H-35 kokemuksia

Kauneus on katsojan silmissä. Omaa silmää tuo ei miellytä, vaikka pidänkin monia vanhoja veneitä, kuten MR-veneet, kauniina. Aika harva 70-luvun perhevene on minun silmissä kaunis eikä H-35 ole parhaasta päästä.

Alirikattu ja hidas tuo toki on. Omaan 35-jalkaiseen verrattuna on n. 20% hitaampi kevyessä ja 10% kovassa tuulessa. Ei tuo ero edes riipu tuulensuunnasta. Oikein kovilla avotuulilla varmaankin ero taas nousisi selvästi yli 10%, mutta ei vielä 10 m/s.

H-35:t ilmeisesti maksavat n. 15 000 €. Eihän ihan sillä vielä paljon kummoisempaa saa. Vähän lisää, niin vaikkapa Comfortina 32 ja Inferno 31 mahtuvat budjettiin.

Nautinto on eri ihmisille eri asia. Minusta on nautinto purjehtia veneellä, joka liikkuu hyvin kevyessäkin tuulessa ja vielä ilman genuaa, jonka vaihto fokkaan on paljon työläämpää ja useammin toistuvaa kuin reivaaminen, joka on tarpeen vain muutaman kerran kaudessa. Fokan kokoiseksi reivatulla genualla en voisi edes kuvitella kryssiväni.

Nautinto on myös se, että ison säätö vaikuttaa heti eikä haittaa, että sitä joutuukin käyttämään puuskaisessa tuulessa. Kiire reivaamiseen vaatii varsin suuren tuulenmuutoksen. On sellainenkin tullut, ehkä kerran viidessä vuodessa. Yleensä tietää jo purjeita nostaessa laittaa reivin tai kaksi tai sitten reissun aikana tuuli hiljalleen kovenee ja reivaa silloin kuin alkaa tuntua tarpeelliselta.

9-10 m/s voi reivata, mutta 11-12 m/s menee reivaamattakin OK tarvittaessa. Ja tuo siis rullaamatta samalla keulapurjeella, jolla vauhti on erinomaista 3 m/s tuulessa. Ja reivaaminenhan onnistuu helposti ja nopeasti yksinkin, toisin kuin keulapurjeen vaihto merellä.

Laiskana kovaan tuuleen voi lähteä pelkällä fokalla. Silläkin pysyy H-35:n vauhdissa, kun tuulta on yli 10 m/s, ja vene on hyvin tasapainoinen.

Anonyymi kirjoitti:

Nautinto on eri ihmisille eri asia. Minusta on nautinto purjehtia veneellä, joka liikkuu hyvin kevyessäkin tuulessa ja vielä ilman genuaa, jonka vaihto fokkaan on paljon työläämpää ja useammin toistuvaa kuin reivaaminen, joka on tarpeen vain muutaman kerran kaudessa. Fokan kokoiseksi reivatulla genualla en voisi edes kuvitella kryssiväni.

Nautinto on myös se, että ison säätö vaikuttaa heti eikä haittaa, että sitä joutuukin käyttämään puuskaisessa tuulessa. Kiire reivaamiseen vaatii varsin suuren tuulenmuutoksen. On sellainenkin tullut, ehkä kerran viidessä vuodessa. Yleensä tietää jo purjeita nostaessa laittaa reivin tai kaksi tai sitten reissun aikana tuuli hiljalleen kovenee ja reivaa silloin kuin alkaa tuntua tarpeelliselta.

9-10 m/s voi reivata, mutta 11-12 m/s menee reivaamattakin OK tarvittaessa. Ja tuo siis rullaamatta samalla keulapurjeella, jolla vauhti on erinomaista 3 m/s tuulessa. Ja reivaaminenhan onnistuu helposti ja nopeasti yksinkin, toisin kuin keulapurjeen vaihto merellä.

Laiskana kovaan tuuleen voi lähteä pelkällä fokalla. Silläkin pysyy H-35:n vauhdissa, kun tuulta on yli 10 m/s, ja vene on hyvin tasapainoinen.

Lue lisää

Mihin veneeseen tässä verrataan? Onko samaa hinta- ja kokoluokkaa?

Onhan kevyessä tuulessa vauhtiin saaminen toki mahtavaa.

Anonyymi kirjoitti:

Mihin veneeseen tässä verrataan? Onko samaa hinta- ja kokoluokkaa?

Onhan kevyessä tuulessa vauhtiin saaminen toki mahtavaa.

Saman pituinen 00-luvun C/R-vene. Ei toki samaa hintaluokkaa, vaan ehkä 4-kertainen.

Onhan sille syynsä, että H-35 on halpa. Onhan niitä 80-luvultakin lähempänä 00-luvun veneitä olevia, kuten FG36, Diva 35 jne.

Anonyymi kirjoitti:

Saman pituinen 00-luvun C/R-vene. Ei toki samaa hintaluokkaa, vaan ehkä 4-kertainen.

Onhan sille syynsä, että H-35 on halpa. Onhan niitä 80-luvultakin lähempänä 00-luvun veneitä olevia, kuten FG36, Diva 35 jne.

Lue lisää

Mielenkiintoista verrata H-35:sta ilmeisesti Bavaria 35:een. Eihän niillä ole muuta yhteistä kuin rungon pituus. Toki molemmat ovat purjeveneitä.

Toisessa on isoa yli tuplasti. Kuinka nautinnollista sitä on kiskoa ylös? H:ssa iso on vielä kevyttä dacronia heppoisin vahvikkein. Bavassa todennäköisesti läpilatoitettua laminaattia tuplataffetoin. Painoa ehkä 3x?

Välitöntä purjehdustuntumaa etsivää suosittelen etsimään venettä noista vanhemmista. H-35:sta en osaa sanoa, mutta lue vaikka Curt Gelinin suositukset. Nopeutta ja sisätiloja arvostava valitsee jotain uudempaa, kuten tuon Bavarian.

Anonyymi kirjoitti:

Mielenkiintoista verrata H-35:sta ilmeisesti Bavaria 35:een. Eihän niillä ole muuta yhteistä kuin rungon pituus. Toki molemmat ovat purjeveneitä.

Toisessa on isoa yli tuplasti. Kuinka nautinnollista sitä on kiskoa ylös? H:ssa iso on vielä kevyttä dacronia heppoisin vahvikkein. Bavassa todennäköisesti läpilatoitettua laminaattia tuplataffetoin. Painoa ehkä 3x?

