Tiilitalon ulkoseinän rakenne

Anonyymi-ap

Vaikka Suomessa kivitalot rapataan yleensä vaaleiksi, ajattelin olla häirikkö ja rakentaa tiilitalon. ;-)

Runkovaihtoehdot:
1. Eristeetön runkotiili (Terca tms) - eriste - tuulensuojalevy - tiili
2. Wienerberger poroton kennoharkko - tiili
3. Siporex kevytbetoniharkko - tiili
4. Leca-harkko -tiili
5. Lammi valuharkko - tiili
6. Valmis tehtaalta tullut betoniseinäelementti - tiili

Ajatuksia?

56

2087

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kaikki harkkovaihtoehdot 2-5 pitää käsittääkseni slammata ulkoapäin ennen tiilien muuraamista. Tuntuu torta på torta hommalta.

    • Anonyymi

      Nyt kun kerrostalorakentaminen on pysähtynyt, luulisi isojen rakennusyhtiöiden tarjoavan kilpailukykyiseen hintaan seinäelementtejä omakotitaloihin 🤷‍♀️

      • Anonyymi

        Kannattaa laittaa tehdas ennemmin kiinni kuin alkaa kuluttajille omakotitaloihin elementtejä myymään. Siitä ei tule kuin lisää kuluja ja sanomista.


    • Anonyymi

      Noita höttöharkkorötisköjä moni kutsuu kivitaloiksi. Outoa.

      • Anonyymi

        Tarkoittanet niitä styroxilaatikoista kasattuja runkoja tai muuten vaan styroxilla vuorattuja mökkejä? .. joo niitä sanoisin muovitaloiksi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoittanet niitä styroxilaatikoista kasattuja runkoja tai muuten vaan styroxilla vuorattuja mökkejä? .. joo niitä sanoisin muovitaloiksi

        Rappaus ei pysy noissa eps-pinnotteisissa taloissa (esim.Passiivikivitalo) kovinkaan hyvin. Tätä on nyt jo tutkittukin https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009960124.html


    • Anonyymi

      Kuvastaa ko ihmisen vaatimattomuutta....

    • Anonyymi

      Suomalainen seinä.

      Ongelmia voi syntyä eristeiden lisäämisen myötä. Niitä ei ulkonäkösyistä mielellään kuitenkaan laiteta seinän ulkopuolelle, jossa ne olisivat rakennusfysiikan kannalta riskittömimmässä paikassa. Tämä koskee myös kellaritiloja, jossa turvallisin eristeen paikka vaatisi maan kaivamista ulkopuolelta.

      Ongelmia oli tiilijulkisivuissa, jotka eivät olleet kuitenkaan entisen tyylisiä massiivirakenteita vaan hyvin ohuita ”kuorrutuksia” betonitalossa.

      • Anonyymi

        Useimmat tiiliverhoukset on puutaloissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Useimmat tiiliverhoukset on puutaloissa.

        Ruotsalainen seinä.


    • Anonyymi

      Mikäs siinä. Varaa aikaa, sillä sitä siinä kuluu ja rahaakin. Tiili 130-villa 200-tiili 130 ratkaisu ilman tuuletusvälejä. Perinteinen täystiilitalo.

      • Anonyymi

        Nykyään perinteinen lämmöneristys on liian vähän, uudet Eu-määräykset vaativat lisää.


      • Anonyymi

        Perinteinen tiili-villa-tiili ilman tuuletusrakoa tai laastipurseilla täytetyllä tuuletusraolla on perineteinen homekoulun rakenne. Tuulisella säällä sade kastelee seinän eikä tiili pifä vettä. Eristeet aina märkänä ja ajan mittaan homeessa, kun sinne kertyy pölyäkin pöpöjen ravinnoksi ilmavirtausten mukana. Tiiliseinä ei ikinä ole tiivis, joten eristeen ongelma = sisäilmaongelma.

        Korjaus tapahhtuu tehokkaimmin puskutraktorilla. Mallisuorituksia löytyy ihan "muutama".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Perinteinen tiili-villa-tiili ilman tuuletusrakoa tai laastipurseilla täytetyllä tuuletusraolla on perineteinen homekoulun rakenne. Tuulisella säällä sade kastelee seinän eikä tiili pifä vettä. Eristeet aina märkänä ja ajan mittaan homeessa, kun sinne kertyy pölyäkin pöpöjen ravinnoksi ilmavirtausten mukana. Tiiliseinä ei ikinä ole tiivis, joten eristeen ongelma = sisäilmaongelma.

