Suomessa eläke on alinta tasoa, mutta...

. Näin on. Suomessa eläkekulut ovat kuitenkin keskiarvon alapuolella eli eläkkeisiin menee rahaa vähemmän.

Anonyymi kirjoitti:

. Näin on. Suomessa eläkekulut ovat kuitenkin keskiarvon alapuolella eli eläkkeisiin menee rahaa vähemmän.

Siis eläkkeiden kustannuksiin....

Eläkekarttumia tarkasteltava uudessa valossa:
Suomessa on eläköitymisen suhteen työaika olettama joka korjaa eläkettä kestävälle tasolle kun pääsee eläkkeelle aiemmin kuin varsinainen eläke ikä tulee vastaan. Tuo häviää työttömänä ollessa .

Nykyisellään työmarkkinoilla on vallinnut ikäsyrjintä jo vuosia joka tekee sen että ikä ihmiset ovat lakanneet kelpaamasta töihin. Tilannetta vaikeuttaa työvoiman selkeä ylitarjonta ja työsuhteiden pirstoutuneisuus jolloin työttömyys ajat ovat yleistyneet ja pidentyneet.

Nykyisessä tilanteessa hallituksen sulkiessa eläkeputken ,lopputulos tuolle on se että eläkkeet leikkautuvat ja käyvät toimeentulo kelvottomiksi. Tilanne vaatii selkeän korjauksen jotta toimeentulo eläkkeillä on jatkossa taattu ja se tehdään siten että kertyneisiin eläkkeisiin tehdään indeksi korotus silloin kun ei eläke kerry ,jotta kertymä seuraa aikaansa, ostovoimaisuudeltaan .Tuo on vähin mitä asian korjaamiseksi tulee aikaan saattaa . Toinen huomioitava seikka on työuran pituus ja sen puitteissa ansiotaso. Nykyisellään on pyrkimys että ihmiset ottavat työtä vastaan ja että kannustin sen tekemiseen säilyy. Tuollaisena kannustimena on nähtävissä eläkekarttuma . Nykyisellään kun palkkataso on ollut suhteellisen hyvä pitkällä työuralla ,pirstoutuneita töistä joita on tarjolla ei ole otettavissa samaa ansiotaso ja se laskee eläkettä joten yhtälö ei tue houkuttelevuutta. Näin ollen eläkkeen lasku perustaksi lisääntyvää eläkeläis köyhyyttä ja kasvavia sosiaalimenoja vastaan on laskentaperiaatetta korjattava ,painottaen se pääsääntöiseen työuraan ja sen palkkatasoon ,sillä näitä hengenpitimiksi vastaan otettuja töitä joita otetaan vastaan matalapalkoilla ei voi laskea muutaman kuukauden tehtyinä "apu " töinä ns. ura töiksi ,eikä vähimmässäkään määrin eläke karttumaa millään lailla suuntaa antaviksi. Jos niin tehdään tulee noista lähinnä vastaanottaen lähinnä haitta töitä.

Anonyymi kirjoitti:

Eläkekarttumia tarkasteltava uudessa valossa:
Suomessa on eläköitymisen suhteen työaika olettama joka korjaa eläkettä kestävälle tasolle kun pääsee eläkkeelle aiemmin kuin varsinainen eläke ikä tulee vastaan. Tuo häviää työttömänä ollessa .

Nykyisellään työmarkkinoilla on vallinnut ikäsyrjintä jo vuosia joka tekee sen että ikä ihmiset ovat lakanneet kelpaamasta töihin. Tilannetta vaikeuttaa työvoiman selkeä ylitarjonta ja työsuhteiden pirstoutuneisuus jolloin työttömyys ajat ovat yleistyneet ja pidentyneet.

