Onko Schiedel vai tiilihormi turvallisempi?

Anonyymi-ap

Onko nykyaikainen vai perinteinen tiilipiippu turvallisempi?

Tiilipiipun ylivoimainen etu on varaavuus.

Nykyaikaisen piipun ylivoimainen etu on parempi veto, koska keraaminen sisus ei kerää kosteutta ja lisäksi piippu on pyöreä, mitä parantaa vetoa.

Mutta entä turvallisuus?

43

497

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Eipä noissa taida turvallisuudessa olla eroa ainakaan lyhellä aikavälillä.

      Pidemmän aikavälin turvallisuus on sitten enemmän kysymysmerkki. Tiilipiippu rapautuu ajan kanssa. Kevythormi voi syöpyä ja eristeet voivat ajan myötä vaurioitua.

      • Anonyymi

        Jos tiilipiipun päällä on betonikaulus ja 'katto' niin ensimmäisen 50 - 60 vuoden aikana ei tarvitse tehdä muuta kuin katsella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos tiilipiipun päällä on betonikaulus ja 'katto' niin ensimmäisen 50 - 60 vuoden aikana ei tarvitse tehdä muuta kuin katsella.

        Tiilipiippu toimii vielä sadan vuodenkin kuluttua, jos se on katon yläpuolelta pellitetty ja hatulla varustettu, se ei syövy ollenkaan.

        Tiilipiippuun voi muurata paksunnokset läpivientien kohdalle, kuten ennen tehtiin puru ja sammaleristeiden aikaan, sellainen hiekkaa sisältävä osa, se hiekka on muurauksen sisällä siksi, että se tukkii vuodot, jos sellaisia tulisi. Silloin tiilipiippu on myös turvallisempi, kuin valmispiiput. Laki ei velvoita, mutta omaan taloon sellainen tehtiin.

        Tiilipiipiipun varaus ja lämmitysteho vastaa hyvinkin yli 2000 kg takkaa. Alaliittymällä varustetun takan jatkeena toiseen huoneeseen vietynä hormin pintalämpö on lämmityskaudella 40 - 45 C, sama vielä yläkerrassakin huoneen läpi vietynä. Eli pelkkä hormi lämmittää 2 huonetta. Lämmittävää pintaa hormissa ainakin 10m2.

        Veto ei ole tiilipiipun ongelma, jos on ongelmia, se johtuu uunista. Lämmityskäytössä tiilipiipun veto on liiankin hyvä, pellillä joutuu supistamaan kokokiven hormia 3/4 osaa.

        Tiilipiipun pystyy muuraamaan itsekin, kunhan asiaan perehtyy, eikä ole toivoton tumpelo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiilipiippu toimii vielä sadan vuodenkin kuluttua, jos se on katon yläpuolelta pellitetty ja hatulla varustettu, se ei syövy ollenkaan.

        Tiilipiippuun voi muurata paksunnokset läpivientien kohdalle, kuten ennen tehtiin puru ja sammaleristeiden aikaan, sellainen hiekkaa sisältävä osa, se hiekka on muurauksen sisällä siksi, että se tukkii vuodot, jos sellaisia tulisi. Silloin tiilipiippu on myös turvallisempi, kuin valmispiiput. Laki ei velvoita, mutta omaan taloon sellainen tehtiin.

        Tiilipiipiipun varaus ja lämmitysteho vastaa hyvinkin yli 2000 kg takkaa. Alaliittymällä varustetun takan jatkeena toiseen huoneeseen vietynä hormin pintalämpö on lämmityskaudella 40 - 45 C, sama vielä yläkerrassakin huoneen läpi vietynä. Eli pelkkä hormi lämmittää 2 huonetta. Lämmittävää pintaa hormissa ainakin 10m2.

        Veto ei ole tiilipiipun ongelma, jos on ongelmia, se johtuu uunista. Lämmityskäytössä tiilipiipun veto on liiankin hyvä, pellillä joutuu supistamaan kokokiven hormia 3/4 osaa.

        Tiilipiipun pystyy muuraamaan itsekin, kunhan asiaan perehtyy, eikä ole toivoton tumpelo.

        Lämmityskäytössä tiilipiipun veto on liiankin hyvä, pellillä joutuu supistamaan kokokiven hormia 3/4 osaa.....
        Pelti puolillaankin tuntuu hyvin pikkulauriin riittävän . Ja muuratessa vaikka märällä sienellä kevyesti puhtaaksi saumat


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiilipiippu toimii vielä sadan vuodenkin kuluttua, jos se on katon yläpuolelta pellitetty ja hatulla varustettu, se ei syövy ollenkaan.

        Tiilipiippuun voi muurata paksunnokset läpivientien kohdalle, kuten ennen tehtiin puru ja sammaleristeiden aikaan, sellainen hiekkaa sisältävä osa, se hiekka on muurauksen sisällä siksi, että se tukkii vuodot, jos sellaisia tulisi. Silloin tiilipiippu on myös turvallisempi, kuin valmispiiput. Laki ei velvoita, mutta omaan taloon sellainen tehtiin.