        Korjaus tapahhtuu tehokkaimmin puskutraktorilla. Mallisuorituksia löytyy ihan "muutama".

        Satuja. Ei sadevesi tiilistä läpi mene vaikka vähän puhaltelisikin. Oikeasti kosteus tulee kapillaarisesti, diffuusiolla tai vuotamalla. Varsinkin ns. hengittävät jutut on kaiken suurimpia pommeja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Perinteinen tiili-villa-tiili ilman tuuletusrakoa tai laastipurseilla täytetyllä tuuletusraolla on perineteinen homekoulun rakenne. Tuulisella säällä sade kastelee seinän eikä tiili pifä vettä. Eristeet aina märkänä ja ajan mittaan homeessa, kun sinne kertyy pölyäkin pöpöjen ravinnoksi ilmavirtausten mukana. Tiiliseinä ei ikinä ole tiivis, joten eristeen ongelma = sisäilmaongelma.

        Korjaus tapahhtuu tehokkaimmin puskutraktorilla. Mallisuorituksia löytyy ihan "muutama".

        Vain idiootti rakentaa runkotiili - villa - tuulensuojalevy - tiili -rakenteen ilman tuuletusrakoa. Totta kai tuulensuojalevyn ja tiilijulkusivun väliin tulee rako.

        Ongelma tuossa on, että runkotiilejä ei taida kukaan Suomessa enää tehdä. Wienerberger tuputtaa Saksassa valmistettua poroton-harkkoa, johon joutuu maksamaan rahtikulut. Kallista tavaraa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Satuja. Ei sadevesi tiilistä läpi mene vaikka vähän puhaltelisikin. Oikeasti kosteus tulee kapillaarisesti, diffuusiolla tai vuotamalla. Varsinkin ns. hengittävät jutut on kaiken suurimpia pommeja.

        Hei ajatusten mätäoja. Käytitkö molempia aivosolujasi, kun päättelit, että väitit tuule puhaltavan vettä tiiliseinästä läpi?

        Sateen kastelema tiili imee vettä kapillaarisesti ja seinässä olevien halkeamien kautta. Eli kosteus päätyy lopulta tiilimuurauksen sisäpinnalle ja sieltä edelleen eristeisiin, kun tuuletusrakoa ei ole tai se on täynnä laastipurseita. Seinän sisään päässyt kosteus myös kuivuu hyvin hitaasti, koska tiiliseinän tuulettuvuus on heikko. Jotkut asiantuntijat pitävät tätä jopa lautaverhousta huonompana rakenteen juuri heikon tuulettuvuuden vuoksi. Nähty on myös "taideteos", missä alhaalta jätetty joka kolmas pystysauna auki... mutta sisäpintaan laitettu bitumihuopakaista tukkimaan tuuletus.

        Tiili-villa-tiili rakenteessa mättää sekin, ettei seinä ole täysin ilmatiivis, joten eristeen ongelma on äkkiä sisäilmaongelma. Tiiliä muurattaessa tuppaa pystysaumat jäämään vajaaksi eli sinne nyt ainakin syntyy vuotoreittejä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hei ajatusten mätäoja. Käytitkö molempia aivosolujasi, kun päättelit, että väitit tuule puhaltavan vettä tiiliseinästä läpi?

        Sateen kastelema tiili imee vettä kapillaarisesti ja seinässä olevien halkeamien kautta. Eli kosteus päätyy lopulta tiilimuurauksen sisäpinnalle ja sieltä edelleen eristeisiin, kun tuuletusrakoa ei ole tai se on täynnä laastipurseita. Seinän sisään päässyt kosteus myös kuivuu hyvin hitaasti, koska tiiliseinän tuulettuvuus on heikko. Jotkut asiantuntijat pitävät tätä jopa lautaverhousta huonompana rakenteen juuri heikon tuulettuvuuden vuoksi. Nähty on myös "taideteos", missä alhaalta jätetty joka kolmas pystysauna auki... mutta sisäpintaan laitettu bitumihuopakaista tukkimaan tuuletus.

        Tiili-villa-tiili rakenteessa mättää sekin, ettei seinä ole täysin ilmatiivis, joten eristeen ongelma on äkkiä sisäilmaongelma. Tiiliä muurattaessa tuppaa pystysaumat jäämään vajaaksi eli sinne nyt ainakin syntyy vuotoreittejä.

