olisi tietysti hankalampaa kun ei kuulu kerhoon. Laaja teräspinta-ala varmaan oikein kerää magnetismia. Vaan Mido taitaa käyttää Nivachronia, edullisuudestaan huolimatta, yleisesti luultavasti kaikissa kelloissaan nykyään. Samoin Certina mekaanisissa kelloissaan.


    • Anonyymi

      Aika kuluu ja kellot käy, kunnes pysähtyvät. Nyt on tosin ilmaantunut synkkien pilvien keskelle hopeareunus. Nimittäin hain https://www.fruugo.fi/250v-eu-plug-watch-kellon-demagnetointilaite-ammattimainen-kellon-korjausmagnetointi-helppokayttoinen-sininen/p-95187696-199656310 tuon demagnetointilaitteen ja sehän toimii. Tilauksesta perille kului mahtavat 30- vuorokautta. Ensin magnetoin ruuvimeisselin ja asetin sen laitteen päälle. Painoin näppylää ja hää ryhtyi sirisemään kovin. Pidin meisseliä laitteen levyllä noin viisi sekuntia ja edelleen näppylää painaen nostin meisseliä parikymmentä senttiä, ja kyllä vain, magnetismi häipyi meisselistä sen siliän tein.

      Seuraavaksi tein samat seisahtuneille Breitlingille sekä Radolle. Kuulostaa siltä, että mitä voimakkaammin magnetisoitunut kappale kysymyksessä sitä kovempi myös sirinä. Kummatkin kellot käsittelin molemmin puolin. Takaa ja taulun puolelta. Suureksi hämmästyksekseni aina ankeasti liikkeelle lähtenyt Breitling heräsi menemään kevyellä tönäisyllä. Rado entistäkin herkemmin. Kenties varsinkin Breitlingin liipottimen spiraali oli enemmänkin magnetisoitunut koskapa on tähän saakka pysähdellyt harva se päivä. Rado sen sijaan kävi ennen tämän aamuista pysähtymistä yhdeksän vuorokautta silkalla liike-energialla.

      Tulevaisuus näyttää kuinka asiat etenevät. Vedin kummatkin kruunusta täyteen 40-kierrosta. Jään tarkkailemaan tilannetta.

      Fruugo näyttää poistaneen alustaltaan huijariruuvimeisselitoimittajan, mikä oikein onkin, ja kyseinen demagnetointilaitekin näyttää olevan tällä haavaa loppuun myyty.

      • Anonyymi

        Mistä olet saanut niin paljon magneettista kosketusta kelloihin? Suht harvinaista se on kuitenkin. Kaiutin tai joku muu voimakas magneetti?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä olet saanut niin paljon magneettista kosketusta kelloihin? Suht harvinaista se on kuitenkin. Kaiutin tai joku muu voimakas magneetti?

        Nehän on voineet magnetisoitua jo liikkeen vitriineissä. Kaikenlaista asiakaskuntaa käy kopeloimassa kelloja ja jos tykkää harrastaa ilkivaltaa pienen magneetin lykkääminen kelloon kiinni hetkeksi riittää kyllä. Toiseksi nykyään joka paikassa on magnetismin lähteitä. Kulunvalvontaportit kaupoissa, televiissio kotona, jopa kännykän magneetilla varustettu kotelo. Vaihtoehtoja löytyy. Tosin en vieläkään ole täysin varma onko kysymys magnetismista ja sen poistamisesta. Kuitenkin käynnistysherkkyyden dramaattinen parantuminen varsinkin Breitlingin kohdalla viittaa vahvasti siihen suuntaan. Muutaman päivän käytöllä tuo selvinnee.


    • Anonyymi

      Nyt kun Rado täyttää pian kolme kuukautta, ja Breitling kaksi, on aika päivitysten. Ensinnäkin on huomioitu, että Breitling piristyi jonkun verran demagnetisoimalla. Myös käynti tarkentui, kuin myös Radon. Näistä Breitlingin demagnetisoin peräti kolmeen kertaan, eri päivinä tosin. Voidaan sanoa, että Breitlingiä oli hankalaa saada käyntiin tyhjästä ravistelemalla, demagnetisointien jälkeen lähtee hyvinkin herkästi. Rado on ollut herkillä koko ajan.

      En mielelläni vetele kelloja, koska käsitykseni mukaan semmoinen rasittaa rataskoneistoa. Vaan pakko se on jos haluaa pitää kellot jatkuvasti käynnissä. Kerran Breitling pysähtyi ranteeseenkin vetelyistä huolimatta. Liike-energialla kellot käyvätkin tarkemmin, mutta vetely aiheuttaa roottorin ylimääräistä kiihtymistä. Tilanne on semmoinen täyteen vetelyn jälkeen että Rado käy parhaimmillaan silkalla liike-energialla yhdeksän vuorokautta. Breitling korkeintaan kaksi. On siis valhetta ja vikapuhetta väittää että ainoastaan ranteessa pitämällä mekaaninen automaattikello käy iankaikkisesta iankaikkiseen. Kummatkin edistävät nykyään 3-5 sekuntia vuorokautta kohden laskettuna. Olen nyt koonnut luettelon mekaanisen automaattikellon ostajalle. Ranskalaisin viiruin.

      -ensimmäinen hankinta, kellon oston jälkeen, on demagnetointilaite.
      -hanki vain Powermatic 80- koneistolla varustettuja kelloja. Etapohjaisia joita käyttää, tällä hetkellä, vain Swatch yhtymään kuuluvat valmistajat.
      -kelloja pitää vedellä käynnissä pitämiseksi, tehoreservistä ja käyttötavoista riippuen, 1-8 vuorokauden välein 6-8 kierrosta.
      -ole kärsivällinen, sillä sisäänajovaihe voi olla tuskallinen ja kestää yli kuukaudenkin, sisältäen useita täyteenruuvauksia kruunusta vetelemällä.
      -hanki kello jossa on tehdastakuu ja mieluummin kivijalkaliikkeestä joka tarjoaa yhden ilmaisen käynnintarkistuksen ja paineistustestauksen takuuaikana.

      Kahden hankkimani kellon hinnalla olisin saanut yhden maineikkaan Omega-automaattikellon. Harmittaako? Ei, sillä onhan kaksi enemmän kuin yksi, ja kolme enemmän kuin kaksi. Tosin kenties, kolmas jää hankkimatta.

      Hallelujjaa hallelujjaa! Jeesus on Herra!

      • Anonyymi

        Paljon sait väärää tietoa mahtumaan yhteen viestiin.
        Roottori jota myös vetopainoksi kutsutaan, se toimintaa ei nupista vetely mitenkään "kiihdytä".
        Automaattikelloa ei tarvitse vedellä nupista jos kelloa käyttää ranteessa päivittäin. Automaattikelloissa on tyypillisesti 36-100 tuntia ja jopa 7-10 päivääkin löytyy, mutta on harvinaisempaa.
        Demagnetointilaitetta ei kellon käyttäjä normaalisti tarvitse ja uudemman tekniikan koneistot eivät ole magneettisuudelle edes herkkiä.
        Magnetisoituminen näkyy ensimmäisen yleensä käynnin nopeutumisena.
        Powermatic 80 on ihan peruskoneisto ja muut on ihan yhtä päteviä.
        Kello ei tarvitse mitään "sisäänajoa", ei ainakaan mitään nupista vetoja. Käyntitarkkuus voi hetken hakea itseään jos kello on seissyt hyllyssä pitkään.
        Omituisia juttuja nuo "täyteen vetelyn jälkeen että Rado käy parhaimmillaan silkalla liike-energialla yhdeksän vuorokautta" jutut, sillä kello käy pelkällä liike-energialla niin kauan kuin se on kunnossa tai vaatii huollon ja se on luokassa 5 vuotta ja eteenpäin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paljon sait väärää tietoa mahtumaan yhteen viestiin.
        Roottori jota myös vetopainoksi kutsutaan, se toimintaa ei nupista vetely mitenkään "kiihdytä".
        Automaattikelloa ei tarvitse vedellä nupista jos kelloa käyttää ranteessa päivittäin. Automaattikelloissa on tyypillisesti 36-100 tuntia ja jopa 7-10 päivääkin löytyy, mutta on harvinaisempaa.
        Demagnetointilaitetta ei kellon käyttäjä normaalisti tarvitse ja uudemman tekniikan koneistot eivät ole magneettisuudelle edes herkkiä.
        Magnetisoituminen näkyy ensimmäisen yleensä käynnin nopeutumisena.
        Powermatic 80 on ihan peruskoneisto ja muut on ihan yhtä päteviä.
        Kello ei tarvitse mitään "sisäänajoa", ei ainakaan mitään nupista vetoja. Käyntitarkkuus voi hetken hakea itseään jos kello on seissyt hyllyssä pitkään.
        Omituisia juttuja nuo "täyteen vetelyn jälkeen että Rado käy parhaimmillaan silkalla liike-energialla yhdeksän vuorokautta" jutut, sillä kello käy pelkällä liike-energialla niin kauan kuin se on kunnossa tai vaatii huollon ja se on luokassa 5 vuotta ja eteenpäin.