        Tiilipiipiipun varaus ja lämmitysteho vastaa hyvinkin yli 2000 kg takkaa. Alaliittymällä varustetun takan jatkeena toiseen huoneeseen vietynä hormin pintalämpö on lämmityskaudella 40 - 45 C, sama vielä yläkerrassakin huoneen läpi vietynä. Eli pelkkä hormi lämmittää 2 huonetta. Lämmittävää pintaa hormissa ainakin 10m2.

        Veto ei ole tiilipiipun ongelma, jos on ongelmia, se johtuu uunista. Lämmityskäytössä tiilipiipun veto on liiankin hyvä, pellillä joutuu supistamaan kokokiven hormia 3/4 osaa.

        Tiilipiipun pystyy muuraamaan itsekin, kunhan asiaan perehtyy, eikä ole toivoton tumpelo.

        "Tiilipiipiipun varaus ja lämmitysteho vastaa hyvinkin yli 2000 kg takkaa"

        "Pikkulauri" taas satuilee omiaan ja taikoo energiaa tyhjästä.
        Pikku-Lauri polttaa puuta noin 80% hyötysuhteella, joten piippu ei teoriassakaan voi lämmittää yhtä paljon, kuin takka. Piippu voisi teoriassa varata jäljelle jäävän 20% poltetun puun energiasta, jos savukaasun lämpö piipun yläpäässä olisi sama, kuin takkaan menevän palamisilman lämpö. Näin yksinkertaistettuna.
        Jos näin olisi, niin savukaasun lämpötila menisi alle kastepisteen ja piippuun alkaisi kondensoitua vettä, joka olisi erityisesti tiilipiipulle tuhoisaa. Kondensoiva järjestelmä on toki mahdollinen, mutta se vaatii teräspiipun ja vedenpoiston piipun alaosaan.

        Tiilipiippu toki varaa lämpöä, mutta takan savukaasussa sitä vaan ei ole ole enää paljoa jäljellä, että se riittäisi 2 huoneen lämmittämiseen.

        Puheet 100 vuotta toimivista tiilipiipuista on myös huuhaata. Kyllähän se toki "toimii" kun sitä korjaa, mutta jo 40-50 vuotiaita piippuja joutuu yläpäästä muuraamaan uudelleen ja teräksisiä sisähormeja asentamaan tai massaamaan.. Piippu rapautuu ennen pitkää, eikä sille mitään voi, kun ne olosuhteet piipussa ja suomessa vaan ovat rapauttavat, eikä mikään muutenkaan ole ikuista.

        Piipun vetoon taas vaikuttaa enemmän piipun korkeus, hormin koko ja korvausilman saanti, kuin piipun materiaali. Toki hormin pyöreä muoto on virtauksen kannalta aina parempi ja se korostuu erityisesti lyhyessä piipussa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tiilipiipiipun varaus ja lämmitysteho vastaa hyvinkin yli 2000 kg takkaa"

        "Pikkulauri" taas satuilee omiaan ja taikoo energiaa tyhjästä.
        Pikku-Lauri polttaa puuta noin 80% hyötysuhteella, joten piippu ei teoriassakaan voi lämmittää yhtä paljon, kuin takka. Piippu voisi teoriassa varata jäljelle jäävän 20% poltetun puun energiasta, jos savukaasun lämpö piipun yläpäässä olisi sama, kuin takkaan menevän palamisilman lämpö. Näin yksinkertaistettuna.
        Jos näin olisi, niin savukaasun lämpötila menisi alle kastepisteen ja piippuun alkaisi kondensoitua vettä, joka olisi erityisesti tiilipiipulle tuhoisaa. Kondensoiva järjestelmä on toki mahdollinen, mutta se vaatii teräspiipun ja vedenpoiston piipun alaosaan.

        Tiilipiippu toki varaa lämpöä, mutta takan savukaasussa sitä vaan ei ole ole enää paljoa jäljellä, että se riittäisi 2 huoneen lämmittämiseen.

        Puheet 100 vuotta toimivista tiilipiipuista on myös huuhaata. Kyllähän se toki "toimii" kun sitä korjaa, mutta jo 40-50 vuotiaita piippuja joutuu yläpäästä muuraamaan uudelleen ja teräksisiä sisähormeja asentamaan tai massaamaan.. Piippu rapautuu ennen pitkää, eikä sille mitään voi, kun ne olosuhteet piipussa ja suomessa vaan ovat rapauttavat, eikä mikään muutenkaan ole ikuista.

        Piipun vetoon taas vaikuttaa enemmän piipun korkeus, hormin koko ja korvausilman saanti, kuin piipun materiaali. Toki hormin pyöreä muoto on virtauksen kannalta aina parempi ja se korostuu erityisesti lyhyessä piipussa.

        Sinulta on ihan perustiedot hukassa, tai sitten et vaan ymmärrä asioita.