        Suhteelisen heikkokin viistosade menee seinästä läpi ja valuu seinän sisäpintaa alas kastellen alimman tiilikerroksen. Pahinta on, että on voinut tulla niin paljon vettä läpi verhomuurauksen, että sitä on valunut alaohjauspuun alta asunnon puolelle.

        Tästä on todisteena tiilten kalkkihärmä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hei ajatusten mätäoja. Käytitkö molempia aivosolujasi, kun päättelit, että väitit tuule puhaltavan vettä tiiliseinästä läpi?

        Sateen kastelema tiili imee vettä kapillaarisesti ja seinässä olevien halkeamien kautta. Eli kosteus päätyy lopulta tiilimuurauksen sisäpinnalle ja sieltä edelleen eristeisiin, kun tuuletusrakoa ei ole tai se on täynnä laastipurseita. Seinän sisään päässyt kosteus myös kuivuu hyvin hitaasti, koska tiiliseinän tuulettuvuus on heikko. Jotkut asiantuntijat pitävät tätä jopa lautaverhousta huonompana rakenteen juuri heikon tuulettuvuuden vuoksi. Nähty on myös "taideteos", missä alhaalta jätetty joka kolmas pystysauna auki... mutta sisäpintaan laitettu bitumihuopakaista tukkimaan tuuletus.

        Tiili-villa-tiili rakenteessa mättää sekin, ettei seinä ole täysin ilmatiivis, joten eristeen ongelma on äkkiä sisäilmaongelma. Tiiliä muurattaessa tuppaa pystysaumat jäämään vajaaksi eli sinne nyt ainakin syntyy vuotoreittejä.

        Hei kuules nyt ajatusten tihkuvuoto. Voit halutessasi tarkentaa sönkötystäsi tuulen puhalteluista miten haluat mutta se ei vaikuta tiiliseinän kosteuskäyttäytymiseen mitenkään koska tuulen seinään heittämällä roiskevedellä ei ole käytännössä mitään merkitystä. Samalla voit käydä opiskelemassa lisää mitä tarkoittaa kapillaari.
        Siinä olit jäljillä että tuuletusta olisi hyvä olla samoin vesihöyrynpitävyyttä vaikka puhuitkin ilmatiiviydestä. Maallikot ei näiden eroja ymmärrä eli ois hyvä jankuttaa jankutukset selkeästi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hei kuules nyt ajatusten tihkuvuoto. Voit halutessasi tarkentaa sönkötystäsi tuulen puhalteluista miten haluat mutta se ei vaikuta tiiliseinän kosteuskäyttäytymiseen mitenkään koska tuulen seinään heittämällä roiskevedellä ei ole käytännössä mitään merkitystä. Samalla voit käydä opiskelemassa lisää mitä tarkoittaa kapillaari.
        Siinä olit jäljillä että tuuletusta olisi hyvä olla samoin vesihöyrynpitävyyttä vaikka puhuitkin ilmatiiviydestä. Maallikot ei näiden eroja ymmärrä eli ois hyvä jankuttaa jankutukset selkeästi.

        Taisi se toinen aivosolusi päästä kuolemaan.

        Tiili villa tiili on tosiaankin erittäin yleinen ja erittäin ongelmalliseksi todettu rakenne. Tätä on käytetty todella paljon isommissa koulurakennuksissa 60 ja 70-luvuilla. Ongelmia on piisannut ja korjaaminen niin kallista, että usein on päädytty mörskän purkamiseen. Kun se korjaus tarkoittaa joko sisä- tai ulkokuoren purkamista, kastuneiden ja paskaantuneiden (ilmavuodot tuoneet villoihin pölyä) eristeiden uusimista ja uuden sisä/ulkokuoren muuraamista. Minkä lisäksi täytysi seinästa vielä saada ilmatiivis, mikä tarkoittaa rappaamista ja sopivaa pintakäsittelyä.

        Pienissä OK-latolättänöissä ehkä räystäät pientä suojaa antavat... muttei kaikissa ole kunnon räystäitä ja kelitkin ovat muuttuneet, Kunnon pakkasia on vähemmän, mutta tuulista ja sateista syyskeliä enemmän.