        En tiedä mistä olet tietosi hankkinut, mutta minun tietoni perustuu yksinomaan empiiriseen tutkimustietoon muutamien kuukausien ajalta. Tietenkin näkemys on subjektiivinen, mutta miten muuten voisikaan olla. Kertomani on totuus, näiden kahden kellon osalta, ja sen väittäminen valheeksi on täyttä typeryyttä. Se miten pitäisi olla, ei useinkaan vastaa sitä miten asiat oikeasti on. Sanoissani pysyn ja ne ovat koeteltua totuutta, juuri sitä mikä on tullut ilmi tähän mennessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä mistä olet tietosi hankkinut, mutta minun tietoni perustuu yksinomaan empiiriseen tutkimustietoon muutamien kuukausien ajalta. Tietenkin näkemys on subjektiivinen, mutta miten muuten voisikaan olla. Kertomani on totuus, näiden kahden kellon osalta, ja sen väittäminen valheeksi on täyttä typeryyttä. Se miten pitäisi olla, ei useinkaan vastaa sitä miten asiat oikeasti on. Sanoissani pysyn ja ne ovat koeteltua totuutta, juuri sitä mikä on tullut ilmi tähän mennessä.

        Mutta jos vielä opettelet käyttämään kellojasi oikein.
        Minä olen harrastanut kelloja reilut 20 vuotta ja nimenomaan kiinnostukseni niiden koneistoihin on intohimoni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta jos vielä opettelet käyttämään kellojasi oikein.
        Minä olen harrastanut kelloja reilut 20 vuotta ja nimenomaan kiinnostukseni niiden koneistoihin on intohimoni.

        Jaakko kulta Jaakko kulta, kellojasi soita, kellojasi soita. Pimppampompimpampom. Miten kelloja käytetään oikein? Niiden kun pitäisi käydäkin oikein. Onhan noita kaunista katsella seisahtuneenakin, mutta se kai ole mikään itsetarkoitus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaakko kulta Jaakko kulta, kellojasi soita, kellojasi soita. Pimppampompimpampom. Miten kelloja käytetään oikein? Niiden kun pitäisi käydäkin oikein. Onhan noita kaunista katsella seisahtuneenakin, mutta se kai ole mikään itsetarkoitus.

        Kelloa käytetään, eikä veivailla satunnaisesti ja sitten ihmetellä kuin se käykin noin ja pysähtyy 9 päivän jälkeen jne…


    • Anonyymi

      On aika jatkaa ”asiantuntematonta nillitystä” mitä tulee mekaanisiin kelloihin. Nyt kun Breitling Superocean Heritage on käytetty huollossa, ja paineistuskoe tehty kuitin mukaan Ruotsissa, niin onko käynti parantunut? Koska paineistuksessa käytetään ymmärtääkseni paineilmaa tyhjään koteloon käsin, niin koneisto on ollut poistettuna silloin. Asijoitten näin ollen oletan että myös koneiston rukkaus ja mahdollinen avaaminen on Ruotsissa tehty samalla vaivalla. Näyttää siltä että Stefan ruotsalainen on tehnyt hyvää työtä. Mitään varsinaista reporthaashia takuukorjauksesta ei ole muuta kuin annetaan ymmärtää että joku tai joitain osia on vaihdettu. Paneistuksen tuloksesta sen sijaan on tarkka tiedoksianto annettu ja hyvältä näyttää näin maallikonkin silmin tarkasteltuna.

      Kysyn nyt toisen kerran. Onko parannusta tapahtunut? Ja vastaan itselleni. Täyteen vedettynä ja kahden vuorokauden perusteella sanoisin että kyllä on. Yhteistulos on +5 sekuntia, joka on hyvä tulos varsinkin entiseen noin kahdeksaan sekuntiin edistämistä verrattuna. Hyvin on näin ollen kronometrin määritelmissä. Myös käyntivara on parantunut roimasti ja on jo 65 tuntia mikä on lähes luvattu 70- tuntia. Ennen huoltoa käyntivara oli parhaimmillaankin vain 50- tuntia. Nyt myös kello herää lähes yhtä herkästi kuin tuo Powermatic 80.

      Keskustelin myös itseäni viisaampien kanssa huoltohinnoista. Perusolettamukseni nimittäin oli, että koneisto määrittää huoltohinnaston. Näin ei kuitenkaan asijoitten laita ole vaan määräävä tekijä on kellon merkki. Omistamani Breitlingi sisältää vielä Etapohjaisen koneiston, jota Breitling on raakasti modifoinut, niin perushuolto maksaisi nykyhinnaston mukaan noin 800 euroa. Kun taas omistamani Rado Powermatic 80- koneistolla on noin 400 euron arvoinen perushuollon osalta. Huollossa ei vaihdeta ainoastaan koneiston osia vaan aina myös tiivisteet ja kruunu. Siltä osin asia jäi epäselväksi vaihtuuko koneisto päittäin valmiiksi kunnostettuun samanlaiseen vai puretaanko vanha osiin ja kootaan uudestaan. Tälläisen ”asiantuntemattoman nillittäjän” villi olettamus on että Radon kohdalla vaihdetaan, ja Breitling ropeloidaan osiksi ja vaihdetaan kuluneet osat.

      Tapasin myös todellisia GS- asiaa tuntevia. Olen ollut ennenkin kiinnostunut GS kelloista, mutta varsinkin toisen heistä pitämä asiantunteva ja rauhallinen ”luento” herätteli aistejani uusiin sfääreihin. Totisesti, esimerkiksi japanilaisen hienomekaniikan perustus valettiin jo muinoin jesuiittain toimesta. Saamme siis kiittää heitä, kristinuskon siunauksellisen levittämisen lisäksi, myös käsityötaidon jalon perustan luomisesta silloiseen suljettuun japanilaiseen yhteiskuntaan. Näistä perinteistä kumpuaa myös, eittämättä, Grand Seikokin jonka erinomaista tekniikkaa ja käsityötaitoa saamme nykyaikana vain ihailla.

      Otetaan vaikkapa esimerkiksi vallankumouksellinen kevätajo, joka on vuosien tuotekehittelyn tulos. Tähän sveitsiläiset kellomaakaritkin haluavat katsahtaa. Seiko kehitti nykyaikaisen kvartsikoneiston 1969, ja nykyään ällistyttävä hybridi, myös Seikon insinöörien taidonnäyte, on jotain erityistä. 9R- koneistosta puuttuu perinteinen liipotin, joka on korvattu erityisellä reguraattorilla. Lähes perinteinen mekaaninen koneisto syöttää virtaa kvartsinoneistolle kuin eräänlainen dynamo, ja kvartsikide puolestaan antaa käyntitaajuuden jonka ansiosta sekuntiviisari liukuu täysin tasaisesti kellotaulussa, vailla minkäänlaista pykeltämistä. Korkea käyntitaajuus on tosin ominaista myös täysin mekaanisessa Seikon 9S- koneistossa, joka yllyttää myös sekuntiviisarin kauniiseen ja tasaiseen liukuun. Kevätajo (spring drive) käy jopa tarkemmin kuin perinteinen kvartsikello, ja ällistyttävää kyllä, täysin mekaaninen 9S yltää lähes samaan.