Nykyisessä tilanteessa hallituksen sulkiessa eläkeputken ,lopputulos tuolle on se että eläkkeet leikkautuvat ja käyvät toimeentulo kelvottomiksi. Tilanne vaatii selkeän korjauksen jotta toimeentulo eläkkeillä on jatkossa taattu ja se tehdään siten että kertyneisiin eläkkeisiin tehdään indeksi korotus silloin kun ei eläke kerry ,jotta kertymä seuraa aikaansa, ostovoimaisuudeltaan .Tuo on vähin mitä asian korjaamiseksi tulee aikaan saattaa . Toinen huomioitava seikka on työuran pituus ja sen puitteissa ansiotaso. Nykyisellään on pyrkimys että ihmiset ottavat työtä vastaan ja että kannustin sen tekemiseen säilyy. Tuollaisena kannustimena on nähtävissä eläkekarttuma . Nykyisellään kun palkkataso on ollut suhteellisen hyvä pitkällä työuralla ,pirstoutuneita töistä joita on tarjolla ei ole otettavissa samaa ansiotaso ja se laskee eläkettä joten yhtälö ei tue houkuttelevuutta. Näin ollen eläkkeen lasku perustaksi lisääntyvää eläkeläis köyhyyttä ja kasvavia sosiaalimenoja vastaan on laskentaperiaatetta korjattava ,painottaen se pääsääntöiseen työuraan ja sen palkkatasoon ,sillä näitä hengenpitimiksi vastaan otettuja töitä joita otetaan vastaan matalapalkoilla ei voi laskea muutaman kuukauden tehtyinä "apu " töinä ns. ura töiksi ,eikä vähimmässäkään määrin eläke karttumaa millään lailla suuntaa antaviksi. Jos niin tehdään tulee noista lähinnä vastaanottaen lähinnä haitta töitä.

Lue lisää

Työeläke nimensä mukaan on ansiotyöstä kertyvää eläkettä. Nykyisin siihen on lisätty myös muita karttumalähteitä, kuten opiskelu, vanhempain rahat, työttömyys jne. Näiden merkitys on kuitenkin aika pieni ansiotyöhön verrattuna.

Nykyisin eläkkeen määrä lasketaan jokaiselle hyvin yksinkertaisesti 1.5% tai 1.7% ansiotuloista ja tulon suuruudesta, sukupuolesta, iästä tms riippumatta. Saako ansion pätkätyöstä vai vakituisesta työstä ei vaikuta asiaan. Ei myöskään jokaisen siihen eläkevakuutusmaksuun, jota jokainen ansiotyössä maksaa ansioistaan. Sekin lasketaan saman maksuprosentin mukaa n jokaiselle.
Työttömyys ei leikkaa ansaittuja eläke-euroja, mutta heikentää lisäkarttumista tai lopettavat sen kokonaan. Siinä mielessä pitkä työttömyys on kohtalokasta tulevan työeläkkeen määrän kannalta.

Työeläkkeen ohella on mahdollisuus kansaneläkkeeseen, jos työelämää ei ole paljoa ja sitten vielä se tasaeläke eli takuueläke, johon kaikilla on oikeus vaikkei olisi koskaan ollut työelämässä. Takuueläke ei nimestään huolimatta oikeastaan ole eläke, vaan sosiaalituen muoto, työeläkkeen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Eläkeköyhyys koskettaa lähinnä niitä, jotka syystä tai toisesta eivät ole olleet juurikaan työelämässä. Tai sitten ansiotaso on ollut kovasti pieni. Tätä pitää korjata muin keinoin kuin työeläkejärjestelmää muuttamalla sosiaalitukijärjestelmien suuntaan. Ja niinhän tehdäänkin monin eri tukimuodoin ja verotuksella ja jos/kun niiden taso voi olla liian alhainen, niin rahaa siihen ei tietenkään pidä ottaa työeläkejärjestelmästä, koska työeläkevakuutusmaksuissa ei tuollaista ole huomioitu eli rahaa ei sitä varten ole. Työeläkevakuutusmaksu on nyt jotain noin 25% ansioista, joten sen nostaminen ei tuollaiseen jälkikäteen tulevaan lisärahatarpeeseen ole järkevää.

