Sielunhoitahuen eri ohjeet

Anonyymi-ap

Minua on painanut lähes 50v vanha nuoruuden synti. Humalassa tapahtunut yhden illan juttu. Se loppui siihen ja en tiedä onko petostuttu enää elossakaan. En muista nimeä enkä työpaikkaa. Mitään muuta tällaista ei ole sittemmin tapahtunut.

Eri sielunhoitajien ohjeet vaihtelee. Yksi sanoi että voit sopia Jeesuksen kanssa asian eikä kertoa muistisairaalle parille 78v. Toinen sanoi että päätät itse kerrotko. Nykyään monet saarnaajat kertoo moneen kertaan synnit mm. Murhat.mitkä tehneet.

Kolmas sanoi että pakko kertoa parille jos haluaa pelastua. Neljäs oli samaa mieltä että jos jotain tapahtui pitää kertoa ja alkoi kysyä mitä, missä, milloin ja miten teimme silloin 50v sitten, miten petin, mitä tapahtui. Sanoin etten muista. Olin nuori ja tyhmä ja kauhean humalassa jossain bileissä. Tämä oi hyvin kiinnostunut. En pysty muistaan mitään. Hän sanoi että pitäisi tunnustaa myös peroskaverin aviopuolisolle että muhinoimme 50v sitten 12.6 1974 puolisonsa kanssa jos tämä on kuollut.

Kuka miehistä oli oikeassa?

112

101

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Jos olet ollut saman kanssa 50v, älä enää kerro. Helpotat omaa oloa, entä toisen? Monet uudestisyntyneet itseään mainostajat ovat eronneet nuoruuden vaimosta. Esim tämä tv 7 väki.

      • Anonyymi

        Hellarit ei kuulu luterilaiseen kirkkoon mutta ei lestat myös oikein ole ok mutta jos ei ole murhannut ketään niin mitä sitten poraa.


    • Anonyymi

      Nelonen

    • Tietenkään tuollaisia ei pidä mennä enää toiselle kertomaan. Jonkunlainen inhimillisyys pitää asioissa olla. Jos kerran olette sitten onnellisesti olleet vuosikymmeniä yhdessä joten noin ollen tuo tapahtuma ei ole vaikuttanut siihen ja pitää ottaa myös huomioon se, että toinen on sairastunut. Tuollaisen asian kertominen tilanteessa mitä kuvasit olisi ihan silkkaa itsekkyyttä . Ei tuossa auta kuin itsesi kovettaa niin on maattava mitä on pedannut ja jos asia kovin kaihertaa niin pyydät rukouksissasi asiaa anteeksi mutta annat armon käydä puolisosi kohdalla ja pidät suusi kiinni . Kuka haluaisi vuosikymmenten avioliittonsa sinetiksi tuollaista kuulla ja voi tietenkin olla , ettei sitä huomenna sitten muistisairaana muistaisi mutta tuota ei voi tietää.

      • Anonyymi

        Sinulla ei näytä olevan mitään käsitystä sielunhoidosta. Ai niin, sinä olitkin niitä evlut kirkon nimikritittyjä......


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla ei näytä olevan mitään käsitystä sielunhoidosta. Ai niin, sinä olitkin niitä evlut kirkon nimikritittyjä......

        Sellaista missä väärintehnyt ihminen hakee itselleen "armahdusta" rikkomalla toisen ihmisen ei voi kutsua sielunhoidoksi. Se on puhdasta itsekkyyttä jossa ei tosiaan ajatella sitä toista osapuolta.


      • Anonyymi
        Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        Sellaista missä väärintehnyt ihminen hakee itselleen "armahdusta" rikkomalla toisen ihmisen ei voi kutsua sielunhoidoksi. Se on puhdasta itsekkyyttä jossa ei tosiaan ajatella sitä toista osapuolta.

        Rehellisyys on tärkeintä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Rehellisyys on tärkeintä.

        Rehellisyyden kannalta tuossa aloituksessa ollaan vuosikymmeniä auttamattomasti liian myöhässä.


      • Anonyymi
        Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        Rehellisyyden kannalta tuossa aloituksessa ollaan vuosikymmeniä auttamattomasti liian myöhässä.

        Asiat pitää tunnistaa ja pyytää anteeksi ennen kuolemansa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Asiat pitää tunnistaa ja pyytää anteeksi ennen kuolemansa.

        Jumalalta.


      • Anonyymi
        Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        Jumalalta.

        Uhrikulttijumalaltako Jeesuksen verenvuodatuksen nimissä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asiat pitää tunnistaa ja pyytää anteeksi ennen kuolemansa.

        Mitäpä jos ei mokailtaisi oikein monikossa, erehdyksen voi itselleen antaa anteeksi, kun tekee tarvittavan korjausliikkeen. Jumalalla voi olla muutakin ajateltavaa kuin ihmiset, jotka eivät halua kantaa vastuuta.


      • Anonyymi
        Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        Rehellisyyden kannalta tuossa aloituksessa ollaan vuosikymmeniä auttamattomasti liian myöhässä.

        Se onkin trollaus.


      • Anonyymi
        Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        Jumalalta.

        Keneltä olet pyytänyt?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Se onkin trollaus.

        No tuo kieltämättä tuli mieleen sillä tuntisiko kukaan oikeasti edes painostavaa tunnustamisen tuskaa enää asioiden noin ollessa. Vaikka tosin tiedän tapauksen jossa mies tunnusti tullessaan hurmos uskoon tappaneensa siskonsa koiranpennun, no lopputulos oli, etteivät nuo ihmiset enää koskaan puhuneet toisille ja kerrottakoon nyt, että toki sisko oli vihainen koirankin taposta mutta etenkin siitä , ettei veli ollut kertonut asiaa melkein kolmeenkymmeneen vuoteen mutta sitten kertoi kun pelkäsi oman taivaspaikkansa puolesta, eli se itsekkyys.


      • Anonyymi

        Tämä on ollut ennenkin, hiukan eri versiona, mutta samalta trolli varmastikin asialla.

        -a-teisti-


      • Anonyymi kirjoitti:

        Uhrikulttijumalaltako Jeesuksen verenvuodatuksen nimissä?

        Jokainen pyytäkööt siltä Jumalalta anteeksi jolta katsoo aiheelliseksi mutta vuosikymmenten takaisia juttuja ei pidä lastata puolisoidensa tai ylipäätänsä kenenkään niskaan ihan vaan siksi, että petaa itselleen parempaa paikkaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tämä on ollut ennenkin, hiukan eri versiona, mutta samalta trolli varmastikin asialla.

        -a-teisti-

        Voi olla. Aloin myös muistelemaan tätä.


      • Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        No tuo kieltämättä tuli mieleen sillä tuntisiko kukaan oikeasti edes painostavaa tunnustamisen tuskaa enää asioiden noin ollessa. Vaikka tosin tiedän tapauksen jossa mies tunnusti tullessaan hurmos uskoon tappaneensa siskonsa koiranpennun, no lopputulos oli, etteivät nuo ihmiset enää koskaan puhuneet toisille ja kerrottakoon nyt, että toki sisko oli vihainen koirankin taposta mutta etenkin siitä , ettei veli ollut kertonut asiaa melkein kolmeenkymmeneen vuoteen mutta sitten kertoi kun pelkäsi oman taivaspaikkansa puolesta, eli se itsekkyys.

        Kun pyhä henki ja Jeesuksen armo valtaa ihmisen pahat teot tunnustetaan, kadutaan, pyydetään ja saadaan anteeksi.


      • Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        Jokainen pyytäkööt siltä Jumalalta anteeksi jolta katsoo aiheelliseksi mutta vuosikymmenten takaisia juttuja ei pidä lastata puolisoidensa tai ylipäätänsä kenenkään niskaan ihan vaan siksi, että petaa itselleen parempaa paikkaa.

        Jokainen on tehnyt syntiä, josta seuraa syyllisyydentunto. Voimme olla kiitollisia syyllisyyden tunnosta, koska se panee meidät etsimään anteeksiantoa. Kun henkilö kääntyy synnistään Jeesukseen Kristukseen uskossa, hänen syntinsä annetaan anteeksi. Parannuksen teko on osa uskon prosessia, joka johtaa pelastukseen (Matt. 3:2; 4:17; Ap. t. 3:19).

        Kristuksessa jopa kaikkein mustimmat synnit annetaan anteeksi (lue 1. Kor. 6:9-11, jossa on lista anteeksiannettavista teoista). Pelastus on armon kautta ja armo on anteeksiantavainen. Pelastuksensa jälkeen teemme edelleen syntiä, mutta Jumala on luvannut antaa nekin anteeksi. "Jos joku kuitenkin syntiä tekee, meillä on Isän luona puolustaja, joka on vanhurskas: Jeesus Kristus" (1. Joh. 2:1).

        Vapautus synnistä ei kuitenkaan aina merkitse vapautusta syyllisyyden tunnosta. Kun syntimme on annettu anteeksi, muistamme ne vielä sen jälkeenkin. Meillä on myös hengellinen vihollinen, jota kutsutaan "syyttäjäksi" (Ilm. 12:10), joka jatkuvasti muistuttaa meitä epäonnistumisistamme, virheistämme ja synneistämme. Kun kristitty kokee syyllisyyden tuntoa, hänen pitäisi toimia seuraavasti:

        1) Tunnustaa kaikki tunnustamattomat synnit. Joissakin tapauksissa syyllisyydentunto on paikallaan, koska tarvitaan syntien tunnustaminen. Tunnemme monesti syyllisyyttä, koska olemme syyllisiä! (Lue Daavidin kuvaus syyllisyydestä ja sen ratkaisusta Psalmissa 32).

        2) Pyydä Herraa ilmoittamaan muut tunnustamista tarvitsevat synnit. Ole rohkea ja täysin avoin Herran edessä. "Tutki minut, Jumala, katso sydämeeni. Koettele minua, katso ajatuksiini. Katso, olenko vieraalla, väärällä tiellä, ja ohjaa minut ikiaikojen tielle" (Ps. 139:23-24).

        3) Luota Herran lupaukseen siitä, että hän antaa synnin anteeksi ja poistaa syyllisyydentunnon Kristuksen veran kautta (1. Joh. 1:9; Ps. 85:2; 86:5; Room. 8:1).

        4) Jos koet syyllisyyttä jo aiemmin tunnustetuista ja anteeksiannetuista synneistä, pyyhi sellaiset ajatukset pois, koska kyseessä on väärä syyllisyydentunto. Herra pitää lupauksensa antaa meille anteeksi. Lue ja mietiskele Psalmia 103:8-12.

        5) Pyydä Herraa nuhtelemaan Saatanaa, syyttäjääsi, ja pyydä Herraa palauttamaan sinulle syyttömyyden muassaan tuoma ilo (Ps. 51:12).

        Ps. 32 on tässä suhteessa erittäin hyödyllinen. Vaikka Daavid oli tehnyt hirvittävän synnin, hän koki vapautuksen sekä synnistä, että sen tuomasta syyllisyydestä. Hän käsittelee sekä syyllisyyttä, että anteeksiannon todellisuutta. Ps. 51 on toinen hyödyllinen ja tutkimisen arvoinen raamatunkohta. Siinä pääpaino on synnin tunnustamisessa ja Daavid vetoaa Jumalaan täynnä surua ja syyllisyyttä olevasta sydämestään. Tästä koituvat ennalleen palauttaminen ja ilo.

        Lopuksi toteamme, että jos olet tunnustanut ja katunut syntiäsi ja se on anteeksiannettu, on syytä siirtyä eteenpäin. Muista, että me Kristuksen tunnustaneet olemme uusia luomuksia hänessä. "Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle!" (2. Kor. 5:17). Menneet synnit ja niiden tuoma syyllisyydentunto kuuluvat tuohon "vanhaan", joka on kadonnut. Valitettavasti jotkut kristityt kylpevät vanhan elämän syntisyyden muistoissa, jotka olisi pitänyt haudata aikoja sitten. Tällainen on täysin turhaa ja vastoin voitokasta kristillistä elämää, jota Jumala haluaa meidän elävän. Voimme havainnollistaa tätä sanonnalla, "Jos Jumala on pelastanut sinut likalammesta, sinulla ei ole mitään syytä palata sinne polskuttelemaan".


      • Anonyymi
        Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        Jokainen pyytäkööt siltä Jumalalta anteeksi jolta katsoo aiheelliseksi mutta vuosikymmenten takaisia juttuja ei pidä lastata puolisoidensa tai ylipäätänsä kenenkään niskaan ihan vaan siksi, että petaa itselleen parempaa paikkaa.

        Raamatun mukaan - edelleenkin - uskovaiset ovat menossa helvettiin, eikä Lutherinkaan sanoin teoilla ole siihen mitään merkitystä, jos teit jotakin ja tunnustit jotakin tehneesi, tai et tunnustanut - teekoja nekin on.


      • aito_Iainen kirjoitti:

        Kun pyhä henki ja Jeesuksen armo valtaa ihmisen pahat teot tunnustetaan, kadutaan, pyydetään ja saadaan anteeksi.

        Jumalalta, tuossa ei tarkoiteta sitä, että pitää rikkoa kaikki ympärillä olevat ihmiset vain siksi, että sitten itse olisi matkalla parempaan. Toisia ihmisiä ei myöskään voi pakottaa antamaan anteeksi. On olemassa tekoja joita ei välttämättä voi saada anteeksi. Sitähän käytti aikoinaan Tony Halme "Jumala armahtaa, minä en"

        On myöskin täysin Raamatun vastaista ja pirun itsekästä tuota keneltäkään ihmiseltä odottaa. Syntien katuminen ja anteeksi annon pyytäminen ei tarkoita, että saat pahoittaa läheistesi mielen ja vieläpä "vaatia/odottaa" heiltä anteeksi antoa. Jotain henkilökohtaista vastuuta pitäisi pahantekijöiltä löytyä kun yleensä tekohetkelläkin ovat niin "miestä"


      • Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        Jumalalta, tuossa ei tarkoiteta sitä, että pitää rikkoa kaikki ympärillä olevat ihmiset vain siksi, että sitten itse olisi matkalla parempaan. Toisia ihmisiä ei myöskään voi pakottaa antamaan anteeksi. On olemassa tekoja joita ei välttämättä voi saada anteeksi. Sitähän käytti aikoinaan Tony Halme "Jumala armahtaa, minä en"

        On myöskin täysin Raamatun vastaista ja pirun itsekästä tuota keneltäkään ihmiseltä odottaa. Syntien katuminen ja anteeksi annon pyytäminen ei tarkoita, että saat pahoittaa läheistesi mielen ja vieläpä "vaatia/odottaa" heiltä anteeksi antoa. Jotain henkilökohtaista vastuuta pitäisi pahantekijöiltä löytyä kun yleensä tekohetkelläkin ovat niin "miestä"

        Syntien/väärien tekojen tunnustaminen ja anteeksi pyytäminen ja hyvittäminen tulee osoittaa myös niille joita vastaan on rikkonut.
        Vrt. Matteuksen uskoon tulo.