      Olenkin kahden vaiheilla. Onko seuraava hankintani kevätajo Seikolta vai täysin mekaaninen 9S. Nykyään Spring drive saavuttaa jopa viiden päivän käyntivaran, ja tuo täysin mekaaninenkin 80 tuntia joka on ällistyttävä saavutus koneiston suuri käyntitaajuus huomioon ottaen.

      • Anonyymi

        80 h käyntivara ei ole kovin suuri tai ihmeelinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        80 h käyntivara ei ole kovin suuri tai ihmeelinen.

        Kaikkea voi aina vähätellä mutta kyllä se mekaanisessa koneistossa on huippuluokkaa. Kun ottaa huomioon käyntitaajuus joka on 36000 vph. Esimerkiksi legendaarinen El Primero käyttää samaa käyntitaajuutta mutta reservi on vain 50-tuntia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikkea voi aina vähätellä mutta kyllä se mekaanisessa koneistossa on huippuluokkaa. Kun ottaa huomioon käyntitaajuus joka on 36000 vph. Esimerkiksi legendaarinen El Primero käyttää samaa käyntitaajuutta mutta reservi on vain 50-tuntia.

        Onhan näitä 7-10 vrk:n automaattaja ja manuaaleja vaikka kuinka.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan näitä 7-10 vrk:n automaattaja ja manuaaleja vaikka kuinka.

        Mainitse toki yksikin semmoinen niin palataan asiaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mainitse toki yksikin semmoinen niin palataan asiaan.

        IWC, Oris jne.. ei tosin 36000taajuudella, mutta sillä ei ole merkitystä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        IWC, Oris jne.. ei tosin 36000taajuudella, mutta sillä ei ole merkitystä.

        Parhaimmillaan IWC tarjoaa tosiaan seitsemää päivää mutta lyöntitaajuus on Breitlingin luokkaa. Hyvä suoritus mutta kyllä iskuilla on väliä kun puhutaan käyntitarkkuudesta. Kominkertainen uuh! huuto Grand Seikolle! uuh! uuh! uuh!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Parhaimmillaan IWC tarjoaa tosiaan seitsemää päivää mutta lyöntitaajuus on Breitlingin luokkaa. Hyvä suoritus mutta kyllä iskuilla on väliä kun puhutaan käyntitarkkuudesta. Kominkertainen uuh! huuto Grand Seikolle! uuh! uuh! uuh!

        Ei ole käyntitaajuudella mitään merkitystä tarkkuuden kanssa, huhuu!


    • Anonyymi

      Brequet:llä on automaatti koneisto joka käy 10Hz taajuudessa.

    • Anonyymi

      Hyviä vastauksia. Pittääpä tuota. Täytyykin tutustua vähän tarkemmin noihin tiettyihin sveitsiläisiin vielä. Lopulta valinta tehdään kuitenkin tunteella ei tiedolla.

    • Anonyymi

      Eihän tuossa ollut enää vaihtoehtoja kun näin kuvan Grand Seiko Elegance GMT SBGM221- kellosta. Se oli menoa silloin! Ennenkin olin himoinnut gmt- kelloa, mutta noin näyttävää ennen ollut nähnytkään. Muuta kuin kello tilaukseen.

      Kun kello sitten saapui myyjäliikkeeseen kellon luovutti tuo maanmainio GS- asiantuntijana meritoitunut ”akateemikko”. Ensin tapasin tosin toisen suosikkimyyjättären, jonka tapasin myös unissani, jossa silloin yhdessä käyskentelimme meren rannalla auvoisissa tunnelmissa. Palatakseni Japanin historian asiantuntijaan, myös kelloseppään, sain taas ilmaista expressoa nauttiessani erinomaisen luennon GS- kelloista ja Japanin historiasta. On ihmisiä jotka ovat sydämeltään sivistyneitä ja joiden rauhallinen ulostulo suo kuulijalleen matkan, sanoisinko peräti, korkeammalle tasolle. Kuin ulkomailla kävisi. Toki tiesin että hänenkin aikansa on sangen rajoittunutta, mutta käytin aikaansa nytkin ”koko rahan edestä” oppiakseni kaiken sen mikä suinkin tuohon hetkeen on puristettavissa.

      Lopulta hän katsoi jaarittelun riittävän ja kävimme ym. kellon kimppuun. Sanojensa mukaan Seikon kotelo oli koskematon ja sain itse omilla pikku kätösilläni ottaa tehtaalta saapuneen kellon esiin. Jos mahdollista, ja onhan se, kello näyttää luonnontilassa vielä upeammalta kuin kuvissa. Se on hyvin japanilainen olemukseltaan. Kohtalaisen pienikokoinen, ja viimeistelyltään pikkutarkan hienostunut, sekä kirsikkana kakussa kuoren Zaratsu- kiillotus. Sana joka tulee kiillotuskoneen saksalaisen valmistajan Sallaz- mukaan. Asiantuntijamme kertoman mukaan kone oli 1950- luvulla saksalaissveitsiläistä alkuperää. Nykyäänkin vastaavanlaiset koneet ovat Grand Seikon käytössä tuolla Suwajärven rannalla Naganon piirikunnassa. Nyt japanilaisvalmisteisina. Kolme vuotta harjoitetaan koneenkäyttäjää ennen kuin hän on valmis zaratsukiillottaja. Lopputulos on vertaansa vailla. Indeksit, osoittimet ja logo ovat myöskin monasti kirkastettuja ja saavat kellotaulun elämään eri sävyissä katselukulmasta riippuen. Olenkin antanut kellolleni nimeksi ”elävä tynnyri” sen sivulta katsoen tynnyrimäisen muodon vuoksi. Joku voisi pitää sitä ympärysmittaan nähden liian paksuna. Minusta se on juuri hyvä ja erittäin ranteeseen sopiva. Ranteessa se on huomaamattoman kevyt ja mukava. Vaihdatin krokodiilinahkaisen rannekkeen, sileään punaruskeaan Hirsch- rannekkeeseen, joka sopii kellon sävyyn kuin nenä päähän.

      Kellon kaliiperi on 9S66, mekaaninen koneisto, jonka käyntitaajuus on 28800. Asioitten tuntijamme mukaan noin kahdeksan kierrosta kruunusta herättää kellon henkiin niin että se ei enää seisahdu, jos pitää kelloa päivittäin ranteessa edes kolme tuntia. Hän teki herätyksen (olikin jo herännyt) ja asensi kellon sekunnilleen oikeaan aikaan. Gmt osoittamaan kotimaan aikaa. Vaikuttaa lupaavalta. Vuorokauden jälkeen kello on jätättynyt neljä sekuntia. Hyvä tulos. Luulen että muutamalla kruunun kierroksella saisin kiihtymistä tapahtumaan, mutta sitä en nyt tee. Katson onko tosiaankin niin että GS ei enää pysähdy kun nyt on alkuun päässyt.

      • Anonyymi

        Hieno kello, onnea!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hieno kello, onnea!

        Kiitos kiitos, joskus onnistuu onnistumaan.


    • Anonyymi

      Jo kymmenen päivää Grand Seikoa takana ja olen ällikällä lyöty. Voitteko kuvitella että mekaaninen automaattikello raksuttaa päivästä toiseen vailla vetelyä. Olkoonkin että olen pitänyt sitä vähemmän ranteessa kuin noita sveitsiläisiä Radoa tai Breitlingia pidin koskaan. Silloin kun yritin saada nuo liike-energialla toimimaan. Siitäkin huolimatta Rado ei koskaan raksuttanut yhdeksää päivää enempää vetämäti, Breitling ei sitäkään. Onko tässä nyt vallan sanottava että Japani pani Sveitsiä 6-0? Kyllä vain ja mitä ilmeisimmin. Näyttää nimittäin siltä että GS ei aio seisahtua enää koskaan.