Välitöntä purjehdustuntumaa etsivää suosittelen etsimään venettä noista vanhemmista. H-35:sta en osaa sanoa, mutta lue vaikka Curt Gelinin suositukset. Nopeutta ja sisätiloja arvostava valitsee jotain uudempaa, kuten tuon Bavarian.

Lue lisää

Kommenttini oli vastaus kommenttiin, jossa alirikausta pidettiin nautinnollisena ja reivausta muissa veneissä ongelmallisena. Ei mitenkään vaihtoehtona H-35:lle, mutta osaltaan selityksenä sille, että H-35:n saa nykyään niin halvalla, verrattuna myös saman ikäkauden veneisiin.

Suuren ja cruisingpurjeena painavan (taisi olla 27 kg) ison käsittelyssä vesillä en näe mitään ongelmaa. Saa sen helposti yksin ylös sekä puomille laskosteltua. Helpommin kaksin toisen vetäessä mastolta. Laitto/poisto keväisin ja syksyisin sekä kantaminen veneeseen/veneestä yksin on se ainoa vaihe, jolloin pienempi isopurje olisi mukavampi.

Mielestäni alirikaamisella ei saavuteta minkäänlaista mukavuus- tai helppousetua. Liian pienillä purjeilla heikossa tuulessa keikkuminen on kaukana mukavasta ja helposta. Purjepinta-alaa on syytä olla käytettävissä sen verran, että kevyessä kelissä on kiva purjehtia. Sitten kun tuulee kovempaa, niin käytetään vain vähän vähemmän purjetta. Se on siinä kovassa tuulessa ihan sama, jäikö isopurjeen alaosa purjeneulojan varastoon vai makaako se puomin päällä. Siitä puomin päältä se vain on aika paljon helpompi ottaa tarvittaessa käyttöön. Sama keulapurjeen kanssa - vaikka keulapurjeen vaihto isompaan on aina pieni jumppa, niin helpompaa se on, jos se isompi purje on kuitenkin mukana.

Anonyymi kirjoitti:

Mielestäni alirikaamisella ei saavuteta minkäänlaista mukavuus- tai helppousetua. Liian pienillä purjeilla heikossa tuulessa keikkuminen on kaukana mukavasta ja helposta. Purjepinta-alaa on syytä olla käytettävissä sen verran, että kevyessä kelissä on kiva purjehtia. Sitten kun tuulee kovempaa, niin käytetään vain vähän vähemmän purjetta. Se on siinä kovassa tuulessa ihan sama, jäikö isopurjeen alaosa purjeneulojan varastoon vai makaako se puomin päällä. Siitä puomin päältä se vain on aika paljon helpompi ottaa tarvittaessa käyttöön. Sama keulapurjeen kanssa - vaikka keulapurjeen vaihto isompaan on aina pieni jumppa, niin helpompaa se on, jos se isompi purje on kuitenkin mukana.

Lue lisää

Osalle näin ja useimmille < 5 m/s tarkoittaa koneajoa. Varsinkin kun valkoisilla purjeilla eteneminen vaatii kevyessä tuulessa apparenttia. Kryssiminenhän on ehdoton nou nou suurimmalle osalle "purjehtijoista". Alirikaus on päivän sana. Nykyään muodissa on pikkuruinen ST-fokka ja valtavan leveä runko. H-35:sta voi pitää edelläkävijänä. Alirikaus myy uusissa veneissä, mutta jostain syystä ostajat eivät osaa arvostaa sitä vanhemmissa konstruktioissa.

Anonyymi kirjoitti:

Osalle näin ja useimmille < 5 m/s tarkoittaa koneajoa. Varsinkin kun valkoisilla purjeilla eteneminen vaatii kevyessä tuulessa apparenttia. Kryssiminenhän on ehdoton nou nou suurimmalle osalle "purjehtijoista". Alirikaus on päivän sana. Nykyään muodissa on pikkuruinen ST-fokka ja valtavan leveä runko. H-35:sta voi pitää edelläkävijänä. Alirikaus myy uusissa veneissä, mutta jostain syystä ostajat eivät osaa arvostaa sitä vanhemmissa konstruktioissa.

Lue lisää

Suomessa mikään ei ole myynyt n. 10 vuoteen. Mikä uudehko vene on läheskään yhtä alirikattu kuin H-35? Ei ainakaan 00-luvun Bavariat, Hanset ja Beneteaut, jotka kulkevat ihan hyvin kevyessä, kunhan ei ole pilattu yhdistelmällä kiinteä 3-lapainen, keulapotkuri, matala köliversio ja huonot purjeet, pahimmillaan rullaiso ilman ahvenselkää.

Anonyymi kirjoitti:

Nautinto on eri ihmisille eri asia. Minusta on nautinto purjehtia veneellä, joka liikkuu hyvin kevyessäkin tuulessa ja vielä ilman genuaa, jonka vaihto fokkaan on paljon työläämpää ja useammin toistuvaa kuin reivaaminen, joka on tarpeen vain muutaman kerran kaudessa. Fokan kokoiseksi reivatulla genualla en voisi edes kuvitella kryssiväni.

Nautinto on myös se, että ison säätö vaikuttaa heti eikä haittaa, että sitä joutuukin käyttämään puuskaisessa tuulessa. Kiire reivaamiseen vaatii varsin suuren tuulenmuutoksen. On sellainenkin tullut, ehkä kerran viidessä vuodessa. Yleensä tietää jo purjeita nostaessa laittaa reivin tai kaksi tai sitten reissun aikana tuuli hiljalleen kovenee ja reivaa silloin kuin alkaa tuntua tarpeelliselta.

9-10 m/s voi reivata, mutta 11-12 m/s menee reivaamattakin OK tarvittaessa. Ja tuo siis rullaamatta samalla keulapurjeella, jolla vauhti on erinomaista 3 m/s tuulessa. Ja reivaaminenhan onnistuu helposti ja nopeasti yksinkin, toisin kuin keulapurjeen vaihto merellä.

Laiskana kovaan tuuleen voi lähteä pelkällä fokalla. Silläkin pysyy H-35:n vauhdissa, kun tuulta on yli 10 m/s, ja vene on hyvin tasapainoinen.

Lue lisää

No mulla reivikynnys on jossain 6-7m/s paikkeilla. 11 sekuntimetrin tuulessa isossa on laitettava kaksi reiviä ja rullattava fokkaa reilusti sisään tai muuten mennään korva vedessä.

En tiedä millä veneellä voi 11-12m/s mennä reivaamatta. Mahtaa olla venäläisvalmisteinen.
Taatusti sellainen vene ei heikossa tuulessa kulje yhtään mihinkään.

Mulla menee 5 m/s tuulella isolla ja fokalla helposti 7 solmun vauhtia.
12 metrissä spinnulla plaanaa jo.

