Karkeaa väärinymmärrystä isännöitsijän lisälaskutuksesta

Anonyymi-ap

Lehdet kirjoittaa, että isännöitsijät ryöstävät lisälaskutuksella taloyhtiöitä ja kansa tempautuu mukaan. Mutta mitä tämä lisälaskutus pitää sisällään, tuntuu ettei siitä ole kellään tietoa.

Okei, taloyhtiö maksaa esimerkiksi 700 euroa kuussa isännöinnistä. Sitten tulee projekti, jota isännöitsijän halutaan katsovan päältä, että hommat hoituu. Kun isännöitsijä käyttää tähän työhön kuukauden ajalta 12 tuntia ja laskuttaa siitä 1020 euroa, onko tämä sitä ryöstöä? Jos on, niin haluaako oikeasti taloyhtiöt maksaa kuukausiveloituksessaan mahdolliset tulevien remonttien extratyöt, ihan vain varmuuden vuoksi, ettei isännöitsijä lisälaskuta?

Tai jos halutaan postilla toimitettuna kaikkien 6 kokouksen pöytäkirjat ja liitteet osakkaiden postiluukkuun, pitäisikö postimaksut sisällyttää kuukaisiveloitukseen?

Yksittäinen isännöitsijäntodistus on hyvä esimerkki, kun keskustelijoiden kyky hahmottaa kokonaisuuksia hämärtyy. Nostetaan yksittäisen dokumentin kustannus rooliin, joka voi pahimmillaan ohjata uuden isännöitsijän valintaa.

Isännöitsijäliiton tutkimuksessa hallituksen puheenjohtajat haluaisivat, että kuukausiveloitus kattaisi 85 % vuosittaisista kokonaiskustannuksista. Itselle ei avautunut, että tarkoitetaanko tässä ns. normaaliaikaa voi toivovatko tätä myös remonttien aikana.

Olisi mielenkiintoista kuulla mikä tässä lisälaskutuksen aiheuttaa sen demonisoinnin, onko kyseessä isännöitsijöiden ahneus vai taloyhtiöiden osaamattomuus.

Terveisin Ihmettelijä

37

1746

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Onpas palvelusi arvokasta. Kannattaa sopia etukäteen mihin hintaan teet projektin, niin ei tuo ylläritonni aiheuta suuttumusta.

      • Anonyymi

        Tohan tekkee 85 euroa tunnilta, ei mitenkään poikkeuksen kallista... Alvihan tuosta taitaa vielä verottaja vielä


    • Anonyymi

      Hyvä huuli, Isännöitsijän normaali työaika? Mitähän he tekee?
      Kohtuu hyvä tsoukki. Aika moni heistä ,?.

    • Anonyymi

      Missä kohtaa tuossa puhuttiin normaalista työajasta?

    • Anonyymi

      Asiakkailla on täysin hämärtynyt käsitys siitä, mitä isännöitsijä tekee, mistä taloyhtiö maksaa ja mihin yhden työntekijän resurssit eli työaika riittää kohtuudella. Pahimmillaan taloyhtiön hallitus kuvittelee, että isännöitsijä on 7,5 tuntia päivässä eli 37,5 tuntia viikossa vain heitä varten. Harva osaa taskulaskimella laskea, paljonko isännöitsijällä on aikaa yhdelle taloyhtiölle, jos hän hoitaa 25:n taloyhtiön asioita: 37,5/25 = 1h 30min eli 6 tuntia kuukaudessa. Se menee siihen, kun valmistellaan asiat yhteen hallituksen kokoukseen, istutaan se kokous ja kirjoitetaan pöytäkirja. Siinä meni kuukauden työpanos yhden taloyhtiön osalta. Teoriassa, jos joka kuukausi olisi hallituksen kokous, ei isännöitsijä muuta ehtisi tehdä kuin esityslistoja, istua kokouksia ja kirjoittaa pöytäkirjoja. Ei mitään muuta.

      Sitten keksitään projekti toisensa perään: tarjouspyyntöjä rappukäytävämaalauksesta, laajan vesivahingon hoitaminen, aurinkopaaneelit pitäisi saada taloyhtiön katolle, hankkia selvitys sähköautojen latausmahdollisuudesta taloyhtiön pihassa, hankkia jostain osaava peltimies ja kilpailuttaa vanhan valurautaviemärin uusiminen. Tämä kaikki yhdessä taloyhtiössä, mutta kun niitä taloyhtiöitä on 25 kpl yhdellä isännöitsijällä! Liioittelematta samaan aikaan voi olla meneillään useampi sata hanketta! Joka taloyhtiössä on joka hetki monta juttua vireillä.

      Pahimmillaan isännöitsijä juoksee monta kertaa viikossa esittelemään taloyhtiötä urakoitsijoille, jotta osaavat laskea tarjouksen. Sitten selvitellään mekastavaa naapuria ja mekkaloinnista valittajaa. Kumpi puhuu totta? Onko talossa oikeasti häiriöitä, kun vain yksi ihminen kuulee ne? Kuuleeko valittava asukas omiaan? Millä lääkityksellä hän on? Myykö joku huumeita? Käyvätkö narkkarin kaverit kopioidulla avaimella tihutöissä?

      Tästä kaikesta asiakas kuvittelee, että isännöintipalkkio 450 €/kk (sis.alv) pitää sisällään rajattoman määrän hankkeita, selvityksiä, sähköposteja, puheluita, tarjousten pyytämistä ja kiinteistön katselmointia työajan ulkopuolella.

      Hullua työtä isännöitsijän työ. Hallitukset menevät koko ajan hullummiksi, asukkaat vielä hullummiksi. Olen ollut nyt 10 vuotta päätoiminen isännöitsijä. Tämä on hullua työtä. Ja koko ajan pitäisi istua iltakokouksia taloyhtiön eläkeläishallitusten kanssa, joilla ei ole elämässä muuta sisältöä. Sitä sisältöä haetaan vaatimalla hallitus iltakokoukseen vaikka kerran kuukaudessa, että eläkeläishallituksella on juttuseuraa toisistaan. Kokousten syy on sosiaalinen tapaaminen, ei taloyhtiön korjaushankkeet.

      Tätä kaikkea isännöitsijä tekee 25:n taloyhtiön kanssa. Kokoontuuko hallitus 6 kertaa vuodessa? Se on 6 x 25 iltakokousta = 150 iltakokousta vuodessa. Kaikkineen ylitöitä 450 tuntia vuodessa, kun kokoukset istutaan klo 8-16 työpäivän jälkeen klo 17-19. Järjetöntä.

      Mikä tahansa ammatti, jossa pitää tehdä ylitöitä 450 tuntia vuodessa on hullua työtä! Mutta eihän se yksi taloyhtiö sitä tajua, kun näkee vain oman taloyhtiön 6 kokousta vuodessa. Se on vähän. Kokouksia voisi olla useamminkin, tietää puheenjohtaja ehdottaa! Eivät voi tajuta, että isännöitsijä istuu saman määrän kokouksia 24:n muun taloyhtiön kanssa!

      Ilmeisesti tämä kaikki pitäisi sisältyä kiinteään kuukausiveloitukseen? 40 tuntia työaikaa viikossa jokaiselle 25:lle taloyhtiölle joka viikko. Mahdotonta. Eivät raukat vain tajua tätän systeemin mahdottomuutta.

      Sitten soi puhelin 2.11. ja PJ kysyy, pidettäisiinkö vielä yksi iltakokous ennen joulua, kun edellisestä kokouksesta on jo 4 viikkoa? Niinpä niin. Miettikää hei oikeasti, jos yksi isännöitsijä istuu 25:n taloyhtiön kanssa iltakokouksen kahden kuukauden välein... Kokouksia on ihan koko ajan! No, se 150 kpl vuodessa.

      Mutta joo, pidettäisiinkö tosissaan vielä hallituksen kokous tässä kuussa, kun edellisestä on jo 4 viikkoa? Ei muuta kuin kutsut taas postiin...

      • Anonyymi

        Hyvä kirjoitus, joka tosiaan avaa todellisuutta isännöintialalla. Pienemmillä paikkakunnilla lisäksi tuo 25 yhtiötä/isännöitsijä on monelle melkoinen haave, todellisuus on lähempänä 35 yhtiötä, eli karkeasti 1 h/viikko/yhtiö on käytettävissä työaikaa, joten jokainen voi miettiä miten paljon panoksia voi yhteen yhtiöön laittaa!