      Herkkää on ja vaikuttavaa sekä uskomattoman hiljaista. Heitto vuorokautta kohden laskettuna on -5 sekuntia. Erittäin hyvä, ja oikein mukana tulleen totistuksen kaltainen. Siellä sanotaan muun muassa: ”speed variation between horizontal and vertical positions +8 to -6 (per day)”Kyllä rajoissa pysytään. Olen sangen otettu. Jos olisin tämänkin tiennyt en olisi koskaan sekaantunut noihin sveitsiläisiin.

      Seuraavaksi panen kellon aikaan ja annan muutaman kierroksen kruunysta vetelemällä. Kenties se hiukan yllyttää koneistoa.

      • Anonyymi

        Kuten sinulle on kerrottu, automaattikelloa tulee pitää ranteessa riittävästi. Se tarkoittaa käytännössä valveilla oloaikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuten sinulle on kerrottu, automaattikelloa tulee pitää ranteessa riittävästi. Se tarkoittaa käytännössä valveilla oloaikaa.

        Jaa, kas kummaa kun sekään ei riittänyt sveitsiläisten kohdalla, toisin on GS, sille riittää vain noin kolme tuntia vuorokaudessa ranteessa. Niillä keinoin pysyy elossa. Nyt voit sitten kertoa syyn sille miksi noin on asiain laita?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaa, kas kummaa kun sekään ei riittänyt sveitsiläisten kohdalla, toisin on GS, sille riittää vain noin kolme tuntia vuorokaudessa ranteessa. Niillä keinoin pysyy elossa. Nyt voit sitten kertoa syyn sille miksi noin on asiain laita?

        Tutki eri kellojen ja koneistojen kohdalla kuinka paljon kierroksia vuorokaudessa tarvitaan ja lataako roottori vain yhteen suuntaan vai molempiin suuntiin. Listauksia löytyy netistä mm. eri kellon pyörittäjien sivuilta mm. Orbita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tutki eri kellojen ja koneistojen kohdalla kuinka paljon kierroksia vuorokaudessa tarvitaan ja lataako roottori vain yhteen suuntaan vai molempiin suuntiin. Listauksia löytyy netistä mm. eri kellon pyörittäjien sivuilta mm. Orbita.

        ”Ai ai aijjajjaa käsi rennosti heilahtaa, polvet notkahtaa, liike tää on ikuisesti jatkuvaa..” Jotenkin noin Pave Maijanen runoili joskus. Joten mitäs sillä on merkitystä mihin suuntaan vetopaino jousta virittää? Se mikä menee ylös tulee myös alas. Liikkeitä on vuorokaudessa riittävästi ja golfareille ei automaattikoneistoa suositella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Ai ai aijjajjaa käsi rennosti heilahtaa, polvet notkahtaa, liike tää on ikuisesti jatkuvaa..” Jotenkin noin Pave Maijanen runoili joskus. Joten mitäs sillä on merkitystä mihin suuntaan vetopaino jousta virittää? Se mikä menee ylös tulee myös alas. Liikkeitä on vuorokaudessa riittävästi ja golfareille ei automaattikoneistoa suositella.

        Lataus on tehokkaampaa kun se tapahtuu molempiin suuntiin, ei kai sitä muuten käytettäisi ja olisi valtatyyli. Fysiikanlaki sen vahvistaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lataus on tehokkaampaa kun se tapahtuu molempiin suuntiin, ei kai sitä muuten käytettäisi ja olisi valtatyyli. Fysiikanlaki sen vahvistaa.

        Niinpä kyllä, mutta siitäkin huolimatta kellon pitäisi ”latautua” päivän mittaan vetopainon tyylistä riippumatta, mutta ei kun ei, se siitä sitten. Japanilaista lukuunottamatta, se kun näyttää toimivan niin kuin pitääkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä kyllä, mutta siitäkin huolimatta kellon pitäisi ”latautua” päivän mittaan vetopainon tyylistä riippumatta, mutta ei kun ei, se siitä sitten. Japanilaista lukuunottamatta, se kun näyttää toimivan niin kuin pitääkin.

        Jos ihminen liikkuu edes jonkin verran, niin tuota ongelmaa ei ole missään nykyisessä kellossa, pitää olla melko kuollut ja käsi paikoillaan koko päivän jos noin käy, tai kellossa on vikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ihminen liikkuu edes jonkin verran, niin tuota ongelmaa ei ole missään nykyisessä kellossa, pitää olla melko kuollut ja käsi paikoillaan koko päivän jos noin käy, tai kellossa on vikaa.

        Ok, tätä on nyt jankutettu jo aivan tarpeeksi. Olettamus ei kuitenkaan pidä lainkaan paikkaansa. Kuten olen kirjoittanut, ja tosi asia on, että Rado ja varsinkaan Breitling nakuttanut menemään silkalla liike-energialla kovinkaan pitkään. Se että kummatkin olisi jotenkin viallisia on todennäköisesti melko epätodennäköistä. Sen sijaan tämä Grand Seiko, siinä vasta mekaaninen automaattikello. Kävi ensimmäiset kymmenen päivää, silkalla kuuden kruununkierroksen alkuvauhdeilla. Eilen asensin oikeaan aikaan ja kiersin kruunusta kuusi kierrosta saadakseni vähän vauhtia käyntiin. Kuis kävikään? Ensimmäinen vuorokausi takana ja tulos +-0 sekuntia. Toisin sanoen sekunnilleen oikeassa ajassa edelleen.

        Mitä tässä voi muuta kiekaista kuin kolminkertainen uuh! huuto Grand Seikolle! Yy kaa koli neli; uuh uuh uuh!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ok, tätä on nyt jankutettu jo aivan tarpeeksi. Olettamus ei kuitenkaan pidä lainkaan paikkaansa. Kuten olen kirjoittanut, ja tosi asia on, että Rado ja varsinkaan Breitling nakuttanut menemään silkalla liike-energialla kovinkaan pitkään. Se että kummatkin olisi jotenkin viallisia on todennäköisesti melko epätodennäköistä. Sen sijaan tämä Grand Seiko, siinä vasta mekaaninen automaattikello. Kävi ensimmäiset kymmenen päivää, silkalla kuuden kruununkierroksen alkuvauhdeilla. Eilen asensin oikeaan aikaan ja kiersin kruunusta kuusi kierrosta saadakseni vähän vauhtia käyntiin. Kuis kävikään? Ensimmäinen vuorokausi takana ja tulos -0 sekuntia. Toisin sanoen sekunnilleen oikeassa ajassa edelleen.

        Mitä tässä voi muuta kiekaista kuin kolminkertainen uuh! huuto Grand Seikolle! Yy kaa koli neli; uuh uuh uuh!

        Kuten on puhuttu, niin automaattikelloa pitää käyttää ja silloin ne käy ja kuukkuu luvatun power reserven verran. Ei niitä ole tarkoitus käsin vedellä kuin käytyämättömyyden jälkeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuten on puhuttu, niin automaattikelloa pitää käyttää ja silloin ne käy ja kuukkuu luvatun power reserven verran. Ei niitä ole tarkoitus käsin vedellä kuin käytyämättömyyden jälkeen.

        Todetaan mitä todetaan, ei mikään auta jos luetun ymmärtämisen kohdalla sijaitsee musta aukko johon kaikki tutkittu tieto katoaa. Jäljelle jää ainoastaan oikeassa olemisen pakko joka ei perustu kuin muualta kuultuun muka-tietoon. Jos luulet mitä luulet ja haluat sanoa ehdottomasti viimeisen, olkoonkin väärän, sanan, niin siitä vaan. Kuin yrittäisi selittää jotta 2 ynnä kaksi on neljä, mutta vastaanottajan mielestä se on kolme, niin mitä enää voi sanoa? Ei mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Todetaan mitä todetaan, ei mikään auta jos luetun ymmärtämisen kohdalla sijaitsee musta aukko johon kaikki tutkittu tieto katoaa. Jäljelle jää ainoastaan oikeassa olemisen pakko joka ei perustu kuin muualta kuultuun muka-tietoon. Jos luulet mitä luulet ja haluat sanoa ehdottomasti viimeisen, olkoonkin väärän, sanan, niin siitä vaan. Kuin yrittäisi selittää jotta 2 ynnä kaksi on neljä, mutta vastaanottajan mielestä se on kolme, niin mitä enää voi sanoa? Ei mitään.