Anonyymi kirjoitti:

No mulla reivikynnys on jossain 6-7m/s paikkeilla. 11 sekuntimetrin tuulessa isossa on laitettava kaksi reiviä ja rullattava fokkaa reilusti sisään tai muuten mennään korva vedessä.

En tiedä millä veneellä voi 11-12m/s mennä reivaamatta. Mahtaa olla venäläisvalmisteinen.
Taatusti sellainen vene ei heikossa tuulessa kulje yhtään mihinkään.

Mulla menee 5 m/s tuulella isolla ja fokalla helposti 7 solmun vauhtia.
12 metrissä spinnulla plaanaa jo.

Lue lisää

Monella veneellä mennään 11-12 m/s reivaamatta. Vaatii tietysti hyvät trimmimahdollisuudet ja ehkä taitoakin. Eli pitää saada iso täysin litteäksi ja fokkaan reilusti kiertoa. Veneeni kulkee 5 m/s tuulessa yli 7 solmua kaikilla muilla suunnilla paitsi kryssillä ja lenssillä. 4 m/s tuulessa kulkee 7 solmua spinnulla sivutuuleen. Kryssillä 5 m/s mennään 6,2 solmua eikä siihen tule montaa kymmenystä lisää tuulen koventuessa.

80-luvun 1/2 tonnarilla tuli kisattua melko ahkerasti 90-luvulla. Ei sitä reivattu koskaan. 18 m/s tuulessa ainakin oltiin kaukana rannikosta fokalla ja täydellä isolla. Hyvin sekin kulki kevyessä, mutta vaati genuan, toisin kuin veneeni.

Anonyymi kirjoitti:

Osalle näin ja useimmille < 5 m/s tarkoittaa koneajoa. Varsinkin kun valkoisilla purjeilla eteneminen vaatii kevyessä tuulessa apparenttia. Kryssiminenhän on ehdoton nou nou suurimmalle osalle "purjehtijoista". Alirikaus on päivän sana. Nykyään muodissa on pikkuruinen ST-fokka ja valtavan leveä runko. H-35:sta voi pitää edelläkävijänä. Alirikaus myy uusissa veneissä, mutta jostain syystä ostajat eivät osaa arvostaa sitä vanhemmissa konstruktioissa.

Lue lisää

Esimerkiksi atlannin rannikolle suunnitelluissa ja myydyissä venemalleissa on pienemmät rikit,koska ranskan ja englannin avomerilla ja atlantilla tuulee useina aivan helvetisti!!Mitä isompi riki,sitä korkeampi hinta!
Siksi ,suomenlahdella purjehtivat esimerkiksi ranskalaisveneet ovat aika pieni rikisiä,koska ne on suunniteltu eri olosuhteisiin!Suomi ei ole mainitsemieni veneiden päämarkkina alue....että silleen!
Muuten,pienitehoisemmassa veneessä voi nopeutta lisätä vaikka spinnulla tai genakkerilla!

Terkuin Kaltsu

Anonyymi kirjoitti:

Esimerkiksi atlannin rannikolle suunnitelluissa ja myydyissä venemalleissa on pienemmät rikit,koska ranskan ja englannin avomerilla ja atlantilla tuulee useina aivan helvetisti!!Mitä isompi riki,sitä korkeampi hinta!
Siksi ,suomenlahdella purjehtivat esimerkiksi ranskalaisveneet ovat aika pieni rikisiä,koska ne on suunniteltu eri olosuhteisiin!Suomi ei ole mainitsemieni veneiden päämarkkina alue....että silleen!
Muuten,pienitehoisemmassa veneessä voi nopeutta lisätä vaikka spinnulla tai genakkerilla!

Terkuin Kaltsu

Lue lisää

Toki spinnua tai genaakkeria joutuu käyttämään veneessä kuin veneessä, jos mielii myötäisillä edetä järkevää vauhtia, mutta kumpikaan ei yhtään auta kryssissä.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa mikään ei ole myynyt n. 10 vuoteen. Mikä uudehko vene on läheskään yhtä alirikattu kuin H-35? Ei ainakaan 00-luvun Bavariat, Hanset ja Beneteaut, jotka kulkevat ihan hyvin kevyessä, kunhan ei ole pilattu yhdistelmällä kiinteä 3-lapainen, keulapotkuri, matala köliversio ja huonot purjeet, pahimmillaan rullaiso ilman ahvenselkää.

Lue lisää

S.A./Disp. (https://sailboatdata.com/)
H-35 16.06, genualla 18
Oceanis 34 16.09
Oceanis 30.1 15.80
Hanse 315 16.32
jne.

00-luvun cruiserit olivat vielä purjeveneitä, esim JJ:n Bava 30 SA/Displ >19 I-genualla. 10-luvulla tulivat mastonkuljetusalukset pikkuruisilla ST-fokilla. Nehän ovat aivan toivottomia purjeveneitä suomalaisiin kesätuuliin. ST-fokkaa ei saa tehokkaasti skuutattua edes sivutuuleen. En yhtään ihmettele, että harvat purjeilla etenevät tulevat perä edellä vastaan väylillä.

Anonyymi kirjoitti:

S.A./Disp. (https://sailboatdata.com/)
H-35 16.06, genualla 18
Oceanis 34 16.09
Oceanis 30.1 15.80
Hanse 315 16.32
jne.

00-luvun cruiserit olivat vielä purjeveneitä, esim JJ:n Bava 30 SA/Displ >19 I-genualla. 10-luvulla tulivat mastonkuljetusalukset pikkuruisilla ST-fokilla. Nehän ovat aivan toivottomia purjeveneitä suomalaisiin kesätuuliin. ST-fokkaa ei saa tehokkaasti skuutattua edes sivutuuleen. En yhtään ihmettele, että harvat purjeilla etenevät tulevat perä edellä vastaan väylillä.

Lue lisää

SA/D ei hirveästi kerro ja sitä ei yleensä lasketa genualla, koska genuan lisäpinta-alasta ei ole vastaavaa hyötyä.

Veneiden painot ovat kasvaneet, koska veneet ovat paljon tilavampia. Se näkyy enemmän SA/D:ssä kuin nopeudessa vesillä. Täälläkin kovasti jotkut kuvittelivat X-99:n olevan kevyessä nopeampi kuin X-35 noiden tunnuslukujen perusteella, jotka ovat "paremmat" X-99:lle. X-99:n SA/D on genualla 30, X-35:n 27,5 ja mun veneen 21,5. X-99 jää kevyessä todella reilusti X-35:lle ja jää myös mun veneelle.