        Tiiliuskovaiselle näkyy myös olevan mahdotonta myöntää, ettei tiilimuuraus sellaisenaan ole vesi- eikä kaasutiivis. Rappaus kyllä parantaa tilannetta jonkin verran. Tosin kaasumaiset epäpuhtaudet osaavat hivuttautua rappauksenkin läpi - moinen tullut esille, kun on tiivistyskorjattuja rakenteita testattu merkkikaasutekniikalla. Tarttee vielä tiiviin maalin päälle... mutta sittehän se tietää, miten käy, kun tulee ajan mittaan halkeamia sinne & tänne.

        Mutta turha tietysti odottaa, että pikkulapsen asteelle jäänyt ymmärtäisi mitään, mitä ei voi käsin kosketelle ja suuhun tunkea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taisi se toinen aivosolusi päästä kuolemaan.

        Tiili villa tiili on tosiaankin erittäin yleinen ja erittäin ongelmalliseksi todettu rakenne. Tätä on käytetty todella paljon isommissa koulurakennuksissa 60 ja 70-luvuilla. Ongelmia on piisannut ja korjaaminen niin kallista, että usein on päädytty mörskän purkamiseen. Kun se korjaus tarkoittaa joko sisä- tai ulkokuoren purkamista, kastuneiden ja paskaantuneiden (ilmavuodot tuoneet villoihin pölyä) eristeiden uusimista ja uuden sisä/ulkokuoren muuraamista. Minkä lisäksi täytysi seinästa vielä saada ilmatiivis, mikä tarkoittaa rappaamista ja sopivaa pintakäsittelyä.

        Pienissä OK-latolättänöissä ehkä räystäät pientä suojaa antavat... muttei kaikissa ole kunnon räystäitä ja kelitkin ovat muuttuneet, Kunnon pakkasia on vähemmän, mutta tuulista ja sateista syyskeliä enemmän.

        Tiiliuskovaiselle näkyy myös olevan mahdotonta myöntää, ettei tiilimuuraus sellaisenaan ole vesi- eikä kaasutiivis. Rappaus kyllä parantaa tilannetta jonkin verran. Tosin kaasumaiset epäpuhtaudet osaavat hivuttautua rappauksenkin läpi - moinen tullut esille, kun on tiivistyskorjattuja rakenteita testattu merkkikaasutekniikalla. Tarttee vielä tiiviin maalin päälle... mutta sittehän se tietää, miten käy, kun tulee ajan mittaan halkeamia sinne & tänne.

        Mutta turha tietysti odottaa, että pikkulapsen asteelle jäänyt ymmärtäisi mitään, mitä ei voi käsin kosketelle ja suuhun tunkea.

        Vaikutat uskovaiselta hihhulilta "kelitkin ovat muuttuneet..kunnon pakkasia on vähemmän"

        Jos eläisit normaalisti ja uskoisit omiin aisteihin ja kokemuksiin, tietäisit sen mitä muutkin, nyt on menossa jo kolmas talvi, joka alkaa aikaisin, on pakkasta ja lunta vähän liikaakin. Ei ne kylmät talvet mihinkään ole kadonneet. Samalla kosteat syyskelit ovat lyhentyneet, kun pakkaset ovat alkaneet jo loka - marraskuulla.

        - kommentti sivusta


    • Anonyymi

      Listatuista vaihtoehdoisto paras on Poroton kennoharkko -tuuletusrako - tiili. Ainoa todellinen täystiilitalo. Koko seinä yhtä materiaalia. Ei mitään homealttiita muovi tai villavirityksiä.

      Toiseksi paras siporex -tiili. Seinässä kahta materiaalia. Kevytbetoni ja tiili.

      On se helvetti, kun molemmat pitää roudata ulkomailta. Suomessa ei enää tehdä kun muoviharkkoja.

      • Anonyymi

        Siporex. Kivi joka kelluu. Kannattaa varoa ettei linnut noki seiniä pesävärkiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siporex. Kivi joka kelluu. Kannattaa varoa ettei linnut noki seiniä pesävärkiksi.

        Olipas ammattimainen kommentti.. todennäköisesti lapsen suusta kuultua... toisaalta toki hyvä jos kelluu, eli rakenteessa paljon lämpöä eristävää ilmaa ( vrt. Styrox tai eps).. jos sitten lintukin saa nokittua pesän kuin hirsipuuhun, niin luulisi kiinnittämisen olevan sipoon yhtä helppoa... ei tarvii proppailla


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olipas ammattimainen kommentti.. todennäköisesti lapsen suusta kuultua... toisaalta toki hyvä jos kelluu, eli rakenteessa paljon lämpöä eristävää ilmaa ( vrt. Styrox tai eps).. jos sitten lintukin saa nokittua pesän kuin hirsipuuhun, niin luulisi kiinnittämisen olevan sipoon yhtä helppoa... ei tarvii proppailla

        Kiinnittäminen siporexiin on hyvin yksinkertaista. Kiinni pysyminen ei ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiinnittäminen siporexiin on hyvin yksinkertaista. Kiinni pysyminen ei ole.

