Kun nykyiset pakolliset vieraat kielet (ruotsi ja useimmiten englanti) korvataan kahdella pakollisella valinnaiskielellä, valitsee lähes jokainen englannin - aivan kuten nykyään.
Toiseksi kieleksi noin puolet valitsee ruotsin, ja loput jonkin taloutemme ja kulttuurimme kannalta keskeisen eurooppalaisen kielen.
Nykytilanne on kaventanuttuhoisasti maamme kieliosaamista.
Tämä OPM:n vastuulla oleva, ITSE AIHEUTETTU TUHO alkaa vihdoin korjautua, kun mainittujen kielten (kuten saksa, ranska) oppijoiden määrä monikymmenkertaistuu.
Muutos tulee nopeasti karsimaan nykyistä kiusallista ja haitallista "pingviinienglantien" käyttöä ja suosiota mainoksissa, liikkeiden nimissä, ja muissa kohteissa joissa virheetönkään englanti ei ole paikallaan..
Laajentuva saksan, ranskan ja muiden kielten osaaminen muuttaa tällaisen touhun junttimaisuudeksi. Sen muodikkuus katoaa.
Ruotsin muuttuminen pakollisesta valinnaiseksi (muutaman muun valinnaisen rinnalle) ei tuo ongelmaa. Sitäosaa äidinkielenään 5% ja lisäksi sujuvasti noin 10%, ja nuorista sitä oppisi yhä noin puolet. Vähempikin riittäisi.
Ruotsi ei kuitenkaan palvele suomalaisten valtaenemmistöä.
On silkkaa haaskausta ja vääryyttä pakottaa sitä heille.
Siksi muutoksen on vihdoin tapahduttava.
Muutos samalla tuo jarrun "pingviinienglantien" käytölle.
Pakkoruotsi syy englannin käyttöön silloinkin kun siihen ei ole syytä
13
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Moni poliitikko kauhistelee "englannin" käyttöä asioissa, jotka tulisi ilmaista suomenkielisille suomeksi ja ruotsinkielisille ruotsiksi.
Kuten aloituksest näkyy, mainituntyyppiset poliitikot ovat fariseuksia.
He ovat itse pääsyyllisiä nuorille ja maallemme aiheutettuun ongelmaan.
He kaventavat nuorten mahdollisuuksia menestyä.
He tietävät kyllä tämän, mutta eivät välitä.
Heidän kiinnostuksensa ei ole nuortemme menestymisessä. - Anonyymi
Nykytilanne mahdollistaa jo monipuolisemman valinnan ja paremman kielitaidonkin, kun kielet on vapautettu omilta "paikoiltaan", eli a1-kieli voi olla itse valittu kieli (eli sen ei ole pakko olla englanti) ja b1-kieli voi olla muukin kuin automaattisesti ruotsi. Tämän lisäksi kielten opetus on varhaistettu, jolloin oppilas lukee a1-kieltä 12 vuotta, mikäli käy lukion.
Oppilas, jolla ei ole minkäänlaista motivaatiota lukea kieliä, ei hyötyisi mitenkään erityisesti pakollisen ruotsin vapaaehtoistamisesta. Jos koulu tarjoaisi itse valittavaksi pakolliseksi kieleksi (b1) tämän jälkeen esim. ruotsin, ranskan ja venäjän, niin epämotivoitunut oppilas valitsisi hyvinkin ruotsin tässä tilanteessa, onhan ruotsi käytetyin näistä työelämässä ja helpoin myös.
Muut valitsisivat kieliä normaaliin tapaan (tutkimusten mukaan 45% ruotsin, jos se olisi vapaaehtoinen). Eli oppilas voisi lukea esim. a1-ranskan, a2-englannin ja b1 -ruotsin.- Anonyymi
Moni nuori vanhempi kokee pahan yllätyksen valittuaan vapaamman ajoituksen harhauttamana aloituskieliksi esimerkiksi ranskan tai saksan, sekä myöhemmin englannin.
Ehkä parin opiskeluvuoden jälkeen vihdoin paljastuu, että pitääkin PAKKOvalita ruotsi kolmanneksi vieraaksi.
Ilman sitä ei valmistu - päästötodistusta ei heru ilman sitä.
Tästä koulun edustajat ovat vaiti alkusuosituksissaan varomattomille vanhemmille.
