Valtionvelkaa hoidetaan, ei makseta

Kukaan ei ymmärrä velkaa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomella-on-lahes-100-miljardia-velkaa-jota-ei-tarvitse-maksaa-pois/6022610

Valtionvelan korot on maksettava. Velkaakin on hyödyllistä maksaa,
mutta ei olla jäniksen selässä. Voitte ottaa ihan rauhallisesti.

Orpon paniikkipuheet on uponneet porvarisrouviin.

Mitä eroa mahtaa olla velan maksulla ja hoitamisella.
Onko hoitaminen vain sievempi sana.
Eikö ne ole yksi ja sama asia kun velasta on kyse.
Jos velka on rahaa, ja perässä on euron merkki,
maksettava se on. Tai itket ja maksat.
Eikö se ole hurskastelua,
jos puhutaan ettei tarvitse maksaa.
siirretään vain tililtä toiselle.
Koroista tulee jälkipolville
surullisen suuri lasku.
Yksi isäntä muinoin sanoi olevansa sairas mies
jos ei ole maatilalla velkaa.
Ennen vanhaan inflaatio hoiti velkoja.
Miten lie nykyään.

Valtion velka on luonteeltaan erilaista kuin yritysten saati sitten yksityishenkilöiden velka. Peruslähtökohta on se, että yksityishenkilö elää vain alle vuosisadan, ja siitäkin suuren osan viettää alaikäisenä ja eläkeläisenä.

Valtiot kestävät useimmiten pidempään kuin ihmiselämä. Silti myös valtion velka mahdollistaa hyvinvoinnin sen asukkaille, ja sitä samanaikaisesti otetaan että hoidetaan pois.

Valtion velan hoito on oma taiteenlajinsa, jota ei pidä suoraan verrata yksityishenkilön velkaan. Siksi ei ole mitään taetta, että hyvin omat
henkilökohtaiset talousasiansa hoitanut olisi hyvä henkilö hoitamaan valtion
tai muun julkisen yhteisön taloutta.

"Monet Euroopan maat ovat velkaantuneet huomattavasti enemmän kuin Suomi ja kaikkein eniten velkaantunut maa on Japani, jonka velkaantumisaste on yli 200% BKT:stä. Rikkaiden maiden yleinen velkaantumisaste on 100%;n paikkeilla, melkein puolet suurempi kuin Suomen velkaantumisaste.

On selvää etteivät valtiot koskaan maksa pois näitä velkojaan, vaan velkasumma tulee kasvamaan. Velat pidetään hallinnassa keskuspankkien painamalla rahalla, joka aiheuttaa globaalia inflaatiota. Globaali inflaatio tasaa valtioiden velat globaalin talousjärjestelmän puitteissa kaikkien maiden kuluttajien maksettaviksi, riippumatta siitä kuinka paljon se valtio missä kuluttaja on kirjoilla, tai missä kuluttaja asuu, on ottanut velkaa.

Johtopäätös edellisestä päättelystä on se että suomalainen kuluttaja maksaa joka tapauksessa yhteisvastuullisesti maailman kaikkien kuluttajien kanssa eri valtioiden ottamia velkoja. Suomen valtion ottama velka on tässä velanmaksussa vain pisara meressä, eikä se sinänsä vaikuta inflaation määrään, eikä siis vaikuta suomalaisen kuluttajan valtioiden veloista johtuvaan yleiseen rasitukseen kuin hitusen.

Kysymys kuuluukin että onko Suomen valtion ottama velka turhan vaatimaton ?Suomi hyötyisi paljon enemmän otetusta velasta kuin siitä haitasta mitä kuluttajille tulee siitä kun velkaa kuitataan inflaatiosta aiheutuvan hinnan nousun kautta.

Olemmeko velkaantumisen suhteen turhan naiveja kärsiikö Suomi ja suomalaiset kuluttajat taloudellisia menetyksiä sen naiviuden johdosta?"

Kirjoittaa Avvo Vihavainen Uudessa Suomessa

Valtion lainanotto tapahtuu eduskunnan valtuutuksella. Valtiovarainministeriö on puolestaan valtuuttanut Valtiokonttorin toteuttamaan valtion lainanottoa eduskunnan valtuutuksen mukaisesti.

Veloilla on eroa: Asuntolaina ei ole sama asia kuin valtion velka.

Mitä se tarkoittaa, kun valtio on velkaa? Valtio lainaa rahaa eri periaatteilla kuin kansalainen ottaa asuntolainaa, eikä näitä kahta asiaa kannata samaistaa keskenään.

Kysymyksiin veloista vastaa Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen.

Miksi valtio ottaa velkaa?

Tyrväinen sanoo: Julkisen velan ottaminen on järkevää ja perusteltua, kun se pitkässä juoksussa tukee kansakunnan elinolojen paranemista,
ja kun velkasumma pysyy sellaisena, että sen h o i t o k u l u j e n kanssa pystytään elämään.

Velkaa otetaan budjetin alijäämän paikkaamiseen, mutta käyttötarpeen voi jakaa myös pitkän ja lyhyen aikavälin kuluihin. Pitkällä aikavälillä voidaan haluta investoida esimerkiksi tieverkon rakentamiseen tai yliopistojen kehittämiseen, jos sen uskotaan tuottavan tuloja tulevaisuudessa.