On hyvä muistaa sekin, ettei työeläkejärjestelmä ja työeläkkeet ole valtion hoidossa ja hoitamia asioita, vaan yksityissektorin hoidossa. Ja se toimii vain ja ainoastaan työeläkevakuutusmaksujen ja sijoitusten tuotoilla, ei verovaroin. Näin palkansaajien osalta, yrittäjien eläkejärjestelmät saavat verovaroja toimintaansa.
Ja muuten mielenkiintoinen tieto on, että noissa yrittäjävakuutuksissa on se eläkekatto, jota täälläkin aina silloin tällöin kirjoituksissa vaaditaan kaikkiin eläkkeisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Työeläke nimensä mukaan on ansiotyöstä kertyvää eläkettä. Nykyisin siihen on lisätty myös muita karttumalähteitä, kuten opiskelu, vanhempain rahat, työttömyys jne. Näiden merkitys on kuitenkin aika pieni ansiotyöhön verrattuna.

Nykyisin eläkkeen määrä lasketaan jokaiselle hyvin yksinkertaisesti 1.5% tai 1.7% ansiotuloista ja tulon suuruudesta, sukupuolesta, iästä tms riippumatta. Saako ansion pätkätyöstä vai vakituisesta työstä ei vaikuta asiaan. Ei myöskään jokaisen siihen eläkevakuutusmaksuun, jota jokainen ansiotyössä maksaa ansioistaan. Sekin lasketaan saman maksuprosentin mukaa n jokaiselle.
Työttömyys ei leikkaa ansaittuja eläke-euroja, mutta heikentää lisäkarttumista tai lopettavat sen kokonaan. Siinä mielessä pitkä työttömyys on kohtalokasta tulevan työeläkkeen määrän kannalta.

Työeläkkeen ohella on mahdollisuus kansaneläkkeeseen, jos työelämää ei ole paljoa ja sitten vielä se tasaeläke eli takuueläke, johon kaikilla on oikeus vaikkei olisi koskaan ollut työelämässä. Takuueläke ei nimestään huolimatta oikeastaan ole eläke, vaan sosiaalituen muoto, työeläkkeen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Eläkeköyhyys koskettaa lähinnä niitä, jotka syystä tai toisesta eivät ole olleet juurikaan työelämässä. Tai sitten ansiotaso on ollut kovasti pieni. Tätä pitää korjata muin keinoin kuin työeläkejärjestelmää muuttamalla sosiaalitukijärjestelmien suuntaan. Ja niinhän tehdäänkin monin eri tukimuodoin ja verotuksella ja jos/kun niiden taso voi olla liian alhainen, niin rahaa siihen ei tietenkään pidä ottaa työeläkejärjestelmästä, koska työeläkevakuutusmaksuissa ei tuollaista ole huomioitu eli rahaa ei sitä varten ole. Työeläkevakuutusmaksu on nyt jotain noin 25% ansioista, joten sen nostaminen ei tuollaiseen jälkikäteen tulevaan lisärahatarpeeseen ole järkevää.

On hyvä muistaa sekin, ettei työeläkejärjestelmä ja työeläkkeet ole valtion hoidossa ja hoitamia asioita, vaan yksityissektorin hoidossa. Ja se toimii vain ja ainoastaan työeläkevakuutusmaksujen ja sijoitusten tuotoilla, ei verovaroin. Näin palkansaajien osalta, yrittäjien eläkejärjestelmät saavat verovaroja toimintaansa.
Ja muuten mielenkiintoinen tieto on, että noissa yrittäjävakuutuksissa on se eläkekatto, jota täälläkin aina silloin tällöin kirjoituksissa vaaditaan kaikkiin eläkkeisiin.

Lue lisää

Eläkeköyhyys iskee vaikka olisit tehnyt 30 vuota töitä ja se johtuu puhtaasti siitä että edellinen hallitus nosti eläkeikää vastoin realismeja ,sillä Suomessa ei työllisty 50 ikävuoden jälkeen kuin ani harvat. Tuo tietää työttömyyttä ja kun tämä hallitus avitti asiaa ja sulki eläkeputken poistuu työsika odottama ja eläke putoaa syrjäytettynä lähes puoleen. Kun nuo on tienattu suurimmalta osin vielä markka aikana ,peli on selvä. Kiitä Kokoomusta ,Keskustaa ja SDP:tä ,siinä on noiden toimien pääjehut.