        Jonkun Pikku-Laurin laskennallinen hyötysuhde % ei kerro mitään siitä, paljonko puun sisältämästä lämpöenergiasta saadaan lämmityskäyttöön. Koska mittaus tehdään tutkimalla poltetun puun energiasisältö ja mittaamalla savukaasuista hyötysuhde, siis vain se mitä tapahtuu takan sisällä, ei mitä siitä saadaan ulos esim vuorokaudessa lämpöä.
        Todellinen lämmityshyötysuhde eristetakalla ja eristeet sisältävällä piipulla on jossakin 15 - 35 % välissä.

        Et varmastikaan ymmärrä edellä kerrottua, havainnollistan asiaa.

        Jos sen Pikku-Laurin eristeitä lisätään vaikka puolenmetrin kerros, lämpöä tuottava hyötysuhde lähentelee nollaa, mutta silti sen takan laskennallinen hyötysuhde ei heikkene 80%:sta, vaan saattaa jopa nousta, vaikka takka ei enää lämmitä ollenkaan taloa.

        Tuosta tiilihormin kyvystä lämmittää kaksi huonetta ei sinun kannata inttää vastaan, koska se perustuu mittauksiin ja käytännön kokemuksiin. Sinulla taas ei ole asiasta kokemusta.

        Piippu ei rapaudu mihinkään 40 - 50 vuodessa, edes vähäistä rapautumista ei ole havaittavissa, vaikka kuinka tutkii, tietenkin se on pellitetty ja varustettu asianmukaisella hatulla. Tästäkin on omakohtaisia kokemuksia, sinulla taas ei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tiilipiipiipun varaus ja lämmitysteho vastaa hyvinkin yli 2000 kg takkaa"

        "Pikkulauri" taas satuilee omiaan ja taikoo energiaa tyhjästä.
        Pikku-Lauri polttaa puuta noin 80% hyötysuhteella, joten piippu ei teoriassakaan voi lämmittää yhtä paljon, kuin takka. Piippu voisi teoriassa varata jäljelle jäävän 20% poltetun puun energiasta, jos savukaasun lämpö piipun yläpäässä olisi sama, kuin takkaan menevän palamisilman lämpö. Näin yksinkertaistettuna.
        Jos näin olisi, niin savukaasun lämpötila menisi alle kastepisteen ja piippuun alkaisi kondensoitua vettä, joka olisi erityisesti tiilipiipulle tuhoisaa. Kondensoiva järjestelmä on toki mahdollinen, mutta se vaatii teräspiipun ja vedenpoiston piipun alaosaan.

        Tiilipiippu toki varaa lämpöä, mutta takan savukaasussa sitä vaan ei ole ole enää paljoa jäljellä, että se riittäisi 2 huoneen lämmittämiseen.

        Puheet 100 vuotta toimivista tiilipiipuista on myös huuhaata. Kyllähän se toki "toimii" kun sitä korjaa, mutta jo 40-50 vuotiaita piippuja joutuu yläpäästä muuraamaan uudelleen ja teräksisiä sisähormeja asentamaan tai massaamaan.. Piippu rapautuu ennen pitkää, eikä sille mitään voi, kun ne olosuhteet piipussa ja suomessa vaan ovat rapauttavat, eikä mikään muutenkaan ole ikuista.

        Piipun vetoon taas vaikuttaa enemmän piipun korkeus, hormin koko ja korvausilman saanti, kuin piipun materiaali. Toki hormin pyöreä muoto on virtauksen kannalta aina parempi ja se korostuu erityisesti lyhyessä piipussa.

        40 - 50 vuotiaita tiilipiippuja ei joudu yläpäästä muuraamaan uudelleen jos päällä on betoninen "hattu" ja vielä peltinen "katto".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulta on ihan perustiedot hukassa, tai sitten et vaan ymmärrä asioita.

        Jonkun Pikku-Laurin laskennallinen hyötysuhde % ei kerro mitään siitä, paljonko puun sisältämästä lämpöenergiasta saadaan lämmityskäyttöön. Koska mittaus tehdään tutkimalla poltetun puun energiasisältö ja mittaamalla savukaasuista hyötysuhde, siis vain se mitä tapahtuu takan sisällä, ei mitä siitä saadaan ulos esim vuorokaudessa lämpöä.
        Todellinen lämmityshyötysuhde eristetakalla ja eristeet sisältävällä piipulla on jossakin 15 - 35 % välissä.

        Et varmastikaan ymmärrä edellä kerrottua, havainnollistan asiaa.

        Jos sen Pikku-Laurin eristeitä lisätään vaikka puolenmetrin kerros, lämpöä tuottava hyötysuhde lähentelee nollaa, mutta silti sen takan laskennallinen hyötysuhde ei heikkene 80%:sta, vaan saattaa jopa nousta, vaikka takka ei enää lämmitä ollenkaan taloa.

        Tuosta tiilihormin kyvystä lämmittää kaksi huonetta ei sinun kannata inttää vastaan, koska se perustuu mittauksiin ja käytännön kokemuksiin. Sinulla taas ei ole asiasta kokemusta.