      • aito_Iainen kirjoitti:

        Syntien/väärien tekojen tunnustaminen ja anteeksi pyytäminen ja hyvittäminen tulee osoittaa myös niille joita vastaan on rikkonut.
        Vrt. Matteuksen uskoon tulo.

        Tervettä harkintaa pitää käyttää ja mikä tärkeintä ne tulee tunnustaa heti. Ei kymmenien vuosien kuluttua.


      • Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        Tervettä harkintaa pitää käyttää ja mikä tärkeintä ne tulee tunnustaa heti. Ei kymmenien vuosien kuluttua.

        Synnit ja väärinteot eivät vanhene koskaan.
        Jokaisella pitää olla mahdollisuus saada ja antaa anteeksi.

        ” Anna meille anteeksi meidän syntimme kuten mekin anteeksi annamme niille jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.”


      • aito_Iainen kirjoitti:

        Synnit ja väärinteot eivät vanhene koskaan.
        Jokaisella pitää olla mahdollisuus saada ja antaa anteeksi.

        ” Anna meille anteeksi meidän syntimme kuten mekin anteeksi annamme niille jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.”

        Niin Jumalalta, ei läheisiltä ihmisiltä rikkoen heidät.


      • Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        Niin Jumalalta, ei läheisiltä ihmisiltä rikkoen heidät.

        Kyllä anteeksi pitää pyytää muka niiltä joita vastaan on rikkonut. Se onkin paljon vaikeampaa kuin Jumalalta anteeksi pyytäminen. Se miten toinen siihen suhtautuu on ihan hänen oma asiansa, ihmisen tehtävä on tunnustaa virhevalinta vaikka se loukkaisi joitakin.


      • Anonyymi
        Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        Niin Jumalalta, ei läheisiltä ihmisiltä rikkoen heidät.

        Jos et kerro petät toista esittämällä esittämällä uskollista.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos et kerro petät toista esittämällä esittämällä uskollista.

        Ei pidä paikkansa. Aina pitää myös huomioida se toinen.

        Jos avioliitossa pettää toista pitää se tunnustaa heti, eikö niin, koska rehellinen pitää olla.
        Ei enää monen kymmenen vuoden kuluttua kun toinen on vielä sairas. Eikö todellakaan uskovaiselta ihmiseltä löydy sen verta myötä tuntoa, että ymmärtää asian.


      • Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        Ei pidä paikkansa. Aina pitää myös huomioida se toinen.

        Jos avioliitossa pettää toista pitää se tunnustaa heti, eikö niin, koska rehellinen pitää olla.
        Ei enää monen kymmenen vuoden kuluttua kun toinen on vielä sairas. Eikö todellakaan uskovaiselta ihmiseltä löydy sen verta myötä tuntoa, että ymmärtää asian.

        Jos et kerro toiselle , että olet pettynyt häntä syyllistyt valehteluun.


      • aito_Iainen kirjoitti:

        Kyllä anteeksi pitää pyytää muka niiltä joita vastaan on rikkonut. Se onkin paljon vaikeampaa kuin Jumalalta anteeksi pyytäminen. Se miten toinen siihen suhtautuu on ihan hänen oma asiansa, ihmisen tehtävä on tunnustaa virhevalinta vaikka se loukkaisi joitakin.

        "Se miten toinen siihen suhtautuu on ihan hänen oma asiansa, ihmisen tehtävä on tunnustaa virhevalinta vaikka se loukkaisi joitakin."

        Voisikohan tuossa vielä enemmän viturallaan olla ns. uskovaisuus. Todennäköisesti ei. Sinun logiikalla siis kunhan sinä vaan saat tunnustaa ja omatunto on puhdas niin väliäkö sillä. Vaikka oikeasti jos leikit hetken oikeaa uskovaa , sinun olisi pitänyt tunnustaa tuo heti. Eikä vasta sitten kun menit ojan kautta hurmoslaisiin ....Itsekkyydestä lienee turha puhua kun käsittääkseni olet sitä aina ollut, olethan joku entinen konna. Ei sinua ole mihinkään kasvatettu ja anteeksikin pyydät vain itsesi takia.


      • aito_Iainen kirjoitti:

        Jos et kerro toiselle , että olet pettynyt häntä syyllistyt valehteluun.

        Pettynyt johonkin, no toki tuon voi ilmaista monella tavalla mutta tuohan on eriasia kuin aloituksessa mainittu.


      • Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        "Se miten toinen siihen suhtautuu on ihan hänen oma asiansa, ihmisen tehtävä on tunnustaa virhevalinta vaikka se loukkaisi joitakin."

        Voisikohan tuossa vielä enemmän viturallaan olla ns. uskovaisuus. Todennäköisesti ei. Sinun logiikalla siis kunhan sinä vaan saat tunnustaa ja omatunto on puhdas niin väliäkö sillä. Vaikka oikeasti jos leikit hetken oikeaa uskovaa , sinun olisi pitänyt tunnustaa tuo heti. Eikä vasta sitten kun menit ojan kautta hurmoslaisiin ....Itsekkyydestä lienee turha puhua kun käsittääkseni olet sitä aina ollut, olethan joku entinen konna. Ei sinua ole mihinkään kasvatettu ja anteeksikin pyydät vain itsesi takia.

        Toiselta omien virheidensä ja rikoonusyrbss salaaminen ei ole tervettä jos rakastaa toista. Suhde perustuu silloin valheelle.


      • Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        Pettynyt johonkin, no toki tuon voi ilmaista monella tavalla mutta tuohan on eriasia kuin aloituksessa mainittu.

        Ilmaisu on vapaa kunhan totuus kerrotaan eikä eletä valheessa.


      • ”Tuollaisen asian kertominen tilanteessa mitä kuvasit olisi ihan silkkaa itsekkyyttä .”

        Vaikka taisi olla tuo aloitus keksittyä, niin noin periaatteessa asia on näin.
        50 vuotta on niin pitkä aika, että onhan se elämä jo näyttänyt, ettei asialla ole ollut merkitystä eikä vaikuttanut yhtään mihinkään.

        Tuossa tosiaan tuli mieleen, että muka olevinaan sitä omaa oloa yritetään ”rauhoittaa”, eikä niinkään haluta ajatella asiaa muiden kannalta.


      • Anonyymi
        Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        No tuo kieltämättä tuli mieleen sillä tuntisiko kukaan oikeasti edes painostavaa tunnustamisen tuskaa enää asioiden noin ollessa. Vaikka tosin tiedän tapauksen jossa mies tunnusti tullessaan hurmos uskoon tappaneensa siskonsa koiranpennun, no lopputulos oli, etteivät nuo ihmiset enää koskaan puhuneet toisille ja kerrottakoon nyt, että toki sisko oli vihainen koirankin taposta mutta etenkin siitä , ettei veli ollut kertonut asiaa melkein kolmeenkymmeneen vuoteen mutta sitten kertoi kun pelkäsi oman taivaspaikkansa puolesta, eli se itsekkyys.

        Aikamoinen sekopää hurmoshenkiin mennyt apua saamaan itselleen. Liekö yrittänyt hyvittää pahoja tekojaan uhreilleen vai ainoastaan itsekkyyttään tunnustellut hirmutekojaan? Mikä lie ollut syynä koiraparan kovaan kohtaloon? No hyvä että sisko sai tietää totuuden hirviöveljestään.


