Oliko Fordell Mozartia etevämpi sinfonikko sinfoniatuotantonsa laadullisen tasaisuuden vuoksi?

Anonyymi-ap

Koska tässä sinfonioista on nyt puhuttu, en malta olla mainitsematta sitä, että minusta on kiehtovaa ajatella, että Kokkolan suuri poika Erik Fordell ainakin suomalaisittain eräällä tavalla mahdollisesti sivusi Mozartin saavutuksia tai jopa ylitti ne sinfonian alalla jo tuotannon laajuutta ajatellen, joka suurin piirtein vastasi Mozartin sinfoniatuotannon laajuutta, muttei suurimpien yksittäisten teosten laatutasoa ja niiden korkeimpia inhimillisen hengen huippuja ajatellen tai tarkkaan ottaen ei edes lukumäärällisestikään, sillä Mozartilla on kadonneiden teosten lisäksi mm ooppera alkusoitoista muokattuja sinfonioita, mutta kylläkin luultavasti laadullisen tasaisuutensa puolesta, sillä jo varhaisimmat suomalaismestarin sinfoniat ylittävät persoonallisina postromanttisina sinfoniamonumentteina Mozartin galantit lapsuuden sinfoniat, jotka ainakin osittain lienevät muun tuon ajan musiikin jäljittelyä oman persoonallisen leiman ja panoksen ollessa Fordellin varhaiseenkin sinfoniseen tyyliin verrattuna vähäisempi, eräänkin kriitikon tunnistaessa jo sangen varhaisissa Fordellin sinfonioissa niiden säveltäjälle ominaisen omintakeisen tyylin, niiden ekspressiivisten ominaisuuksien(vaikka tuskinpa hän juuri muissa sinfonioissaan viljelee pizzicatoja niin paljon kuin 2. sinfonian avausosassa) ja hänen arvostaman hitaiden osien lyyrisen kauneuden, joka ei ole vielä ehkä puhjennut täyteen kukkaansa 2,. sinfoniassa, mutta kriitikon mukaan jo seuraavassa 3. sinfoniassa, joka saavutti aikanaan suuren suosion, kun se esitettiin suomessa ja sisältänee useammankin lyyrisen kauniin hitaan osan, suomalaisia säveltäjiä kirjan mukaan, vaikka on selvää, että Mozartin myöhäissinfoniat ovat länsimaisen taidemusiikin korkeimmat huiput Beethovenin ohella, jonne Fordellkaan ei sentään yltänyt, enkä tosiaan tunne laajemmin Fordellin tuotantoa erästä säveltäjän myöhäisempää sinfoniaa lukuun ottamatta, vaikuttavine hitaine osineen ja kontrapunktisine finaaleineen, kyetäkseni osoittamaan väitteeni todenperäisyyden, sillä onhan selvää, että näin laaja tuotanto herättää epäilyksiä laadullisesta epätasaisuudesta, joka ainakin mieskuorotuotannon osalta on ilmeistä, mikäli erään tunnetun kuoronjohtajan väitteisiin on uskominen, mutta sinfonia on painokkaampi, muodoltaan keskitetympi ja vakavampi sävellysmuoto kuin kuorolaulu, mutta kuten todettua tuskin Fordellin ainutkaan sinfonia kykenee kilpailemaan Mozartin Wienissä säveltämien myöhäissinfonioiden kanssa, joissa on emotionaalista syvyyttä, jota Fordell tuskin koskaan myöhäisen Mozartin mittakaavassa saavutti, enintään ehkä joidenkin Mozartin 18 vuotinaa säveltämien sinfonioiden syvyysperspektiivin, mutta jos ajatellaan, että Mozart sävelsi hieman yli kymmenen suurta sinfoniaa, niin Fordellilta niitä voi sanoa teoriassa syntyneen 44 kappaletta, joten suomalaisina meidän tulisi olla erittäin ylpeitä hänestä ja hänen elämäntyöstään, levyttää sitä paljon enemmän, eikä unohtaa arkistojen kätköihin.