        Et siis ole ikinä kiinnittänyt Siporexiin mitään.. paistaa kommentista läpi. Minä olen, tuhansia kertoja. Kiinni ovat varmasti vieläkin. Jos ei pysy kiinni, ongelma on joko kiinnitystarvikkeissa, työkaluissa tai niiden käyttäjässä. Ts. Taidat olla teräsbetonitumpelo, joka kulkee proput taskussa ja iskuporakone tanassa tauluja ripustelemassa. Minä tarvitsen samaan hommaan vain listanaulan ja vasaran. Lopputulos on sama mutta minun monta kertaa edullisempi ja vähätöisempi, sotkusta ja metelistä puhumattakaan. Ymmärrän hyvin myös, miksi joudut esittämään näitä huuhaa juttujasi kun hommasi ei toimi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et siis ole ikinä kiinnittänyt Siporexiin mitään.. paistaa kommentista läpi. Minä olen, tuhansia kertoja. Kiinni ovat varmasti vieläkin. Jos ei pysy kiinni, ongelma on joko kiinnitystarvikkeissa, työkaluissa tai niiden käyttäjässä. Ts. Taidat olla teräsbetonitumpelo, joka kulkee proput taskussa ja iskuporakone tanassa tauluja ripustelemassa. Minä tarvitsen samaan hommaan vain listanaulan ja vasaran. Lopputulos on sama mutta minun monta kertaa edullisempi ja vähätöisempi, sotkusta ja metelistä puhumattakaan. Ymmärrän hyvin myös, miksi joudut esittämään näitä huuhaa juttujasi kun hommasi ei toimi.

        Onneksi olkoon hiivakivi kiinnittäjä. Olen kiinnittänyt sipoon mutta en aio enää ikinä kiinnittää siihen yhtään mitään. Paitsi ehkä kaksipuoliteipillä purkuilmoituksen korkeintaan. Sitähän niille saisi kaikille tehdä ennenkuinnlinnut nokkii seinät tai tuuli vie.


      • Anonyymi

        Sekä kennoharkko että siporex tekevät seinästä järjettömän paksun. Ohuinkin Sipo on 37.5cm. Tuohon kun laittaa päälle ilmaraon ja tiilen ollaan puolessa metrissä. Ei mitään järkeä.

        Paras tiilitalon rakenne on 15cm betonia, 10cm eriste, ilmarako ja tiili. Betoni joko valuharkosta tai valmis elementti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sekä kennoharkko että siporex tekevät seinästä järjettömän paksun. Ohuinkin Sipo on 37.5cm. Tuohon kun laittaa päälle ilmaraon ja tiilen ollaan puolessa metrissä. Ei mitään järkeä.

        Paras tiilitalon rakenne on 15cm betonia, 10cm eriste, ilmarako ja tiili. Betoni joko valuharkosta tai valmis elementti.

        10 cm eriste... 70-luku soitti ja ilmoitti haluavansa tekijänoikeuskorvauksia tästä ideasta.


    • Anonyymi

      Kirjoitusvirhe. 15 cm eristettä. t.edellinen

      • Anonyymi

        80-luku soitti ja ilmoitti haluavansa tekijänoikeuskorvauksia tästä ideasta


      • Anonyymi

        Joo on erikoinen.

        Paksu "tuulensuojavilla" eristeen lisäksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo on erikoinen.

        Paksu "tuulensuojavilla" eristeen lisäksi?

        Tiililaattaverhous tyhjän päällä.