        Jostain syystä media on ottanut vielä isännöitsijät hampaisiinsa. Kaikessa uutisoinnissa, kuten tässä lisälaskutuksessa, painotetaan termiä isännöitsijä alan ongelmista puhuttessa, vaikka ongelma koskisi isännöintialan yrityksiä. Vähän sama kun asfalttialan kartelleista uutisoidessa, olisi tästä nimenomaan syyllistetty asfalttimiehet, eikä heidän työnantajanaan toimivia yrityksiä.

        Lisäksi kuten tuossakin kirjoitettiin, kaiken pitäisi sisältyä tuohon kiinteään palkkioon, huutoa kuuluu esim. kun isännöitsijä ei ole aamulla käynyt hiekottamassa, tai ei lähde proppaamaan asukkaan seiniä tauluja varten.

        Isoin ongelma on osakkeenomistajien vähäinen kiinnostus hallitustyötä kohtaan, pääsääntöisesti hallituksiin valikoituu henkilöitä täysin riittämättömällä substanssilla ajatellen toimivaa hallitustyöskentelyä. Tämä aiheuttaa sen, että palveluja, kuten isännöintiä kilpailuttaessa, ei osata määritellä sopimussisältöjä vaatimusten ja tarpeiden mukaiseksi, ei osata tulkita sopimuksia, eikä ymmärretä mikä kuuluu palkkioon ja mikä ei.

        Ihan pimeä ala olla töissä, vaihdoin alaa paremmin palkattuun ja mielekkäämpään työhän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä kirjoitus, joka tosiaan avaa todellisuutta isännöintialalla. Pienemmillä paikkakunnilla lisäksi tuo 25 yhtiötä/isännöitsijä on monelle melkoinen haave, todellisuus on lähempänä 35 yhtiötä, eli karkeasti 1 h/viikko/yhtiö on käytettävissä työaikaa, joten jokainen voi miettiä miten paljon panoksia voi yhteen yhtiöön laittaa!

        Jostain syystä media on ottanut vielä isännöitsijät hampaisiinsa. Kaikessa uutisoinnissa, kuten tässä lisälaskutuksessa, painotetaan termiä isännöitsijä alan ongelmista puhuttessa, vaikka ongelma koskisi isännöintialan yrityksiä. Vähän sama kun asfalttialan kartelleista uutisoidessa, olisi tästä nimenomaan syyllistetty asfalttimiehet, eikä heidän työnantajanaan toimivia yrityksiä.

        Lisäksi kuten tuossakin kirjoitettiin, kaiken pitäisi sisältyä tuohon kiinteään palkkioon, huutoa kuuluu esim. kun isännöitsijä ei ole aamulla käynyt hiekottamassa, tai ei lähde proppaamaan asukkaan seiniä tauluja varten.

        Isoin ongelma on osakkeenomistajien vähäinen kiinnostus hallitustyötä kohtaan, pääsääntöisesti hallituksiin valikoituu henkilöitä täysin riittämättömällä substanssilla ajatellen toimivaa hallitustyöskentelyä. Tämä aiheuttaa sen, että palveluja, kuten isännöintiä kilpailuttaessa, ei osata määritellä sopimussisältöjä vaatimusten ja tarpeiden mukaiseksi, ei osata tulkita sopimuksia, eikä ymmärretä mikä kuuluu palkkioon ja mikä ei.

        Ihan pimeä ala olla töissä, vaihdoin alaa paremmin palkattuun ja mielekkäämpään työhän.

        Onpas hyvää keskustelua!

        Osaisitteko te alalla olleet tai olevat selventää hieman sitä, että miten varsinkin PK-seudulla kerrotaan / mainostetaan yhdellä isännöitsijällä olevan vain 10 - 16 taloyhtiötä (alin mitä olen nähnyt on 5 taloyhtiötä), mutta yleisessä keskustelussa aika usein kerrotaan olevan 20 yhtiötä isännöitävänä?

        Ja eikö iso osa kuulu erillisen laskutuksen piiriin, kun usein kerrotaan tämän kiinteän osuuden olevan vain "aloitusmaksu" ja todellinen laskutus on kaksin- tai kolmikertainen? Olettaisi tuollaisen laskutusmallin hillitsevän hallituksen haluja tilailla lisätöitä...

        Vaikea saada näin ulkopuolisena koppia, mistä "ongelmat" loppupelissä syntyy.

        Vielä kun lueskelin isännöintiliiton raporttia, niin ihmettelin suosittelun (NPS) alhaista tulosta ja ennen kaikkea sitä, kun numerot laskevat kun kysytään osakkaalta ja romahtaa kun kysytään tilin- ja toiminnantarkastajilta.

        Voisiko ongelmat olla a) yhtiöiden halusta tehdä businesta niillä vanhoilla tavoilla, kuin aina on tehty (vaikka nämä uudistajatkaan eivät suoranaisesti kehuissa kylve) vai b) isännöitsijät eivät ole sisäistäneet kuinka nykyisin asiantuntijatöitä pitäisi tehdä vai c) taloyhtiön hallitukset jakautuvat rajusti hyviin ja kehnoihin ja näiden jälkimmäisten aiheuttamia sotkuja selvitellään lehdissä ja blogeissa.

        Toivottavasti tämä ei kuulostanut syyttelyltä, yritin vain jotenkin sanoittaa asiaani. Itse ole pidempää seurannut alan tilannetta ja yhä edelleen kiinnostunut isännöitsijän työnkuvasta, mutta minulle se aukeaa vieläkin melko sekavana :)


      • Anonyymi

        Isännöit siis ns. kunnollisia taloyhtiöitä, joissa asiat edes pyritään hoitamaan ja työtä siis riittää. Onnittelut. Sinut on nimenomaan palkattu johtajaksi.

        Alkaisit sitten isännöidä vuokrataloja. Niissä ei oikeasti tehdä mitään hankkeita. Saat vetää palkkiot ja teet vaan paperit valmiiksi vuosittain ja kas helppoa rahaa. Moraalin voit unohtaa. Vuokralaisten valituksiin ei tarvitse reagoida, kun koko kolhoosi kuitenkin rakennettu tietylle asukaskunnalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Isännöit siis ns. kunnollisia taloyhtiöitä, joissa asiat edes pyritään hoitamaan ja työtä siis riittää. Onnittelut. Sinut on nimenomaan palkattu johtajaksi.

        Alkaisit sitten isännöidä vuokrataloja. Niissä ei oikeasti tehdä mitään hankkeita. Saat vetää palkkiot ja teet vaan paperit valmiiksi vuosittain ja kas helppoa rahaa. Moraalin voit unohtaa. Vuokralaisten valituksiin ei tarvitse reagoida, kun koko kolhoosi kuitenkin rakennettu tietylle asukaskunnalle.

        Näissä vuokrataloissa lienee muita ongelmia, jotka aiheuttavat ruuhkaa isännöitsijälle (sosiaaliset ongelmat). Voisiko olla niin, että vuokratalojen hallituksessa painotetaan omistajan intressejä ja asukkaiden jää vähemmälle?

        Kun verrataan mainitusti ns. kunnollisia taloyhtiöitä vuokrataloon, se ettei hallituksessa istu talossa asuvia, vaan liiketoimintaa tekevän yhtiön henkilöitä lienee yksi suurimmista (ellei suurin) ero yhtiöiden toiminnassa.

        Vuokratalojen (ARA) ideahan on tarjota mahdollisimman edullisia asuntoja, joten voisi kuvitella että vuokralaiset eivät olisi kovin innoissaan tämän hetkistä suuremmista vuokrankorotuksista, joille "minimitasoa" korkeampi palvelutaso voisi aiheuttaa toteutumisriskin.

        Lopultahan isännöitsijän tehtävänä on hoitaa hallituksen osoittamia tehtäviä, noudattaen yhtiölle valittua strategiaa. Varmasti yksittäinen isännöitsijä vaikuttaa siihen, miten asuminen sujuu, mutta näkemykseni mukaan hallitus on kuitenkin se, joka kantaa vastuun siitä miten hommat hoituvat.

        Jos isännöitsijä ei onnistu tehtävässään, hallituksen tulee antaa isännöitsijälle monoa takamukseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onpas hyvää keskustelua!