9

71

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Toteaisin vielä sen, että vaikka itse olen ollut miltei koko ikäni ihmiskunnan suurimman neron Mozartin musiikin suuri fanittaja ja suorastaan jumaloinut tätä, niin suomalaisen musiikin tuntemattomiin suuruuksiin tutustuttuani tuntuu täysin käsittämättömältä ja epäoikeudenmukaiselta, että jonkun lapsen teoksia, olkoon tämä kypsässä miehuudessaan saavuttanut musiikinhistoriassa kuinka suuren maineen säveltäjänä tahansa, levytetään tämän naiiveja lapsuuden sepustuksia yhä uudelleen ja uudelleen ilmeisesti pelkästään bisnesmielessä kuuluisan säveltäjänimen suuren maineen siivittämänä, mutta jopa monet muut pienten kansojen suuret ja kypsät tuntemattomat säveltäjät jäävät "vaietuiksi suuruuksiks" eikä esim. juuri mainitsemaltani Fordelliltakaan ole levytetty ainoatakaan sinfoniaa vaikka todennäköisesti jok'ikinen hänen 44:stä sinfoniasta on taatusti suurempi sinfoninen sävelteos kuin mitkään Mozartin lapselliset ja persoonattomat galantit varhaissinfoniat tämän nuoruusvuosilta, mutta tästä voidaan vain tehdä se johtopäätös, että kuuluisan nimen varjolla voidaan levyttää ja myydä mitä tahansa vähemmän merkittävää tai merkityksetöntä musiikkia sen sijaan, että levytettäisiin tuntemattomia suuria musiikin merkkiteoksia ihan vain siksi ettei kukaan ole koskaan kuullutkaan niistä ja siksi oletetaan etteivät ne tästä johtuen myy hyvin eikä niitä kannata tämän vuoksi tietenkään levyttääkään.

    • Anonyymi

      "Oliko Fordell Mozartia etevämpi sinfonikko sinfoniatuotantonsa laadullisen tasaisuuden vuoksi?"

      Vertailu aineisto äänilevyjen muodossa puuttuu, joten aihetta pähkäillessä tulee syventyä yleisiin syihin, ja vastaus silloin on että Fordell tuskin oli Mozarttia merkittävämpi missään suhteessa.

      Toisaalta ehkä tulisi paneutua aiheeseen selvittämällä aluksi mistä saisi lainaksi Fordellin teosten partituureja sekä kirjan tai kirjekurssin Partituurien luku for dummies. Ja ehkä jo muutaman vuoden ajan asiaan perehtymisen jälkeen voisi sitten avoimin mielin vastata ja ehkä jopa esimerkkejä kummankin teoksista esille nostaen todistaa että oli se Mozart ehkä sittenkin merkittävämpi sinfonikko kuin Fordell.

      Tietenkin juuri tässä nimenomaisessa asiassa katse kääntyy Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin puoleen, sitä ollaan Kokkolalainen ammattilaiskokonpano ja levytellään ulkomaan elävien kuten Shostakovichin musiikkia kun samaan aikaan oman kaupungin suuren pojan Fordellin laajan tuotannon partituurit kerää pölyä jossain varastossa. Hyi heitä siellä Keski-pohjanmaan kamariorkesterissa.

      On vanha sanonta että kuka se kissan hännän nostaa ellei kissa itse, ja sama pätee orkestereihin ja samassa kaupungissa vaikuttaneisiin säveltäjiin, siis että kuka se Fordellin musiikin esille nostaisi ellei saman kaupungin orkesteri.

      • Anonyymi

        Onhan sekin tietysti totta että meidän tulisi suomalaisina suosia enemmän suomalaista musiikkia kuten Nordgrenin Per Nordgrenin tapauksessa on käynytkin, mutta ei Fordellkaan mikään täysin supisuomalainen ollut musiikillisten vaikutteidensa osalta vaan hänen tyylilliset juurensa löytyvät Bartok ja Stravinsky vaikutteisesta ekspressionismista, jonka voinee kuulla hänen sinfonioistaankin, jotka kaikesta huolimatta ovat omaperäisiä ja sangen kiehtovia teoksia.