      • Anonyymi
        aito_Iainen kirjoitti:

        Syntien/väärien tekojen tunnustaminen ja anteeksi pyytäminen ja hyvittäminen tulee osoittaa myös niille joita vastaan on rikkonut.
        Vrt. Matteuksen uskoon tulo.

        Juurikin noin.


      • Anonyymi
        aito_Iainen kirjoitti:

        Kun pyhä henki ja Jeesuksen armo valtaa ihmisen pahat teot tunnustetaan, kadutaan, pyydetään ja saadaan anteeksi.

        Puhut viisasti taas.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aikamoinen sekopää hurmoshenkiin mennyt apua saamaan itselleen. Liekö yrittänyt hyvittää pahoja tekojaan uhreilleen vai ainoastaan itsekkyyttään tunnustellut hirmutekojaan? Mikä lie ollut syynä koiraparan kovaan kohtaloon? No hyvä että sisko sai tietää totuuden hirviöveljestään.

        No kun asiasta oli jo kolmisen kymmentä vuotta niin tuskin siinä hyvitys oli siinä mielessä.


      • Anonyymi
        Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        No kun asiasta oli jo kolmisen kymmentä vuotta niin tuskin siinä hyvitys oli siinä mielessä.

        Pettäminen ei vanhene koskaan. Ilmeisesti sinulla itsellä on jotain tunnustsmatta ja yrität saada sille oikeutusta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pettäminen ei vanhene koskaan. Ilmeisesti sinulla itsellä on jotain tunnustsmatta ja yrität saada sille oikeutusta.

        Ei sinne päinkään. Jos jotakin tuollaista tekee tulee se tunnustaa heti verekseltään. Ei niin, että vuosikymmeniä jälkeen vetää "maton" toisen jalkojen alta ja järkyttää toisen elämän kenties aivan pois raiteiltaan. Ihan vaan siksi, että saa itse rauhan tai varmistelee taivaspaikkaansa. Tuossa ei ole kuin itsekkäät tarkoitusperät.


      • Anonyymi
        Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        Ei sinne päinkään. Jos jotakin tuollaista tekee tulee se tunnustaa heti verekseltään. Ei niin, että vuosikymmeniä jälkeen vetää "maton" toisen jalkojen alta ja järkyttää toisen elämän kenties aivan pois raiteiltaan. Ihan vaan siksi, että saa itse rauhan tai varmistelee taivaspaikkaansa. Tuossa ei ole kuin itsekkäät tarkoitusperät.

        Yrität saada ihmistä menemään helvettiin synteineen. Kertoo moraalisi tason, että hyväksyt valheessa elämisen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Yrität saada ihmistä menemään helvettiin synteineen. Kertoo moraalisi tason, että hyväksyt valheessa elämisen.

        Synnit tunnustetaan Jumalalle.


      • Anonyymi
        Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        Synnit tunnustetaan Jumalalle.

        Tämä käsiteltiin jo ja todettiin sinun olevan väärässä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tämä käsiteltiin jo ja todettiin sinun olevan väärässä.

        Ei se kykene keskusteluun.


      • Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        Ei sinne päinkään. Jos jotakin tuollaista tekee tulee se tunnustaa heti verekseltään. Ei niin, että vuosikymmeniä jälkeen vetää "maton" toisen jalkojen alta ja järkyttää toisen elämän kenties aivan pois raiteiltaan. Ihan vaan siksi, että saa itse rauhan tai varmistelee taivaspaikkaansa. Tuossa ei ole kuin itsekkäät tarkoitusperät.

        ”Jos jotakin tuollaista tekee tulee se tunnustaa heti verekseltään.”

        Täsmälleen näin. Oikeastaan tuossa pitäisi katua juuri tuota, ettei ole kyennyt asiaa heti tunnustamaan.

        ”…vetää "maton" toisen jalkojen alta ja järkyttää toisen elämän kenties aivan pois raiteiltaan.”

        Ei ole mitään merkitystä enää sillä, kun aikaa on kulunut niin kauan, että olisi syytä muiden elämää lähteä rikkomaan.

        Synnit tosiaan tunnustetaan Jumalalle – etenkin siinä tilanteessa, kun ei haluta rikkoa muiden ihmisten elämää. Tässä kohtaa on olemassa sellainen kuin oikeudenmukaisuus.


      • Mummomuori2 kirjoitti:

        ”Jos jotakin tuollaista tekee tulee se tunnustaa heti verekseltään.”

        Täsmälleen näin. Oikeastaan tuossa pitäisi katua juuri tuota, ettei ole kyennyt asiaa heti tunnustamaan.

        ”…vetää "maton" toisen jalkojen alta ja järkyttää toisen elämän kenties aivan pois raiteiltaan.”

        Ei ole mitään merkitystä enää sillä, kun aikaa on kulunut niin kauan, että olisi syytä muiden elämää lähteä rikkomaan.

        Synnit tosiaan tunnustetaan Jumalalle – etenkin siinä tilanteessa, kun ei haluta rikkoa muiden ihmisten elämää. Tässä kohtaa on olemassa sellainen kuin oikeudenmukaisuus.

        Niin ja jos tekohetkellä on ollut niin "miestä" ettei asia ole vaivannut niin pitäisi pystyä kantamaan vastuunsa loppuun asti. Eikä raukkamaisesti etsiä helpotusta itselleen toisten kustannuksella.


      • Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        Niin ja jos tekohetkellä on ollut niin "miestä" ettei asia ole vaivannut niin pitäisi pystyä kantamaan vastuunsa loppuun asti. Eikä raukkamaisesti etsiä helpotusta itselleen toisten kustannuksella.

        Tunnustaminen on vastuunkantoa. Ei valheessa eläminen.


      • Mummomuori2 kirjoitti:

        ”Jos jotakin tuollaista tekee tulee se tunnustaa heti verekseltään.”

        Täsmälleen näin. Oikeastaan tuossa pitäisi katua juuri tuota, ettei ole kyennyt asiaa heti tunnustamaan.

        ”…vetää "maton" toisen jalkojen alta ja järkyttää toisen elämän kenties aivan pois raiteiltaan.”

        Ei ole mitään merkitystä enää sillä, kun aikaa on kulunut niin kauan, että olisi syytä muiden elämää lähteä rikkomaan.

        Synnit tosiaan tunnustetaan Jumalalle – etenkin siinä tilanteessa, kun ei haluta rikkoa muiden ihmisten elämää. Tässä kohtaa on olemassa sellainen kuin oikeudenmukaisuus.

        ”Ei ole mitään merkitystä enää sillä, kun aikaa on kulunut niin kauan, että olisi syytä muiden elämää lähteä rikkomaan. ”
        Uskon hyvin, että sinä menet hautaan valheet mukanasi,


      • aito_Iainen kirjoitti:

        Tunnustaminen on vastuunkantoa. Ei valheessa eläminen.

        On, jos ja vain kun sen tekee tuoreeltaan.


      • Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        On, jos ja vain kun sen tekee tuoreeltaan.

        Vain vellihousut ajattelee noin. 😹


      • Anonyymi
        Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        Sellaista missä väärintehnyt ihminen hakee itselleen "armahdusta" rikkomalla toisen ihmisen ei voi kutsua sielunhoidoksi. Se on puhdasta itsekkyyttä jossa ei tosiaan ajatella sitä toista osapuolta.