        Osaisitteko te alalla olleet tai olevat selventää hieman sitä, että miten varsinkin PK-seudulla kerrotaan / mainostetaan yhdellä isännöitsijällä olevan vain 10 - 16 taloyhtiötä (alin mitä olen nähnyt on 5 taloyhtiötä), mutta yleisessä keskustelussa aika usein kerrotaan olevan 20 yhtiötä isännöitävänä?

        Ja eikö iso osa kuulu erillisen laskutuksen piiriin, kun usein kerrotaan tämän kiinteän osuuden olevan vain "aloitusmaksu" ja todellinen laskutus on kaksin- tai kolmikertainen? Olettaisi tuollaisen laskutusmallin hillitsevän hallituksen haluja tilailla lisätöitä...

        Vaikea saada näin ulkopuolisena koppia, mistä "ongelmat" loppupelissä syntyy.

        Vielä kun lueskelin isännöintiliiton raporttia, niin ihmettelin suosittelun (NPS) alhaista tulosta ja ennen kaikkea sitä, kun numerot laskevat kun kysytään osakkaalta ja romahtaa kun kysytään tilin- ja toiminnantarkastajilta.

        Voisiko ongelmat olla a) yhtiöiden halusta tehdä businesta niillä vanhoilla tavoilla, kuin aina on tehty (vaikka nämä uudistajatkaan eivät suoranaisesti kehuissa kylve) vai b) isännöitsijät eivät ole sisäistäneet kuinka nykyisin asiantuntijatöitä pitäisi tehdä vai c) taloyhtiön hallitukset jakautuvat rajusti hyviin ja kehnoihin ja näiden jälkimmäisten aiheuttamia sotkuja selvitellään lehdissä ja blogeissa.

        Toivottavasti tämä ei kuulostanut syyttelyltä, yritin vain jotenkin sanoittaa asiaani. Itse ole pidempää seurannut alan tilannetta ja yhä edelleen kiinnostunut isännöitsijän työnkuvasta, mutta minulle se aukeaa vieläkin melko sekavana :)

        "Miten varsinkin PK-seudulla kerrotaan / mainostetaan yhdellä isännöitsijällä olevan vain 10 - 16 taloyhtiötä (alin mitä olen nähnyt on 5 taloyhtiötä), mutta yleisessä keskustelussa aika usein kerrotaan olevan 20 yhtiötä isännöitävänä?"

        PK-seudulla on keskimäärin isompia taloyhtiöitä ja niiden isännöintipalkkiot ovat korkeammat. PK-seudulla riittää, että yhdellä isännöitsijällä on vaikkapa 10 kpl isoja taloyhtiöitä, joiden isännöintipalkkio on 1000-2000 €/kk (sis. alv). Isännöintitoimisto saa niistä kelpo kuukausilaskutuksen, saa maksettua isännöitsijän ja muiden työntekijöiden palkan ja rahaa jääkin vielä.

        Sitten tullaan pikkupaikkakunnalle, jossa taloyhtiöt ovat pieniä ja asunnot halpoja. Ei täällä isännöinnistä voi paljoa veloittaa, kun kilpailu pitää isännöintitoimistojen hinnat kurissa. Asuntojen neliöhinta on joissain kaupunginosissa 300 €/m2. Halvat hinnat ovat tietysti asiakkaan etu. 50 huoneiston kerrostalo maksaa isännöinnistä alle 600 €/kk (sis. alv). Rivitaloyhtiöstä laskutus on ehkä 300 €/kk (sis. alv).

        Näillä hinnoilla, kun ottaa alvit pois, jos isännöitsijällä olisi vain 10 kpl taloyhtiöitä, niin eihän sillä makseta edes työntekijän palkkaa, kun rahaa kuuluisi jäädä myös isännöintitoimiston muiden työntekijöiden (kiinteistösihteeri ja kirjanpitäjä) palkkoihin. Siksi yhdelle isännöitsijälle on laitettava paljon taloyhtiöitä, että niistä kertyvä rahamäärä riittää firman pyörittämiseen ja vähän kai yrityksen pitäisi voittoakin tehdä. Ei riitä, että palkat saadaan maksettua. Ei ihme, että pikkupaikkakunnilla yhdellä isännöitijällä voi olla 20-30 taloyhtiötä. Se on paljon, kun aletaan keväällä istua jokaisen kanssa hallituksen tilinpäätöskokoukset ja yhtiökokoukset päälle.

        Täällä päin kiinteän kuukausiveloituksen päälle ei paljon erillisveloituksia tule: kokouspalkkiot, kopio- ja postikulut. Isosta korjaushankkeesta voi sitten saada erillisveloitusta kertymään runsaammin, kun normaalin taloyhtiöarjen pyörittämisen "kuuluu sisältyä kuukausihintaan".

        "isännöitsijät eivät ole sisäistäneet kuinka nykyisin asiantuntijatöitä pitäisi tehdä" pitää varmasti paikkansa. Niin paljon kaikkea ylimääräistä oletetaan isännöitsijän työhön kuuluvan, ettei aina meinaa ymmärtää. Apua pyydetään kaikessa mahdollisessa. Olen isännöitsijän työssä mm.
        - etsinyt netistä hallituksen jäsenelle hänen hammaslääkärinsä puhelinnumeron, kun hän oli hukannut sen eikä päässyt nettiin. Aikaa en sentään varannut hänen puolestaan.
        - viimeksi eilen varasin ravintolasta pöydän taloyhtiön hallitukselle, kun menevät ruokailemaan.
        - hallituksen jäsen tuli isännöintitoimistollemme lukkiutuneen kännykän kanssa. Hän oli näppäillyt pin-koodin kolme kertaa väärin. Sitten isännöitsijä sai soittaa DNA:lle ja selvittää PUK-koodin, jotta kännykkä saatiin toimimaan.
        - useampi osakkeenomistaja halusi hankkia ilmalämpöpumput, joten isännöitsijä tietysti kilpailutti ja organisoi osakkaiden hankkeen.

        Auton huoltoja tai ulkomaanmatkoja en sentään ole vielä joutunut kennellekään varaamaan. Ei ole silti kaukaa haettu, että isännöitsijä on eläkeikäisille hallituksen jäsenille parhaimmillaan "personal assistant" eli henkilökohtainen asioidenhoitaja. Jos tarvitset tiketit illan teatterinäytöksen eturiviin, niin soitto isännöitsijälle, että "varaatko liput ja tilaatko taksin hakemaan alaovelta puoli tuntia ennen näytöksen alkua?"


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näissä vuokrataloissa lienee muita ongelmia, jotka aiheuttavat ruuhkaa isännöitsijälle (sosiaaliset ongelmat). Voisiko olla niin, että vuokratalojen hallituksessa painotetaan omistajan intressejä ja asukkaiden jää vähemmälle?

        Kun verrataan mainitusti ns. kunnollisia taloyhtiöitä vuokrataloon, se ettei hallituksessa istu talossa asuvia, vaan liiketoimintaa tekevän yhtiön henkilöitä lienee yksi suurimmista (ellei suurin) ero yhtiöiden toiminnassa.

        Vuokratalojen (ARA) ideahan on tarjota mahdollisimman edullisia asuntoja, joten voisi kuvitella että vuokralaiset eivät olisi kovin innoissaan tämän hetkistä suuremmista vuokrankorotuksista, joille "minimitasoa" korkeampi palvelutaso voisi aiheuttaa toteutumisriskin.

        Lopultahan isännöitsijän tehtävänä on hoitaa hallituksen osoittamia tehtäviä, noudattaen yhtiölle valittua strategiaa. Varmasti yksittäinen isännöitsijä vaikuttaa siihen, miten asuminen sujuu, mutta näkemykseni mukaan hallitus on kuitenkin se, joka kantaa vastuun siitä miten hommat hoituvat.

        Jos isännöitsijä ei onnistu tehtävässään, hallituksen tulee antaa isännöitsijälle monoa takamukseen.

        Vai olisiko pitänyt sanoa asunto-osakeyhtiöt, joissa suurinosa osakkaista on sijoittajia. Oman edun tavoittelu on kielletty laissa, mutta todellisuudessa se on ihan maantapa. Mitä rikkaampi, sen härskimpi. On tullut huomattua.

        Jos moraali antaa periksi, voi toimiminen ylihintaisena kirjanpitäjänä olla hyvä valinta.