Suomessa ei eläkeläisten joukossa köyhyys ole sen suurempaa kuin työelämässä olevienkaan.

Yrittäjävakuutuksissa on eläkekatto. Oletko kuullut, että yrittäjien eläkkeet olisivat parempia kuin palkansaajien? Ja lisäksi yrittäjien eläkejärjestelmää joutuu veronmaksajat tukemaan reippaasti, kun taas palkansaajien eläkejärjestelmät eivät tarvitse veronmaksajien tukea.

Työeläke on nimensä mukaisesti työstä kertyvää eläkettä. Se kertyy kaikille saman laskukaavan mukaa täysin riippumatta ansiotasosta. Pienituloisille ja suurituloisille eläke kertyy samalla laskentakaavalla. On siten erittäinkin oikeudenmukainen.

Työeläkejärjestelmällä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa työelämään, palkkatasoon eikä verotukseen.

Eläteistä suuri osa on vuonna 2015 tänne tulleita nuoria miehiä , oliko se noin 35 000 heppua.

Anonyymi kirjoitti:

Eläteistä suuri osa on vuonna 2015 tänne tulleita nuoria miehiä , oliko se noin 35 000 heppua.

258000 työtöntä tällä hetkellä.
Vai että suurin osa ulkomaalaisia.
Nuilla ulkomaan eläteillä yritetään hämätä sitä tosiasiaa että suomlalainen itse on pirun laiska.

Anonyymi kirjoitti:

258000 työtöntä tällä hetkellä.
Vai että suurin osa ulkomaalaisia.
Nuilla ulkomaan eläteillä yritetään hämätä sitä tosiasiaa että suomlalainen itse on pirun laiska.

Lue lisää

On se kumma juttu monilla aloilla huutava pula työntekijöistä , esim hoiva ja opetusala, myös palvelualoilla töitä tarjolla.

Anonyymi kirjoitti:

On se kumma juttu monilla aloilla huutava pula työntekijöistä , esim hoiva ja opetusala, myös palvelualoilla töitä tarjolla.

Mutta onko työttömät sellaisia, jotka osaavat ja on koulutettu hoiva-alalle, opetusalalle, palvelualoille? Kai odotat saavasi ammattitaitoista hoitoa sairaalassa, palvelutalossa, lapsillesi ammattitaitoisen opettajan jne... ravintolassakin odottaa tilaamansa ruoan olevan ammattitaidolla tehtyä...
Ja kohtaavatko työttömät ja työpaikat maantieteellisestikään?

Anonyymi kirjoitti:

Mutta onko työttömät sellaisia, jotka osaavat ja on koulutettu hoiva-alalle, opetusalalle, palvelualoille? Kai odotat saavasi ammattitaitoista hoitoa sairaalassa, palvelutalossa, lapsillesi ammattitaitoisen opettajan jne... ravintolassakin odottaa tilaamansa ruoan olevan ammattitaidolla tehtyä...
Ja kohtaavatko työttömät ja työpaikat maantieteellisestikään?

Lue lisää

Mutta on se pirun kumma kun ei voida kouluttautua alalle jossa olisi töitä.
Itse olen ollut lähes koko aikuisikäni töissä, olen kuitenkin käynyt koulunpenkillä useaan otteeseen.
Olen siis kehittänyt itseäni ja pitänyt ammattitaitoa yllä ja oppinut uusia taitoja.

Toinen on tuo asuinpaikka, miksi pitää jököttää siinä yhdessa paikkakunnassa?
Nuorempana kävin 1500km päässä ja moni varmaan arvaa ettei tuollaista etäisyyttä löydy suomesta.
Ei edes kielitaito ollut este, kaiken oppii kun haluaa.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta onko työttömät sellaisia, jotka osaavat ja on koulutettu hoiva-alalle, opetusalalle, palvelualoille? Kai odotat saavasi ammattitaitoista hoitoa sairaalassa, palvelutalossa, lapsillesi ammattitaitoisen opettajan jne... ravintolassakin odottaa tilaamansa ruoan olevan ammattitaidolla tehtyä...
Ja kohtaavatko työttömät ja työpaikat maantieteellisestikään?