    • Anonyymi

      Vastaukset alla:

      Runkovaihtoehdot:
      1. Eristeetön runkotiili - eriste - tuulensuojalevy - tiili V: Runkotiiltä ei enää saa
      2. Wienerberger poroton kennoharkko - tiili V: Järjettömän paksu seinä. Järjetöntä myöskin tilata bulkkitavaraa Saksasta.
      3. Siporex kevytbetoniharkko - tiili V: Järjettömän paksu seinä. Järjetöntä myöskin tilata bulkkitavaraa Virosta.
      4. Leca-harkko -tiili V: Jos harkko on eristeharkko, myöskin liian paksu. Eristeen ulkopuolista osaa harkossa ei tarvita tiilen alle.
      5. Lammi valuharkko - tiili V: Eristeetön valuharkko + eriste + tiili toimii.
      6. Valmis tehtaalta tullut betoniseinäelementti - tiili V: Valmis elementti + tiili on paras ratkaisu

      Vain kaksi viimeistä vaihtoehtoa ovat järkeviä. Ellet sitten halua hölmön näköistä yli puolen metrin paksuista seinää.

      • Anonyymi

        Mitä haittaa paksusta seinästä on? Ikkunapenkit ovat tunnelmallisia.


    • Anonyymi

      Makuasioista ei kannata kiistellä. Ainakin tuollainen jättiläisseinä vie rakennusoikeutta ihan turhaan ja lisää muutenkin kuluja kun materiaalimenekki kasvaa.

      • Anonyymi

        Materiaalimenekki ei taida mennä ihan seinän paksuuden mukaan kuitenkaan, sillä eristävissä harkoissa nimenomaan ilmaontelot vievät tilaa.

        Tekstin https://rakentaja.fi/artikkelit/julkisivujen-eristys/ mukaan "Paksut ulkoseinät eivät vähennä rakennusoikeutta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yli 250 mm ylittävää osuutta ulkoseinän paksuudessa ei huomioida kerrosalaa laskettaessa." Tiedä sitten, onko tuo koko totuus - ainakin tontin raja lähenee seinien paksuuntuessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Materiaalimenekki ei taida mennä ihan seinän paksuuden mukaan kuitenkaan, sillä eristävissä harkoissa nimenomaan ilmaontelot vievät tilaa.

        Tekstin https://rakentaja.fi/artikkelit/julkisivujen-eristys/ mukaan "Paksut ulkoseinät eivät vähennä rakennusoikeutta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yli 250 mm ylittävää osuutta ulkoseinän paksuudessa ei huomioida kerrosalaa laskettaessa." Tiedä sitten, onko tuo koko totuus - ainakin tontin raja lähenee seinien paksuuntuessa.

        Itsellåni hyvällä paikalla pieni tontti, johon yritän sovittaa taloa ilman että seinät liian lähellä naapuria. Todellakin seinän paksuudella merkitystä.

        Nopeasti ajateltuna seinien paksuus vaikuttaa perustuksiin, salaojiin, julkisivutiilen määrään, kattorakenteisiin. Todellakaan en ajatellut mitään yli puolimetrisiä seiniä rakentaa.

        Siporex oli pakko rajata pois tuon takia, vaikka muuten ihan ok tuote onkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itsellåni hyvällä paikalla pieni tontti, johon yritän sovittaa taloa ilman että seinät liian lähellä naapuria. Todellakin seinän paksuudella merkitystä.

        Nopeasti ajateltuna seinien paksuus vaikuttaa perustuksiin, salaojiin, julkisivutiilen määrään, kattorakenteisiin. Todellakaan en ajatellut mitään yli puolimetrisiä seiniä rakentaa.

        Siporex oli pakko rajata pois tuon takia, vaikka muuten ihan ok tuote onkin.

        Suomessa viimeiset 20v ollut valkorappausvillitys on johtanut siihen että kaikki harkot ovat käytännössä rappausalustoja. Markkinoilta puuttuu tuote, jossa olisi 15cm betonia, 15cm eriste ja muuraussiteille valmis paikka.

        Esim jos tekee seinän 15cm Lammi tai Lakka valuharkosta, pitää siihen porata muuraussiteet jälkikäteen ja asennella käsin eristeet. Ei mikään ihanneratkaisu.

        Rakennan vasta 2025. Katsotaan jos sitten löytyisi 🤔


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa viimeiset 20v ollut valkorappausvillitys on johtanut siihen että kaikki harkot ovat käytännössä rappausalustoja. Markkinoilta puuttuu tuote, jossa olisi 15cm betonia, 15cm eriste ja muuraussiteille valmis paikka.

        Esim jos tekee seinän 15cm Lammi tai Lakka valuharkosta, pitää siihen porata muuraussiteet jälkikäteen ja asennella käsin eristeet. Ei mikään ihanneratkaisu.