        Taitaa se aukko olla sinun outojen tapojesi ja "testien" sekoilun suhteen.
        Yritän vain auttaa sinua ymmärtämään automaattikellon toimintaa ja oikeaa käyttöä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taitaa se aukko olla sinun outojen tapojesi ja "testien" sekoilun suhteen.
        Yritän vain auttaa sinua ymmärtämään automaattikellon toimintaa ja oikeaa käyttöä.

        Miten ystävällistä! Olen aivan otettu..


    • Anonyymi

      Viisi vuorokautta sitten kiihdytin käyntiä kuudella kierroksella. Sen jälkeen tarkkuus on pysynyt vakiona silkalla liike-energialla. GS käy nyt jatkuvasti sekunnilleen oikein päivästä päivään. Tämä on käsittämätöntä tarkkuutta mekaanisen kellon kyseessä ollen. Lisää uuh! huutoja..

      • Anonyymi

        Ei käsin vetäminen kiihdytä käyntiä.
        Automaatti kello toimii automaattisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei käsin vetäminen kiihdytä käyntiä.
        Automaatti kello toimii automaattisesti.

        Tietysti kiihdyttää, sanotaanhan Grand Seikon ohjekirjasessakin seuraavaa: ”even if your watch is self-winding, when the accuracy is not stable, turn the crown to wind the mainspring further.”


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietysti kiihdyttää, sanotaanhan Grand Seikon ohjekirjasessakin seuraavaa: ”even if your watch is self-winding, when the accuracy is not stable, turn the crown to wind the mainspring further.”

        Pitäisi tuokin teksti ymmärtää oikein. Vedon pitää olla ihan lopuillaan ja vasta sitten se voi vaikuttaa käyntitarkkuuteen. Me normaalit kellonkäyttäjät pidämme kelloa ranteessa ja otamme yöksi pois, eikä kello koskaan pysähdy tai käynti muutu oleellisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitäisi tuokin teksti ymmärtää oikein. Vedon pitää olla ihan lopuillaan ja vasta sitten se voi vaikuttaa käyntitarkkuuteen. Me normaalit kellonkäyttäjät pidämme kelloa ranteessa ja otamme yöksi pois, eikä kello koskaan pysähdy tai käynti muutu oleellisesti.

        Koska sensori sensuroi kriittisiä vastauksia vastaan vastineeseesi että kylläpäs oletkin jälleen oikeassa!


    • Itse en koskaan vedä automaattikelloa, ellen sitten ole valmistelemassa sitä TimeGrapheriin, mistä ei saa järkeviä tuloksia, ellei kello ole ainakin lähes täyteen vedetty.

      Eräänlaisena loppumattoman saagan välikaneettina saanen ilmoittaa, että itselläni on myös kaksi mekaanista automaattikelloa, joissa ei edes ole käsin vedon vetämisen mahdollisuutta.

      En ole koskaan käyttänyt kumpaakaan siten, että se ei olisi ranteessa öisin, mutta joka tapauksessa kumpikaan ei sammuile kesken kaiken, vaikka kummatkin ovat kymmeniä vuosia vanhoja, 70 – 80-luvulta, tosin äskettäin huollettuja.

      En itse usko heiluvani öisin nukkuessani ainakaan kovinkaan paljoa. 🤔

      • Anonyymi

        Juuri näin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri näin.

        Juu, näinhän se onkin


    • Anonyymi

      Suomi on tunnetusti yhden totuuden maa. Edes koeteltu ja oikea kokemusperäinen tieto ei riitä todisteeksi kun vastapuoli jankuttaa omaa ”totuuttaan” tarpeeksi tarmokkaasti. Silloin jankutustieto muuttuu ainoaksi oikeaksi totuudeksi ja muutieto sensuroidaan. Kovin tuttua kautta Suomen historian.

      • Anonyymi

        Mekaanisessa laitteessa on vain yksi ja oikea käyttötapa johon se on suunniteltu, muut tavat on aina jollain tapaa väärin tai turhaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mekaanisessa laitteessa on vain yksi ja oikea käyttötapa johon se on suunniteltu, muut tavat on aina jollain tapaa väärin tai turhaa.

        Kuka tässäkin ketjussa on jatkuvasti jankuttanut ”oikeasta käyttötavasta?” En minä ainakaan, kenties sinä, mutta jos käyttää mekaanista rannekelloa ranteessa suurinpiirtein aamusta iltaan ja tulos on semmoinen että kaksi pysähtyy jossain vaiheessa joka tapauksessa, mutta yksi jatkaa menoaan vähemmälläkin käytöllä, niin mikä siinä on epäselvää? Kun taas tämä yksi, nimeltä mainitsematon, käy kyllä mutta jätättää, niin sen ehkäisemiseksi annan kyydit kruunusta, niin sehän ryhtyykin käymään täysin oikein, niin mikä meni väärin?

        Näemmä kaikki. Ei ei, ei saa vetää tai jos vetää kelloa kruunusta niin ihan väärään aikaan vetelee, ja jos joku kello pysähtyy yöllä tykkänään, tai peräti ranteessa, niin väärin on käytetty kelloa silloin. Typerää saivartelua semmoinen on, eikä perustu tosiasioihin lainkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuka tässäkin ketjussa on jatkuvasti jankuttanut ”oikeasta käyttötavasta?” En minä ainakaan, kenties sinä, mutta jos käyttää mekaanista rannekelloa ranteessa suurinpiirtein aamusta iltaan ja tulos on semmoinen että kaksi pysähtyy jossain vaiheessa joka tapauksessa, mutta yksi jatkaa menoaan vähemmälläkin käytöllä, niin mikä siinä on epäselvää? Kun taas tämä yksi, nimeltä mainitsematon, käy kyllä mutta jätättää, niin sen ehkäisemiseksi annan kyydit kruunusta, niin sehän ryhtyykin käymään täysin oikein, niin mikä meni väärin?

        Näemmä kaikki. Ei ei, ei saa vetää tai jos vetää kelloa kruunusta niin ihan väärään aikaan vetelee, ja jos joku kello pysähtyy yöllä tykkänään, tai peräti ranteessa, niin väärin on käytetty kelloa silloin. Typerää saivartelua semmoinen on, eikä perustu tosiasioihin lainkaan.

        Ne kaksi kelloa on rikki tai vähintään huoltoa vailla tai sinun kätesi ei saa normaalia liikettä mitä kaikilla normaalisti toimivilla ihmisillä on. Automaattikellojen käyntireservi on yleensä minimissään 38 tuntia, eli sen pitäisi käydä pöydällä käydä tuon aikaa jos kello on ollut ranteessa aamusta iltaan, sillä silloin vetojousi on normaalisti liikkuvalla ihmisellä täysi.
        Saatahan sinä vetää kelloasi vaikka vuorokaudet ympäriinsä, vaikka se on kovin tyhmää ja turhaa jos toimisit kuin normaali ihminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ne kaksi kelloa on rikki tai vähintään huoltoa vailla tai sinun kätesi ei saa normaalia liikettä mitä kaikilla normaalisti toimivilla ihmisillä on. Automaattikellojen käyntireservi on yleensä minimissään 38 tuntia, eli sen pitäisi käydä pöydällä käydä tuon aikaa jos kello on ollut ranteessa aamusta iltaan, sillä silloin vetojousi on normaalisti liikkuvalla ihmisellä täysi.
        Saatahan sinä vetää kelloasi vaikka vuorokaudet ympäriinsä, vaikka se on kovin tyhmää ja turhaa jos toimisit kuin normaali ihminen.