Lue lisää

Noihin ammatteihin voi kouluttautua, kouluja voi käydä vanhempanakin.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta on se pirun kumma kun ei voida kouluttautua alalle jossa olisi töitä.
Itse olen ollut lähes koko aikuisikäni töissä, olen kuitenkin käynyt koulunpenkillä useaan otteeseen.
Olen siis kehittänyt itseäni ja pitänyt ammattitaitoa yllä ja oppinut uusia taitoja.

Toinen on tuo asuinpaikka, miksi pitää jököttää siinä yhdessa paikkakunnassa?
Nuorempana kävin 1500km päässä ja moni varmaan arvaa ettei tuollaista etäisyyttä löydy suomesta.
Ei edes kielitaito ollut este, kaiken oppii kun haluaa.

Lue lisää

Juurikin näin, minullakin jo kolmas ammatti ja kaikkiin koulutus ja olen nyt jo 53 vuotias.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta on se pirun kumma kun ei voida kouluttautua alalle jossa olisi töitä.
Itse olen ollut lähes koko aikuisikäni töissä, olen kuitenkin käynyt koulunpenkillä useaan otteeseen.
Olen siis kehittänyt itseäni ja pitänyt ammattitaitoa yllä ja oppinut uusia taitoja.

Toinen on tuo asuinpaikka, miksi pitää jököttää siinä yhdessa paikkakunnassa?
Nuorempana kävin 1500km päässä ja moni varmaan arvaa ettei tuollaista etäisyyttä löydy suomesta.
Ei edes kielitaito ollut este, kaiken oppii kun haluaa.

Lue lisää

Tottakai voi, jos on edellytykset. Sairaanhoitajaksi pääsee ammattikorkeakoulusta, muistaakseni noin 3-4 vuodessa, opettajaksi yliopistossa 3-5 vuotta. Pääsykokeisiin voi osallistua nykyisin jo ilman yo-tutkintoakin, jos on jokin muu sopiva koulutus.
Lähihoitajaksi ja ensihoitajaksi riittää alempi koulutuskin, mutta 2-3 vuotta siihenkin taitaa mennä. Ei taida edes yo-todistus olla pääsyvaatimuksena. Pääsykokeisiin kannattaa ilman muuta mennä, siellä testataan lähinnä soveltuvuutta alalle, eikä painopiste ole niin vahvasti kouluarvosanoissa, toki niitäkin katsotaan.

Kyllä siinä on jonkinlainen kynnys muuttaa kauas kotoa pienipalkkaiseen työhön, usein vielä osa-aikaiseen tai määräaikaiseenkin, jos on pieniä lapsia ja aviopuolisolla hyvä ja vakituinen työpaikka.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta on se pirun kumma kun ei voida kouluttautua alalle jossa olisi töitä.
Itse olen ollut lähes koko aikuisikäni töissä, olen kuitenkin käynyt koulunpenkillä useaan otteeseen.
Olen siis kehittänyt itseäni ja pitänyt ammattitaitoa yllä ja oppinut uusia taitoja.

Toinen on tuo asuinpaikka, miksi pitää jököttää siinä yhdessa paikkakunnassa?
Nuorempana kävin 1500km päässä ja moni varmaan arvaa ettei tuollaista etäisyyttä löydy suomesta.
Ei edes kielitaito ollut este, kaiken oppii kun haluaa.

Lue lisää

Kunnioitettava työmatka tuo 1500 km.
Miten sait hoidettua lasten päivähoito/koulunkäyntiasiat? Millä kuljit työmatkat?

Anonyymi kirjoitti:

Tottakai voi, jos on edellytykset. Sairaanhoitajaksi pääsee ammattikorkeakoulusta, muistaakseni noin 3-4 vuodessa, opettajaksi yliopistossa 3-5 vuotta. Pääsykokeisiin voi osallistua nykyisin jo ilman yo-tutkintoakin, jos on jokin muu sopiva koulutus.
Lähihoitajaksi ja ensihoitajaksi riittää alempi koulutuskin, mutta 2-3 vuotta siihenkin taitaa mennä. Ei taida edes yo-todistus olla pääsyvaatimuksena. Pääsykokeisiin kannattaa ilman muuta mennä, siellä testataan lähinnä soveltuvuutta alalle, eikä painopiste ole niin vahvasti kouluarvosanoissa, toki niitäkin katsotaan.