        Piippu ei rapaudu mihinkään 40 - 50 vuodessa, edes vähäistä rapautumista ei ole havaittavissa, vaikka kuinka tutkii, tietenkin se on pellitetty ja varustettu asianmukaisella hatulla. Tästäkin on omakohtaisia kokemuksia, sinulla taas ei.

        Pikkulauri taas selittää asioita, jotka ovat fysiikanlakien vastaisia.

        Mitattu hyötysuhde kertoo juuri sen, paljonko lämpöä poistuu savukaasujen kautta ja paljonko sitä jää lämmityskäyttöön. Mitään muuta energiaa takkaan ei muodostu. Täällä taas "pikkulauri" taikoo energiaa tyhjästä ja se perustellaan mystisillä takan sisällä tapahtuvilla asioilla, joita vain pikkulauri kokemuspohjalta ymmärtää.

        "Jos sen Pikku-Laurin eristeitä lisätään vaikka puolenmetrin kerros, lämpöä tuottava hyötysuhde lähentelee nollaa, mutta silti sen takan laskennallinen hyötysuhde ei heikkene 80%:sta, vaan saattaa jopa nousta, vaikka takka ei enää lämmitä ollenkaan taloa."

        Mietippä uudestaan. Tuollaisessa tilanteessa hyötysuhde laskisi, koska takan kyky luovuttaa lämpöä heikkenisi. Varaavassa takassa hyötysuhde laskee mitä enemmän sitä kerralla lämmitetään, koska tiilen kyky sitoa ja luovuttaa lämpöä on rajallinen. Kun savukaasun ja tiilen lämpötila on lähellä toisiaan, niin suurin osa lämmöstä menee savukaasujen mukana, koska tiili johtaa huonosti lämpöä. Tiili itsessään on jo eriste.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pikkulauri taas selittää asioita, jotka ovat fysiikanlakien vastaisia.

        Mitattu hyötysuhde kertoo juuri sen, paljonko lämpöä poistuu savukaasujen kautta ja paljonko sitä jää lämmityskäyttöön. Mitään muuta energiaa takkaan ei muodostu. Täällä taas "pikkulauri" taikoo energiaa tyhjästä ja se perustellaan mystisillä takan sisällä tapahtuvilla asioilla, joita vain pikkulauri kokemuspohjalta ymmärtää.

        "Jos sen Pikku-Laurin eristeitä lisätään vaikka puolenmetrin kerros, lämpöä tuottava hyötysuhde lähentelee nollaa, mutta silti sen takan laskennallinen hyötysuhde ei heikkene 80%:sta, vaan saattaa jopa nousta, vaikka takka ei enää lämmitä ollenkaan taloa."

        Mietippä uudestaan. Tuollaisessa tilanteessa hyötysuhde laskisi, koska takan kyky luovuttaa lämpöä heikkenisi. Varaavassa takassa hyötysuhde laskee mitä enemmän sitä kerralla lämmitetään, koska tiilen kyky sitoa ja luovuttaa lämpöä on rajallinen. Kun savukaasun ja tiilen lämpötila on lähellä toisiaan, niin suurin osa lämmöstä menee savukaasujen mukana, koska tiili johtaa huonosti lämpöä. Tiili itsessään on jo eriste.

        Sinä et vieläkään ymmärrä, että on kaksi tapaa laskea hyötysuhde, se uunikauppiaiden suosima teoreettinen ja se toinen, missä oleellista on se, paljonko takka luovuttaa lämpöä asuntoon. Sinua näyttää kiinnostavan vain tuo teoreettinen hyötysuhdeprosentti, millä taas ei ole mitään tekemistä sen suhteen, paljonko puun energiasta saadaan lämmityskäyttöön.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä et vieläkään ymmärrä, että on kaksi tapaa laskea hyötysuhde, se uunikauppiaiden suosima teoreettinen ja se toinen, missä oleellista on se, paljonko takka luovuttaa lämpöä asuntoon. Sinua näyttää kiinnostavan vain tuo teoreettinen hyötysuhdeprosentti, millä taas ei ole mitään tekemistä sen suhteen, paljonko puun energiasta saadaan lämmityskäyttöön.

        Minne sitä muualle sitä lämpöä mielestäsi menee, kuin savukaasujen mukana ulos ja takan lämpöä sitovien ja luovuttavien pintojen kauttaa taloon sisälle? Reittejä on tasan kaksi.

        Energiaa takkaan tulee vain poltettavasta puusta ja sitä poistuu sieltä vain kahta kautta eli pinnoilta huoneilmaan ja piipusta ulos.

        Olette te puulämmittäjät outoa sakkia. Energiaa taiotaan tyhjästä ja oma takka on se ehdottomasti paras yli 100% hyötysuhteisiin yltävä ikiliikkuja. Naapurin takka taas on huono ja energia katoaa jollain selittämättömällä tavalla ja hyötysuhde jää.15%.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minne sitä muualle sitä lämpöä mielestäsi menee, kuin savukaasujen mukana ulos ja takan lämpöä sitovien ja luovuttavien pintojen kauttaa taloon sisälle? Reittejä on tasan kaksi.