        Kenties olen normaalimpi kuin sinä ja uskonpa vieläpä Kristukseen Jeesukseen, joka tieysti riepoo saatananpalvelijoita. Mutta oletko tullut ajatelleeksi että ne kaksi on vain huonosti öljytty, tai vain maanneet myyjän vitriinissä vetämätönnä vuosia, jolloin päässyt pikeentymään. Oikeastaan ne eivät enää edes kiinnosta minua, olivatpa vain vikaostoksia. Heti olisi pitänyt hankkia tehdastuoreslieves Grand Seiko. Hanki nyt kaksi sveitsiläistä yhden hinnalla. Ei, en myy niitä, onhan niitä kaunis katsella noin vajavaiskäyntisinäkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kenties olen normaalimpi kuin sinä ja uskonpa vieläpä Kristukseen Jeesukseen, joka tieysti riepoo saatananpalvelijoita. Mutta oletko tullut ajatelleeksi että ne kaksi on vain huonosti öljytty, tai vain maanneet myyjän vitriinissä vetämätönnä vuosia, jolloin päässyt pikeentymään. Oikeastaan ne eivät enää edes kiinnosta minua, olivatpa vain vikaostoksia. Heti olisi pitänyt hankkia tehdastuoreslieves Grand Seiko. Hanki nyt kaksi sveitsiläistä yhden hinnalla. Ei, en myy niitä, onhan niitä kaunis katsella noin vajavaiskäyntisinäkin.

        Älä jaksa noita noita surkeita juttujasi. Jos kello ei käy uutena kunnolla tai ei käy luvattua käyntivaraa lähellekään, niin kello viedään silloin takuuaikana tarkastukseen ja korjaukseen jos on tarpeen. Näin toimii normaali ihminen.
        En oikein ymmärrä miten usko liittyy siihen onko ihminen normaali, min en tosin usko tuohon Jesseen joka on tarinana jo niin vääristynyttä historiaa ja isoa valhetta jolla ollaan hallittu kansoja pelon kautta ja aloitettu sotia ja vallattu maita. Mutta kelloista sentään tiedän kohtuullisen paljon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä jaksa noita noita surkeita juttujasi. Jos kello ei käy uutena kunnolla tai ei käy luvattua käyntivaraa lähellekään, niin kello viedään silloin takuuaikana tarkastukseen ja korjaukseen jos on tarpeen. Näin toimii normaali ihminen.
        En oikein ymmärrä miten usko liittyy siihen onko ihminen normaali, min en tosin usko tuohon Jesseen joka on tarinana jo niin vääristynyttä historiaa ja isoa valhetta jolla ollaan hallittu kansoja pelon kautta ja aloitettu sotia ja vallattu maita. Mutta kelloista sentään tiedän kohtuullisen paljon.

        Olet tietenkin väärässä mitä tulee Herraan Jeesukseen. Huomaan että olet saatanan kahleissa ja valheitten verkoissa. Mitä taas näihin mekaanisiin automaattikelloihin tulee niin en enää viitsi viedä enkä tuoda vapaasti tuontisatamassa. Breitling kävi tiiveystestissä ja käynnintarkastuksessa. Sille käynnille pitemmän päälle mitään erikoista tapahtunut. Joten olkoon minun puolestani. Jos Herra suo ja elän pitänee viedä se joskus kymmenen vuoden päästä perushuoltoon. Radolle en tee mitään, mutta Grand Seiko, siinä vasta automaattinen mekaaninen kello. Monesko päivä onkaan menossa ja edelleen käy täysin ajassa, noin niinkuin itsestään vaan.


    • Anonyymi

      Kuudestoista yö kun saapui Grand Seiko seisahtui. Tuosta vaan. Voinemme näin ollen sanoa että mikään ei käy ikuisesti silloin kun puhutaan automaattisista mekaanisista kelloista. Tosin kuusitoista tai viisitoista vuorokautta on hyvä saavutus. Silloin viimeksi asetettuani ja vedettyäni kelloa, kruunusta vääntämällä noin kuusi kierrosta, kävi kello ensin merkillisellä tavalla. Jätätti parissa vuorokaudessa kymmenen sekuntia. Oletin sen johtuvan siitä, että olin räpeltänyt magneettinauhojen kanssa kello ranteessa. Olkoonkin että hiusjousena toimii hyvin magneettisuutta sietävä ”Spron 610”-hiusjousi. Älistyttävästi hän ryhtyikin sittemmin korjaamaan tilannetta niin, että parin vuorakauden rupeaman jälkeen jätättämistä ollut kuin viisi sekuntia. Kaiken kaikkiaan, jos lasketaan viidentoista päivän rupeaman mukaan, jätättämistä ollut kuin sekunti per vuorokausi. Ällistyttävän kova saavutus.

      Mitä siis sanomme? On valhetta ja vikatietoa väittää että mikään mekaaninen itsekelautuva kello toimisi vain itseään kelaamalla. Semmoista ole olemassakaan. Vääjäämättömät ja tarkat kenttätestini osoittavat sen vastaansanomattomasti. Eräskin väittää että hänen mekaanisessa ole edes nuppia josta väännellä. Kaikkea sitä kuuleekin! Mitä taas tulee maaotteluun Japani vs Sveitsi, Japani näyttää olevan parempi kaikilla osa-alueilla, lukuunottamatta ravisteluherätystä vääjämättömän seisahtumisen jälkeen. Siinä Radon Powermatic 80 käynnistyy herkimmin. Grand Seiko tavoittelee vuodesta 2017- lähtien sijoittumista viiden eniten myydyimmän arvokellomerkin joukkoon hintaluokassa 5K-10K. Edellytykset ovat totisesti olemassa! Tiedä vaikka näin olisikin jo nyt. Nyt tietenkin kohta taas vedän Grand Seikon 9S66- koneiston täyteen käyntiin, vain pannakseni sen unosille koreaan laatikkoonsa, ja ryhdyn vaihteeksi leikkimään Breitlingin kanssa.

      • Anonyymi

        Olet kyllä ihan poika.


    • Anonyymi

      Tämä Breitling Superocean on kyllä ”hauska” kello. Eilen aamulla vedin sen käyntiin ja kävelin sen kanssa monta tuntia ja vasiten vielä käsiä rytmikkäästi heilutellen, ja lopun päivää pidin ranteessa muuten vain. Eikös tuo käynyt vielä aamullakin kun otin sen ranteeseeni? Kyllä vain, mutta kun otin ja ajattelin antaa vauhdit reippailla käden liikkeillä, se seisaihtuikin tykkänään. Panin aikaan ja vetelin kolmisen kierrosta kruunusta kiertämällä. Olen melko varma että syyllinen on kuin onkin kaliiberi 17 (ETA 2824-2) joka nyt vaan on vähän tuollainen. Olen joskus lukenut, että samankaltaisia kokemuksia löytyy toisiltakin muualta maailmasta. Täytynee tottua siihen että tätä mallia on vedettävä joka ilta muutama kierros jos aikoo pitää sen hatkuvasti käynnissä. Kyllä, juuri niin aion tehdäkin.

    • Anonyymi

      Tutustuin vähän tarkemmin tuohon Breitlingin kaliperi seitsemääntoista. Ajatella että eräitten asoista jotain tietävien mukaan se ei edustakaan Etan 2824-2 koneistoa vaan sorretun voimana jyllääkin Sellita SW200-1. Tämä on mullustava uutinen. Olen järkyttynyt ja vapisen. Tosiasiassa se on yhdentekevää. Onhan Sellita Etan klooni, ja aivan hyvälaatuinen sellainen. Kelloni onkin oikein COSC. Mitä tämä oikein tarkoittaa? Ei yhtään mitään. Kokemus on osoittanut että asia on yhdentekevä. Tämäkin COSC laukkaa noin kahdeksan sekunnin vuorokausitahtia. Sopii kylläkin väljiin määrittelyihin. Grand Seikolla on paljon kovemmat tavoitteet ja spesifikaatiot ja ne jopa pysyy ja paranoo. Olen kuullut on kaupunki tuolla, olen kuullut että Breitlingissani olisi heti avatun takakuoren alka vipu. Sitä voi kääntää (nyt itkua/nyt naurua) niin että käynti maltillistuu. Täytynee joskys käydä vipuhuollossa. Muuten Breitling käy niin kuin ennenkin. Aamulla tiedä iltaa kiittää. Paitsi jos vetelee kruunusta noin neljä kierrosta vauhtia. Sama toimenpide heti iltasella sella.

      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eta tai Sellita, aivan sama.
        https://calibercorner.com/breitling-caliber-b17/
        Riippuu viimeistely tasosta mitä he käyttävät. Säätämällä saa tarkemmaksi, kunhan lopetat sen kikkailun ja käytät kelloa ranteessa.