Kyllä siinä on jonkinlainen kynnys muuttaa kauas kotoa pienipalkkaiseen työhön, usein vielä osa-aikaiseen tai määräaikaiseenkin, jos on pieniä lapsia ja aviopuolisolla hyvä ja vakituinen työpaikka.

Lue lisää

Seli seli, aina löytyy selityksiä.

Esim. rakennusalalla ja metallialalla lähdetään töihin pitkänkin matkan päähän.
Töitä voi tehdä joko pellkiä arkipäiviä tai sitten esim. 12h päiviä ja joka toinen viikko kotona jne.
Syy kieltäytyä töistä on vain ja ainoastaan laiskuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Tottakai voi, jos on edellytykset. Sairaanhoitajaksi pääsee ammattikorkeakoulusta, muistaakseni noin 3-4 vuodessa, opettajaksi yliopistossa 3-5 vuotta. Pääsykokeisiin voi osallistua nykyisin jo ilman yo-tutkintoakin, jos on jokin muu sopiva koulutus.
Lähihoitajaksi ja ensihoitajaksi riittää alempi koulutuskin, mutta 2-3 vuotta siihenkin taitaa mennä. Ei taida edes yo-todistus olla pääsyvaatimuksena. Pääsykokeisiin kannattaa ilman muuta mennä, siellä testataan lähinnä soveltuvuutta alalle, eikä painopiste ole niin vahvasti kouluarvosanoissa, toki niitäkin katsotaan.

Kyllä siinä on jonkinlainen kynnys muuttaa kauas kotoa pienipalkkaiseen työhön, usein vielä osa-aikaiseen tai määräaikaiseenkin, jos on pieniä lapsia ja aviopuolisolla hyvä ja vakituinen työpaikka.

Lue lisää

Lähihoitajia tulee ammattikoulusta, mutta ensihoitaja tulee ammattikorkeasta ,niin, kun sairaanhoitajakin.

Anonyymi kirjoitti:

Kunnioitettava työmatka tuo 1500 km.
Miten sait hoidettua lasten päivähoito/koulunkäyntiasiat? Millä kuljit työmatkat?

Juu, mutta se tehdään vain kaksi kertaa viikossa, koska sillon majoitutaan parakissa, tai millon missäkin, ja tehdään pitkää päivää , myös tulee lisäksi ylityörahat ja päivärahat.
Seuraava viikko ollaan kotona.

Anonyymi kirjoitti:

Lähihoitajia tulee ammattikoulusta, mutta ensihoitaja tulee ammattikorkeasta ,niin, kun sairaanhoitajakin.

Lähihoitajaksi pääsee myös oppisopimuksella.

Anonyymi kirjoitti:

Kunnioitettava työmatka tuo 1500 km.
Miten sait hoidettua lasten päivähoito/koulunkäyntiasiat? Millä kuljit työmatkat?

Ei kaikilla ole muijaa ja mukuloita, tai jos on ,niin puoliso hoitaa kotopuolessa nuo asiat.

Anonyymi kirjoitti:

Lähihoitajia tulee ammattikoulusta, mutta ensihoitaja tulee ammattikorkeasta ,niin, kun sairaanhoitajakin.

Suuri osa lähihoitajista työskentelee vanhainkodeissa ja ensihoitajat ambulanssissa

Anonyymi kirjoitti:

Seli seli, aina löytyy selityksiä.

Esim. rakennusalalla ja metallialalla lähdetään töihin pitkänkin matkan päähän.
Töitä voi tehdä joko pellkiä arkipäiviä tai sitten esim. 12h päiviä ja joka toinen viikko kotona jne.
Syy kieltäytyä töistä on vain ja ainoastaan laiskuutta.