        Energiaa takkaan tulee vain poltettavasta puusta ja sitä poistuu sieltä vain kahta kautta eli pinnoilta huoneilmaan ja piipusta ulos.

        Olette te puulämmittäjät outoa sakkia. Energiaa taiotaan tyhjästä ja oma takka on se ehdottomasti paras yli 100% hyötysuhteisiin yltävä ikiliikkuja. Naapurin takka taas on huono ja energia katoaa jollain selittämättömällä tavalla ja hyötysuhde jää.15%.

        Lämpöä poistuu takasta vuotojen kautta, vaikka on tiivis savupelti, niin lämmin hönkä käy piipun päässä lämmityksen jäljiltä, kylmä ilma laskee ja lämmin kiertää ylös hormissa, lämpö karkaa myös johtumalla piipun materiaalin kautta.

        Jos takka ja hormi on eristetty, ei se lämpö taloon sisällekään tule, se kuuma uunin sisus ei silloin paljoa hyödytä.

        Olet sinä melkoinen puupää, kun uskot takan huonetta lämmittävän hyötysuhteen olevan laskettavissa pelkästään rakenteen sisuksista tehtävillä mittauksilla ja laskelmilla ja vain polttotapahtuman ajalta!

        Jos uunien valmistajat ja myyjät joutuisivat ilmoittamaan todellisen hyötysuhteen, siis sen, paljonko poltetusta puusta saadaan lämpöä vuorokaudessa asuntoon, ei niitä uuneja ostaisi kukaan ja vanhoistakin kaupoista kehittyisi oikeusprosesseja, asiakkaiden vaatiessa korvauksia petoksesta.

        Takkakaupoissa ihmisiä on johdettu harhaan hyötysuhdeprosenteilla, on tietysti tuskallista myöntää tulleensa huijatuksi. Tässä pätee vanha sanonta, ihmistä on helpompi huijata, kuin saada hänet uskomaan, että häntä on huijattu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiilipiippu toimii vielä sadan vuodenkin kuluttua, jos se on katon yläpuolelta pellitetty ja hatulla varustettu, se ei syövy ollenkaan.

        Tiilipiippuun voi muurata paksunnokset läpivientien kohdalle, kuten ennen tehtiin puru ja sammaleristeiden aikaan, sellainen hiekkaa sisältävä osa, se hiekka on muurauksen sisällä siksi, että se tukkii vuodot, jos sellaisia tulisi. Silloin tiilipiippu on myös turvallisempi, kuin valmispiiput. Laki ei velvoita, mutta omaan taloon sellainen tehtiin.

        Tiilipiipiipun varaus ja lämmitysteho vastaa hyvinkin yli 2000 kg takkaa. Alaliittymällä varustetun takan jatkeena toiseen huoneeseen vietynä hormin pintalämpö on lämmityskaudella 40 - 45 C, sama vielä yläkerrassakin huoneen läpi vietynä. Eli pelkkä hormi lämmittää 2 huonetta. Lämmittävää pintaa hormissa ainakin 10m2.

        Veto ei ole tiilipiipun ongelma, jos on ongelmia, se johtuu uunista. Lämmityskäytössä tiilipiipun veto on liiankin hyvä, pellillä joutuu supistamaan kokokiven hormia 3/4 osaa.

        Tiilipiipun pystyy muuraamaan itsekin, kunhan asiaan perehtyy, eikä ole toivoton tumpelo.

        Hei,tehty jo kauan villalla paksunnokset.
        Rappaus toki ensin.


      • Anonyymi
        UUSI

        🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒

        🔞 ­­­N­­­y­m­­­f­­o­­­m­­­a­­­a­n­­­i -> https://ye.pe/finngirl21#17674844g

        🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞


    • Anonyymi

      Meillä on mökillä varaava takka ja tiilihormi. Vaikka takassa polttaisi puuta yhtenään (mikä ei ole suositeltavaa), niin silti hormista tulee vain kevyesti lämmin. Takan kyljistä sen sijaan tulee voimakkaan lämpimät.

      En usko, että tiilihormin lämmitysteho oikein rakennetun takan yhteydessä ihan hirmuinen on. Sitä sen sitten tiedä, mikä se on kamiinoissa ja vastaavissa.

      • Anonyymi

        Meillä ei edes saunan kiukaalla, jossa savukaasut on kuumia ei saa piipun laitaa juuri kädenlämpöistä korkeammaksi, vaikka useamman tunnin saunaa lämmittää. Ja piippu lämpenee vain hormin kohdalta, joten lämmittävä pinta-ala jää pieneksi. Ja piippu myös jäähtyy nopeasti, kun tuli sammuu. Muutama tunti, niin piippu on kylmä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä ei edes saunan kiukaalla, jossa savukaasut on kuumia ei saa piipun laitaa juuri kädenlämpöistä korkeammaksi, vaikka useamman tunnin saunaa lämmittää. Ja piippu lämpenee vain hormin kohdalta, joten lämmittävä pinta-ala jää pieneksi. Ja piippu myös jäähtyy nopeasti, kun tuli sammuu. Muutama tunti, niin piippu on kylmä.