    • Anonyymi

      Pariin Fordellin sinfoniaan äänitteiden muodossa tutustuttuani minulle kävi selväksi, että Erik Fordell on sinfoniatuotantonsa laadullisessa korkealuokkaisuudessaan ja tasaisuudessaan ehdottomasti Mozartia merkittävämpi, omaperäisempi, omaleimaisempi ja persoonallisempi säveltäjä kuunnellessani lukuisia kertoja hänen jo sangen varhain säveltämäänsä sinfoniaa lumoutuneena ja vaikuttuneena kun samaa ei voi sanoa lapsinero Mozartin Bachin poikien tyyliä jäljittelevistä sangen galanteista nuoruuden sinfonioista ja joissa syvyysperspektiivi loistaa vielä poissaolollaan eivätkä ne tee läheskään yhtä suurta emotionaalista vaikutusta kuin suurta romanttista tai modernia orkesteria käyttävän Fordellin sinfoniat joissa korostuu omaperäinen ja persoonallinen ilme ja sävelkieli sinfonian avausosassa harvinaislaatuisen pizzicatojen näppäilyn myötä jännitteen kasvaessa sinfonian osan edetessä pakahduttavaksi kun Mozart tyytyy kepeän valoisaan galanttiin tyyliin ja ilmaisuun väsyttävässä basso ostinatossa ja naiivisissa kontrapunktissa mannheimilaista raketti crescendoakin joskus viljellen.

      Mutta on totta että on epäreilua verrata aikuisen miehen aikaansaannoksia säveltaiteen alalla lapsen tekeleisiin, joka ei vielä ollut ehtinyt kypsyä säveltäjänä täysiin mittoihin kuten jo varhaisen miehuutensa kynnyksellä pienessä g molli sinfoniassaan.

    • Anonyymi

      Mozartia on paljon hehkutettu säveltäjänä. Mörike puhuu jumalallisesta ihmeestä, Goldschmitt jumaluuden ilmestyksestä, Ashkenazy elämän perimmäisestä tarkoituksesta, teologi Karl Barth enkelien soittamasta Mozartista jota jumalakin kuuntelee mielellään, Hildesheimer käsittämättömän suuresta hengestä, ansaitsemattomasta lahjasta ihmiskunnalle, luonnon ainutkertaisesta taideteoksesta, jolle ei milloinkaan ole löytynyt vertaista, jne. Ne eivät ole pelkkiä tyhjiä sanoja, sillä itsekin noin 40 v sitten nuorena lukiolaisena sain kokea kaiken tämän. tietäessäni mistä on kyse tuossa Hildesheimerin kuvailemassa Mozart kokemuksessa ja katharsiksessa, vaikkakaan en ole enää aikoihin tosissani kuunnellut sen aikakauden musiikkia, vaan 1900 luvun suomalaista taidemusiikkia.

    • Anonyymi

      mozartilla on paljon tasaisuutta esim yksi unohdettu mozartin työ tai paremmin sanottuna taidonnäyte&aarre on hänen viulukonsertti. Ostin noin vuosi sitten sen levyn kirpputorilta 50 sentillä(kannatti!) ja levy toimii edelleen moitteettomasti.

      • Anonyymi

        Onhan Mozartilla useita kadonneita merkittäviä teoksia. Olisin kuitenkin vielä halunnut sanoa, että kuten voisi tietenkin olettaa, laajan sinfoniatuotannon luoneen säveltäjän varhaissinfoniat olisivat vielä ilmaisultaan epäkypsiä, emotionaalisesti köyhiä ja pinnallisia teoksia, kuten suurten ja kuuluisien säveltäjien kohdalla usein onkin, mutta tuntuu Mozartin tapauksessa ymmärrettävältä, koska kyse on lapsen sävellyksistä, joistakin väärentämättömistä Mozart käänteistä huolimatta, eikä hänen tunne elämänsä ollut vielä niin kehittynyt, että ne olisivat yltäneet suurten mestarien kokemusmaailmaa edellyttävälle sielullisille tasolle, vaan niitä voi pitää vasta uuden instrumentin parissa tapahtuvien harjoitustöiden kaltaisina teoksina, eräänlaisina opinnäytetöinä, kun sen sijaan esim. Brahmsista on todettu kiistanalaisesti, että hänen esikoissinfoniansa lienee kypsin kyseisen lajityypin teos omassa genressään esikoissinfonian statuksella, vaikka voidaan yhtä lailla hämmästellä myös Fordellin tietyllä tavalla kypsää ilmaisua, jota ekspressionistiset Bartok vaikutteet ovat hedelmöittäneet, vaikkakin riitasointuiset modernit tyylipiirteet astuvat kuvaan vasta myöhäisemmissä lajityypin teoksissa, joissa mahdollisesti myös uusklassiset tyylipyrkimykset tulevat esille.