Toinen merkittävä muutos on rikien muuttuminen korkeammiksi ja kapeammiksi, mikä tekee niistä tehokkaampa.

Noissa luettelemissasi veneissä painoa on tonnin pari enemmän, purjealaa genuaa H-35:een verrattuna vain muutama m2 enemmän, mutta P-mitta on n. 1 m ja I-mitta n. 2 m suurempi.

Anonyymi kirjoitti:

Osalle näin ja useimmille < 5 m/s tarkoittaa koneajoa. Varsinkin kun valkoisilla purjeilla eteneminen vaatii kevyessä tuulessa apparenttia. Kryssiminenhän on ehdoton nou nou suurimmalle osalle "purjehtijoista". Alirikaus on päivän sana. Nykyään muodissa on pikkuruinen ST-fokka ja valtavan leveä runko. H-35:sta voi pitää edelläkävijänä. Alirikaus myy uusissa veneissä, mutta jostain syystä ostajat eivät osaa arvostaa sitä vanhemmissa konstruktioissa.

Lue lisää

"Osalle näin ja useimmille < 5 m/s tarkoittaa koneajoa. "

Onko jollain oikeasti tietty tuulennopeusraja, jossa vaihdetaan koneelle? Tuskin. Eiköhän se koneelle siirtyminen riipu enemmän nopeudesta ja purjehdustuntumasta. Kun on tarpeeksi purjetta, niin koneajoon siirrytään vasta kevyemmässä tuulessa.

Anonyymi kirjoitti:

SA/D ei hirveästi kerro ja sitä ei yleensä lasketa genualla, koska genuan lisäpinta-alasta ei ole vastaavaa hyötyä.

Veneiden painot ovat kasvaneet, koska veneet ovat paljon tilavampia. Se näkyy enemmän SA/D:ssä kuin nopeudessa vesillä. Täälläkin kovasti jotkut kuvittelivat X-99:n olevan kevyessä nopeampi kuin X-35 noiden tunnuslukujen perusteella, jotka ovat "paremmat" X-99:lle. X-99:n SA/D on genualla 30, X-35:n 27,5 ja mun veneen 21,5. X-99 jää kevyessä todella reilusti X-35:lle ja jää myös mun veneelle.

Toinen merkittävä muutos on rikien muuttuminen korkeammiksi ja kapeammiksi, mikä tekee niistä tehokkaampa.

Noissa luettelemissasi veneissä painoa on tonnin pari enemmän, purjealaa genuaa H-35:een verrattuna vain muutama m2 enemmän, mutta P-mitta on n. 1 m ja I-mitta n. 2 m suurempi.

Lue lisää

SA/D on uusissa veneissä vielä pienempi kuin laskennallisesti, koska varsinkin kruiserit varustellaan ST-fokalla. Korkea sivusuhde on tietenkin tehokkaampi kryssillä. Kuinka monta Oceaanista ja Hansea näet kesässä kryssimässä? Avotuulilla ei auta sivusuhde, vaan pinta-ala. Aika vähän niissä näkee lentäviä keulapurjeita käytössä. Vanhassa vara parempi. Helpoimmalla pääsee I-genua/isopurje-yhdistelmällä.

Uusien kruisereiden rikit ovat juuri tuollaisia kustannussyistä. Ei tarvitse rakentaa rusteille kalliita polvioita, vaan ne pultataan varvaslistan läpi. Leveillä saalingeilla säästetään kevyemmässä putkessa. Hekki voidaan jättää pois, kun saalingit vedetään taakse. Puomia ei voi laskea eteen, koska saalingit puhkaisevat purjeen. Purjepinta-ala on kuitenkin siellä alhaalla, koska isot ovat edelleen kolmioita. Maksaahan latat ja vahvikeompeleet. Lentävät keulapujeet jätetään hankkimatta, koska ovat hankalia ja kalliita. Diesel on kustannustehokkaampi.

Anonyymi kirjoitti:

SA/D on uusissa veneissä vielä pienempi kuin laskennallisesti, koska varsinkin kruiserit varustellaan ST-fokalla. Korkea sivusuhde on tietenkin tehokkaampi kryssillä. Kuinka monta Oceaanista ja Hansea näet kesässä kryssimässä? Avotuulilla ei auta sivusuhde, vaan pinta-ala. Aika vähän niissä näkee lentäviä keulapurjeita käytössä. Vanhassa vara parempi. Helpoimmalla pääsee I-genua/isopurje-yhdistelmällä.

Uusien kruisereiden rikit ovat juuri tuollaisia kustannussyistä. Ei tarvitse rakentaa rusteille kalliita polvioita, vaan ne pultataan varvaslistan läpi. Leveillä saalingeilla säästetään kevyemmässä putkessa. Hekki voidaan jättää pois, kun saalingit vedetään taakse. Puomia ei voi laskea eteen, koska saalingit puhkaisevat purjeen. Purjepinta-ala on kuitenkin siellä alhaalla, koska isot ovat edelleen kolmioita. Maksaahan latat ja vahvikeompeleet. Lentävät keulapujeet jätetään hankkimatta, koska ovat hankalia ja kalliita. Diesel on kustannustehokkaampi.

Lue lisää

Veneeseen hankitut purjeet eivät ole veneen vika. Saa sitä H-35:eenkin ST-fokan ja ahvenselättömän ison, jos niitä kaipaa, sekä spinnun voi jättää ostamatta tai kotiin.

Joka viikko näen kesällä iltakisassa Oceaniksen ja Hansen kryssimässä. Näkee niitä saaristomerelläkin. Mutta yleisesti lomalla kryssiminen on nykyään aika harvinaista Suomessa entiseen aikaan ja vaikkapa Ruotsiin verrattuna.

En usko, että rikien kehtys on hinnasta kiinni. Genuoiden ja barduunoiden katoaminen on tapahtunut kaikissa veneissä hinnasta ja käyttötarkoituksesta riippuen, Enkä ihmettele. En yhtään kaipaa kumpaakaan tai paremminkin ei tulisi enää mieleenikään ostaa venettä, joka niitä vaatisi. Omaani kyllä saisi genuan, mutta ilmankin on aivan riittävästi purjealaa ja vauhtia.

Ei viistot saalingit eikä edes laidalla olevat vantit estä puomin päästämistä eteen. Tietysti puomi ei vanttia pidemmälle mene, mutta silloin se on jo lähes 90 asteen kulmassa, kun nivel on kuitenkin maston takana. Purje painaa vanttiin ja saalngin päähän, mutta kunno saalingin pää on pyöreä ja purjeessa on Dacron-teippi tuossa vahvikkeena, jolloin ei ole mitään ongelmaa. Itse päästä puomin vanttiin saakka ja purjeeseen ei ole vauriota tullut 12 kaudessa.