        Hormit on tuossa tapauksessa muurattu reikätiilellä, mahdollisesti kahteen kerrokseen. Julkisivumuurauksiin tarkoitettuja reikätiiliä ja harkkoja ei pitäisi käyttää hormeissa. Saattaa olla, ettei vakuutukset korvaa, jos mökki palaa.

        Raskaalla hormitiilellä muuratussa lämpö tulee läpi normaalisti ja pysyy lämpöisenä yli vuorokauden.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hormit on tuossa tapauksessa muurattu reikätiilellä, mahdollisesti kahteen kerrokseen. Julkisivumuurauksiin tarkoitettuja reikätiiliä ja harkkoja ei pitäisi käyttää hormeissa. Saattaa olla, ettei vakuutukset korvaa, jos mökki palaa.

        Raskaalla hormitiilellä muuratussa lämpö tulee läpi normaalisti ja pysyy lämpöisenä yli vuorokauden.

        Reikätiilellä on muurattu vain piipun yläosa, niin kuin tapana on. Muutenkin piippu on normaali yksikerroksinen ja rapattu.

        En vaan jaksa täällä valehdella piipun ylivoimaisilla lämmittävillä ominaisuuksilla, koska sellaisia ei ole. Piippu kun on suora reitti kylmään ulkoilmaan ja välissä on vain suhteellisen alhaalla sijatseva savupelti, joka ei ole tiivis. Piippu johtaa lämpöä tehokkaasti ulos ja sen merkitys lämmityksessä ei ole merkittävä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hormit on tuossa tapauksessa muurattu reikätiilellä, mahdollisesti kahteen kerrokseen. Julkisivumuurauksiin tarkoitettuja reikätiiliä ja harkkoja ei pitäisi käyttää hormeissa. Saattaa olla, ettei vakuutukset korvaa, jos mökki palaa.

        Raskaalla hormitiilellä muuratussa lämpö tulee läpi normaalisti ja pysyy lämpöisenä yli vuorokauden.

        Reikätiilestä tulee kyllä lämpö lävitse, ei se niin suuri este ole kun kuitenkin kuraakinbon reijissä. Kiukaan takalähdöllä lämpes 65c toiselta puolta, vesisäiliön jälkeen on jäänyt 50c noin. Ekana oli aito 16 kiuas, nyt helo 20 ylälähdöllä ja säiliöllä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä ei edes saunan kiukaalla, jossa savukaasut on kuumia ei saa piipun laitaa juuri kädenlämpöistä korkeammaksi, vaikka useamman tunnin saunaa lämmittää. Ja piippu lämpenee vain hormin kohdalta, joten lämmittävä pinta-ala jää pieneksi. Ja piippu myös jäähtyy nopeasti, kun tuli sammuu. Muutama tunti, niin piippu on kylmä.

        On sinulla ihmetiiliä, jos kiukaan 250 - 600 asteiset savukaasut eivät kykene lämmittämään tiiltä edes kiukaan liitännän kohdalta kuin "kädenlämpöiseksi" . Toivottavasti kukaan ei muuraa uunia tuollaisesta ihmetiilistä.

        Omassa talossa saunan lämmittämisen jälkeen vielä seuraavana päivänä saunan tiilihormi on yläkerran tasolla n. 40C. Sama takan hormissa. Lämmitysvaikutus ja varauskyky on merkittävä, massa on tuossa hormissa yhteensä ainakin 2,5 tonnia ja pinta-alaa paljon.

        Aivan sama mihin uskot, olen äärimmäisen tyytyväinen tiilipiipun valintaan, yhdellä kuorettomalla isolla takalla ja kertalämmityksellä lämpiää yli 110m2 talo pakkasellakin. Sähköä ei tarvitse käyttää ollenkaan lämmitykseen.


    • Anonyymi

      Todellinen lämmityshyötysuhde eristetakalla ja eristeet sisältävällä piipulla on jossakin 15 - 35 % välissä.......

      Nämä tällaiset on huu haa juttuja, jotta lämmitys tehoja saisi 15mw vuodessa pitäisi 25% hyödyllä polttaa kuusipuuta 75 heitto m3.
      Kuusipuu heittomotti lämpöarvo 800kwh×25% hyöty on 200kwh

      Terv pikkulauri alle 20m3 heittoa polttava

      • Anonyymi

        Jep. 15-35% hyötysuhde on tuulesta temmattu, eikä perustu mihinkään.

        Todellisuus lienee jossain 60-70% tietämillä. Itse palamisen hyötysuhde nimellisteholla on 80%, mutta kertalämmitteisyys kiinteällä polttoaineella laskee kokonaishyötysuhdetta erityisesti polton lopussa, jossa energiaa karkaa piipun kautta, kun odottaa viimeisten liekkien ja hiilloksen sammumista. Se on sitten lämmittäjästä kiinni, että kuinka hyvin tuota pystyy turvallisesti hallisetsemaan. Savukaasuanalysaattoreita tuskin kenelläkään on kotioloissa käytössä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jep. 15-35% hyötysuhde on tuulesta temmattu, eikä perustu mihinkään.

