Minkä takia perkele ei osata vielä 2020-luvullakaan tehdä rullamitoista tarkkoja, vaan siinä päässä olevassa kielekkeessä on 1,5-2mm välys, aiheuttaen sen verran virhettä mittaustulokseen?
Esim. mittaat levyn reunasta vaikka 10cm kaistaleen, no eihän se prkele ole kuin 9,8cm leveä!!
Mittalaitteelle anteeksiantamaton virhe, eihän tämä aja edes asiaansa mittalaitteena kun ei mitta-asteikko näytä totta!!
Esim. mittaat levyn reunasta vaikka 10cm kaistaleen, no eihän se prkele ole kuin 9,8cm leveä!!
Mittalaitteelle anteeksiantamaton virhe, eihän tämä aja edes asiaansa mittalaitteena kun ei mitta-asteikko näytä totta!!
Vastaukset 27
Vanhimmat
Se on SDP:n ÄäriVasemmiston(Kommunisti) +MyrkynVihreä Keksintö !
- On Se !
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋
🔞 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#178747003
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Sillä päätykappaleella ja sen liikkeellä on ihan oma tarkoituksensa.
Voi lapsi parka, setä neuvoo että sitten tiedät: se välys on siksi että mitta on sama mitattaessa mitan ulkoreunasta tai sisäreunasta. Välys on sen kulmaraudan paksuus.
Jos tulee muita vaikeita ongelmia niin käänny vain luottamuksella puoleeni, muuten menet hautaan tietämättömänä.
No eihän se ole oikea mitta, vaan siinä on se n. 1,5 - 2mm virhe!!
Esim. kun sillä mitan kynnellä tarttuu levyn reunaan, välys venyy ulospäin, mutta silti mitta jää vajaaksi sen 1,5-2mm. Itseasiassa jos mittarullan kulmaraudan työntää vaikka seinää vasten, silloin mitan asteikko näyttää suunnilleen oikeata mittaa. Useimmiten mittarullalla kuitenkin mitataan tarttumalla sillä kulmaraudalla esim. levyn reunasta kiinni ja vetämällä mittanauhaa tarvittava määrä, mutta ei näköjään voi luottaa siihen että mitta-asteikko pitää paikkaansa!
Kuten tavallista, jonkun insinöörin keksimä typerä teoria ei toimi käytännössä.
Se on oikea mitta kumminkin päin käytettynä. Kulmarauta liikkuu pituussuunassa juuri sen verran kuin sen paksuus on. Jos nyt olisi rautalankaa niin vääntäisin mallin.
Ei siitä vaan tule esim. 10cm vaan 9,8 cm kun laittaa sillä kulmaraudalla levyn reunaan kiinni ja merkkaa -mukamas- 10cm tarkan kohdan, sitten mittaa samalla rullamitalla levyn reunasta merkattuun kohtaan 10-20cm asteikolla, niin ei se ole kuin 9,8cm eikä tasan 10cm.
Tai jos mittaa vaikka teräsviivaimella, sekin näyttää vain 9,8cm.
Jos se kulmarauta ei antaisi yhtään periksi, silloin varmaan näyttäisi sen tasan 10cm.
Varmaankin sen kulmaraudan pää sisimmäisessä asennossa on passattu tasan mittanauhan päähän, jossa se antaisi oikean tuloksen, mutta levyn reunasta vetämällä kulmarauta antaa periksi sen pari milliä ja niinpä myös mittanauhan pää on sen pari milliä etempänä oikeasta aloituskohdasta, ja mittaus menee perceelleen.
Valtaosa mittanauhalla mittauksista on nimenomaan siihen vetosuuntaan, joten ne kaikki on virheellisiä tällaisella mitalla. Pikemminkin virhe saisi olla sillä "työntöpuolella", niitä mittauksia on harvemmin.
Voi raukkaa kun et ymmärrä edes näin yksinkertaista asiaa. Osaatko lukea? Entäs kirjoittaa
aloittajan kaltaisia tarvitaan pitämään eri palstat toiminnassa...
No maksa siitä vaikka palkkaa mulle!!
Varsinainen purnaus. Jos mittaat samalla mitalla seinässä olevan raon ja se on 10 sent. niin samalla mitallea levyn reunasta otettu pala on 10 sent..
Jos kaksi miestä niin aina verrataan mitat ennen aloitusta, että näyttävät samaa lukemaa.
Entäs jos onkin 2 naista. Tuleeko heti kinaa?
Ennen niitä sanottiin, että 2 vittusnikkaria. En muuten osaa antaa sulle vastausta.
Tulee mieleen juttu vuosikymmenten takaa, jolloin olin keittiökalustefirmassa kesähommissa. Ihmettelin, kun tulee aina lähes sutta ja sekundaa, kunnes huomasin, ettei yhdessäkään rullamitassa se kulmapala liikkunut mihinkään suuntaan. Ja sehän tekee väkisin parin millin heiton suuntaan tai toiseen.