Anonyymi kirjoitti:

Veneeseen hankitut purjeet eivät ole veneen vika. Saa sitä H-35:eenkin ST-fokan ja ahvenselättömän ison, jos niitä kaipaa, sekä spinnun voi jättää ostamatta tai kotiin.

Joka viikko näen kesällä iltakisassa Oceaniksen ja Hansen kryssimässä. Näkee niitä saaristomerelläkin. Mutta yleisesti lomalla kryssiminen on nykyään aika harvinaista Suomessa entiseen aikaan ja vaikkapa Ruotsiin verrattuna.

En usko, että rikien kehtys on hinnasta kiinni. Genuoiden ja barduunoiden katoaminen on tapahtunut kaikissa veneissä hinnasta ja käyttötarkoituksesta riippuen, Enkä ihmettele. En yhtään kaipaa kumpaakaan tai paremminkin ei tulisi enää mieleenikään ostaa venettä, joka niitä vaatisi. Omaani kyllä saisi genuan, mutta ilmankin on aivan riittävästi purjealaa ja vauhtia.

Ei viistot saalingit eikä edes laidalla olevat vantit estä puomin päästämistä eteen. Tietysti puomi ei vanttia pidemmälle mene, mutta silloin se on jo lähes 90 asteen kulmassa, kun nivel on kuitenkin maston takana. Purje painaa vanttiin ja saalngin päähän, mutta kunno saalingin pää on pyöreä ja purjeessa on Dacron-teippi tuossa vahvikkeena, jolloin ei ole mitään ongelmaa. Itse päästä puomin vanttiin saakka ja purjeeseen ei ole vauriota tullut 12 kaudessa.

Lue lisää

No valmistuskustannukset ohjaavat tietenkin uusien veneiden suunnittelua. Veistämöt kilpailevat halvimmasta lähtöhinnasta, jota mainostetaan venelehdissä ja -messuilla. Samalla purjehdusominaisuudet siirrettään lisävarusteeksi. Vielä 00-luvulla ne tulivat vakiovarusteena. Uusiin veneisiin täytyy nykyään hankkia lisävarusteena Code-0 ja genaakkeri, kun aiemmin pärjättiin aivan hyvin veistämön toimittamilla peruspurjeilla.

Genua on hyvinkin käyttökelpoinen ja monipuolinen purje suomalaiseen kesälomapurjehdukseen, joka on enimmäkseen ajelehtimista vaihtelevissa sivu- ja myötätuulissa. Saaristomerellä kohteet katsotaan tuulen suunnan mukaan ja vastatuuleen mennään vain pakon edessä. Uudet korkeat ja kapeat rikit ovat tietenkin helpompia ja tehokkaampia kryssillä. Valitettavasti kryssiminen ei ole kovin suosittua.

Anonyymi kirjoitti:

No valmistuskustannukset ohjaavat tietenkin uusien veneiden suunnittelua. Veistämöt kilpailevat halvimmasta lähtöhinnasta, jota mainostetaan venelehdissä ja -messuilla. Samalla purjehdusominaisuudet siirrettään lisävarusteeksi. Vielä 00-luvulla ne tulivat vakiovarusteena. Uusiin veneisiin täytyy nykyään hankkia lisävarusteena Code-0 ja genaakkeri, kun aiemmin pärjättiin aivan hyvin veistämön toimittamilla peruspurjeilla.

Genua on hyvinkin käyttökelpoinen ja monipuolinen purje suomalaiseen kesälomapurjehdukseen, joka on enimmäkseen ajelehtimista vaihtelevissa sivu- ja myötätuulissa. Saaristomerellä kohteet katsotaan tuulen suunnan mukaan ja vastatuuleen mennään vain pakon edessä. Uudet korkeat ja kapeat rikit ovat tietenkin helpompia ja tehokkaampia kryssillä. Valitettavasti kryssiminen ei ole kovin suosittua.

Lue lisää

"Genua on hyvinkin käyttökelpoinen ja monipuolinen purje suomalaiseen kesälomapurjehdukseen, joka on enimmäkseen ajelehtimista vaihtelevissa sivu- ja myötätuulissa. "

Genua on kryssipurje kevyeen tuuleen. Sivutuuleen vielä käyttökelpoinen, mutta myötätuuleen ihan kelvoton. Niin uusiin kuin vanhoihinkin veneisiin kannattaa hankkia kunnon myötätuulipurjeet.

Anonyymi kirjoitti:

No valmistuskustannukset ohjaavat tietenkin uusien veneiden suunnittelua. Veistämöt kilpailevat halvimmasta lähtöhinnasta, jota mainostetaan venelehdissä ja -messuilla. Samalla purjehdusominaisuudet siirrettään lisävarusteeksi. Vielä 00-luvulla ne tulivat vakiovarusteena. Uusiin veneisiin täytyy nykyään hankkia lisävarusteena Code-0 ja genaakkeri, kun aiemmin pärjättiin aivan hyvin veistämön toimittamilla peruspurjeilla.

Genua on hyvinkin käyttökelpoinen ja monipuolinen purje suomalaiseen kesälomapurjehdukseen, joka on enimmäkseen ajelehtimista vaihtelevissa sivu- ja myötätuulissa. Saaristomerellä kohteet katsotaan tuulen suunnan mukaan ja vastatuuleen mennään vain pakon edessä. Uudet korkeat ja kapeat rikit ovat tietenkin helpompia ja tehokkaampia kryssillä. Valitettavasti kryssiminen ei ole kovin suosittua.

Lue lisää

Ei genuan poisjättö ole hintakysymys. Vai luuletko, että X-35, Swan 54, Melges 32, HR44 jne. on suunniteltu fokalle ja rustit laidalla siksi, että se on halvempaa?

00-luvun Bavarioissa oli rustit ruffin kyljessä ja genua. Tuolloin veneet olivat äärimmäisen halpoja. Melko äärimmäistä halpatuotantoa oli myös moni 70- ja 80-luvun skandiveneet genuoineen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei genuan poisjättö ole hintakysymys. Vai luuletko, että X-35, Swan 54, Melges 32, HR44 jne. on suunniteltu fokalle ja rustit laidalla siksi, että se on halvempaa?

00-luvun Bavarioissa oli rustit ruffin kyljessä ja genua. Tuolloin veneet olivat äärimmäisen halpoja. Melko äärimmäistä halpatuotantoa oli myös moni 70- ja 80-luvun skandiveneet genuoineen.