        Todellisuus lienee jossain 60-70% tietämillä. Itse palamisen hyötysuhde nimellisteholla on 80%, mutta kertalämmitteisyys kiinteällä polttoaineella laskee kokonaishyötysuhdetta erityisesti polton lopussa, jossa energiaa karkaa piipun kautta, kun odottaa viimeisten liekkien ja hiilloksen sammumista. Se on sitten lämmittäjästä kiinni, että kuinka hyvin tuota pystyy turvallisesti hallisetsemaan. Savukaasuanalysaattoreita tuskin kenelläkään on kotioloissa käytössä.

        Jos ilmoitetaan n85% niin kyllä tuo tiilipiippu 5% lisää. Itse oon laskeskellu ja arvioinu noin 75% piipun kanssa mutta ei merkitystä vaikka ois vähempi , tarkennuttu on


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ilmoitetaan n85% niin kyllä tuo tiilipiippu 5% lisää. Itse oon laskeskellu ja arvioinu noin 75% piipun kanssa mutta ei merkitystä vaikka ois vähempi , tarkennuttu on

        5% kuulostaa varsin järkeenkäyvältä lukemalta. Tuota luokkaa se varmaan on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        5% kuulostaa varsin järkeenkäyvältä lukemalta. Tuota luokkaa se varmaan on.

        Hyvän hyötysuhteen päälle ei voi paljon lisääntyä. Jos polttaa paljon niin piipun hyöty paranee ja takan vähenee. Piipussa kun suora reikä ylös niin rauhallista vetoa jää enempi hyötyyn. Koko tiilen reijässä voi puolet sulkea peltiä tuollasessa pikkulaurissa


      • Anonyymi

        "15 milliwattia vuodessa". Tosi vähän on 0,014 Wattia. Sekin on tehoa eikä energiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "15 milliwattia vuodessa". Tosi vähän on 0,014 Wattia. Sekin on tehoa eikä energiaa.

        MW MW MW MW MW. Tartu ny johonkin tuollaseen, jokainen järkevä ymmärtää eikä aina jaksa kännykällä isoja kirj etsiä. Lämmitys tehoa se on ja verrattavissa juurikin suora sähkölämmitykseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        5% kuulostaa varsin järkeenkäyvältä lukemalta. Tuota luokkaa se varmaan on.

        5% Järkeenkäyvä lukema, jos hormissa on massaa 2 - 3 tonnia ja se on 40 - 45C lämmin! ? Ei kuulosta järki-ihmisen arviolta.
        Kyllä tiilihormin lämmitysteho on tavallisen eristetakan luokkaa, huomioiden massa ja lämpö. Fysiikan lakeja ei voi muuttaa pelkästään uskomalla johonkin. Käytännössäkin tuo lämmitysteho on todettu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        5% Järkeenkäyvä lukema, jos hormissa on massaa 2 - 3 tonnia ja se on 40 - 45C lämmin! ? Ei kuulosta järki-ihmisen arviolta.
        Kyllä tiilihormin lämmitysteho on tavallisen eristetakan luokkaa, huomioiden massa ja lämpö. Fysiikan lakeja ei voi muuttaa pelkästään uskomalla johonkin. Käytännössäkin tuo lämmitysteho on todettu.

        "5% Järkeenkäyvä lukema, jos hormissa on massaa 2 - 3 tonnia ja se on 40 - 45C lämmin! ? Ei kuulosta järki-ihmisen arviolta."

        No eihän se järkevältä kuulostakaan, mutta silti tuollaista väität. Joko sinulla on huonolla hyötysuhteella toimiva takka tai sitten poltat sitä ylikuormalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "5% Järkeenkäyvä lukema, jos hormissa on massaa 2 - 3 tonnia ja se on 40 - 45C lämmin! ? Ei kuulosta järki-ihmisen arviolta."

        No eihän se järkevältä kuulostakaan, mutta silti tuollaista väität. Joko sinulla on huonolla hyötysuhteella toimiva takka tai sitten poltat sitä ylikuormalla.

        Heitin tuon 5% ajatellen pientä polttoa .2.5m matkalla ei hirveesti kerry ees painoa ja peltiin noin 2m. Tilanne muuttuu kaksikerroksisessa talossa jos poltetaan enempi puita vaikka 2×10 kg voi piipusta saada vaikka 30%, mutta tällöin ei voi takan hyöty olla 80%, eihän

        2000a


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Heitin tuon 5% ajatellen pientä polttoa .2.5m matkalla ei hirveesti kerry ees painoa ja peltiin noin 2m. Tilanne muuttuu kaksikerroksisessa talossa jos poltetaan enempi puita vaikka 2×10 kg voi piipusta saada vaikka 30%, mutta tällöin ei voi takan hyöty olla 80%, eihän

        2000a

        Kun näitä takanlämmittäjien juttuja lukee, niin kyllä tuollaiset 110% hyötysuhteet on täysin mahdollisia :D

        Pikku-Laurissa kun polttaa 2x10kg vuorokaudessa, niin ylitetään takan vrk maksimikuorma (12kg 4x3kg) aika reilusti. Toki silloin lämpenee myös piippu, koska takan kyky varastoida ja siirtää energiaa loppuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun näitä takanlämmittäjien juttuja lukee, niin kyllä tuollaiset 110% hyötysuhteet on täysin mahdollisia :D

        Pikku-Laurissa kun polttaa 2x10kg vuorokaudessa, niin ylitetään takan vrk maksimikuorma (12kg 4x3kg) aika reilusti. Toki silloin lämpenee myös piippu, koska takan kyky varastoida ja siirtää energiaa loppuu.