        Itse en muuten ostaisi suomalaista asunto-osaketta. Aivan liian iso riski. Ihmiset on ihan liikaa tottuneet olettamukseen, että asioita hoidettaisiin asianmukaisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onpas hyvää keskustelua!

        Osaisitteko te alalla olleet tai olevat selventää hieman sitä, että miten varsinkin PK-seudulla kerrotaan / mainostetaan yhdellä isännöitsijällä olevan vain 10 - 16 taloyhtiötä (alin mitä olen nähnyt on 5 taloyhtiötä), mutta yleisessä keskustelussa aika usein kerrotaan olevan 20 yhtiötä isännöitävänä?

        Ja eikö iso osa kuulu erillisen laskutuksen piiriin, kun usein kerrotaan tämän kiinteän osuuden olevan vain "aloitusmaksu" ja todellinen laskutus on kaksin- tai kolmikertainen? Olettaisi tuollaisen laskutusmallin hillitsevän hallituksen haluja tilailla lisätöitä...

        Vaikea saada näin ulkopuolisena koppia, mistä "ongelmat" loppupelissä syntyy.

        Vielä kun lueskelin isännöintiliiton raporttia, niin ihmettelin suosittelun (NPS) alhaista tulosta ja ennen kaikkea sitä, kun numerot laskevat kun kysytään osakkaalta ja romahtaa kun kysytään tilin- ja toiminnantarkastajilta.

        Voisiko ongelmat olla a) yhtiöiden halusta tehdä businesta niillä vanhoilla tavoilla, kuin aina on tehty (vaikka nämä uudistajatkaan eivät suoranaisesti kehuissa kylve) vai b) isännöitsijät eivät ole sisäistäneet kuinka nykyisin asiantuntijatöitä pitäisi tehdä vai c) taloyhtiön hallitukset jakautuvat rajusti hyviin ja kehnoihin ja näiden jälkimmäisten aiheuttamia sotkuja selvitellään lehdissä ja blogeissa.

        Toivottavasti tämä ei kuulostanut syyttelyltä, yritin vain jotenkin sanoittaa asiaani. Itse ole pidempää seurannut alan tilannetta ja yhä edelleen kiinnostunut isännöitsijän työnkuvasta, mutta minulle se aukeaa vieläkin melko sekavana :)

        Olisihan se aika erikoista, ettei isännöitsijä tietäisi, mitä töissä tulee tehdä. Sen sijaan useat hallitukset tilaavat isännöitsijältä ihan kaiken, vaikka ovat itse tehneet sopimuksen huollon kanssa. Jopa 50 euron puutarhapenkin hankinta hallinoidaan 600 euron hallituksen kokouksessa ja panaan isännöitsiä tilaamaan se, josta tietenkin 50 euron lisälasku. Asian olisi huolto hoitanut ilmaiseksi, sopimukseen perustuen. Toimintamalli on kuin kotiapulaisella, joka lähetetään kertomaan lapsille, että ruoka on valmista? Siitä voi joku isännöitsijä kirjoittaa pari satasen laskua kuukaudessa ja se on mielestäni melko reilua.

        Sitten on toisia hallituksia, jotka hoitavat yksinkertaiset kilpailutukset itse ja jättävät vain monimutkaisemmat hallinnolliset jutut isännöitsijälle. Siinä säästyy helposti tonni pari vuodessa.

        Normaali toimintamalli lienee sellainen, jossa kokouksia tarvitaan juoksevien asioiden hoitoon nelisen kertaa vuodessa ellei ole urakka päällä.

        Normaalisti isännöitsijä ei tee businessta, vaan isännöintiyritys tekee laskutuksen eli ahneuskin on myytti itsessään ja lopulta jää jäljelle vain peili, jota kannattaa tuijotella hyvän tovin ja mieluiten useaan otteeseen.


      • Anonyymi

        Huvittava teksti.... Luuletko että esim.logistikon, lääkärin, sairaanhoitajan työ on helpompaa ja vastuu pienempää eikä esim. opettaja valmista kotona materiaalia tai tapaa vanhempia yms. "vapaa-ajallaan". Haluatko kuulla samaa valitusta omalta lääkäriltä kun tämä hoitaa sinua huonosti tai ravintolassa jossa sinulle tuodaan huono ruoka siitä syystä ettei siitä maksettu ylihintaa tai työntekijöitäon vähän? Miksi asiakkaiden pitää tietää että firmasi ylikuormittanut sinua 25 taloyhtiöllä ja itse suostunut siihen aika hyvällä vuositulolla? 1)Kokouksista isännöitsijöille tulee aikamoinen lisä. Harmi vaan että iltakokoustaksa 120-140-170 eur ei vastaa edes 60% nykyisännöitsijän tuntemusta ja osaamista. Jos hoidat 25 yhtiötä, niin vuodessta saat väh. 15t lisätuloa. Eli irvestelemäsi pappojen elämäsisällön puute antaa aika hyvää provikkaa. Vilkaisin kirjnapitoomme: 2 hal.kokousesta kehnon "operatiivisen" issarimme kanssa yhtiö maksoi 741eur ja yhtiökokouksesta kehnon "strategisen" issarin kanssa 435 eur järjestäytymiskokousesta 333 eur! En viitsi edes luetella kaikkia laittomuuksia kusetusta, jotka näillä 1509 eur yhtiö sai. Kilpailituskin useimmiten on lisälaskutettava toki tulo menee firmalle..... Isännöinnistä sisältä nähtynä voisi kertoa paljon vitsejä mutta työnmitoituksen ja kannattavuusahneus tälläkin alalla eivät kuulu osakkaille/asukkaille. Isännöinnin kk-veloitus lisälaskutus on nykyään rahasampo monille firmoille, jolle taloyhtiö ani harvoin saa vastinetta edes silloin kun isännöitsijä on suhtkoht reilu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onpas hyvää keskustelua!

        Osaisitteko te alalla olleet tai olevat selventää hieman sitä, että miten varsinkin PK-seudulla kerrotaan / mainostetaan yhdellä isännöitsijällä olevan vain 10 - 16 taloyhtiötä (alin mitä olen nähnyt on 5 taloyhtiötä), mutta yleisessä keskustelussa aika usein kerrotaan olevan 20 yhtiötä isännöitävänä?

        Ja eikö iso osa kuulu erillisen laskutuksen piiriin, kun usein kerrotaan tämän kiinteän osuuden olevan vain "aloitusmaksu" ja todellinen laskutus on kaksin- tai kolmikertainen? Olettaisi tuollaisen laskutusmallin hillitsevän hallituksen haluja tilailla lisätöitä...

        Vaikea saada näin ulkopuolisena koppia, mistä "ongelmat" loppupelissä syntyy.

        Vielä kun lueskelin isännöintiliiton raporttia, niin ihmettelin suosittelun (NPS) alhaista tulosta ja ennen kaikkea sitä, kun numerot laskevat kun kysytään osakkaalta ja romahtaa kun kysytään tilin- ja toiminnantarkastajilta.

        Voisiko ongelmat olla a) yhtiöiden halusta tehdä businesta niillä vanhoilla tavoilla, kuin aina on tehty (vaikka nämä uudistajatkaan eivät suoranaisesti kehuissa kylve) vai b) isännöitsijät eivät ole sisäistäneet kuinka nykyisin asiantuntijatöitä pitäisi tehdä vai c) taloyhtiön hallitukset jakautuvat rajusti hyviin ja kehnoihin ja näiden jälkimmäisten aiheuttamia sotkuja selvitellään lehdissä ja blogeissa.