Usein tämä johtaa siihen, että esimerkiksi a1 kielekseen ranskan valinnut keskeyttää nämä opinnot löytääkseen aikaa pakkoruotsin nopeutettuihin opintoihin. Nopeutuksesta johtuen nämä voi joutua suorittamaan yksityisoppilaana, koska sopivaa oppilasryhmää ei havahtumisen hetkellä ole tulossa.
Keskeytetystä kielestä nuori ei saa opintosuoritusta hyväkseen päästötodistukseen, eikä keskeytetystä kielestä tietenkään voi suorittaa ylioppilaskoettakaan.
Alkukurssit joita nuori ehti suorittaa ennen keskeytystä merkitään korkeintaan vapaavalintaisina opintoina päästötodistuksen viimeiselle sivulle tai erilliselle liitteelle. Keskiarvoonkaan niitä ei lueta mukaan - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moni nuori vanhempi kokee pahan yllätyksen valittuaan vapaamman ajoituksen harhauttamana aloituskieliksi esimerkiksi ranskan tai saksan, sekä myöhemmin englannin.
Ehkä parin opiskeluvuoden jälkeen vihdoin paljastuu, että pitääkin PAKKOvalita ruotsi kolmanneksi vieraaksi.
Ilman sitä ei valmistu - päästötodistusta ei heru ilman sitä.
Tästä koulun edustajat ovat vaiti alkusuosituksissaan varomattomille vanhemmille.
Usein tämä johtaa siihen, että esimerkiksi a1 kielekseen ranskan valinnut keskeyttää nämä opinnot löytääkseen aikaa pakkoruotsin nopeutettuihin opintoihin. Nopeutuksesta johtuen nämä voi joutua suorittamaan yksityisoppilaana, koska sopivaa oppilasryhmää ei havahtumisen hetkellä ole tulossa.
Keskeytetystä kielestä nuori ei saa opintosuoritusta hyväkseen päästötodistukseen, eikä keskeytetystä kielestä tietenkään voi suorittaa ylioppilaskoettakaan.
Alkukurssit joita nuori ehti suorittaa ennen keskeytystä merkitään korkeintaan vapaavalintaisina opintoina päästötodistuksen viimeiselle sivulle tai erilliselle liitteelle. Keskiarvoonkaan niitä ei lueta mukaanEi vanhemmat ole niin hölmöjä Suomessa, että eivät tiedä, että ruotsiakin luetaan.
Jos vanhemmat valitsevat lapselleen ranskan, he kyllä tietävät, mitä tekevät. Koulu antaa tällaisesta tarkat ohjeet ja vastaa tarjonnasta.
Vanhemmat saavat nykyään paljon tietoa ja tukea etukäteen kielivalinnoista.
Joten voit olla huoleti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei vanhemmat ole niin hölmöjä Suomessa, että eivät tiedä, että ruotsiakin luetaan.
Jos vanhemmat valitsevat lapselleen ranskan, he kyllä tietävät, mitä tekevät. Koulu antaa tällaisesta tarkat ohjeet ja vastaa tarjonnasta.
Vanhemmat saavat nykyään paljon tietoa ja tukea etukäteen kielivalinnoista.
Joten voit olla huoleti.Kun olet varma ja tunnet todellisen tilanteen, kerro miten nämä yleiset, ja asianomaiselle oppilaalle ja koulullekin kiusalliset tilanteet on eri kouluissa hoidettu.
Kuinka monella on siis vuosittain näitä "rohkeasti" valittuja, mutta työmäärän vuoksi kolmannen vieraan kielen (siis pakkoruotsin) myötä keskeytyneitä kieliopintoja?
Siis a1 -kielen valintoja ja suoritettuja osakursseja, jotka joudutaan muutoskirjaamaan vapaavalintaisiksi (=ylimääräisiksi) opinnoiksi, ja siirtämään todistuksen liitteelle (siis jättämään hyväksyttyjen kieliopintojen ja keskiarvon ulkopuolelle).
Kuinka monen oppilaan kohtaloksi on tullut tämän seurauksena toisen jäljelle jääneen kielen muutoskirjaaminen a1-kieleksi ? Muutoskirjatullakin a1-kielellä on tietysti a1-kielen laajuusvaatimus edellytyksenä päästötodistuksen saamiselle.