Lue lisää

Tottahan se laskee tuotantokuluja myös mainitsemissasi veneissä. Niissä sivutuulella alkavat ongelmat on ratkaistu erilaisin lentävin keulapurjein. Ne myös luovat apparenttia eri tavalla kuin pikku-Hanse. Peruspurjehtijalle vanhassa oli vara parempi. Isolla ja genualla pääsee kaikki tuulensuunnat hyvinkin kustannustehokkaasti.

Anonyymi kirjoitti:

Tottahan se laskee tuotantokuluja myös mainitsemissasi veneissä. Niissä sivutuulella alkavat ongelmat on ratkaistu erilaisin lentävin keulapurjein. Ne myös luovat apparenttia eri tavalla kuin pikku-Hanse. Peruspurjehtijalle vanhassa oli vara parempi. Isolla ja genualla pääsee kaikki tuulensuunnat hyvinkin kustannustehokkaasti.

Lue lisää

Ei X-35:ssa ole Codea eikä vauhtiongelmaa sivutuulella. Ei ole myöskään minun veneessä. Jotkut veneet ovat melko hitaita sivutuulessa fokalla, mutta ei matkapurjehtialle ongelmallisesti, jos kyse on veneestä, joka kuitenkin kryssillä kulkee hyvin.

Ei niitä Codeja ja vastaavia ollut vanhoissakaan fokkaveneissä kuten H ja Albin Express.

Voidaan tietysti olla asioista eri mieltä, mutta en usko, että genuat tekevät paluun enkä genuaa kaipaa. Veneet, jotka eivät fokalla kulje, jätän ostamatta.

Pahoittelut, edellinen viesti siis ketjun aloittajan. Opettelen käyttämään tätä vielä.

Onhan H-35 todella pieni pituisekseen. Poikkeuksellisen kapea (2,6 m) ja kevyt (3500 kg). Avance 36 on jo selkeästi isompi (2,75 ja 5000 kg) puhumattakaan tuon ajan IOR-veneistä tai mistä tahansa uudemmasta veneestä.

Vaikkapa Finn/Maestro 35 ei ole montaa vuotta tuoreempi, mutta aivan eri kokoluokan vene 3,5 m leveydellään. Näkyy tietysti myös hinnassa.

Itämerellä pärjää millä tahansa tuon kokoluokan ja paljon pienemmälläkin veneellä.

Jos H-veneen tuntuma on mieluinen, niin siitä sarjasta H-star tai H-323 ovat H-35:ä paremmin purjehtivia. Kolmevitonen ei oikein lähde.

Avance 36 ja 33 myös purjehtivat selvästi H-35:sta paremmin.

Ei kai Avance 33 juuri sen kallimpi ole.

Pienempiä vaihtoehtoja on vaikka kuinka paljon.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai Avance 33 juuri sen kallimpi ole.

Pienempiä vaihtoehtoja on vaikka kuinka paljon.

Millaisia vaihtoehtoja tulee ensimmäisenä mieleen?

Anonyymi kirjoitti:

Millaisia vaihtoehtoja tulee ensimmäisenä mieleen?

Ei ole oikein selvinnyt riittävästi speksit. Joku puoltonnari, vaikkapa Finnflyer 31, Maestro 31 jne. Tai NF30. Miksei Inferno 28 tai 29. Tai halvemmasta päästä FE83.

Jos veneellä on pieni syväys ,niin kantaako se purjeita ja nouseeko tuuleen?Kumma,että sitä pientä syväystä niin kehutaan?Minusta se on haitta!

Anonyymi kirjoitti:

Jos veneellä on pieni syväys ,niin kantaako se purjeita ja nouseeko tuuleen?Kumma,että sitä pientä syväystä niin kehutaan?Minusta se on haitta!

Riippuu miten veneilyyn suhtautuu. 1,5 syväys antaa paljon mahdollisuuksia rantautua luonnon helmaan vs 2.0 saati luokkas 3.0 syväykset.

Jos pelkkä wannabe eteneminen on tärkeää, niin juu, enemmän syväyttä saattaa antaa etua.

Kerro ihmeessä kokemuksistasi! Miten hyvä tunto pinnassa on? Miten tuo barduunashow menee luoviessa?

VanhaPöljä kirjoitti:

Kerro ihmeessä kokemuksistasi! Miten hyvä tunto pinnassa on? Miten tuo barduunashow menee luoviessa?

Olen sivusta seurannut keskustelua ja etenkin barduunoiden käytöstä olen sitä mieltä,että ne ovat vaibattomia käyttää.Minulla on barskat pikalukkojen takana ja halssin vaihdossa barskan käyttöön tottuu nopeasti.Kevyillä tuulilla barskoja ei tarvitse edes käyttää ...esimerkiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Olen sivusta seurannut keskustelua ja etenkin barduunoiden käytöstä olen sitä mieltä,että ne ovat vaibattomia käyttää.Minulla on barskat pikalukkojen takana ja halssin vaihdossa barskan käyttöön tottuu nopeasti.Kevyillä tuulilla barskoja ei tarvitse edes käyttää ...esimerkiksi.

Lue lisää

On vaipattomia käyttää mutta lukkojen takana, mikä siinäkin on

Minä suosittelen mitä tahansa purjevenettä ,ja ketä tahansa suunnittelijaa jos olet purjehduksesta kiinnostunut.Ainahan ne on joku suunnitellu ja tehnyt tarkoitukseen sopivaksi!

Anonyymi kirjoitti:

Minä suosittelen mitä tahansa purjevenettä ,ja ketä tahansa suunnittelijaa jos olet purjehduksesta kiinnostunut.Ainahan ne on joku suunnitellu ja tehnyt tarkoitukseen sopivaksi!

Lue lisää

Suunnittelijat kaikki samanlaisia.

Anonyymi kirjoitti:

Minä suosittelen mitä tahansa purjevenettä ,ja ketä tahansa suunnittelijaa jos olet purjehduksesta kiinnostunut.Ainahan ne on joku suunnitellu ja tehnyt tarkoitukseen sopivaksi!

Lue lisää

Minä suosin Juan Kouyoumdjianin foiliveneitä.

Tai F-27 hintaan 25 000 US$.
https://www.sailboatlistings.com/view/78840

Anonyymi kirjoitti:

Tai F-27 hintaan 25 000 US$.
https://www.sailboatlistings.com/view/78840

Satunnainen, lähes kaksi kertaa kalliimpi, Atlantin toisella puolella sijaitseva pieni monirunkovene auttaakin aloittajan aprikointiin H-35:sta ja vastaavista veneistä.