        Siltikin on hämmästyttävää, mitä en olisi heti arvannut, että jo 2. Fordellin sinfonia kantaa jossain määrin persoonallista leimaa ja tekee emotionaalisen vaikutuksen, jota en olisi siltä odottanut niin varhaisena sinfoniana, jonka avausosassa ei kuulla juoksevaa allegroa, kuten perinteisesti sinfonioissa yleensä, vaan osa on melko hidas tempoltaan pizzicato näppäilyn esittämässä avausmotiivissaan, jos sitä sellaiseksi haluaa kutsua, eikä Fordellkaan laajasta tuotannostaan huolimatta saavuttanut sinfonioissaan ainakaan Mozartin verrattavaa syvyysperspektiiviä, myöhäissinfonioidensa ekspressiivisestä melodisesta kauneudesta ja aikaansa nähden huomattavasta emotionaalisesta voimasta huolimatta, kun erään myöhäisemmän sinfonian avausosa on mielestäni hieman kevyempi ja suppeampi ilmaisultaan, sikäli kun muistan oikein, sinfonian kasvaessa ilmaisultaan loppua kohti vaikuttavaan suuruuteen..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan Mozartilla useita kadonneita merkittäviä teoksia. Olisin kuitenkin vielä halunnut sanoa, että kuten voisi tietenkin olettaa, laajan sinfoniatuotannon luoneen säveltäjän varhaissinfoniat olisivat vielä ilmaisultaan epäkypsiä, emotionaalisesti köyhiä ja pinnallisia teoksia, kuten suurten ja kuuluisien säveltäjien kohdalla usein onkin, mutta tuntuu Mozartin tapauksessa ymmärrettävältä, koska kyse on lapsen sävellyksistä, joistakin väärentämättömistä Mozart käänteistä huolimatta, eikä hänen tunne elämänsä ollut vielä niin kehittynyt, että ne olisivat yltäneet suurten mestarien kokemusmaailmaa edellyttävälle sielullisille tasolle, vaan niitä voi pitää vasta uuden instrumentin parissa tapahtuvien harjoitustöiden kaltaisina teoksina, eräänlaisina opinnäytetöinä, kun sen sijaan esim. Brahmsista on todettu kiistanalaisesti, että hänen esikoissinfoniansa lienee kypsin kyseisen lajityypin teos omassa genressään esikoissinfonian statuksella, vaikka voidaan yhtä lailla hämmästellä myös Fordellin tietyllä tavalla kypsää ilmaisua, jota ekspressionistiset Bartok vaikutteet ovat hedelmöittäneet, vaikkakin riitasointuiset modernit tyylipiirteet astuvat kuvaan vasta myöhäisemmissä lajityypin teoksissa, joissa mahdollisesti myös uusklassiset tyylipyrkimykset tulevat esille.

        Siltikin on hämmästyttävää, mitä en olisi heti arvannut, että jo 2. Fordellin sinfonia kantaa jossain määrin persoonallista leimaa ja tekee emotionaalisen vaikutuksen, jota en olisi siltä odottanut niin varhaisena sinfoniana, jonka avausosassa ei kuulla juoksevaa allegroa, kuten perinteisesti sinfonioissa yleensä, vaan osa on melko hidas tempoltaan pizzicato näppäilyn esittämässä avausmotiivissaan, jos sitä sellaiseksi haluaa kutsua, eikä Fordellkaan laajasta tuotannostaan huolimatta saavuttanut sinfonioissaan ainakaan Mozartin verrattavaa syvyysperspektiiviä, myöhäissinfonioidensa ekspressiivisestä melodisesta kauneudesta ja aikaansa nähden huomattavasta emotionaalisesta voimasta huolimatta, kun erään myöhäisemmän sinfonian avausosa on mielestäni hieman kevyempi ja suppeampi ilmaisultaan, sikäli kun muistan oikein, sinfonian kasvaessa ilmaisultaan loppua kohti vaikuttavaan suuruuteen..