        Tuo 4×3 kg on ehkä juurikin siksi että sais tuon 85% hyödyn. Aika lapsellista pelaamista tuollanen kun kuitenkin alku ja loppu palaminen ottaa osansa eikä sivukanavat pysy puhtaana. Nyt kun kovempia pakkasia oli niin poltin noin 2× 5-7kg. 16kg olen pitänut ylärajana eikä ole tarvetta enempiin kun hemmo pukkaa lisää. Tuo on 1600kg takka 190cm korkia.


    • Anonyymi

      Kyllä kevytpiippu oikein asennettuna yhtä turvallinen, kuin tiilipiippu.

      • Anonyymi

        Suomessa on saunan kevytpiipuista syttynyt paljon tulipaloja koska saunan pesän teho voi olla tosi iso.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa on saunan kevytpiipuista syttynyt paljon tulipaloja koska saunan pesän teho voi olla tosi iso.

        On kyllä, koska monissa kiukaissa savukaasun lämpötila ylittää hormin sallitun maksimin eli 600 astetta. Yli 600 asteisia savukaasuja ei saa johtaa mihinkään hormiin, mutta kiuasvalmistajat eivät näistä säännöistä välitä vaan edelleen myydään kiukaita joissa tämä on mahdollista.

        Juuri tästä syystä kevythormien eristystä on parannetu läpivientien kohdalta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On kyllä, koska monissa kiukaissa savukaasun lämpötila ylittää hormin sallitun maksimin eli 600 astetta. Yli 600 asteisia savukaasuja ei saa johtaa mihinkään hormiin, mutta kiuasvalmistajat eivät näistä säännöistä välitä vaan edelleen myydään kiukaita joissa tämä on mahdollista.

        Juuri tästä syystä kevythormien eristystä on parannetu läpivientien kohdalta.

        Kiukaan savuhormin jatkeeksi kannattaa asentaa tehokas vedenlämmitin, se laskee savukaasujen lämpöä merkittävästi ja hyödyntää hukkalämpöä.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Tuo rakenne on varmasti turvallinen, turvallisempi, kuin tiilipiippu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo rakenne on varmasti turvallinen, turvallisempi, kuin tiilipiippu.

        Mutta rakennuksia palaa silti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta rakennuksia palaa silti.

        Eivät ole tuon tyyppiset hormit polttaneet yhtään rakennusta. Kevythormit kyllä ovat, mutta kun niitä kevythormeja on kovin monenlaisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eivät ole tuon tyyppiset hormit polttaneet yhtään rakennusta. Kevythormit kyllä ovat, mutta kun niitä kevythormeja on kovin monenlaisia.

        Kyllä tuo on riskirakenne. Kun yksi sisimmäinen elementti hajoaa, koko pska romahtaa sisältä alas. Varmasti monessa hormissa on jo säröilyä, mitä ei voi havaita ajoissa. Kevythormeja ei puolla muu kuin helppo ja nopea asennus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä tuo on riskirakenne. Kun yksi sisimmäinen elementti hajoaa, koko pska romahtaa sisältä alas. Varmasti monessa hormissa on jo säröilyä, mitä ei voi havaita ajoissa. Kevythormeja ei puolla muu kuin helppo ja nopea asennus.

        Joo ihan varmasti riskirakenne :D ainakin suoli24 mutu-tiilimuurarin mielestä.

        Jos, jos, jos ja vielä kerran jos.

        Parempi ottaa varman päälle ja jättää tulisija kokonaan rakentamatta. Sähköpalojakin voi välttää, kun katkaisee sähköt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo ihan varmasti riskirakenne :D ainakin suoli24 mutu-tiilimuurarin mielestä.

        Jos, jos, jos ja vielä kerran jos.

        Parempi ottaa varman päälle ja jättää tulisija kokonaan rakentamatta. Sähköpalojakin voi välttää, kun katkaisee sähköt.

        Joo täällä tuntuu olevan monelle koko eläminen yhtä riskiä :D


    • Anonyymi

      Ja niille toisille täällä eläminen on yhtä palstojen aktivointia ja vanhojen aloitusten nostelua...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      80
      1827
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1699
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      16
      1524
    4. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      19
      1213
    5. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1204
    6. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1192
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1156
    8. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      8
      1139
    9. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1131
    10. Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata

      Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot
      Kielipolitiikka
      7
      1124
    Aihe