Anonyymi kirjoitti:

Satunnainen, lähes kaksi kertaa kalliimpi, Atlantin toisella puolella sijaitseva pieni monirunkovene auttaakin aloittajan aprikointiin H-35:sta ja vastaavista veneistä.

Hei, ketjun aloittaja tässä, en pääse nyt kirjautumaan.

En usko että yllä viitattiin Quorning veneisiin, koska ne eivät tule ”samalla hinnalla”. Kelpaisi kyllä, hyviä paatteja ja asettaatosiaan tämänkin ketjun nopeusvertailut eri kulmaan.

Mutta totta kyllä, ehkäpä spekuloin jotain toista tulokulmaa. Sisätiloilla tarkoitin, että H-35:n sisätilat ovat riittävät. Jossain on raja tietysti, vaikka joku kevytvemeretkeily saaristossa olisi myös kiinnostavaa kokeilla.

Viitattiinko yllä Quorning Boatseihin vai johonkin mitä en kuukkelilla löydä?

Anonyymi kirjoitti:

Hei, ketjun aloittaja tässä, en pääse nyt kirjautumaan.

En usko että yllä viitattiin Quorning veneisiin, koska ne eivät tule ”samalla hinnalla”. Kelpaisi kyllä, hyviä paatteja ja asettaatosiaan tämänkin ketjun nopeusvertailut eri kulmaan.

Mutta totta kyllä, ehkäpä spekuloin jotain toista tulokulmaa. Sisätiloilla tarkoitin, että H-35:n sisätilat ovat riittävät. Jossain on raja tietysti, vaikka joku kevytvemeretkeily saaristossa olisi myös kiinnostavaa kokeilla.

Viitattiinko yllä Quorning Boatseihin vai johonkin mitä en kuukkelilla löydä?

Lue lisää

Aloittaja taas, kyllä sittenkin taidettiin viitata q df 800 paattiin? Hyvä ehdotus! Aikoinaan tuon perään olenkin kuolannut. Siinä on omat juttunsa. Onkohan täällä kukaan sellaista kokeillut?

Anonyymi kirjoitti:

Hei, ketjun aloittaja tässä, en pääse nyt kirjautumaan.

En usko että yllä viitattiin Quorning veneisiin, koska ne eivät tule ”samalla hinnalla”. Kelpaisi kyllä, hyviä paatteja ja asettaatosiaan tämänkin ketjun nopeusvertailut eri kulmaan.

Mutta totta kyllä, ehkäpä spekuloin jotain toista tulokulmaa. Sisätiloilla tarkoitin, että H-35:n sisätilat ovat riittävät. Jossain on raja tietysti, vaikka joku kevytvemeretkeily saaristossa olisi myös kiinnostavaa kokeilla.

Viitattiinko yllä Quorning Boatseihin vai johonkin mitä en kuukkelilla löydä?

Lue lisää

Mainitsemani mark 1 nimenomaan tulee lähes samalla hinnalla kuin H-35, eivät ne aikanaan maksaneet läheskään sitä mitä nykyään rahan arvoon suhteutettuna, ja vanhana (vajaat 40 v) toki vielä paljon vähemmän kuin uutena.
F-27 linkin listahinta oli yllä mainittu 25 000 US$ Floridassa, ja jos hintaan kuuluu trailerikin, sen myydessään saa osan sijoituksesta samantien takaisin, jollei sitä tarvitse.
Ei ne tällä puoellla atlanttia maksa yhtään enempää, mutta juuri nyt ei tainnut olla myynnissä.
Molemmissa nukkuu max 4 hlöä, ja wc kin mahtuu kyytiin mukaan. Mutta sitä ei voi sisätiloissa käyttää samaan aikaan kun muut 3 nukkuu.
Ei se H-35 ole paljonkaan sisätiloiltaan suurempi, hieman kylläkin. Ulkotiloissa taas trimikset ovat selvästi laajempia, ja kesä ajan nauttimiseenhan nuo olisi kaikki (H-35 mukaanlukien) parhaimmillaan, eikä mihinkään pallonkiertoon, minkä joku toope kuitenkin vetää kohta keskusteluun mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Aloittaja taas, kyllä sittenkin taidettiin viitata q df 800 paattiin? Hyvä ehdotus! Aikoinaan tuon perään olenkin kuolannut. Siinä on omat juttunsa. Onkohan täällä kukaan sellaista kokeillut?

Lue lisää

Df 800 maksaa viisinkertaisesti ensimmäisen mark 1 verran, vähintään, onhan se ainakin 20 v uudempi malli ja taittuvilla palkeilla, tosin kuin vanhemmat ja paremmin purjehtivat kevyemmät edeltäjänsä.

Anonyymi kirjoitti:

Df 800 maksaa viisinkertaisesti ensimmäisen mark 1 verran, vähintään, onhan se ainakin 20 v uudempi malli ja taittuvilla palkeilla, tosin kuin vanhemmat ja paremmin purjehtivat kevyemmät edeltäjänsä.

Lue lisää

Miä ovat taittuvat palkeet?

Anonyymi kirjoitti:

Df 800 maksaa viisinkertaisesti ensimmäisen mark 1 verran, vähintään, onhan se ainakin 20 v uudempi malli ja taittuvilla palkeilla, tosin kuin vanhemmat ja paremmin purjehtivat kevyemmät edeltäjänsä.

Lue lisää

Aivan, taisin sekoittaa eri mallien nimiä. Mark I (fixed wing) Mark II (folding), ne kai joskus keskusteluissa menee tunnuksella "800", vaikka on myös paljon uudempi 800-malli.

En ole nähnyt noita fixed wingejä myynnissä. MKII olen nähnyt, jotain 30k yleensä. Ja kyllä se purjehdustoiminta on aika erilaista sitten. Onhan monirunkopurjehdus muutenkin aika oma maailmansa. Lisäksi vanhojen veneiden sandwich-rakenteet epäilyttää., kun en niitä osaa. Muuten olen samaa mieltä; tollanen olisi todella kova saaristovene! Ja meneehän sellaisella, kuulemma, isompaakin selkää. Itämerta vähintään. Mutta vähän erilaista se on.

VanhaPöljä kirjoitti:

Aivan, taisin sekoittaa eri mallien nimiä. Mark I (fixed wing) Mark II (folding), ne kai joskus keskusteluissa menee tunnuksella "800", vaikka on myös paljon uudempi 800-malli.