        Toivottavasti tämä ei kuulostanut syyttelyltä, yritin vain jotenkin sanoittaa asiaani. Itse ole pidempää seurannut alan tilannetta ja yhä edelleen kiinnostunut isännöitsijän työnkuvasta, mutta minulle se aukeaa vieläkin melko sekavana :)

        asiassa on monta pointia.
        Pääongelma on miljoonien kiinteistöomaisuuden hoito epäpätevien maallikkojen tiimoilta. Kun hoidetaan terveyttä, pc:ta yms. halutaan ammattilaisia mutta kiinteistöomaisuutta hoitaa amatööri, usein laiska ja tyhmäkin hallitus, usein pakosta ja ani harvoin. Työ hallituksessa on taakka ihan ymmärretyistä syistä. Epäpätevä hallitus ei pysty arvioimaan mitä isännöinti sisältää tai pitää sisältää omassa taloyhtiössä, mikä sopimustyyppi sopii parhaiten. Epäpätevä hallitus ei pysty arvioimaan mitä ohjeita on annettava issarille, joka (asoy mukaan) tulee niitä suorittamaan. Eikä tämä toimi koskaan omasta aloitteestakaan. Näin syntyy hyvin vahingollinen tilanne jolloin taloyhtiöllä useimmiten ei olekaan toimitusjohtajaa ja hallintokulut ovat turhia. Vastaavasti hallitus ei pysty arvioimaan isännöinnin laatua, tulosta ja taloushallintaa.
        Toinen ongelma on isännöintifirman ja taloyhtiön edun ristiinriita. Isännöintikulut ovat hallintokuluja mutta on eri tileillä eikä hallitus niitä seuraa eikä analysoi. Isännöintifirma kiinnostunut voitosta, eli hallinto/isännöintikulujen noususta. Isännöitsijän (muka yhtiön toimitusjohtajana) pitäisi just päinvastoin osoittaa niiden suuruutta, valvoa ja karsia muttei tämä ole mahdollista ymmärretystä syystä. Sen lisäksi (kuten mainitsin) isännöitsijä ei tee mitään omasta aloitteesta - ei neuvo eikä analysoi yhtiön taloushallintaa, huollon laatua, korjausten laajuutta/tarpeellisuutta/ajoitusta. Tosi on että harva isännöitsijä tähän pystyykin. Tästäkin tulee paljon vahinkoa.
        Kolmas juurisyy on isännöintifirman ja isännöitsijöiden ristiinriita. Firman tarkoitus on nostaa voittoa ja kattaa omat digi/ohjelmisto/sähköiset palvelu muut kulut. Tästä seuraa 1)isännöintipalveluja pilkotaan lisäpalveluiksi 2)isännöintisopimuksella lisäpalveluhinnastolla maallikkohallituksia hämäytetään tarkoituksella 3)isännöitsijöitä ylikuormitetaan.
        Neljäs syy on tietenkin inhimillinen. Nykytyön arvo, laatu, palkkaus työntekijän omatunto, pätevyys, vastuullisuus ja rehellisyys osakkaiden/hallituksen kiinnostus, pätevyys, vastuullisuus ovat koko ajan laskussa. Loppuun lopuksi kaikki kiinni hallituksesta. Fiksu vastuullinen hallitus aina löytää kunnon pätevän isännöitsijän, mutta kumpikin on vähemmistö. Valitettavasti Isännöintiliitto ei pysty eikä voi antaa todellista kuvaa nykyisännöinnistä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Miten varsinkin PK-seudulla kerrotaan / mainostetaan yhdellä isännöitsijällä olevan vain 10 - 16 taloyhtiötä (alin mitä olen nähnyt on 5 taloyhtiötä), mutta yleisessä keskustelussa aika usein kerrotaan olevan 20 yhtiötä isännöitävänä?"

        PK-seudulla on keskimäärin isompia taloyhtiöitä ja niiden isännöintipalkkiot ovat korkeammat. PK-seudulla riittää, että yhdellä isännöitsijällä on vaikkapa 10 kpl isoja taloyhtiöitä, joiden isännöintipalkkio on 1000-2000 €/kk (sis. alv). Isännöintitoimisto saa niistä kelpo kuukausilaskutuksen, saa maksettua isännöitsijän ja muiden työntekijöiden palkan ja rahaa jääkin vielä.

        Sitten tullaan pikkupaikkakunnalle, jossa taloyhtiöt ovat pieniä ja asunnot halpoja. Ei täällä isännöinnistä voi paljoa veloittaa, kun kilpailu pitää isännöintitoimistojen hinnat kurissa. Asuntojen neliöhinta on joissain kaupunginosissa 300 €/m2. Halvat hinnat ovat tietysti asiakkaan etu. 50 huoneiston kerrostalo maksaa isännöinnistä alle 600 €/kk (sis. alv). Rivitaloyhtiöstä laskutus on ehkä 300 €/kk (sis. alv).

        Näillä hinnoilla, kun ottaa alvit pois, jos isännöitsijällä olisi vain 10 kpl taloyhtiöitä, niin eihän sillä makseta edes työntekijän palkkaa, kun rahaa kuuluisi jäädä myös isännöintitoimiston muiden työntekijöiden (kiinteistösihteeri ja kirjanpitäjä) palkkoihin. Siksi yhdelle isännöitsijälle on laitettava paljon taloyhtiöitä, että niistä kertyvä rahamäärä riittää firman pyörittämiseen ja vähän kai yrityksen pitäisi voittoakin tehdä. Ei riitä, että palkat saadaan maksettua. Ei ihme, että pikkupaikkakunnilla yhdellä isännöitijällä voi olla 20-30 taloyhtiötä. Se on paljon, kun aletaan keväällä istua jokaisen kanssa hallituksen tilinpäätöskokoukset ja yhtiökokoukset päälle.

        Täällä päin kiinteän kuukausiveloituksen päälle ei paljon erillisveloituksia tule: kokouspalkkiot, kopio- ja postikulut. Isosta korjaushankkeesta voi sitten saada erillisveloitusta kertymään runsaammin, kun normaalin taloyhtiöarjen pyörittämisen "kuuluu sisältyä kuukausihintaan".

        "isännöitsijät eivät ole sisäistäneet kuinka nykyisin asiantuntijatöitä pitäisi tehdä" pitää varmasti paikkansa. Niin paljon kaikkea ylimääräistä oletetaan isännöitsijän työhön kuuluvan, ettei aina meinaa ymmärtää. Apua pyydetään kaikessa mahdollisessa. Olen isännöitsijän työssä mm.
        - etsinyt netistä hallituksen jäsenelle hänen hammaslääkärinsä puhelinnumeron, kun hän oli hukannut sen eikä päässyt nettiin. Aikaa en sentään varannut hänen puolestaan.
        - viimeksi eilen varasin ravintolasta pöydän taloyhtiön hallitukselle, kun menevät ruokailemaan.
        - hallituksen jäsen tuli isännöintitoimistollemme lukkiutuneen kännykän kanssa. Hän oli näppäillyt pin-koodin kolme kertaa väärin. Sitten isännöitsijä sai soittaa DNA:lle ja selvittää PUK-koodin, jotta kännykkä saatiin toimimaan.
        - useampi osakkeenomistaja halusi hankkia ilmalämpöpumput, joten isännöitsijä tietysti kilpailutti ja organisoi osakkaiden hankkeen.

        Auton huoltoja tai ulkomaanmatkoja en sentään ole vielä joutunut kennellekään varaamaan. Ei ole silti kaukaa haettu, että isännöitsijä on eläkeikäisille hallituksen jäsenille parhaimmillaan "personal assistant" eli henkilökohtainen asioidenhoitaja. Jos tarvitset tiketit illan teatterinäytöksen eturiviin, niin soitto isännöitsijälle, että "varaatko liput ja tilaatko taksin hakemaan alaovelta puoli tuntia ennen näytöksen alkua?"

        On tuo nyt vähän itsestäkin kiinni, mihin kaikkeen suostuu.
        Jos isännöitsijä on niin lapanen, ettei pysty tuomaan hallituksen jäsenille tietoon toimenkuvaansa kuuluvia tehtäviä, niin kannattaisiko miettiä toista alaa?
        Yleensä isännöitsijää eniten työllistävät taloyhtiöt ovat sellaisia, jotka eivät kovin helpolla saa isännöintiä muualtakaan, joten pelkoa asiakkaan menetyksestä ei ole vaikka tekisi asian selväksi vähän suoremminkin.


      • Anonyymi

        Max 10 taloyhtiöitä per isännöitsijä 😁👍


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä kirjoitus, joka tosiaan avaa todellisuutta isännöintialalla. Pienemmillä paikkakunnilla lisäksi tuo 25 yhtiötä/isännöitsijä on monelle melkoinen haave, todellisuus on lähempänä 35 yhtiötä, eli karkeasti 1 h/viikko/yhtiö on käytettävissä työaikaa, joten jokainen voi miettiä miten paljon panoksia voi yhteen yhtiöön laittaa!

        Jostain syystä media on ottanut vielä isännöitsijät hampaisiinsa. Kaikessa uutisoinnissa, kuten tässä lisälaskutuksessa, painotetaan termiä isännöitsijä alan ongelmista puhuttessa, vaikka ongelma koskisi isännöintialan yrityksiä. Vähän sama kun asfalttialan kartelleista uutisoidessa, olisi tästä nimenomaan syyllistetty asfalttimiehet, eikä heidän työnantajanaan toimivia yrityksiä.