        Joo lähiöissä metsissä raiskattiin tyttöjä työnnettiin vinettoa sorbusta suusta alas pontikkaa sitten raiskattiin se oli ihan yleistä eri heimoissa jengissä pitkin pusikoita koulumatkoilla raiskattiin alaikäisiä joku mies väitti että oli liian lyhyt hame tai huulipunaa. ...eniten raiskattuja tuli kristityistä koska viha kohdistui kristittyihin kuin nykyäänkin. Lapsia sitten syntyi niistä syytettiin tyttöjä sitten ja sitä lastakin. Miehet on tälläisiä heimoissa tai lahkoissa eri uskonnoissa kaikissa maissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rehellisyys on tärkeintä.

        Rehellisyys miten että alkaa syyttää jo anteeksi annetuista synneistä ? Sairasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asiat pitää tunnistaa ja pyytää anteeksi ennen kuolemansa.

        No jos on murhannut jonkun tahallaan tai nähnyt murhan se pitää kertoa poliisille heti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uhrikulttijumalaltako Jeesuksen verenvuodatuksen nimissä?

        UHRIELUKALTA SAATANA UHRAA SONNI JA PYYDÄ SILTÄ ANTEEKSI JOS SE VAIKKA ALKAA PUHUA SULLE .


      • Anonyymi
        aito_Iainen kirjoitti:

        Jokainen on tehnyt syntiä, josta seuraa syyllisyydentunto. Voimme olla kiitollisia syyllisyyden tunnosta, koska se panee meidät etsimään anteeksiantoa. Kun henkilö kääntyy synnistään Jeesukseen Kristukseen uskossa, hänen syntinsä annetaan anteeksi. Parannuksen teko on osa uskon prosessia, joka johtaa pelastukseen (Matt. 3:2; 4:17; Ap. t. 3:19).

        Kristuksessa jopa kaikkein mustimmat synnit annetaan anteeksi (lue 1. Kor. 6:9-11, jossa on lista anteeksiannettavista teoista). Pelastus on armon kautta ja armo on anteeksiantavainen. Pelastuksensa jälkeen teemme edelleen syntiä, mutta Jumala on luvannut antaa nekin anteeksi. "Jos joku kuitenkin syntiä tekee, meillä on Isän luona puolustaja, joka on vanhurskas: Jeesus Kristus" (1. Joh. 2:1).

        Vapautus synnistä ei kuitenkaan aina merkitse vapautusta syyllisyyden tunnosta. Kun syntimme on annettu anteeksi, muistamme ne vielä sen jälkeenkin. Meillä on myös hengellinen vihollinen, jota kutsutaan "syyttäjäksi" (Ilm. 12:10), joka jatkuvasti muistuttaa meitä epäonnistumisistamme, virheistämme ja synneistämme. Kun kristitty kokee syyllisyyden tuntoa, hänen pitäisi toimia seuraavasti:

        1) Tunnustaa kaikki tunnustamattomat synnit. Joissakin tapauksissa syyllisyydentunto on paikallaan, koska tarvitaan syntien tunnustaminen. Tunnemme monesti syyllisyyttä, koska olemme syyllisiä! (Lue Daavidin kuvaus syyllisyydestä ja sen ratkaisusta Psalmissa 32).

        2) Pyydä Herraa ilmoittamaan muut tunnustamista tarvitsevat synnit. Ole rohkea ja täysin avoin Herran edessä. "Tutki minut, Jumala, katso sydämeeni. Koettele minua, katso ajatuksiini. Katso, olenko vieraalla, väärällä tiellä, ja ohjaa minut ikiaikojen tielle" (Ps. 139:23-24).

        3) Luota Herran lupaukseen siitä, että hän antaa synnin anteeksi ja poistaa syyllisyydentunnon Kristuksen veran kautta (1. Joh. 1:9; Ps. 85:2; 86:5; Room. 8:1).

        4) Jos koet syyllisyyttä jo aiemmin tunnustetuista ja anteeksiannetuista synneistä, pyyhi sellaiset ajatukset pois, koska kyseessä on väärä syyllisyydentunto. Herra pitää lupauksensa antaa meille anteeksi. Lue ja mietiskele Psalmia 103:8-12.

        5) Pyydä Herraa nuhtelemaan Saatanaa, syyttäjääsi, ja pyydä Herraa palauttamaan sinulle syyttömyyden muassaan tuoma ilo (Ps. 51:12).

        Ps. 32 on tässä suhteessa erittäin hyödyllinen. Vaikka Daavid oli tehnyt hirvittävän synnin, hän koki vapautuksen sekä synnistä, että sen tuomasta syyllisyydestä. Hän käsittelee sekä syyllisyyttä, että anteeksiannon todellisuutta. Ps. 51 on toinen hyödyllinen ja tutkimisen arvoinen raamatunkohta. Siinä pääpaino on synnin tunnustamisessa ja Daavid vetoaa Jumalaan täynnä surua ja syyllisyyttä olevasta sydämestään. Tästä koituvat ennalleen palauttaminen ja ilo.

        Lopuksi toteamme, että jos olet tunnustanut ja katunut syntiäsi ja se on anteeksiannettu, on syytä siirtyä eteenpäin. Muista, että me Kristuksen tunnustaneet olemme uusia luomuksia hänessä. "Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle!" (2. Kor. 5:17). Menneet synnit ja niiden tuoma syyllisyydentunto kuuluvat tuohon "vanhaan", joka on kadonnut. Valitettavasti jotkut kristityt kylpevät vanhan elämän syntisyyden muistoissa, jotka olisi pitänyt haudata aikoja sitten. Tällainen on täysin turhaa ja vastoin voitokasta kristillistä elämää, jota Jumala haluaa meidän elävän. Voimme havainnollistaa tätä sanonnalla, "Jos Jumala on pelastanut sinut likalammesta, sinulla ei ole mitään syytä palata sinne polskuttelemaan".

        Lestat kiduttaa uhreja loputtomasti syyttää penkoo ...


      • Anonyymi
        Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        Jumalalta, tuossa ei tarkoiteta sitä, että pitää rikkoa kaikki ympärillä olevat ihmiset vain siksi, että sitten itse olisi matkalla parempaan. Toisia ihmisiä ei myöskään voi pakottaa antamaan anteeksi. On olemassa tekoja joita ei välttämättä voi saada anteeksi. Sitähän käytti aikoinaan Tony Halme "Jumala armahtaa, minä en"

        On myöskin täysin Raamatun vastaista ja pirun itsekästä tuota keneltäkään ihmiseltä odottaa. Syntien katuminen ja anteeksi annon pyytäminen ei tarkoita, että saat pahoittaa läheistesi mielen ja vieläpä "vaatia/odottaa" heiltä anteeksi antoa. Jotain henkilökohtaista vastuuta pitäisi pahantekijöiltä löytyä kun yleensä tekohetkelläkin ovat niin "miestä"

        Helluntailaiset sekoilee mutta kyllä synnit jos on pahasti tehnyt pitää kertoa poliisille suoraan miten teki missä.


      • Anonyymi
        aito_Iainen kirjoitti:

        Jos et kerro toiselle , että olet pettynyt häntä syyllistyt valehteluun.

        Aika monet miehet raiskaa ala ikäisiä ja myy huumeita niillekin tai varastaa saati pettää vaimoa vaimo miestä työmatkoilla yleensä. Usein.


      • Anonyymi
        Mummomuori2 kirjoitti:

        ”Tuollaisen asian kertominen tilanteessa mitä kuvasit olisi ihan silkkaa itsekkyyttä .”

        Vaikka taisi olla tuo aloitus keksittyä, niin noin periaatteessa asia on näin.
        50 vuotta on niin pitkä aika, että onhan se elämä jo näyttänyt, ettei asialla ole ollut merkitystä eikä vaikuttanut yhtään mihinkään.