        kuuntelin viime viikolla yhden anton vivaldin kokoelman jossa oli koottu hänen jousi&viulu teossarja ja se oli hyvin tyypillistä italialaistyylistä musamenoa. Äkkiväärää, nopeaa, rytmikästä ja melodista. Paikoin aika haastavaakin soittaa(mun mielipide mut ymmärrän että kuulun aika oppositioon tässä mielipitteessäni koska useat klassisen musan fanit pitää italialaisia säveltäjien musaa hyvin yksinkertaisena ja kyllä periaatteessa komppaan kaikkia/suurinta osaa mutta ei ne mitään kovin heleppoja oo aina soittaa jos yhtäkkiä tulee nopeita rytmivaihdoksia ja jos etenkin on nopeasta vaihteesta kyse kun jos miettii esim vaikkapa soitinta jossa toisesta laidasta toiseen laitaan sormet käy niin vaatii sorminäppäryyttä esim ja melodinen musiikki vaatii myös kekseläiäsyyttä. Vivaldi on ehkä italo säveltäjistä eniten mieleeni, mutta on myös rossini ja verdi osaavia, mut on varmaan vielä paljon muitaki italosäveltäjiä joita en nyt muista /tiedä. Jos sä tiiät paljon muitakin italosäveltäjiä niin voisikko kertoa minulle, kiitos jo etukäteen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        kuuntelin viime viikolla yhden anton vivaldin kokoelman jossa oli koottu hänen jousi&viulu teossarja ja se oli hyvin tyypillistä italialaistyylistä musamenoa. Äkkiväärää, nopeaa, rytmikästä ja melodista. Paikoin aika haastavaakin soittaa(mun mielipide mut ymmärrän että kuulun aika oppositioon tässä mielipitteessäni koska useat klassisen musan fanit pitää italialaisia säveltäjien musaa hyvin yksinkertaisena ja kyllä periaatteessa komppaan kaikkia/suurinta osaa mutta ei ne mitään kovin heleppoja oo aina soittaa jos yhtäkkiä tulee nopeita rytmivaihdoksia ja jos etenkin on nopeasta vaihteesta kyse kun jos miettii esim vaikkapa soitinta jossa toisesta laidasta toiseen laitaan sormet käy niin vaatii sorminäppäryyttä esim ja melodinen musiikki vaatii myös kekseläiäsyyttä. Vivaldi on ehkä italo säveltäjistä eniten mieleeni, mutta on myös rossini ja verdi osaavia, mut on varmaan vielä paljon muitaki italosäveltäjiä joita en nyt muista /tiedä. Jos sä tiiät paljon muitakin italosäveltäjiä niin voisikko kertoa minulle, kiitos jo etukäteen?

        Se, ettei Fordell ole nykypäivänä saavuttanut ansaitsemaansa asemaa suuren yleisön keskuudessa suurena sinfonikkona saati konserttirepertoaarissa, joka uhmaisi vallitsevia musiikinhistoriaamme koskevia käsityksiä, johtuu vain luutuneista ja pinttyneistä konventioistamme ja halustamme pitää kiinni yhteisistä ja jo kauan sitten omaksumistamme länsimaisista arvoista. joita ei käy horjuttaminen uuden ja mullistavan tiedon oppimisella ja omaksumisella, joka kyseenalaistaisi vallitsevat periaatteet ja hyväksytyt normit sekä vallitsevan asiaintilan, jossa ei ole sijaa tuoreille näkemyksille ja konservatiivisia ja konventionaalisia käsityksiä uhmaaville visioille eikä Fordellia, josta ei liene myöskään riittävästi tutkimustietoa, joka oikeuttaisi hänelle vankan aseman musiikin kaanonissa ja ydinrepertoaarissa, vaan hän on suurena suomalaisena tuntemattomana jäänyt kaanonin katveeseen unohdettuna ja vaiettuna nerona,m joka kaikessa hiljaisuudessa katosi modernismin rantautuessa suomeen ohjelmistosta eikä hänen musiikkinsa esillepanossa syntyneen katkoksen takia tieto hänestä ehtinyt kiiriä ja saavuttaa myöhempiä sukupolvia, jotka eivät tiedostaneet eivätkä tiedosta lainkaan hänen olemassaoloaan säveltäjäsuuruutena ja siksi hänen ympärillään vallitseva hiljaisuus lienee välttämätöntä etteivät nykypolvet tulisi järkytetyiksi keskuudessamme eläneen säveltäjän populaareihin nimiin nähden ylivertaisesta sinfonikkoudesta ja siitä valtavasta tuotteliaisuudesta joka varjostaa muiden säveltäjiemme saavutukset.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      110
      8336
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      39
      2539
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      121
      2263
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      22
      1929
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      15
      1664
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      11
      1489
    7. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      16
      1452
    8. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      14
      1389
    9. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1272
    10. Kristityt "pyhät"

      Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.
      Kristinusko
      12
      1183
    Aihe