        Lisäksi kuten tuossakin kirjoitettiin, kaiken pitäisi sisältyä tuohon kiinteään palkkioon, huutoa kuuluu esim. kun isännöitsijä ei ole aamulla käynyt hiekottamassa, tai ei lähde proppaamaan asukkaan seiniä tauluja varten.

        Isoin ongelma on osakkeenomistajien vähäinen kiinnostus hallitustyötä kohtaan, pääsääntöisesti hallituksiin valikoituu henkilöitä täysin riittämättömällä substanssilla ajatellen toimivaa hallitustyöskentelyä. Tämä aiheuttaa sen, että palveluja, kuten isännöintiä kilpailuttaessa, ei osata määritellä sopimussisältöjä vaatimusten ja tarpeiden mukaiseksi, ei osata tulkita sopimuksia, eikä ymmärretä mikä kuuluu palkkioon ja mikä ei.

        Ihan pimeä ala olla töissä, vaihdoin alaa paremmin palkattuun ja mielekkäämpään työhän.

        Ei pidä olla ahne .ota vähemmän töitä ja hoida ne kunnolla


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei pidä olla ahne .ota vähemmän töitä ja hoida ne kunnolla

        Työnantajahan sen määrää, montako taloyhtiötä työntekijäisännöitsijän on hoidettava. Ethän voi sanoa sairaanhoitajalle tai siivoojallekaan , että "ei pidä olle ahne. Ota vähemmän töitä."

        Miten otat vähemmän töitä, kun työnantaja heittää kuormaa niin paljon kuin huvittaa? Kun työntekijä uupuu, palkataan seuraava orja tilalle. Näin se on kaikilla toimialoilla, ei vain isännöintialalla.


    • Anonyymi

      Ei taloyhtiötä kiinnosta paljonko teet muille. Tarkoituksena on ostaa isännöinti omaan yhtiöön.

      Kirjallisessa sopimuksessahan lukee mitä sisältyy ja mitä ei. Sen mukaan tulee tarvittavat tunnit.

      Jos et sopimuksen alussa osaa selittää mitä se sisältää ja mikä on erillis laskutettavaa, nin voi voi. Sinunhan pitäisi olla toimitusjohtaja tasoa.

      Jos olet ottanut liikaa taloyhtiöitä ja et pysty kuin pitkällä päivällä hoitamaan sopimus velvoitteet niin vika on tilaajan?

      • Anonyymi

        Lähinnä ihmettelin, että voiko oikeasti isännöintifirma pysyä hengissä, jos yhdellä isännöitsijällä on 20 taloyhtiön sijaan vain 5. Yhtiön kiinteillä kustannuksilla ja palkkatasolla on kuitenkin rajansa, jonka alle niitä on hankala painaa.

        On totta, että varmasti lähes jokainen osaa kertoa mitä kuuluu ja mitä ei kiinteään sopimukseen, mutta miksi lisäveloitusten määrä (100 % - 300 % kk-veloituksen tasosta) aiheuttaa niin paljon negatiivista keskustelua?

        Tämä tuskin on ainoa tulosta laskeva seikka, kun mitataan NPS:ssä. Heikoimman arvosanan antavat ne, jotka eivät osallistu isännöitsijän valintaan ja/tai hänen palkkansa maksamiseen.


      • Anonyymi

        "Jos olet ottanut liikaa taloyhtiöitä ja et pysty kuin pitkällä päivällä hoitamaan sopimus velvoitteet niin vika on tilaajan?"

        Muista, että meistä isännöitsijöistä suurin osa on työntekijöitä. Niin olen minäkin. En minä niitä taloyhtiöitä ota asiakkaaksi. Työnantajani ottaa ja määrää minulle niin monta taloa hoidettavaksi kuin haluaa.

        Ei se siivoojakaan saa päättää, monessako paikssa joutuu siivoukset tekemään. Työnantaja määrää työmäärän ja laatu toteutuu sen mukaan, mihin aika riittää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jos olet ottanut liikaa taloyhtiöitä ja et pysty kuin pitkällä päivällä hoitamaan sopimus velvoitteet niin vika on tilaajan?"

        Muista, että meistä isännöitsijöistä suurin osa on työntekijöitä. Niin olen minäkin. En minä niitä taloyhtiöitä ota asiakkaaksi. Työnantajani ottaa ja määrää minulle niin monta taloa hoidettavaksi kuin haluaa.

        Ei se siivoojakaan saa päättää, monessako paikssa joutuu siivoukset tekemään. Työnantaja määrää työmäärän ja laatu toteutuu sen mukaan, mihin aika riittää.

        "Työnantajani ottaa ja määrää minulle niin monta taloa hoidettavaksi kuin haluaa."

        Se on siis asiakkaan vika? Teillä taitaa olla aikamoinen lammaslauma siellä töissä kun ei osata ratkoa ongelmia työpaikalla. Kun pomo määrää...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lähinnä ihmettelin, että voiko oikeasti isännöintifirma pysyä hengissä, jos yhdellä isännöitsijällä on 20 taloyhtiön sijaan vain 5. Yhtiön kiinteillä kustannuksilla ja palkkatasolla on kuitenkin rajansa, jonka alle niitä on hankala painaa.

        On totta, että varmasti lähes jokainen osaa kertoa mitä kuuluu ja mitä ei kiinteään sopimukseen, mutta miksi lisäveloitusten määrä (100 % - 300 % kk-veloituksen tasosta) aiheuttaa niin paljon negatiivista keskustelua?

        Tämä tuskin on ainoa tulosta laskeva seikka, kun mitataan NPS:ssä. Heikoimman arvosanan antavat ne, jotka eivät osallistu isännöitsijän valintaan ja/tai hänen palkkansa maksamiseen.

        Lähdetkö itse matkalle, järjestätkö häät, menetkö leikkaukseen, ostatko mökin yms. suunnittelematta peruskuluja hyväksyen 300% lisäkuluja? Etkö kuullut mitään hoitokulujen rakenteesta ja järkevistä osuukista? Oletko vertaillut taloyhtiösi isännöintikulujen kehitystä aika samalla työmäärällä muihin hoitokuluihin verrattuna. Ehkä silloin voisit ymmärtää negatiivista keskustelua. Kysyisin jopa näin: mistä tiedät isännöintikulujen kokonaissuuruutta jos osakkailta se on kätketty ja hallitus sitä ei ymmärrä eikä välitä. Kun taloushallinta kuuluu nimenomaan isännöintifirmalle miten tämä voi osoittaa omien isännöinti/hallintokulujen kannattamattomuutta, turhia tai piilokuluja, kehnoa laatua, virheitä? Lisälaskutus on se porsaanreikä joka asettaa isännöintifirman vastakkain taloyhtiön etua ja sallii väärinkäyttöä. Kannattaa katsoa myös yhtiöjärjestykseen. Isännöitsijän valitsee 98% hallitus eikä tämä viitsi edes valvoa kirjanpitoa puhumatta että se analysoisi taloushallintaa ja harkitsisi kustannustehokkuutta ja isännöinnin laatua. Miten maallikkohallitus voi taloutta tulkita jos siihen tarkoitukseen isännöinnistä maksetaankin? Isännöintifirman vaihto on nykyhallitukselle on vaikeampaa kuin avioero, siksi kehno tuhlaava isännöinti jatkuu millä tahansa hinnalla ja vahingolla


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lähdetkö itse matkalle, järjestätkö häät, menetkö leikkaukseen, ostatko mökin yms. suunnittelematta peruskuluja hyväksyen 300% lisäkuluja? Etkö kuullut mitään hoitokulujen rakenteesta ja järkevistä osuukista? Oletko vertaillut taloyhtiösi isännöintikulujen kehitystä aika samalla työmäärällä muihin hoitokuluihin verrattuna. Ehkä silloin voisit ymmärtää negatiivista keskustelua. Kysyisin jopa näin: mistä tiedät isännöintikulujen kokonaissuuruutta jos osakkailta se on kätketty ja hallitus sitä ei ymmärrä eikä välitä. Kun taloushallinta kuuluu nimenomaan isännöintifirmalle miten tämä voi osoittaa omien isännöinti/hallintokulujen kannattamattomuutta, turhia tai piilokuluja, kehnoa laatua, virheitä? Lisälaskutus on se porsaanreikä joka asettaa isännöintifirman vastakkain taloyhtiön etua ja sallii väärinkäyttöä. Kannattaa katsoa myös yhtiöjärjestykseen. Isännöitsijän valitsee 98% hallitus eikä tämä viitsi edes valvoa kirjanpitoa puhumatta että se analysoisi taloushallintaa ja harkitsisi kustannustehokkuutta ja isännöinnin laatua. Miten maallikkohallitus voi taloutta tulkita jos siihen tarkoitukseen isännöinnistä maksetaankin? Isännöintifirman vaihto on nykyhallitukselle on vaikeampaa kuin avioero, siksi kehno tuhlaava isännöinti jatkuu millä tahansa hinnalla ja vahingolla