        Tuossa tosiaan tuli mieleen, että muka olevinaan sitä omaa oloa yritetään ”rauhoittaa”, eikä niinkään haluta ajatella asiaa muiden kannalta.

        1973 ainakin tyttöjä raiskattiin no 1974 kaikki oli raiskattu jotka oli alle 15 v.


      • Anonyymi
        Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        Rehellisyyden kannalta tuossa aloituksessa ollaan vuosikymmeniä auttamattomasti liian myöhässä.

        Rikokset pitää tunnustaa poliisille ja väärentäminen on rikollista varastaminen tai väkivalta jos varastaa toisen huonekalut tai asunnon on aika noloa tai vie veneen auton mökin...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uhrikulttijumalaltako Jeesuksen verenvuodatuksen nimissä?

        Eikun uhrikulttioinas vuohi lammas 🐑🐑 sen kun uhraa niin jo on jumalakin onnellinen.


      • Anonyymi
        aito_Iainen kirjoitti:

        Syntien/väärien tekojen tunnustaminen ja anteeksi pyytäminen ja hyvittäminen tulee osoittaa myös niille joita vastaan on rikkonut.
        Vrt. Matteuksen uskoon tulo.

        Sakkeus lupasi maksaa takaisin jos oli liikaa ottanut veroja.


      • Anonyymi
        aito_Iainen kirjoitti:

        Kyllä anteeksi pitää pyytää muka niiltä joita vastaan on rikkonut. Se onkin paljon vaikeampaa kuin Jumalalta anteeksi pyytäminen. Se miten toinen siihen suhtautuu on ihan hänen oma asiansa, ihmisen tehtävä on tunnustaa virhevalinta vaikka se loukkaisi joitakin.

        Ei oo kukaan palauttanut meiltä vei kirjahyllyn ja kirjat ruokaohjekansion vihreä on jonkun omallatunnolla myös kukkapurkkeja pöytä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aikamoinen sekopää hurmoshenkiin mennyt apua saamaan itselleen. Liekö yrittänyt hyvittää pahoja tekojaan uhreilleen vai ainoastaan itsekkyyttään tunnustellut hirmutekojaan? Mikä lie ollut syynä koiraparan kovaan kohtaloon? No hyvä että sisko sai tietää totuuden hirviöveljestään.

        KUKAS VARASTI KOIRAN PAATUIKO OMATUNTO.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pettäminen ei vanhene koskaan. Ilmeisesti sinulla itsellä on jotain tunnustsmatta ja yrität saada sille oikeutusta.

        Ei vanhene mikään mutta jos käyt naimassa muita niin ei siihen kuole sehän on sun mulkku.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yrität saada ihmistä menemään helvettiin synteineen. Kertoo moraalisi tason, että hyväksyt valheessa elämisen.

        Kristityt on jo sovitettu että vain parannusta tehdään ajoittain.


      • Anonyymi
        Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        Synnit tunnustetaan Jumalalle.

        Golgatalla synnit on jo sovitettu. Mutta murhat pitää kertoa.


      • Anonyymi
        Mummomuori2 kirjoitti:

        ”Jos jotakin tuollaista tekee tulee se tunnustaa heti verekseltään.”

        Täsmälleen näin. Oikeastaan tuossa pitäisi katua juuri tuota, ettei ole kyennyt asiaa heti tunnustamaan.

        ”…vetää "maton" toisen jalkojen alta ja järkyttää toisen elämän kenties aivan pois raiteiltaan.”

        Ei ole mitään merkitystä enää sillä, kun aikaa on kulunut niin kauan, että olisi syytä muiden elämää lähteä rikkomaan.

        Synnit tosiaan tunnustetaan Jumalalle – etenkin siinä tilanteessa, kun ei haluta rikkoa muiden ihmisten elämää. Tässä kohtaa on olemassa sellainen kuin oikeudenmukaisuus.

        Uskotteko että osa ukrainamediaa on teatteria.


      • Anonyymi

        Mennäänkö kertoo jonkun vaimolle et sun mies hei pani sua nuorempia ...tai tosi yhden somalin vaimolle et miehes panee viereisessä talossa toista naista päivällä. Tai naiselle jonka mies petti sitä sikana ennen kuin ne meni naimisiin ja sikana heti sen jälkeen ja monien kanssa nuoria kauniita ja työmatkoilla mukana myös. Päiväpanoilla lähiöissä mennäänkö kertoon???


      • Anonyymi
        aito_Iainen kirjoitti:

        Synnit ja väärinteot eivät vanhene koskaan.
        Jokaisella pitää olla mahdollisuus saada ja antaa anteeksi.

        ” Anna meille anteeksi meidän syntimme kuten mekin anteeksi annamme niille jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.”

        Käytte tunnustaa ne lapset mitä lähiöissä syntynyt olette kieltänyt ne on mahdollista tehdä isyystesti.


      • Anonyymi
        aito_Iainen kirjoitti:

        Jos et kerro toiselle , että olet pettynyt häntä syyllistyt valehteluun.

        Itse sääli on kauheeta kyllä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse sääli on kauheeta kyllä.

        Yritä päästä siitä yli!


      • Aika harvoin varmaan , ovat melko laiskoja tekemään töitä eli rahapuoli saattaa olla tiukilla muuten varmasti kelpaisi.


      • Anonyymi
        Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        Aika harvoin varmaan , ovat melko laiskoja tekemään töitä eli rahapuoli saattaa olla tiukilla muuten varmasti kelpaisi.

        Oliko sinulla tälle solvsuksellesi mitään todisteita, lantasaapas?


      • Anonyymi
        Tolkun.Ihminen kirjoitti:

        "Se miten toinen siihen suhtautuu on ihan hänen oma asiansa, ihmisen tehtävä on tunnustaa virhevalinta vaikka se loukkaisi joitakin."

        Voisikohan tuossa vielä enemmän viturallaan olla ns. uskovaisuus. Todennäköisesti ei. Sinun logiikalla siis kunhan sinä vaan saat tunnustaa ja omatunto on puhdas niin väliäkö sillä. Vaikka oikeasti jos leikit hetken oikeaa uskovaa , sinun olisi pitänyt tunnustaa tuo heti. Eikä vasta sitten kun menit ojan kautta hurmoslaisiin ....Itsekkyydestä lienee turha puhua kun käsittääkseni olet sitä aina ollut, olethan joku entinen konna. Ei sinua ole mihinkään kasvatettu ja anteeksikin pyydät vain itsesi takia.

        "Sinun logiikalla siis kunhan sinä vaan saat tunnustaa ja omatunto on puhdas niin väliäkö sillä."

        Ajatus on itsekäs ja julma. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Asia olisi pitänyt työstää, kun kumpikin oli voimissaan. Oman syyllisyytensä dumppaaminen iäkkään ja sairaan niskaan olisi järkyttävää. Samanlainen aloitus on muuten ollut palstoilla moneen kertaan.


    • Anonyymi

      Saat uskoa tuon tekosi anteeksiannetuksi Jeesuksen veren voiman kautta.Sinulla on herkkä omatunto Jumalan ja Hänen sanansa edessä.Se on minusta kallis asia.Iloitse pelastuksesta ystävä.

      • Anonyymi

        Eiköhän tuo verenvuodatuksen pilkka voitaisi jo lopettaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eiköhän tuo verenvuodatuksen pilkka voitaisi jo lopettaa.

        UHRAAVAT elukoita jahvelle ja molokki.