En ole nähnyt noita fixed wingejä myynnissä. MKII olen nähnyt, jotain 30k yleensä. Ja kyllä se purjehdustoiminta on aika erilaista sitten. Onhan monirunkopurjehdus muutenkin aika oma maailmansa. Lisäksi vanhojen veneiden sandwich-rakenteet epäilyttää., kun en niitä osaa. Muuten olen samaa mieltä; tollanen olisi todella kova saaristovene! Ja meneehän sellaisella, kuulemma, isompaakin selkää. Itämerta vähintään. Mutta vähän erilaista se on.

Lue lisää

Eikö niissä ole CE-C tosin mukavilla keleillä yleensäkin seilataan.

On ne käteviä, kun olen seurannut Ruotsin puolella, hienosti pääsevät "parhaisiin" paikkoihin kiinnittymään. Usein miten liuskaan sileään kallioon sivukiinnityksellä, pontooneihin muutama fenderi vedettynä osittain veden alle.

Sopivalla tuulella nopeus on huikea...

VanhaPöljä kirjoitti:

Aivan, taisin sekoittaa eri mallien nimiä. Mark I (fixed wing) Mark II (folding), ne kai joskus keskusteluissa menee tunnuksella "800", vaikka on myös paljon uudempi 800-malli.

En ole nähnyt noita fixed wingejä myynnissä. MKII olen nähnyt, jotain 30k yleensä. Ja kyllä se purjehdustoiminta on aika erilaista sitten. Onhan monirunkopurjehdus muutenkin aika oma maailmansa. Lisäksi vanhojen veneiden sandwich-rakenteet epäilyttää., kun en niitä osaa. Muuten olen samaa mieltä; tollanen olisi todella kova saaristovene! Ja meneehän sellaisella, kuulemma, isompaakin selkää. Itämerta vähintään. Mutta vähän erilaista se on.

Lue lisää

Tässä yksi jo myyty vuoden 1987 malli, hintapyynti oli reilut 19 000 €, eli 27500 Canadan$.
https://www-affordableyachting-com.translate.goog/cgi-bin/classifieds/classifieds.cgi?db=a_a_vendre&search_and_display_db_button=on&results_format=long&db_id=4776&query=retrieval&_x_tr_sch=http&_x_tr_sl=en&_x_tr_tl=fi&_x_tr_hl=fi&_x_tr_pto=sc

On noita halvemmalakin liikkunut myynnissä myös euroopassa, eikä myyntihinnan tarvitse olla sama kuin hintapyyntö, sillä pyyntiä edullisemman tarjouksen voi aina jättää.
Kerrosrakennetta tuossa on vain kannessa päärungossa, pohja on umpilaminaattia, ja sivurungot kokonaan umpilaminaattia.

Erilaistapa hyvinkin. Sinun asiasi on kertoa mitä oikeasti haluaisit, ei meidän tehtävämme sitä arvailla. Maailma on täynnä erilaisia purjeveneitä, joten joka makuun löytyy kyllä jotakin.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö niissä ole CE-C tosin mukavilla keleillä yleensäkin seilataan.

On ne käteviä, kun olen seurannut Ruotsin puolella, hienosti pääsevät "parhaisiin" paikkoihin kiinnittymään. Usein miten liuskaan sileään kallioon sivukiinnityksellä, pontooneihin muutama fenderi vedettynä osittain veden alle.

Sopivalla tuulella nopeus on huikea...

Lue lisää

1985 ei Ce-merkintöjä ollut vielä edes keksitty, joten ei myöskään C-luokitusta niissä ollut, kuten ei missään muussakaan veneessä siihen aikaan.
Mitä taas tulee avomerikelpoisuuteen, ei kotimainen katsastus ja CE merkinnät kerro asiasta mitään monirunkojen osalta. Esim:
https://en.wikipedia.org/wiki/Banque_Populaire_V#/media/File:Banque_populaire5-003.jpg
on kiertänyt pallon jo useampaan kertaan kilpailumielessä eteläisellä reitillä, ja rikkonut kertaalleen ennätyksenkin BanquePopulaire-nimellään. Silti kotimaiset katsastajat laittaisivat sen täällä saaristo luokitukseen, koska kaiteita ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Miä ovat taittuvat palkeet?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Adessiivi
monikkona.
Infinitiivi olisi palkki.

Anonyymi kirjoitti:

Aloittaja taas, kyllä sittenkin taidettiin viitata q df 800 paattiin? Hyvä ehdotus! Aikoinaan tuon perään olenkin kuolannut. Siinä on omat juttunsa. Onkohan täällä kukaan sellaista kokeillut?

Lue lisää

On kokeillut, siksihän tiesin että se sopii aloituksessa mainittuihin spekseihin.

VanhaPöljä kirjoitti:

Aivan, taisin sekoittaa eri mallien nimiä. Mark I (fixed wing) Mark II (folding), ne kai joskus keskusteluissa menee tunnuksella "800", vaikka on myös paljon uudempi 800-malli.

En ole nähnyt noita fixed wingejä myynnissä. MKII olen nähnyt, jotain 30k yleensä. Ja kyllä se purjehdustoiminta on aika erilaista sitten. Onhan monirunkopurjehdus muutenkin aika oma maailmansa. Lisäksi vanhojen veneiden sandwich-rakenteet epäilyttää., kun en niitä osaa. Muuten olen samaa mieltä; tollanen olisi todella kova saaristovene! Ja meneehän sellaisella, kuulemma, isompaakin selkää. Itämerta vähintään. Mutta vähän erilaista se on.

Lue lisää

Tässä linkissä:
https://www.2dehands.be/v/watersport-en-boten/catamarans/m1900213793-trimaran-dragonfly
myynnissä yksi kiinteillä hiilikuitupalkeilla hintaan 17 500,00 €, ja sijantikin on atlantin tällä puolen (Mooring Grevelingen Zeeland)
Ja trailerikin kuuluu hintaan.
Ei siis todellakaan tarvitse maksaa 30 000 €, ellei välttämättä halua.
Tarjoukseen voi laittaa vaikka 16 000 € jos haluaa, voipi silloinkin mennä kaupaksi, tai sitten ei.
Eli veneitä kyllä löytyy jos jaksaa vajaat 4 viikkoa odottaa keskellä talvea, eikä vaadi että juuri 8 päivä tammikuuta olisi pitänyt olla myynnissä. Jos siis sellaisen haluaa niin äkkiä ottamaan yhteyttä, ennenkuin joku toinen sen ehtii ostaa.

Älä ny hermostu,
Onhan nämä keskustelut ennenkin ryöpsähtäneet minne sattuu.
Tuskin nuo katista innostuneet kauaa jaksavat täällä pyöriä.

Toisekseen onhan noita aivan mukava uteliaisuuttaan katsella D.