Tässä mielessä valtio toimii kuten yritys. ”Logiikka on samantapainen kuin siinä, että hankitaan paperikone, sijoitetaan se oikeaan paikaan ja pidetään huolta, että paikalla on osaava henkilöstö”, Tyrväinen sanoo.

Velalla pyritään parantamaan elinoloja tulevaisuudessa. ”Jos velkaa käytetään ensi sijassa juoksevan kulutuksen tukemiseen, se ei ole järkevää politiikkaa.”

Lyhyellä aikavälillä lainarahaa voidaan käyttää talouden tukemiseen ohimenevissä vaikeuksissa.

”1990-luvun lamassa kaatui yrityksiä, jotka olivat elinvoimaisia ja joilla oli toimivia tuotteita. Tällä kertaa niin ei samassa mitassa tapahtunut.”

Mitä valtion velka on?

Valtio lainaa rahaa laskemalla liikkeelle velkakirjoja, jotka myydään kotimaisille ja ulkomaisille korkosijoittajille. Valtio sitoutuu lunastamaan velkakirjat takaisin lainan erääntyessä ja maksamaan lainalle korkoa. Tyypillisesti puhutaan viiden, kymmenen tai jopa 30 vuoden valtionlainoista.

Toisin kuin vaikkapa asuntolainaan, jossa asunto toimii velan vakuutena, valtion velkakirjoihin ei liity vakuuksia. On vain valtion maine ja uskottavuus. Luotettavaksi sijoituskohteeksi koetut maat saavat rahaa matalammalla korolla.

SUOMEN KUVALEHTI TALOUS 5.8.2011
TEKSTI LAURI VANHALA

Teknisesti valtiot maksavat erääntyneet velkansa pois,
mutta tämä tehdään laskemalla liikkeelle uusia joukkolainoja.
Eli valtio kuittaa vanhan velan uudella.
Valtion kohdalla absoluuttista velkamäärää tärkeämpi mittari on velan suhde bruttokansantuotteeseen.

Otetaanko sitä valtionvelkaa jotta saadaan "hoitaa" sitä, jotain valtion hoivaviettiäkö siinä silloin toteutetaan?

Ei mikään maksa velkojaan kokonaan pois. Iso-Britannian valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen oli Napoleonin sotien jälkeen noin 250 prosenttia.
Sen ”takaisinmaksu” ei ole päättynyt vieläkään.

Velkoja on erilaisia. Joku piti esimerkkinä Japanin 200 % velkaa. että eihän Suomella ole mitään hätää. Mutta Japanin velka onkin maan omaa velkaa. Suomen oman velan osuus on vain 20%. Eli hätää on. Ollaan velkaannuttu ulkolaisille sijoittajille ja maailman ökyrikkaille paperifinanssayhtiöille. Korot juoksee.

Mikä on oikea mittari vertailuun valtionveloista? Suomen velka on noin 53 % BKT:sta mutta huomattavasti valtion budjettia suurempi, velka yli 138 miljardia ja viimeinen budjettiesitys noin 93 miljardia Euroa.

Tämä (n) kin on teille monta kertaa selitetty
en jaksa enää
siis USA voi ottaa määrättömästi velkaa ei Suomi ei Argentiina ei Venäjä ...

Kysyn tämän toisin
Suomi antoi äsken tämän hallituksen kautta VELKAA ITALIALLE
MIKSEI ITALIA HAKENUT ITSE VELKAA KANSANSAINVÄLISESTI
VAAN SUOMI OTTI VELKAA JA ANTOI SEN VELAKSI ITALIALLE
KILPAILIJAMAALLEEN
JOKA EI OSTA MITÄÄN SUOMESTA

tällä on selitys mutta siis miksi

Samalla on niinkin ettei auomi ole ainut Pohjoismaa joka ottaa velkaa,

Porukka ei ole koskaan seurannut asioita ennen mutta nyt kopioi jotain uutisia tietämättä mitä kopioi

ISLANTI MENI KONKURSSIIN 2008
https://www.worldfinance.com/strategy/the-untold-story-of-icelands-financial-meltdown

Tämä konkurssi osui myös Suomeen muutamien sijoituspankkien kautta

Olen ollut sijoituspankki eQn asiakaskin

Suomessa toimivalle eQ-pankille haetaan uutta omistajaa, koska sen islantilaisemo Straumur-Burdaras otettiin maanantaina Islannin viranomaisten haltuun.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000191464.html

S-ryhmän pankki meni myyntiin myös eli
islantilainen Glitnir
myytiin työntekijöille nimellä FIM

Suomi EI ole menossa konkurssiin.

Jos verrataan vaikka Suomea ja Tanskaa, niin Tanskalla on nyt 100 miljardia vähemmän valtionvelkaa. Jos korkotaso on 2.5, niin suomalainen veronmaksaja maksaa tästä erosta pelkkää korkoa 500 euroa enemmän per vuosi. Se on kuin ylimääräinen "vuokra", tämän maksu ei pienennä velkaa. Ja tämä ero tulee todennäköisesti kasvamaan, kun Suomelle on tulossa lisämaksuja mm Naton 4 miljardia per vuosi ja lisämaahanmuuttoa, mitä Tanska rajoittaa, Suomi ei. Jossain vaiheessa velkaa on kuitenkin maksettava myös pois, silloin maksu on moninkertainen.