        Mikä on kikka sen? Se kun varoo pikkasen. Käytetty ja ranteeseen köytetty. Eräitten kanssa täytyy kikkailla jotta pysyisivät käynnissä, eräitten kanssa taas ei. Eroja on kuin..virvoitusjuomissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä on kikka sen? Se kun varoo pikkasen. Käytetty ja ranteeseen köytetty. Eräitten kanssa täytyy kikkailla jotta pysyisivät käynnissä, eräitten kanssa taas ei. Eroja on kuin..virvoitusjuomissa.

        Sä sit jaksat inttää selviä asioita. Liiku edes hieman, niin kyllä kellot käy ilman ruuvaamista, ellei ole lähes liikkumaton kellokäsi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sä sit jaksat inttää selviä asioita. Liiku edes hieman, niin kyllä kellot käy ilman ruuvaamista, ellei ole lähes liikkumaton kellokäsi.

        Vääjäämättömin todistein olen todistanut kelloista ja niiden eroavaisuuksista. Kaikkia kolmea on kohdeltu samoin. Grand Seiko on hyvä, toimiva ja tarkka, Rado toiseksi toimivin, ja peränpitäjä kaikissa suhteissa on Breitling. Breitling on myös salaneuvoisin. Kukaan ei tiedä esimerkiksi mitä kaliperi 17 on oikeasti syönyt. Vahvoja ja varmistamattomia tietoja liikkuu, puoleen jos toiseen. En ole pahoillani ollenkaan siitä että kerron tässä viestiketjussa totuuden. Jos se jonkun mielestä halventaa omistamansa kellon mainetta niin olkoon sitten niin. Perusteeton hypetys jonkun kellomerkin ympärillä on vastenmielisintä mitä tiedän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vääjäämättömin todistein olen todistanut kelloista ja niiden eroavaisuuksista. Kaikkia kolmea on kohdeltu samoin. Grand Seiko on hyvä, toimiva ja tarkka, Rado toiseksi toimivin, ja peränpitäjä kaikissa suhteissa on Breitling. Breitling on myös salaneuvoisin. Kukaan ei tiedä esimerkiksi mitä kaliperi 17 on oikeasti syönyt. Vahvoja ja varmistamattomia tietoja liikkuu, puoleen jos toiseen. En ole pahoillani ollenkaan siitä että kerron tässä viestiketjussa totuuden. Jos se jonkun mielestä halventaa omistamansa kellon mainetta niin olkoon sitten niin. Perusteeton hypetys jonkun kellomerkin ympärillä on vastenmielisintä mitä tiedän.

        Veikkaan, että Breiku on hieman modannut tuota peruskoneistoa mikä lienee onkin, silläei ole merkitystä. Nuo Etan ja Sellitan koneistot toimivat joka tapauksessa hyvin ja niitä käytetään paljon laatumerkkien yhteydessä. Vie se Breikku vihdoin huoltoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Veikkaan, että Breiku on hieman modannut tuota peruskoneistoa mikä lienee onkin, silläei ole merkitystä. Nuo Etan ja Sellitan koneistot toimivat joka tapauksessa hyvin ja niitä käytetään paljon laatumerkkien yhteydessä. Vie se Breikku vihdoin huoltoon.

        On siinä sekin hyvä puoli että peruskoneiston korjaa kuka tahansa kyläseppä, kellosepän koulutuksen saanut. Ei tarvitse välttämättä kiikuttaa liikkeseen josta sen hankki. Tietysti takuuaika pitää käyttää hyväksi.


    • Anonyymi

      Breitling pannaaan levolle ja mietin pitäisikö se jällleen kiikuttaa huoltoon. Niin epävakaista sen käynti on. Sen sijaan otin Radon käyttöön ja lueskelin lisää Eta CO7-611 koneistosta. Erikoista on se, että CO7-611 sisältää metallista valmistetun ankkurin ja käyntitattaan. Tai ei se ole erikoista, mutta se on että CO7-111 on korvannut samat muovilla. Muovia kellon sisuksissa! Tosinkin sittenkin CO7-111 valmistus on kuulemma lopetettu.

      Nyt tarkkaillaan taas miten Rado kulkee! Tämä on erittäin jännittävää!

      • Anonyymi

        Vai ankkuri ja käyntiratas muovia, olet ehkä ymmärtänyt jotain väärin?😂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vai ankkuri ja käyntiratas muovia, olet ehkä ymmärtänyt jotain väärin?😂

        Olet aivan oikeassa. Ne ovatkin synteettistä materiaalia. Kuulostaako hienommalta? Helpotti varmaan olotilaasi ettei nyt sentään tarvitse ihan kyyneleet silmissä nauraa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet aivan oikeassa. Ne ovatkin synteettistä materiaalia. Kuulostaako hienommalta? Helpotti varmaan olotilaasi ettei nyt sentään tarvitse ihan kyyneleet silmissä nauraa.

        Nykyään käytetään monia eksoottisiakin materiaaleja koneistoissa myös high-end koneistoissa. Ei ne osat kuitenkaan mitään ämpärimuovia ole. Eta on käyttänyt "muovia" 80-luvullakin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyään käytetään monia eksoottisiakin materiaaleja koneistoissa myös high-end koneistoissa. Ei ne osat kuitenkaan mitään ämpärimuovia ole. Eta on käyttänyt "muovia" 80-luvullakin

        Näin on, mutta muovi on muovia, aivan niin kuin esim alumiini alumiinia, riippumatta sen laadusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin on, mutta muovi on muovia, aivan niin kuin esim alumiini alumiinia, riippumatta sen laadusta.

        Jos halua jälleen tuostakin jänkätä, niin ole hyvä vaan. On niissä muoveista melkoisia eroja ja ominaisuuksia ja kestävämpiä kuin teräs ja päinvastoin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos halua jälleen tuostakin jänkätä, niin ole hyvä vaan. On niissä muoveista melkoisia eroja ja ominaisuuksia ja kestävämpiä kuin teräs ja päinvastoin.

        No ei ole. Siitä osoituksena sekin, että kun CO7-111 huollettiin piti mämä muoviosat vaihtaa joka kerta uusiin vastaaviin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ei ole. Siitä osoituksena sekin, että kun CO7-111 huollettiin piti mämä muoviosat vaihtaa joka kerta uusiin vastaaviin.

        Eri koneistojen huolto-ohjelmiin kuuluu tiettyjen osien vaihto, oli ne kuluneet tai ei. Siis virallisissa ja valtuutetuissa huolloissa.


    • Anonyymi

      Ei Radosta sen enempää mutta Grand Seiko on mielenkiintoinen kello. Ensiyrittämällä kulkikin 19-vuorokautta vailla vetelyä. Nyt kun otin sen jälleen käytäntöön ei käynytkään kolmella vedolla kuin pari vuorokautta. Lisäksi jätätti ankarasti. Nyt olenkin ymmärtänyt kellon luonteen. Sitä on vain vedeltävä rohkeasti jopa kahdeksan kierrosta vuorokaudessa. Sehän ei siitä pelvästy, vaan ryhtyykin käymään aikaa oikeaa. Toisin on sveitsiläisten laita. Ne on ikään kuin yliviritetty ja vetely kiihottaa niitä entisestään ja laukkaamaan ylenmäärin. Itse pidän tästä lähtökohtaisesti jätättävästä Grand Seikosta. Hää kun oikein tykkää vetelystä ja vetelyn ansiosta käykin alinomaa aikaa oikeaa. Mitäs siihen sanotte ”kollinaattorit” ja muutkin palstaääliöt?

      Lisäksi täällä on eräskin väitti, että Sellita SW200-1 on sama kuin ETA 2824-2. Näin ei tietenkään ole asiain laita.