    • Anonyymi

      Perusongelma näissä tapauksissa onkin se, ettei pysty antamaan itselleen anteeksi. Jeesus ei ole mikään psykoterapeutti.

      • Anonyymi

        Ja tämä on taas kiinni omasta käsityksestä itsestään, että minkä verran siihen mahtuu mokailua - toisille enemmän, toisille ei yhtäkään kertaa.

        Ei turhaan sanota, että kaikista vaikeinta on antaa anteeksi itselleen.

        Ja tätä varten meillä on omatunto, että pystymme määrittelemään omat rajamme. Papeilla ei saisi/pitäisi olla mitään tekemistä koko asian kanssa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ja tämä on taas kiinni omasta käsityksestä itsestään, että minkä verran siihen mahtuu mokailua - toisille enemmän, toisille ei yhtäkään kertaa.

        Ei turhaan sanota, että kaikista vaikeinta on antaa anteeksi itselleen.

        Ja tätä varten meillä on omatunto, että pystymme määrittelemään omat rajamme. Papeilla ei saisi/pitäisi olla mitään tekemistä koko asian kanssa.

        Riippuu ihan siitä millä se omatunto on valmennettu.


      • Anonyymi

        Monia on raiaskattu lapsesta asti lyöty hakattu päälle koulukaverit työkaverit matkoilla ja myös huijattu syrjitty ja syytetty silti jaksaa luottaa Jeesukseen kuulkaa. Kuka täällä poraa itsesäälissä.


    • Anonyymi

      Taidat olla ihan trolli tai sitten et ole ymmärtänyt ensimmäisen sielunhoitajasi antamaa synninpäästöä.
      "Mikä kerran on katuvalle anteeksiannettu, se on annettu anteeksi taivaassakin!" Sillä Jeesus sanoi syntinsä tunnustaneelle: "En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä tästedes enää syntiä tee". Luota siihen sanaan!

      • Enemmän vaikuttaa joltain trollilta.


      • Anonyymi
        Mummomuori2 kirjoitti:

        Enemmän vaikuttaa joltain trollilta.

        Minusta sinä olet sellainen .


    • Anonyymi

      Miten hyvin muistisairas muistaa mitä hänelle kerrotaan? Tietysti voit odottaa vielä jonkin aikaa, jotta taatusti ei muista edes sinua.

      • Anonyymi

        Muistisairaat ahdistuvat valtavasti asioista, joita he eivät pysty käsittelemään. Tunnustaminen olisi julmaa.


    • Anonyymi

      Sitä tikulla silmään joka vanhoja muistelee. Olet piinannut itseäsi ja kauan asian vuoksi ja ottanut opiksi. Mielestäni se riittää. Miksi pitäisi enää alkaa penkomaan noin vanhaa asiaa? Armahda itseäsi. Arvomaailmaasi arvostan paljon.

      • Anonyymi

        Raihnaisuuden keskellä ja elämän lopun tietoisesti lähestyessä on varsin yleinen ilmiö, että menneen elämän virheet ja rikoksetkin alkavat kalvaa ihmissielua ja mieltä. Alkaa virheiden vatvomiset ja unettomat yöt. Vanhus palaa lapsuuteen ja nuoruuteen hyvin usein, esim äidistäni huomasin sen parin viime vuotensa aikana, kunnes dementoitui niin, että ei enää ymmärtänyt mitään.

        "Olisi pitänyt tehdä toisin, miksi tein sen..." Se ei mene pois, ellei demnetia tule avuksi tai saa synninpäästön. Ja sittenkin voi usko synninpäästöön olla lujilla ja epäily kalvaa sisintä.

        Muistuttaa tämä kyllä meitä jokaista sopimaan vääryyden tekomme ajoissa, ettei kuoleman läheisyys olisi tuskallinen, vaan voisi rauha sydämessä mennä kuoleman rajalle.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Raihnaisuuden keskellä ja elämän lopun tietoisesti lähestyessä on varsin yleinen ilmiö, että menneen elämän virheet ja rikoksetkin alkavat kalvaa ihmissielua ja mieltä. Alkaa virheiden vatvomiset ja unettomat yöt. Vanhus palaa lapsuuteen ja nuoruuteen hyvin usein, esim äidistäni huomasin sen parin viime vuotensa aikana, kunnes dementoitui niin, että ei enää ymmärtänyt mitään.

        "Olisi pitänyt tehdä toisin, miksi tein sen..." Se ei mene pois, ellei demnetia tule avuksi tai saa synninpäästön. Ja sittenkin voi usko synninpäästöön olla lujilla ja epäily kalvaa sisintä.

        Muistuttaa tämä kyllä meitä jokaista sopimaan vääryyden tekomme ajoissa, ettei kuoleman läheisyys olisi tuskallinen, vaan voisi rauha sydämessä mennä kuoleman rajalle.

        ”…lopun tietoisesti lähestyessä on varsin yleinen ilmiö, että menneen elämän virheet ja rikoksetkin alkavat kalvaa ihmissielua ja mieltä.”

        Tuo kertoo oikeastaan tilanteesta, missä on unohtunut se kasvaminen niin henkisesti kuin hengellisesti. Itsesyytökset ja väärä syyllisyyden tunto voi tosiaan viedä ihmisen kehnoon jamaan.

        "Olisi pitänyt tehdä toisin, miksi tein sen..." Se ei mene pois, ellei demnetia tule avuksi tai saa synninpäästön.”

        Tätä vatvomista voi estää sillä, että koko ajan elää siten, että ymmärtää kaksi asiaa: Jälkikäteen ei voi muuttaa mennyttä ja olla itseään kohtaan armollinen. Me kaikki teemme virheitä, se on ihmisenä olemista. Mutta niihin ei kannata jäädä tarpomaan, vaan katsoa eteenpäin.

        Jos henkilö ei ole tosiaan aiemmin pysähtynyt oman elämänsä edessä, eikä tehnyt sitä luopumistyötä, mitä vanhuudessa tehdään, silloin voi olla noinkin paha olla.


      • Mummomuori2 kirjoitti:

        ”…lopun tietoisesti lähestyessä on varsin yleinen ilmiö, että menneen elämän virheet ja rikoksetkin alkavat kalvaa ihmissielua ja mieltä.”

        Tuo kertoo oikeastaan tilanteesta, missä on unohtunut se kasvaminen niin henkisesti kuin hengellisesti. Itsesyytökset ja väärä syyllisyyden tunto voi tosiaan viedä ihmisen kehnoon jamaan.

        "Olisi pitänyt tehdä toisin, miksi tein sen..." Se ei mene pois, ellei demnetia tule avuksi tai saa synninpäästön.”

        Tätä vatvomista voi estää sillä, että koko ajan elää siten, että ymmärtää kaksi asiaa: Jälkikäteen ei voi muuttaa mennyttä ja olla itseään kohtaan armollinen. Me kaikki teemme virheitä, se on ihmisenä olemista. Mutta niihin ei kannata jäädä tarpomaan, vaan katsoa eteenpäin.

        Jos henkilö ei ole tosiaan aiemmin pysähtynyt oman elämänsä edessä, eikä tehnyt sitä luopumistyötä, mitä vanhuudessa tehdään, silloin voi olla noinkin paha olla.

        Koskaan ei one liian myöhäistä tunnustaa vääriä tekojaan.


      • aito_Iainen kirjoitti:

        Koskaan ei one liian myöhäistä tunnustaa vääriä tekojaan.