        Meillä hallituksen jäsenillä fisma fifaldi ohjelma.sieltä näkee kaikki isännöinnin laskut kulut ja myös huoltoyhtiön laskut ja ns erillisveloitettavat työt .👍👍👍👍👌👌👌👌


    • Anonyymi

      Onhan se kallista, jos ei ole rahaa maksaa. En ole enää alalla, mutta näemmä aina vaan sama kitinä palkkioista. Valitetaanko juristien palkkioista, ei. Isännöitsijä sen sijaan on paljon halvempi sylykuppi. Halvalla ei hyvää isännöintiä enää saa ja ei nyt mikään järkevästi operoivat ei toimisto, enää isännöintiä tee pelkällä perushinnalla.

      Ongelmanahan tässä on se että suurimmalla osalla asiakkaista ei ole minkäänlaista realistista tietoa Isännöitsijöiden työmäärästä ja työn vastivuudesta. Erillislaskutukset ovat täysin perusteltuja, kannattaa käydä asiakkaan kanssa kunnolla sopimusasiat läpi, ettei tule yllätyksiä kummallekaan osapuolelle. Liian halvalla isännöinti silti tehdään edelleen ja se on alan ihan oma vika.

      • Anonyymi

        "Ongelmanahan tässä on se että suurimmalla osalla asiakkaista ei ole minkäänlaista realistista tietoa Isännöitsijöiden työmäärästä ja työn vaativuudesta."

        Aamen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ongelmanahan tässä on se että suurimmalla osalla asiakkaista ei ole minkäänlaista realistista tietoa Isännöitsijöiden työmäärästä ja työn vaativuudesta."

        Aamen.

        Varmasti osin kumpuaa tästä, mutta uskon että isännöitsijät eivät osaa kertoa riittävän selkeästi palveluidensa tuottamista hyödyistä palkanmaksajilleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ongelmanahan tässä on se että suurimmalla osalla asiakkaista ei ole minkäänlaista realistista tietoa Isännöitsijöiden työmäärästä ja työn vaativuudesta."

        Aamen.

        Ei tarvitse tietääkään. Sopimus on sopimus ja siinä kerrotaan mitä kuuluu ja mitä ei. Sinulle maksetään työstä ja jos se ei sinun mielestä riitä niin kehotan vahtamaan alaa.

        Sinulla lienee nyt kiire muutenkin kun kartelli juttu alkaa selvitä. Ilmeisesti mennyt aika kartellin pyörittämiseen, eikä taloyhtiöiden asioiden hoitoon?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tarvitse tietääkään. Sopimus on sopimus ja siinä kerrotaan mitä kuuluu ja mitä ei. Sinulle maksetään työstä ja jos se ei sinun mielestä riitä niin kehotan vahtamaan alaa.

        Sinulla lienee nyt kiire muutenkin kun kartelli juttu alkaa selvitä. Ilmeisesti mennyt aika kartellin pyörittämiseen, eikä taloyhtiöiden asioiden hoitoon?

        Kyllä sinulla on tässä pointtikin, sillä eihän asiakkaalla ole kiinnostusta siihen mitä isännöitsijä tekee vaan siihen mitä hyötyjä hän asiakkaana saa isännöitsijän töistä.


    • Anonyymi

      Onko hallitukset niin kujalla, että halpa issari voisi vaikuttaa isännöitsijän valintaan? Epäilen vahvasti...

    • Anonyymi

      Lehdet kirjoittavat vain osaa ja totuus on karmeampi. Koko lähtökohta on väärästä päästä. Ei isännöitsijöillä samoin opettajilla, sairaanhoitajilla, logistkoilla, huoltomiehillä jne pitäisi olla lisälaskutettavia tehtäviä työaikana. Isännöitsijän työ ei eroaa mitenkään ym työntekijöiden työstä. Toki oikea työnmittaus on vaikea. Voivotteleville issareilla voisi muistuttaa että heitä tukevat asiakaspalvelu, asukassihteeri, kiinteistösihteeri, reskontra, kirjanpitäjä, lakimies, tekninen isännöitsijä. Lisälaskutus aiheuttaa kohtuutonta väärinkäyttöä ja on muuttanut isännöintialan rahastukseksi. Se myös rikkoo kuluttajan oikeutta tietää suunnitella ja budjetoida toimintansa sillä todellisia isännöintikuluja ei pysty määräämään. 7 asun. yhtiömme kk-veloitus 249/279eur eli 3228 eur/v mutta todelliset (huom) digi-isännöintikulut ovat jo yli 8000 eur/v (ei rakennushankkeita, 2-3 kokousta)! Useimmiten puhutaan ykstyiskohdista eikä käsitellä ongelmaa kokonaisuudessa. Digipalvelut tarkoittavat ylikalliiden ohjelmien hankintaa jolloin pienet toimistot kuolevat ja isot ahmivat ne. Henkilöstö vaan kasvaa ja toimintamallit mutkistuvat, mikä vaatii lisää resursseja ja vastaavasti tuloja. Isännöinti liikeyrityksenä kasvattaa tuloja nostamalla hallintokulujen hintoja ja pilkoitusta. Siinä onkin isännöinnin ristiinriita, että se nykymuodossaan muuttuu usein lumeisännöinniksi, digi-isännöinniksi ja rahastukseksi eikä vastaa taloyhtiöiden etua. Isännöitsijän (taloyhtiön toimitusjohtajana) pitäisi osoittaa ja karsia etupäässä turhia hallintokuluja, eli oman työnantajan rahallista tuloa.... Lisäksi monet palvelut on ylihinniteltuja, ei keskivertoisännöitsijällä ole tuntemusta eikä kokemusta 100-120 eur/t edestä (seurannut n.25-30 isännöitsijän työtä) eikä taloyhtiö edes pysty valitsemaan itselleen isännöitsijää. Erityisesti pienimmissä taloyhtiöissä isännöinti ei ole kannattavaa. Merkittävä on myös digi-palvelujen pakollisuus. Siitä kärsiikin isännöitsijä. Väh.25% isännöinnistä on turhaa digipalveluista johtunutta työtä ja siinäkin on monta ristiinriitaa. Summa summarum: isännöintilaatu ei vastaa taksaa siksi fiksu hallitus joko itse valitsee isännöitsijän tai saa paljon pätevämpää neuvontaa ja ohjausta asiantuntijoilta tuntitaksalla. Mutta fiksuista hallituksista on samanlainen pula kuin pätevistä, vastuulliisista ja rehellisistä isännöitsijöistä

    • Anonyymi

      Miksi ette taloyhtiöt ota vanhaa mallia takaisin, eli vanhanajan talonmies. Ei tarvitse pitkää matikkaa kun edut huomaa. Mutta ei teistä monikaan elä tässä päivässä ja osaa edes laskea.

      • Anonyymi

        Se tuskin ratkaisisi isännöinnin ongelmia, jos kiinteistöhuolto korvattaisiin talonmiehellä... Olisi kuitenkin kiinnostavaa nähdä laskelma, kuinka paljon oma talkkari tulisi kokonaiskuluissa kalliimmaksi, jos huomioitaisiin pienet korjaustyöt ja hätähommat...

        Mutta tässä ketjussa keskustellaan isännöinnistä.


      • Anonyymi

        ONse tehty osakas tyhmäksi,tavallinen ihminen tietää mitä pitää tehdä jos paikat prakaa,ei siihen isännöitsijää tarvita.vaan urakoitsija haetaa luettelosta,ja aletaan tehdä pisnestä.jää turha vouhotus pois pätemisen tarve ,sesevasta tappaa jopa haaveetkin.