      • Anonyymi

        Edelleenkään automaattikelloa ei tarvitse vetää kuin kerran alkukäyntiin jos sitä pitää ranteessaan ja vaikka ottaisi yöksi pois ranteesta. Toiseksi automaattikellon veto on suurimman osan aikaa täysi, koska vetopaino liikkuu aina kun käsikin liikkuu, eikä käynti juurikaan muutu eri vedon määrän mukaan.
        Sellitan koneistot ovat pääosin kopioita ETAn koneistoista.
        En ole ääliö, vaan tunnen kellon toimintaa ja tekniikka 30 vuoden kokemuksella ja harrastuksen tuomien tietojen ja kokemusten perusteella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edelleenkään automaattikelloa ei tarvitse vetää kuin kerran alkukäyntiin jos sitä pitää ranteessaan ja vaikka ottaisi yöksi pois ranteesta. Toiseksi automaattikellon veto on suurimman osan aikaa täysi, koska vetopaino liikkuu aina kun käsikin liikkuu, eikä käynti juurikaan muutu eri vedon määrän mukaan.
        Sellitan koneistot ovat pääosin kopioita ETAn koneistoista.
        En ole ääliö, vaan tunnen kellon toimintaa ja tekniikka 30 vuoden kokemuksella ja harrastuksen tuomien tietojen ja kokemusten perusteella.

        Todennäköisesti tietosi perustuu yksinomaan netistä omaksumaasi hölynpölyyn ja pömpöösiin. Oma empiirinen tutkimukseni perustuu vankkaan kokemustietoon ja sen perusteella on ilmiselvää että jokainen ns itsevetävä rannekello ei todellisuudessa jaksa pitää itseään elossa vetopainon liikkeillä. Kaikki tarvitsevat vetelyä kruunusta henkensä pitimiksi. Kaikki muu ”tieto” on kelloharrastajien humpuukia. Kellojensa arvottoman nousun vuoksi ylläpidettyä harhaoppia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Todennäköisesti tietosi perustuu yksinomaan netistä omaksumaasi hölynpölyyn ja pömpöösiin. Oma empiirinen tutkimukseni perustuu vankkaan kokemustietoon ja sen perusteella on ilmiselvää että jokainen ns itsevetävä rannekello ei todellisuudessa jaksa pitää itseään elossa vetopainon liikkeillä. Kaikki tarvitsevat vetelyä kruunusta henkensä pitimiksi. Kaikki muu ”tieto” on kelloharrastajien humpuukia. Kellojensa arvottoman nousun vuoksi ylläpidettyä harhaoppia.

        Älä jaksa olla nolopoika. Eikö sulla ole elämää vai miksi sekoilet tuota samaa skeidaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä jaksa olla nolopoika. Eikö sulla ole elämää vai miksi sekoilet tuota samaa skeidaa?

        Totuus on totuus, ja huomaankin että olen astunut herkille liikavarpaillesi. Aleniko lelujesi arvo juuri vai mistä kiikastaa, kun totuus noin satuttaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totuus on totuus, ja huomaankin että olen astunut herkille liikavarpaillesi. Aleniko lelujesi arvo juuri vai mistä kiikastaa, kun totuus noin satuttaa?

        Voi sinua pientä kiusanhenkeä jolla ei touhuissa mitään järkeä. Montako vuotta aiot pyörittää tuota lapsellista ja älytöntä tarinaasi. Hanki oikea harrastus ja elämä, niin helpottaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi sinua pientä kiusanhenkeä jolla ei touhuissa mitään järkeä. Montako vuotta aiot pyörittää tuota lapsellista ja älytöntä tarinaasi. Hanki oikea harrastus ja elämä, niin helpottaa.

        Minulla on monta hyvää harrastusta, esimerkiksi urheilun ja nykyään myös mekaanisten kellojen parissa. Kirjoitan omista kokemuksistani, mutta sinä osoitat suurta typeryyttä mitätöimällä persoonaani jota et tunne ja josta et tiedä yhtään mitään. Tosin suomalaisten keskellä eläessä olen varsin tottunut henkilökohtaisuuksiin meneviin solvauksiin. Asiassa kuin asiassa. Kun argumentit loppuu alkaa nillittäminen.


    • Itse pidän kelloa ranteessa öisinkin, mutta tuumasinpa, että tällä päivämäärällä minä nyt kohta tutumaan mennessäni otankin kelloni pois yöksi testaten koneiston käyntiä ja käyntivaroja nyt ensi vaikka pari viikkoa. Minulla on timegrapheri.

      Toivottakaa kellolleni hyvää yötä ja onnea irti omistajansa ranteesta! 😱

    • Anonyymi

      Kyllä on saatu automaatiosta työlästä.
      Minulla on arkikellot kvartsikoneita, pari vedettävää perintökelloa ja harkinnassa automaatti.

      Luin, että automaatin pysähtyminen ei ole paha asia. Kallista kelloa ei tarvitse pitää arkiaskareissa vain siksi että se pysyisi käynnissä, enkä Breitlingin tai Radon kaltaisia laatukelloja pitäisi kuin siisteissä sisätöissä. Myöskään sellaista kellon kääntelijää, virityslaitetta, lienee turha hankkia. Kello viihtyy ihan hyvin sammuneena. Sen osat eivät myöskään kulu kun se ei ole käynnissä.

      En kyllä myöskään käyttäisi autimaattikelloa vaikka tiskatessa tai halonhakkuussa.

      Nyt jos olisi sellainen hyvin monella komplikaatiolla varustettu miljoonakello joka tietää taivaankappaleiden vaiheeet ja karkausvuodet, niin sen käyttöönotto voi olla työläs prosessi. Mutta sitäkin vähemmän sellainen on arkikello joten kyllä se lepäisi samettityynyllä kotelossaan melkein koko ajan.

      • Anonyymi

        Joo kyllä, mekaanisten kellojen viehättävyys piilee sen ulkonäössä ja tietyssä vanhanaikaisuudessa. Viimeksi kun käytin Radoa olin urheilemassa ja jalka lipsahti alta. Seurauksena oli kieriskelyä ja kyllähän siinä ranneke naarmuuntui varsin näkyväll tavall. Radon hyvä puoli on se, että kapteeni Cookin taulun kehä on naarmuuntumatonta keraamia, ja lasi myös vaikeasti naarmutettavaa materiaa. Totta on että käyttämätönnä koneisto ei varsinaisesti kulu, mutta koneistoöljy vanhenee joka tapauksessa varsinkin käyttämätönnä. Olkoonkin että nykyään käytetään synteettistä öljyämiseen. Yksi hyvä vaihtoehto näissä nykyisissä arvokelloissa on GS kevätajo, joka on eräänlainen hybridi. Mekaaninen koneisto syöttää virtaa muuntamoon joka syöttää virtaa käyttövoimaksi. Näin toimien ei ole kuluvaa akkua riesana mutta käyttövoimaa saadaan, kuulemma, täydestä jopa viideksi vuorokaudeksi. Myös käyntitarkkuus, kuulemma, on erittäin hyvä.


    • Anonyymi

      Taas on vettä virrannut Vantaanjoessa ja Grand Seiko 9s66-koneistolla käynyt kuusi päivää, ahkeran ja päivittäisen kruunusta viäntelyn ansiosta. Kuinka ollakaan, jätätystä vain kaksi sekuntia vuorokautta kohden laskettuna. Eikö ole ihmeellistä tämä? Veivailu on enemmän kuin suositeltavaa.

      Mitä taas Eta 2842-2 koneistoon tulee, verrattuna Sellita 200-1, niin toisin kuin täällä eräät ”tietäjät” jankuttavat, osat ovat uniikkeja eikä sekoitettavissa keskenään. Kyseessä on kaksi erilaista kellokoneistoa. Rattaiden hammasluvut ovat erilaiset, sillat kiinnittyvät pohjaan eri tavalla, ja Sellitassa on yksi lisäkivi verrattuna Etaan.

      Nyt voitte sitten taas parkua, niin kuin pastillimies huoltsikalla; no, sitähän minä juuri sanoin!

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      56
      1826
    2. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      46
      1608
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      52
      1554
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      5
      1497
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      6
      1485
    6. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      6
      1395
    7. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      8
      1306
    8. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      12
      1271
    9. Revi siitä ja revi siitä

      Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla
      Varkaus
      4
      1153
    10. Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä

      Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni
      Hämeenlinna
      4
      1128
    Aihe