Muinaisten kansojen geenit löytyvät jokaisesta venäläisestä

cyrillitsa.ru
google translate


Mistä venäläiset tulivat? Kuka oli esi-isämme? Mitä yhteistä on venäläisillä ja ukrainalaisilla? Vastaukset näihin kysymyksiin saattoivat olla pitkään vain spekulatiivisia. Kunnes genetiikka päätyi asiaan.

Aatami ja Eeva
Populaatiogenetiikka on geneettisten juurien tutkimusta. Se perustuu perinnöllisyyden ja vaihtelun indikaattoreihin. Geneetikot ovat havainneet, että koko nykyihminen juontaa juurensa yhteen naiseen, jota tiedemiehet kutsuvat mitokondriaaliseksi Eevaksi. Hän asui Afrikassa yli 200 tuhatta vuotta sitten. Meillä kaikilla on genomissamme samat mitokondriot – 25 geenin sarja, joka on jokaisella ihmisellä. Ja ne välitetään vain äidin linjan kautta. Samaan aikaan kaikkien nykyisten miesten Y-kromosomi on myös nostettu yhdeksi mieheksi, lempinimeltään Adam, raamatullisen ensimmäisen ihmisen kunniaksi. On selvää, että puhumme vain kaikkien elävien ihmisten lähimmistä yhteisistä esivanhemmista, joiden geenit ovat tulleet meille geneettisen ajautuman seurauksena.

On syytä huomata, että he elivät eri aikoina - Aadam, josta kaikki nykyaikaiset miehet saivat Y-kromosominsa, oli 150 tuhatta vuotta Eevaa nuorempi. Tietenkin näitä ihmisiä tuskin voidaan kutsua "esi-isiksimme", koska niistä 30 000 geenistä, jotka henkilöllä on, meillä on vain 25 geeniä ja niistä peräisin oleva Y-kromosomi.

Väestö lisääntyi, loput ihmiset sekoittuivat aikalaistensa geeneihin, muuttuivat, mutatoituivat muuttoliikkeen aikana ja olosuhteet, joissa ihmiset asuivat. Tuloksena saimme erilaisia ​​genomeja eri myöhemmin muodostuneilta kansoilta.

Haploryhmät
Geneettisten mutaatioiden ansiosta voimme määrittää ihmisasutuksen prosessin sekä geneettiset haploryhmät (nämä ovat samankaltaisia ​​haplotyyppejä omaavien ihmisten yhteisöjä, joilla on yhteinen esi-isä, joissa molemmissa haplotyypeissä tapahtui sama mutaatio), jotka ovat ominaisia ​​ihmisille. tietty kansakunta. Jokaisella kansalla on omat haploryhmänsä, jotka ovat joskus samanlaisia. Tämän ansiosta voimme määrittää, kenen veri virtaa meissä ja ketkä ovat lähimpiä geneettisiä sukulaisiamme.

Venäläisten ja virolaisten geneetikkojen vuonna 2008 tekemän tutkimuksen mukaan venäläinen etninen ryhmä koostuu geneettisesti kahdesta pääosasta: Etelä- ja Keski-Venäjän asukkaat ovat lähempänä muita slaavilaisia ​​kieliä puhuvia kansoja ja alkuperäiset pohjoiset lähempänä suomalaisia. ugrilaiset kansat. Tietenkin puhumme Venäjän kansan edustajista. Mutta mikä on yllättävintä, meissä ei käytännössä ole aasialaisille, mukaan lukien mongolitataareille, luontaista geeniä. Joten kuuluisa sanonta: "Raaputa venäläistä, löydät tataarin" osoittautui pohjimmiltaan vääräksi. Lisäksi aasialainen geeni ei myöskään vaikuttanut erityisesti tatarikansoihin, nykyaikaisten tataarien geenipooli osoittautui enimmäkseen eurooppalaiseksi. Yleisesti ottaen tutkimuksen tulosten perusteella Venäjän kansan veressä ei ole käytännössä jälkeäkään Aasiasta Uralin takia, mutta Euroopassa esi-isämme kokivat lukuisia geneettisiä vaikutuksia naapureihinsa, olivatpa he puolalaisia, Suomalais-ugrilaiset kansat, Pohjois-Kaukasuksen kansat tai etninen ryhmä tataarit (ei mongolit).

Muuten, slaaveille tyypillinen haploryhmä R1a, joidenkin versioiden mukaan, syntyi tuhansia vuosia sitten ja oli yleinen skyytien esi-isien keskuudessa. Jotkut näistä Pra-skythalaisista asuivat Keski-Aasiassa, jotkut muuttivat Mustanmeren alueelle. Sieltä nämä geenit saavuttivat slaavit.

Esivanhempien koti
Kerran slaavilaiset tulivat ulos samalta alueelta. Sieltä he ovat jo hajallaan ympäri maailmaa taistelemalla ja sekoittuen alkuperäiskansojen kanssa. Siksi nykyisten osavaltioiden, jotka perustuvat slaavilaiseen etniseen ryhmään, väestö eroaa paitsi kulttuuristen ja kielellisten ominaisuuksien, myös geneettisesti. Mitä kauempana ne ovat maantieteellisesti toisistaan, sitä suuremmat erot ovat. Joten länsislaavit löysivät yhteisiä geenejä kelttiväestön kanssa (haploryhmä R1b), Balkanilla - kreikkalaisten (haploryhmä I2) ja muinaisten traakialaisten (I2a2), itäisten - balttien ja suomalais-ugrilaisten kansojen kanssa (haploryhmä N). Lisäksi jälkimmäisten etniset kontaktit tapahtuivat slaavilaisten miesten kustannuksella, jotka menivät naimisiin aboriginaalien kanssa.

Ja silti, huolimatta geenipoolin monista eroista ja heterogeenisyydestä, venäläiset, ukrainalaiset, puolalaiset ja valkovenäläiset vastaavat selvästi yhtä ryhmää niin kutsutussa MDS-kaaviossa, joka heijastaa geneettistä etäisyyttä. Kaikista kansoista olemme lähimpänä toisiamme. Geneettisen analyysin avulla voimme löytää edellä mainitun "esi-isien kodin", josta kaikki alkoi.

Tämä on mahdollista johtuen siitä, että jokaiseen heimojen muuttoon liittyy geneettisiä mutaatioita, jotka vääristävät yhä enemmän alkuperäistä geenisarjaa. Joten geneettisen läheisyyden perusteella on mahdollista määrittää alkuperäinen alue. Esimerkiksi genomin mukaan puolalaiset ovat lähempänä ukrainalaisia ​​kuin venäläisiä. Venäläiset ovat lähellä