Lue lisää

Tottakai lähdetään, jos ei tarvitse huolehtia lasten tarpeista....
Miksi jotkut, kuten sinä, eivät ymmärrä sitten millään ihan lapsiperheen arkipäivään liittyviä asioita?

Anonyymi kirjoitti:

Ei kaikilla ole muijaa ja mukuloita, tai jos on ,niin puoliso hoitaa kotopuolessa nuo asiat.

Joo, yksineläjät ovatkin helpommassa asemassa. Heillä onkin hyvin harvoin syytä olla ottamatta työtä kaukaakin.

Entäs, jos puolisollakin on vaikkapa kolmivuorotyö tai matkatyö? No ainahan isovanhemmat hoitavat, eikös?

Anonyymi kirjoitti:

Tottakai lähdetään, jos ei tarvitse huolehtia lasten tarpeista....
Miksi jotkut, kuten sinä, eivät ymmärrä sitten millään ihan lapsiperheen arkipäivään liittyviä asioita?

Lue lisää

No tietysti siksi, ettei hänellä ole perhettä eikä lapsia. Tai vaimo pystyy yksin hoitamaan lasten tarpeet...

Anonyymi kirjoitti:

Tottakai lähdetään, jos ei tarvitse huolehtia lasten tarpeista....
Miksi jotkut, kuten sinä, eivät ymmärrä sitten millään ihan lapsiperheen arkipäivään liittyviä asioita?

Lue lisää

Todellisessa elämässä hyvin monet lähtevät reissuhommiin ja töihin toiselle paikkakunnille lapsista huolimatta.
Se on ihan normaalia.
Ei voi olla niin että olet koti-isänä tai äitinä vain sen takia että pitää huolehtia lapset hoitopaikkaan tai kouluun.
Mitä arvelet sinun ammattitaidon olevan 20v joutenolon takia?
Mites hemmetissä yksinhuoltajat pärjäävät kun ei ole toinen vanhemmista hyysäämässä?

Eli ainoa oikea syy ettei lähde muualle töihin on se että on yksinhuoltaja, mutta sekin avaa ovia kun voi muuttaa helposti ilman että tarvitsee miettiä puolison työpaikaa.

Ihmiset ovat vain niin pirun laiskoja ja rahaa saa liian helposti.

Itse olen ollut viimeeksi työttömänä 90 alkuvuodesta, sen jälkeen en ole ollut työttömänä.
En edes sen jälkeen kun vaimoni kuoli ja jäin 3 alaikäisen yksinhuoltajaksi.

Joten älkää viitikö pelleillä.

Anonyymi kirjoitti:

No tietysti siksi, ettei hänellä ole perhettä eikä lapsia. Tai vaimo pystyy yksin hoitamaan lasten tarpeet...

Niin , tai lapsi on jo aikuinen, harvalla suomalaisella on lapsia, vaan vain yksi lapsi, syntyvyys on kovin alhaista.

Anonyymi kirjoitti:

Todellisessa elämässä hyvin monet lähtevät reissuhommiin ja töihin toiselle paikkakunnille lapsista huolimatta.
Se on ihan normaalia.
Ei voi olla niin että olet koti-isänä tai äitinä vain sen takia että pitää huolehtia lapset hoitopaikkaan tai kouluun.
Mitä arvelet sinun ammattitaidon olevan 20v joutenolon takia?
Mites hemmetissä yksinhuoltajat pärjäävät kun ei ole toinen vanhemmista hyysäämässä?

Eli ainoa oikea syy ettei lähde muualle töihin on se että on yksinhuoltaja, mutta sekin avaa ovia kun voi muuttaa helposti ilman että tarvitsee miettiä puolison työpaikaa.

Ihmiset ovat vain niin pirun laiskoja ja rahaa saa liian helposti.

Itse olen ollut viimeeksi työttömänä 90 alkuvuodesta, sen jälkeen en ole ollut työttömänä.
En edes sen jälkeen kun vaimoni kuoli ja jäin 3 alaikäisen yksinhuoltajaksi.

Joten älkää viitikö pelleillä.

Lue lisää

Totta joka sana.