Vai eikö näistä ole kerättyä tietoa, koska kiusalliset asiat sumplitaan hiljaisuudessa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun olet varma ja tunnet todellisen tilanteen, kerro miten nämä yleiset, ja asianomaiselle oppilaalle ja koulullekin kiusalliset tilanteet on eri kouluissa hoidettu.
Kuinka monella on siis vuosittain näitä "rohkeasti" valittuja, mutta työmäärän vuoksi kolmannen vieraan kielen (siis pakkoruotsin) myötä keskeytyneitä kieliopintoja?
Siis a1 -kielen valintoja ja suoritettuja osakursseja, jotka joudutaan muutoskirjaamaan vapaavalintaisiksi (=ylimääräisiksi) opinnoiksi, ja siirtämään todistuksen liitteelle (siis jättämään hyväksyttyjen kieliopintojen ja keskiarvon ulkopuolelle).
Kuinka monen oppilaan kohtaloksi on tullut tämän seurauksena toisen jäljelle jääneen kielen muutoskirjaaminen a1-kieleksi ? Muutoskirjatullakin a1-kielellä on tietysti a1-kielen laajuusvaatimus edellytyksenä päästötodistuksen saamiselle.
Vai eikö näistä ole kerättyä tietoa, koska kiusalliset asiat sumplitaan hiljaisuudessa?Vuosittain kymmenet nuoret joutuvat ankaran vääryyden kohteeksi, kun kolmanneksi putkahtaneesta pakkoruotsista näille aiheutuneen lisätyön vuoksi he ovat joutuneet keskeyttämään a1-kieleksi valitsemansa ranskan, espanjan tai saksan.
Näissä oppilaalle kiusallisissa tapauksissa koulu muuttaa kaikki oppilaan keskeytyvässä kielessä jo suorittamat kurssit arvottomiksi (=ylimääräisiksi opinnoiksi).
Ne ilmoitetaan korkeintaan päästötodistuksen liitteessä.
Samalla oppilaan uudeksi a1-kieleksi muutoskirjataan joko ruotsi tai tämän jo opiskelema a2-kieli (esimerkiksi englanti), ja tälle kielelle tulee tietysti koko a1-kielen kurssilaajuus.
Koska tällaiset muutokset harvoin voidaan sovittaa toteutuviin opetusryhmiin, joutuu oppilas suorittamaan ainakin osan näistä kursseistaan yksityisoppilaana, useimmiten vanhempiensa kustantamana.
Tällaisesta oppilaan kohteeksi tulevasta vääryydestä vaikenevat nämä aikaistettujen kielivalintojen markkinoijat visusti. Hys hys !
Ylempänä tässäkin ketjussa on a1- ja a2- kielen aikaistettuja valintoja mainostettu muka ratkaisuna ongelmiin.
Mutta HILJAISUUS on täälläkin täydellinen kun toteutuneet ongelmat tulevat esiin.
OPM lakaisee siis ongelmat maton alle. Siltä puuttuu kyky ja halu ratkaista niitä. Sensijaan se luo ongelmia, kuten kieliosaamisen yhä haitallisempi kaventuminen.
- Anonyymi
Ymmärtäkö joku tämän aloituksen otsikon ? Minä en.
- Anonyymi
Et siis ymmärrä selvää suomenkieltä, jota otsikko on etkä tosiasiaa jonka otsikko kertoo.
- Anonyymi
Minäkään en ymmärtänyt otsikkoa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minäkään en ymmärtänyt otsikkoa.
Et siis ymmärrä että nykyisten kahden vieraan kielen puitteissa, niistä toinen (siis ruotsi) jättää useimmille vain yhden laajalti Euroopassa (ja muuallakin) hyödyllisen vieraan kielen.
Siksi nykyisellään ainoata laajalti käyttökelpoista vierasta kieltä (siis englantia) tungetaan myös niihin yhteyksiin, joihin sitä ei tulisi käyttää. SITÄ ALOITUSOTSIKKO TARKOITTAA.
Kun englannintaitokin on kovin monella vajavainen, on tulos helposti "pingviinienglantia". Siitä saamme alituiseen kärsiä mainoksissa ja muissa älyttömissä yhteyksissä.