        Rakennan vasta 2025. Katsotaan jos sitten löytyisi 🤔

        80-luku soitti taas ja haluaa tekijänoikeuskorvauksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        80-luku soitti taas ja haluaa tekijänoikeuskorvauksia.

        80-luku on jees👍 Hyvää rock-musiikkia. Kauniita tiiliseiniä. Ronald Reagan. Ei huono.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itsellåni hyvällä paikalla pieni tontti, johon yritän sovittaa taloa ilman että seinät liian lähellä naapuria. Todellakin seinän paksuudella merkitystä.

        Nopeasti ajateltuna seinien paksuus vaikuttaa perustuksiin, salaojiin, julkisivutiilen määrään, kattorakenteisiin. Todellakaan en ajatellut mitään yli puolimetrisiä seiniä rakentaa.

        Siporex oli pakko rajata pois tuon takia, vaikka muuten ihan ok tuote onkin.

        400mm siposeinä on ihan paras. Voi tehdä jopa itse ja valmista tulee nopeasti. Energiatehokkuudeltaan varaavan massan kautta myös hemmetin hyvä runko.. eikä edes kallein, päin vaistoin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        400mm siposeinä on ihan paras. Voi tehdä jopa itse ja valmista tulee nopeasti. Energiatehokkuudeltaan varaavan massan kautta myös hemmetin hyvä runko.. eikä edes kallein, päin vaistoin.

        Tämä ketju on tiiliseinän rakenteesta. Jos tuohon 40 cm sipoon lisää ilmaraon ja tiilen, ei pienelle tontille mahdu paljon muuta kun ulkoseinät 😉


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä ketju on tiiliseinän rakenteesta. Jos tuohon 40 cm sipoon lisää ilmaraon ja tiilen, ei pienelle tontille mahdu paljon muuta kun ulkoseinät 😉

        Ei vittu sentään sinun juttuja, muutama lisäsentti seinässä täyttää tontin ;DDDDD


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä ketju on tiiliseinän rakenteesta. Jos tuohon 40 cm sipoon lisää ilmaraon ja tiilen, ei pienelle tontille mahdu paljon muuta kun ulkoseinät 😉

        isompi kysymys, miksi laittaisit tiilen? Jos tuon 80-lukuisen ulkonäön takia, niin liimaa tiililaatta pintaan... et tarvii ilmarakoja tai mitään. on siten halvempikin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        isompi kysymys, miksi laittaisit tiilen? Jos tuon 80-lukuisen ulkonäön takia, niin liimaa tiililaatta pintaan... et tarvii ilmarakoja tai mitään. on siten halvempikin.

        Ai miksi? Tiili on parhaimman näköinen ja huoltovapaa, Eikä edes kalliimpi kuin rappaus. Siksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai miksi? Tiili on parhaimman näköinen ja huoltovapaa, Eikä edes kalliimpi kuin rappaus. Siksi.

        On tiili kalliimpi kuin rappaus... tulee n. 2 kertaa kalliimmaksi... vai miksi luulet että rappaus on paljon yleisempi tapa pinnottaa kivitalo?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On tiili kalliimpi kuin rappaus... tulee n. 2 kertaa kalliimmaksi... vai miksi luulet että rappaus on paljon yleisempi tapa pinnottaa kivitalo?

        Kaikkien netistä löytyvien kustannuslaskureiden mukaan rappaus ja tiili suunnilleen sama hinta. Saman puolesta puhuu alustava kustannusarvio jonka itse laskin.

        Miksi Suomessa 2000-luvulla rakennettuja tiili-pientaloja niin vähän toisin kuin rikkaammassa Länsi-Euroopassa? Arvauksia alla:

        1) Huono maku? Ei tiedetä paremmasta?
        2) Siporex ja eristeharkot jotka ovat niin paksuja että ei haluta paksuntaa seinää lisää tiilellä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikkien netistä löytyvien kustannuslaskureiden mukaan rappaus ja tiili suunnilleen sama hinta. Saman puolesta puhuu alustava kustannusarvio jonka itse laskin.

        Miksi Suomessa 2000-luvulla rakennettuja tiili-pientaloja niin vähän toisin kuin rikkaammassa Länsi-Euroopassa? Arvauksia alla:

        1) Huono maku? Ei tiedetä paremmasta?
        2) Siporex ja eristeharkot jotka ovat niin paksuja että ei haluta paksuntaa seinää lisää tiilellä?

        Minusta paksu kiviseinä esimerkiksi kevytbetonista kuten vaikka Jämerätaloissa, on magee juttu ja tuo sellaista luotettavaa fiilistä asumiseen.