        Ne voimme tunnustaa Jumalalle suoraan. Ei turhaan tarvitse kylvää sen kautta mitään pahaa muille.


      • Mummomuori2 kirjoitti:

        Ne voimme tunnustaa Jumalalle suoraan. Ei turhaan tarvitse kylvää sen kautta mitään pahaa muille.

        Totuus ei ole pahaksi muille,
        Jos salaat muita kohtaan tekemäsi pahat teot, elät valheessa.


      • aito_Iainen kirjoitti:

        Totuus ei ole pahaksi muille,
        Jos salaat muita kohtaan tekemäsi pahat teot, elät valheessa.

        Meille on anettu järki ja ripaus viisautta, jotta osaisimme olla oikeudenmukaisia eli vanhurskaita. Miksi sitä emme käyttäisi?

        Totuus on tärkeä, mutta aina kannattaa miettiä, miten se ilmaisee. Jos totutta käytetään vain lyömäaseena, sorrumme silloin syntiin.


      • Mummomuori2 kirjoitti:

        Meille on anettu järki ja ripaus viisautta, jotta osaisimme olla oikeudenmukaisia eli vanhurskaita. Miksi sitä emme käyttäisi?

        Totuus on tärkeä, mutta aina kannattaa miettiä, miten se ilmaisee. Jos totutta käytetään vain lyömäaseena, sorrumme silloin syntiin.

        Totuus ja rehellisyys eivät ole mitään järkeilyä vaan tosiasioita. Totuus sattuu usein mutta vain se puhdistaa.


      • aito_Iainen kirjoitti:

        Totuus ja rehellisyys eivät ole mitään järkeilyä vaan tosiasioita. Totuus sattuu usein mutta vain se puhdistaa.

        Eivät ne mitään tunneasioita tai mielipitetäkään ole :D

        Juu, totuus voi sattua, mutta se tulee tehdä oikeudenmukaisesti - ei siis pahantahtoisesti ja muita loukkaavalla tavalla,.


      • Anonyymi
        aito_Iainen kirjoitti:

        Totuus ei ole pahaksi muille,
        Jos salaat muita kohtaan tekemäsi pahat teot, elät valheessa.

        Aitolainen esittelee tapansa mukaan itsekästä luonnevikaisuuttaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aitolainen esittelee tapansa mukaan itsekästä luonnevikaisuuttaan.

        Sinäkö olet luonneviston ?


    • Anonyymi

      Aa kerholainen sanoo että pitää käydä kerronassa kaikille mitä tyhmää tuli tehtyä. Itse Muistan että jopa nautin kun tunnustaessani sain loukata toista. Hän oli epäillyt ettei kukaan olisi kanssani "sillai" mutta kun olikin. Sain lyötyä oikein kunnolla. Näin itse pelastuin kun tunnustin ja puolidi sai pahan mielen ja päälle vielä sain nöyryyttää häntä kun kerroin. Vihaiseksi tulikin. Keetominennon 2 piippuinen juttu.

      • Anonyymi

        Syyttäminen ...saatana syyttää syyttömiä.


    • Anonyymi

      Tunnustamisella saa usein toisen suuttunut

    • Anonyymi

      Monella miehellä on lapsi yhden illan jutusta kuulkaa eikä ne tiedä sitä.

    • Anonyymi

      Kiitos kommentoinnista. AP tässä.

      Asialla on puolensa. Harkittuani en aio pilata vanhan puolisoni mieltä kertomalla 50 v vanhaa lipsahdusta kun hänellä todettiin eilen sydänsairaus ja yleislääkäri etsii lääkkeet ja kardiologian. Sain ohjeet olla stressaamatta ja järkyttämatta puolisoa vaan hellästi hoitaa vanhusta. Synnin jälkeen olemme eläneet puolivuosisataisen avioliiton monine sukupolvineen. Paljon siunausta ja hyvää oloa olemme saaneet.

      • Asioilla on todella puolensa.


    • Anonyymi

      Tv7n johto oli TV ssa eilen. Tämä uusiopari. Molemmat jätto nuoruuden puolison ja tyytyväisina nyt tuomitse at muita. Vaikka avionrikkominen on synti.


      Näitä 6. Käskyn rikkoja on uskovaisissa paljon.

      • Anonyymi

        Totta vaikka noiden tulisi hävetä ja olla hiljaa.


      • Kaksinaismoraaliin kuuluu tämä vanha sanonta "Tee niinkuin minä sanon, älä niin kuin minä teen."


      • Anonyymi
        Mummomuori2 kirjoitti:

        Kaksinaismoraaliin kuuluu tämä vanha sanonta "Tee niinkuin minä sanon, älä niin kuin minä teen."

        Avioliiton kariutumiseen on monia syitä. Kaikki eivät todellakaan eroa kevyin perustein tai eivät ole halunneetkaan erota. Sen jälkeen voi yhä pitää kristillisistä ihanteista kiinni ja pyrkiä sitoutumaan uuteen puolisoonsa avioliitossa loppuelämäkseen ja puhua sen puolesta ja sitä vastaan, että ihmiset kiirehtivät suhteissaan, ollaan sitoutumattomina avoliitoissa, kyetään olemaan toisen kanssa vain muutama vuosi, joudutaan kumppanin pettämäksi tai erotaan pienempien vastoinkäymisten vuoksi, joita ei kyetä käsittelemään, eikä haeta apua. Usein jatkuviin lyhyisiin suhteisiin syynä on että kaivataan alun rakastumisen tunnetta, toinen käy tylsäksi ja tuntuu ”vain kaverilta”, sekoitetaan rakkaus ja alkuhuuma. Tosirakkaus mitataan suhteissa vasta vuosien yhdessäolon jälkeen.


    • Anonyymi

      Sama trollaus on esiintynyt palstalla aiemminkin.

      • Sellaiselta tuo vaikuttaa.


    • Anonyymi

      Pettämisen pitäisi olla rangaistava rikos silloin kun sitä ei ole tunnustanut itse kohtuullisessa ajassa ja siitä jää kiinni. Aviopuolison tulee saada tietää totuus pian ja tehdä sen mukaiset päätökset omassa elämässä. Salaamalla on viety toiselta päätösvalta omasta elämästä. Avioliitosta tulee saada halutessaan erota, kun puoliso ei ole sitoutunut vaimoonsa/mieheensä, vaan on häpäisty pyhä avioliitto haluten tuoda kolmas osapuoli sitä rikkomaan. Myös muunlaisissa parisuhteissa olevilla pitäisi olla oikeus tietää monenko kanssa toinen jaetaan ja saada tehdä sen mukaiset johtopäätökset.

    • Anonyymi

      Kuten Räsänen sanoo ja neokalvinistit, kaikki muu seksi ja sen ajattelukin on syntiä paitsi heteroavioliittoseksi. Senkin pitää olla raamatullisia ei himoista.

      Aviopuolisolle tulisi raportoida muukin pettäminen. Syntiset ajatukset, käteen vetäminen, n yrkkikyllikki, kaikki ajatukset.

    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 120
      2523
    2. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      66
      2328
    3. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      16
      2031
    4. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      19
      1717
    5. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      21
      1648
    6. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      13
      1452
    7. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      15
      1403
    8. Haluan tavata Sinut Rakkaani.

      Olen valmis Kaikkeen kanssasi...Tulisitko vastaa Rakkaani...Olen todella valmistautunut tulevaan ja miettinyt tulevaisuu
      Ikävä
      27
      1393
    9. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      16
      1367
    10. Kristityt "pyhät"

      Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.
      Kristinusko
      6
      1292
    Aihe