Anonyymi kirjoitti:

Todellisessa elämässä hyvin monet lähtevät reissuhommiin ja töihin toiselle paikkakunnille lapsista huolimatta.
Se on ihan normaalia.
Ei voi olla niin että olet koti-isänä tai äitinä vain sen takia että pitää huolehtia lapset hoitopaikkaan tai kouluun.
Mitä arvelet sinun ammattitaidon olevan 20v joutenolon takia?
Mites hemmetissä yksinhuoltajat pärjäävät kun ei ole toinen vanhemmista hyysäämässä?

Eli ainoa oikea syy ettei lähde muualle töihin on se että on yksinhuoltaja, mutta sekin avaa ovia kun voi muuttaa helposti ilman että tarvitsee miettiä puolison työpaikaa.

Ihmiset ovat vain niin pirun laiskoja ja rahaa saa liian helposti.

Itse olen ollut viimeeksi työttömänä 90 alkuvuodesta, sen jälkeen en ole ollut työttömänä.
En edes sen jälkeen kun vaimoni kuoli ja jäin 3 alaikäisen yksinhuoltajaksi.

Joten älkää viitikö pelleillä.

Lue lisää

Just, ja jälkikasvu opetetaan ihan avuttomiksi, meidän naapurissa kaksi koululaista toinen yläkoulussa jo ,niin nämä kullannuput ei jaksa vajaata kahta kilometriä kävellä , tai pyöräillä kouluun, vaan äiti kuskaa kersat kouluun ja myös hakee, äiti tällä hetkellä työtön.

Anonyymi kirjoitti:

Todellisessa elämässä hyvin monet lähtevät reissuhommiin ja töihin toiselle paikkakunnille lapsista huolimatta.
Se on ihan normaalia.
Ei voi olla niin että olet koti-isänä tai äitinä vain sen takia että pitää huolehtia lapset hoitopaikkaan tai kouluun.
Mitä arvelet sinun ammattitaidon olevan 20v joutenolon takia?
Mites hemmetissä yksinhuoltajat pärjäävät kun ei ole toinen vanhemmista hyysäämässä?

Eli ainoa oikea syy ettei lähde muualle töihin on se että on yksinhuoltaja, mutta sekin avaa ovia kun voi muuttaa helposti ilman että tarvitsee miettiä puolison työpaikaa.

Ihmiset ovat vain niin pirun laiskoja ja rahaa saa liian helposti.

Itse olen ollut viimeeksi työttömänä 90 alkuvuodesta, sen jälkeen en ole ollut työttömänä.
En edes sen jälkeen kun vaimoni kuoli ja jäin 3 alaikäisen yksinhuoltajaksi.

Joten älkää viitikö pelleillä.

Lue lisää

Näinhän se tapahtuu. Eihän työvoimapula tai työttömyys olekaan näiden ongelma tai tästä johtuva ongelma. Työpaikka otetaan kaukaakin varmasti, jos se on mahdollista ja elämänsä saa järjestettyä sen mukaisesti. Harva kieltäytyy tällaisesta.

Kyllä indeksikorotukset koskevat myös markka-aikana kerrytettyä eläkettä. Mitään eläkkeitä tai eläkekertymää supistanutta ja heikentävää juttua ei tapahtunut, kun valuutaksi vaihtui euro.
Euroiksihan muutettiin kaikki rahat, myös kerrytetyt eläkkeet vain yksinkertaisella laskutoimituksella. Yksi euro vastasi tuolloin reilua 6 markkaa. Ei tuo tekninen laskutoimitus vaikuttanut eläkekertymään yhtikäs mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä indeksikorotukset koskevat myös markka-aikana kerrytettyä eläkettä. Mitään eläkkeitä tai eläkekertymää supistanutta ja heikentävää juttua ei tapahtunut, kun valuutaksi vaihtui euro.
Euroiksihan muutettiin kaikki rahat, myös kerrytetyt eläkkeet vain yksinkertaisella laskutoimituksella. Yksi euro vastasi tuolloin reilua 6 markkaa. Ei tuo tekninen laskutoimitus vaikuttanut eläkekertymään yhtikäs mitään.

Lue lisää

Yksi euro vastasi 5,94573 markkaa.