    • Anonyymi

      meillä isännötsijä hyppii silmille ,ja käyttäytyykuin omistaisi kokoyhton. osakkaat on arkoja pitämään puoliaan tähän pitää tulla muutos heti.ollaanhan me omistajia siis omistajia päätäntäväalta on meillä.liika arvonanto ja kunnioitus väärässä paikassa ei tuota tulosta,vaan sitä ovat oppineet isännöitsijät ja joissakin kohdin hallituskin.r käyttämään hyväksi. raha tahtoo liikkua aivan siin ä kynnyksellä ,ja jopa reilusti sanottuna ei tiedä mihin sen kuuluis mennä ja mihin.joskus peli on raaempaa,,kun uskoiskaan.ja oskkaan pussistahan se loppujen lopuksi ,mistäs muualta.jos ei uskalla sanoa mielipidettään.

    • Anonyymi

      "”Osapuolivarastaminen”

      ”Osapuolivarastaminen” on termi, joka kuvaa tilannetta, jossa taloyhtiön isännöitsijä käyttää hyväkseen asemaansa keinotekoisesti kohottaakseen huoltokorjausten tai muiden palveluiden hintoja saadakseen itse taloudellista hyötyä. Tämä toiminta on eettisesti ja laillisesti arveluttavaa, ja se voi aiheuttaa vakavia taloudellisia seurauksia taloyhtiölle ja sen asukkaille.

      Kuvaus ilmiöstä: Isännöitsijä, joka ei saa suoraa korvausta pienemmistä huoltotoimenpiteistä, saattaa luoda tilanteita, joissa hankkeiden kustannuksia inflatoidaan tarkoituksellisesti. Esimerkiksi 1 000 euron arvoisen huollon hinta voidaan keinotekoisesti puhuttaa 30 000 euroon, jolloin isännöitsijä voi periä itselleen suuremman palkkion. Tämä johtaa siihen, että taloyhtiön vastikkeet nousevat kohtuuttomasti, mikä rasittaa asukkaita taloudellisesti.

      Eettiset ja lailliset ongelmat: Tällainen käytäntö ei ole ainoastaan moraalisesti väärin, vaan se voi myös rikkoa lainsäädäntöä, kuten petos- ja kavalluslakeja. Taloyhtiön hallituksen jäsenten ja isännöitsijän väliset eturistiriidat voivat johtaa tilanteeseen, jossa isännöitsijä manipuloi taloudellisia raportteja hyödyntääkseen taloyhtiön varoja omaksi edukseen.

      Ratkaisut ja suositukset:

      Läpinäkyvyys: Taloyhtiön hallituksen on valvottava tarkasti isännöitsijän toimia ja varmistettava, että kaikki taloudelliset transaktiot ovat läpinäkyviä. Tämä sisältää säännöllisen tarkastelun taloyhtiön pankkitileistä ja varmistamisen, että kaikki kustannukset esitetään selkeästi ja perustellusti.
      Riippumaton tilintarkastus: Taloyhtiön on hyvä käyttää ulkopuolisia, riippumattomia tilintarkastajia, jotka eivät ole sidoksissa isännöitsijään. Tämä auttaa varmistamaan, että taloudellinen tarkastus on objektiivinen ja luotettava.
      Hallituksen osallistuminen: Hallituksen jäsenten tulisi ottaa aktiivinen rooli taloyhtiön talouden hallinnassa. Koulutus talousasioissa auttaa heitä ymmärtämään paremmin vastuitaan ja tunnistamaan mahdolliset väärinkäytökset.
      Säännöllinen vaihtuvuus palveluntarjoajissa: Isännöitsijän ja muiden palveluntarjoajien säännöllinen vaihtaminen voi ehkäistä liiallista lojaliteettia ja mahdollisia eturistiriitoja.

      Yhteenveto: ”Osapuolivarastaminen” kuvaa tilannetta, jossa taloyhtiön isännöitsijä manipuloi kustannuksia omaksi edukseen, mikä voi johtaa taloyhtiön varojen väärinkäyttöön ja asukkaiden maksutaakan kasvuun. Tämän estämiseksi on tärkeää lisätä läpinäkyvyyttä, toteuttaa riippumaton tilintarkastus, kouluttaa taloyhtiön hallituksen jäseniä ja varmistaa palveluntarjoajien säännöllinen vaihtuvuus. Näillä toimenpiteillä voidaan varmistaa, että taloyhtiön hallinto toimii rehellisesti ja asukkaiden eduksi.""

    • Anonyymi

      ”Korket vastikemaksut”
      Korkeat vastikemaksut ovat merkittävä huolenaihe kiinteistöalan asiantuntijoiden keskuudessa.

      Ne vaikuttavat suoraan kiinteistöjen arvostukseen ja voivat johtaa niiden arvon laskuun.

      Tämä ilmiö on osittain seurausta petoksista ja epärehellisestä käytöksestä, joka on havaittu kiinteistöjen hallinnassa ja ylläpidossa.

      Kiinteistöjen arvon heikentyminen johtuu usein liiallisista vastikemaksuista, jotka lisäävät kiinteistön omistajien kustannuksia merkittävästi.

      Tämä taas voi johtaa siihen, että kiinteistöjen markkina-arvo laskee, kun potentiaaliset ostajat harkitsevat sijoituspäätöksiään.

      Lisäksi korkeat vastikemaksut luovat epäilyksiä kiinteistöjen kannattavuudesta ja voivat aiheuttaa kysynnän laskua markkinoilla.

      Taloyhtiöiden hallinnoinnin tulisi olla läpinäkyvää ja vastuullista, jotta voidaan varmistaa, että vastikemaksut pysyvät kohtuullisina ja oikeutettuina.

      Tämä edistäisi kiinteistöjen arvostuksen säilymistä ja vähentäisi riskejä markkinoiden epävakaudesta.

      On tärkeää tuoda esiin kaikki epäkohdat ja petokset kiinteistöalan toiminnassa, jotta voidaan säilyttää Suomen merkittävin kansallinen varanto, kiinteistöjen arvostus.

      Korkeat vastikemaksut eivät ainoastaan rasita kiinteistön omistajia, vaan ne voivat myös vaikuttaa koko maan talouteen, jos ne johtavat kiinteistöjen markkina-arvon laskuun ja siten investointien vähentymiseen alalle.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ensitreffit Jenni laukoo viinilasin ääressä suorat sanat Jyrkin aikeista: "Mä sanoin, että älä"

      Voi ei… Mitä luulet: kestääkö Jennin ja Jyrkin avioliitto vai päättyykö eroon? Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde
      Ensitreffit alttarilla
      27
      2870
    2. Ymmärrän paremmin kuin koskaan

      Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän
      Tunteet
      33
      2525
    3. 148
      2274
    4. Hullu liikenteessä?

      Mikä hullu pyörii kylillä jos jahti päällä? Näitä tosin kyllä riittää tällä kylällä.
      Kiuruvesi
      54
      2239
    5. Niina Lahtinen uudessa elämäntilanteessa - Kotiolot ovat muuttuneet merkittävästi: "Nyt on...!"

      Niina, tanssejasi on riemukasta seurata, iso kiitos! Lue Niinan haastattelu: https://www.suomi24.fi/viihde/niina-lahti
      Suomalaiset julkkikset
      24
      1860
    6. Kun Venäjä on tasannut tilit Ukrainan kanssa, onko Suomi seuraava?

      Mitä mieltä olette, onko Suomi seuraava, jonka kanssa Venäjä tasaa tilit? Ja voisiko sitä mitenkään estää? Esimerkiks
      NATO
      390
      1696
    7. Ano Turtiainen saa syytteet kansankiihoituksesta

      Syytteitä on kolme ja niissä on kyse kirjoituksista, jotka hän on kansanedustaja-aikanaan julkaissut Twitter-tilillään
      Maailman menoa
      104
      1642
    8. Pyhäinpäivän aamua

      Oikein hyvää huomenta ja rauhallista päivää. ❄️😊🥱☕❤️
      Ikävä
      309
      1548
    9. Kunta ostaa kivitipun

      Kunnanjohtajan tuleva uusi ostokohde
      Lappajärvi
      135
      1459
    10. Varokaa! Lunta voi sataa kohta!

      Vakava säävaroitus Lumisadevaroitus Satakunta, Uusimaa, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanm
      Maailman menoa
      13
      1446
    Aihe