Työkaverille asiaa ihmettelin ja hän kertoi niittaavansa niistä ***ka mitoista päät kiinni, kun kaikki on niin huonosti tehty. Piti sitten harjoittelijapojan neuvoa vakiotekijää.
Mitat roskiin ja uutta tilalle, niin alkoi hommat onnistumaan.
Rullamitta muutenkaan ole mikään varsinainen tarkkuusmittalaite, mutta jos se on kunnossa ja toimii ajatellusti (eli juuri se liikkuva osa) niin ihan riittävän tarkka.
Eli jos saat 2 mm: n mittavirheen niin laite on viallinen.
Mikä on "riittävä" tarkkuus?
Riittävä tarkkuus on se mitä mittaukselta halutaan saada. Se taas pitää tarkistaa mittalaite kalibroimalla tai vertaamalla sitä "tunnetusti oikein" näyttävän mittalaitteen lukemaan.
Töissä näitä vehkeitä kalibroitiin, ei tosin rullamittoja. Ne vaihdettiin uuteen jos käyttäjät sanoi niiden näyttävän mitä sattuu. On noille rullamitoillekin valmistaja kai antanut jonkinlaisen tarkkuusluokan, ei kyllä ole aavistustakaan mikä se voisi olla.
Suurin virheen aiheuttaja noissa on juuri se päätykappale eli joko se jumiutuu ta liikkuu liikaa. Rullamitalla ei kannata yrittää mitata kymmenesosamillin tarkkuudella, sitä ei ole siihen edes ajateltu. Rullamitan jako on 1 mm eli lukutarkkuus on tuolloin plusmiinus 0.5 mm
Vilkaisin mitä netti sanoo asiasta. Yleinen tarkkuusluokka EC2 esimerkiksi kertoo että mittalaitteen tarkkuus 2 metrin mittausmatkalla on plusmiinus 0,7 mm. Ja tämä tietysti edellyttää että laite on kunnossa eli se päätykappake liikkuu suunnitellusti, ei ole vääntynyt ja mittauslämpötila on melko tarkkaan +20 C.
5 metrin mittausmatkalla sallittu virhe on tietysti suurempi.
Eli äkkiä käy niin että rullamitan mittausvirhe 1,5 - 2,0 mm on ihan sallituissa rajoissa.
Yksi satku eli sadasosa milliä sanoo sorvari.
Sorvari ei mittaakaan työnsä tuloksia rullamitalla vaan todennäköisesti mikrometrillä.
Pippelin mitan verran saa heittää.
Rullamitta on lähinnä raksatavaraa ja jokainen voi laskea esim. 5 m. matkalta mitä puu kutistuu kostealla tai kuivalla ilmalla rakennettaessa.
Ei siellä 1 mm. kannata nostaa meteliä mutta tehdään millin tarkkuudella tänään ja huomenna voi olla 1-2 mm heitto.
Raksatavaraa... No sitäkin, mutta mitä noita kaikenmoisia kalusteita rakennellut niin puutavarasta kuin levyistäkin, niin hyvä rullamitta toimii täydellisen hyvin. Millin tarkkuuteen on päästävä, ja pääsee, eikä mitat kuivassa ja sisäkäyttöön tulevassa tavarassa miksikään muutu.
Tästä mieleen, että rullamitta jossa on milli ja tuuma-asteikot saattaa olla hieman hankala käyttää. Itselle en noita yhdistelmämittoja kelpuuta ja mittojen laaduissakin on huomattavia eroja. Muutamalla eurolla ei saa kunnollista rullamittaa.
Jos pitää mitata pitempiä sisämittoja (vallankin yksin), niin kannattaa testata miten pitkästi mitan saa vedettyä ulos ennen kuin se "lerpahtaa". Hyvä rullamitta toimii lerpahtamatta yllättävän pitkälle.
Vielä se, että joku 5 m tai pitempi alkaa olla aika hankala käsiteltävä pikkuhommissa, koska se ei mahdu enää kunnolla käteen. Kannattaisikin omistaa useamman mittaisia mittoja, itseltä löytyy 3, 5 ja 10 metriset.
Useimmiten rullamittaa käytetään ns. vertailumittauksiin. Eli mitataaan joku väli tai tila johon tehdään sitten sopiva lauta, tolppa, levy tms. Eli sillä absoluuttisella mittalukemalla ei ole oikeastaan mitään merkitystä.
jaa että mittalaitteen lukemalla ei olekaan mitään merkitystä... voi saatana sanon minä!!
Selvennetään sulle. Jos sun mitassa on1 cm. 8 tai 9 milliä ja sä mittaat sillä niin mitattu väli ja katkaistu väli, pakkaa olla saman mittaiset.
Sitten tulee virhe, jos otat välillä toisen mitanauhan ja siinä on oikea sentin väli.
Lopputyön huolimattomuus.
Ylen kirkko pyhä sosiaalityön keksintöjä sosiaalihoitaja.