    • Anonyymi

      Ohutta ulkoseinää ei saa nykyään, ainoastaan metallielementeillä.

      • Anonyymi

        Mitä paksumpi, sitä tyylikkäämpi ja varsinkin uskottavampi lopputulos. Jälleenmyyntihintaa voi heti korottaa kun seinä on kunnolla puoli metriä paksu. Arkkitehti kannattaa toki valita tarkkaan... ei mitään PM-tyylistä taiteilijaa tai SP-tyylistä jäärää.


    • Anonyymi

      Alkuperäisen viestin vaihtoehdoista paras seinärakenne on valmis elementti - ilmarako - tiili.

      Lammin ja Lakan eristeharkot on suunniteltu rappaukseen. Eristeen ulkopuolinen osa harkkoa on turha tilin alla. Käytännössä pitäisikin muurata seinä 150mm eristeettomistä harvoista, tämän jälkeen asentaa käsin eristeet päälle ja porailla muuraussiteet harkkoihin.

      Ei mitään järkeä. Niin moni juttu voi tuossa mennä v*tuiksi kun osaamaton muurausporukka toheltaa.

      Valmiissa elementissä on siteet ja eristeet valmiina. Senkun nostaa paikalleen ja muuraa tiilit päälle.

      • Anonyymi

        Niin onhan tuossa harkkomuurausporukalle aika paljon ylimääräistä työtä, varsinkin kun harkot muurataan talon sisältä ja noiden eristeiden ja tiilisiteiden asennusta varten telineet pitäisi kasata ulkopuolelle.

        Tulee kallis seinä.


    • Anonyymi

      Markkinoilta puuttuu valmis valuharkko tiilitaloihin. Sellainen jossa olisi 150mm betoni, eriste ja osassa harkoista muurausside valmiina.

      Ihmekös tuo, että melkein kaikki uudet kivitalot on tässä maassa varmaan 30 vuotta ollut näitä valkorappaus-hökötyksiä.

    • Anonyymi

      Valkoinen laatikko jonka päällä räystäätön tasakatto. Myös sisällä kaikki valkoista. Suomalaisen arkkitehdin unelma.

    • Anonyymi

      Kelpaa myös vaatimattomille ns. kivitalon rakentajille...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin sinussa haluan koskea

      Tilanne, että pääsisin tutustumaan eri kohtiin sinussa, mitä haluaisin kokeilla. Käsiin haluaisin tutustua, hieroa niitä
      Ikävä
      42
      2266
    2. Sairaammaksi menee: Musk alkaa sensuroida Zelenskyin viestintää X:ssä

      IL: Musk puuttuu Zelenskyin viestintään – X:ään tulossa muutoksia "Elon Musk sanoo korjaavansa X:n, jotta käyttäjät voi
      Maailman menoa
      236
      2055
    3. Kerro nyt jotain

      Itsestäsi minkä haluaisit kaivattusi tietävän?
      Ikävä
      111
      1548
    4. Toisen ihmisen sydämellä

      leikkiminen on äärettömän moraalitonta. Antaa turhiaa toiveita ja sitten olla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kuinka vo
      Ikävä
      144
      1291
    5. On tämä meidän ikäero jo turhan suuri

      Kannattaisi tutustua samanikäisiin.
      Ikävä
      115
      1217
    6. PAM:in mainos, älä mene tänään ruokakauppaan

      kannatan kovasti kaupan työntekijöille lisää liksa. MUTTA lakossa on huonoa, nyt kauppiaat näkevät kuinka vähällä henki
      Ammattiliitot
      138
      1114
    7. Oho! Toivo Sukari paljastaa erikoisista iltatoimista Nadja-vaimon kanssa: "Hän aina putsaa mun..."

      Oho! Onpa iltatoimet tällä pariskunnalla. Toivo Sukari ja Nadja Sukari menivät naimisiin v. 2019. Lue lisää: https://
      Suomalaiset julkkikset
      27
      1107
    8. Millaisena luonteena

      Pidät kaivattuasi??
      Ikävä
      74
      1009
    9. Mitä ajattelet kun

      Katsot kaivattuasi silmiin? Mitä näet silmissä?
      Ikävä
      65
      973
    10. Olen otettu, mutta turhaan kulta testailet

      Sinua minä vaan ❤️
      Ikävä
      70
      960
    Aihe