Englannintaito on nuorille välttämätön. Samalla kuitenkin OPM:stä johtuva maamme kieliosaamisen järkyttävä kaventuminen vain tähän yhteen laajalti käyttökelpoiseen kieleen korjautuu VAIN muuttamalla ruotsi valinnaiseksi kieleksi muiden tarjottavien valinnaiskielten joukkoon.
Suhtaudumme ruotsin valintoihin myönteisesti. Olemme myös varmoja siitä, että ruotsin oppimisen taso parantuu, kun senkin saa valita eikä siihen siis pakoteta.
Toisaalta koska ruotsi on helpohko (mutta silti suuritöinen) kieli, voi sitä suositellakin erityisesti laiskoille ja kielellisesti lahjattomille nuorille (niitäkin on).
Siis niille joiden sitkeys ja kielilahjat eivät tahdo riittää edes saksaan tai ranskaan.
Valmistuttuaan näille olisi tarjolla selkeitä tehtäviä Bembölessä ja muilla rannikon ruotsin- ja kaksikielisillä seuduilla. Ruotsinkieliset johtajatehtävät periytyvät joka tapauksessa lähes poikkeuksetta niille, joiden äidinkieli on ruotsi - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et siis ymmärrä että nykyisten kahden vieraan kielen puitteissa, niistä toinen (siis ruotsi) jättää useimmille vain yhden laajalti Euroopassa (ja muuallakin) hyödyllisen vieraan kielen.
Siksi nykyisellään ainoata laajalti käyttökelpoista vierasta kieltä (siis englantia) tungetaan myös niihin yhteyksiin, joihin sitä ei tulisi käyttää. SITÄ ALOITUSOTSIKKO TARKOITTAA.
Kun englannintaitokin on kovin monella vajavainen, on tulos helposti "pingviinienglantia". Siitä saamme alituiseen kärsiä mainoksissa ja muissa älyttömissä yhteyksissä.
Englannintaito on nuorille välttämätön. Samalla kuitenkin OPM:stä johtuva maamme kieliosaamisen järkyttävä kaventuminen vain tähän yhteen laajalti käyttökelpoiseen kieleen korjautuu VAIN muuttamalla ruotsi valinnaiseksi kieleksi muiden tarjottavien valinnaiskielten joukkoon.
Suhtaudumme ruotsin valintoihin myönteisesti. Olemme myös varmoja siitä, että ruotsin oppimisen taso parantuu, kun senkin saa valita eikä siihen siis pakoteta.
Toisaalta koska ruotsi on helpohko (mutta silti suuritöinen) kieli, voi sitä suositellakin erityisesti laiskoille ja kielellisesti lahjattomille nuorille (niitäkin on).
Siis niille joiden sitkeys ja kielilahjat eivät tahdo riittää edes saksaan tai ranskaan.
Valmistuttuaan näille olisi tarjolla selkeitä tehtäviä Bembölessä ja muilla rannikon ruotsin- ja kaksikielisillä seuduilla. Ruotsinkieliset johtajatehtävät periytyvät joka tapauksessa lähes poikkeuksetta niille, joiden äidinkieli on ruotsiKielten käyttö EK:n jäsenyrityksissä (selvitys 2013):
Englanti 75%
Ruotsi 50%
Venäjä 29%
Saksa 14% - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kielten käyttö EK:n jäsenyrityksissä (selvitys 2013):
Englanti 75%
Ruotsi 50%
Venäjä 29%
Saksa 14%Eli tämäkin osoittaa pakottamisen tarpeettomuuden ja valinnaisuuden järkevyyden:
Valinnaisuuden pian toteutuessa noin puolet yhä valitsee ruotsin, mutta niinikään noin puolet ruotsin sijaan laajalti käytetyn eurooppalaisen kielen (kuten saksan, ranskan, ...).
Lähes kaikki valitsevat näiden rinnalle englannin - kuten nykyäänkin.
Tässäkin valossa tulee pakottajien vihdoin tunnustaa olleensa väärässä, ja aiheuttaneensa näin vahinkoa nuorille ja maamme taloudelle ja kulttuurille.
Osalle kiihkoilija-pakottajista väärässäolo on kuitenkin harkittua nuorten haittaamista.
- Anonyymi
Pakkoruotsi on suomenkielisille turha ja hyödytön kieli!
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1343879- 851905
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap151771Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541412Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi461337Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1301323VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu991280- 701166
- 691033
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1131022