Tiilitalon ulkoseinän rakenne

Kannattaa laittaa tehdas ennemmin kiinni kuin alkaa kuluttajille omakotitaloihin elementtejä myymään. Siitä ei tule kuin lisää kuluja ja sanomista.

Tarkoittanet niitä styroxilaatikoista kasattuja runkoja tai muuten vaan styroxilla vuorattuja mökkejä? .. joo niitä sanoisin muovitaloiksi

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoittanet niitä styroxilaatikoista kasattuja runkoja tai muuten vaan styroxilla vuorattuja mökkejä? .. joo niitä sanoisin muovitaloiksi

Rappaus ei pysy noissa eps-pinnotteisissa taloissa (esim.Passiivikivitalo) kovinkaan hyvin. Tätä on nyt jo tutkittukin https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009960124.html

Useimmat tiiliverhoukset on puutaloissa.

Anonyymi kirjoitti:

Useimmat tiiliverhoukset on puutaloissa.

Ruotsalainen seinä.

Nykyään perinteinen lämmöneristys on liian vähän, uudet Eu-määräykset vaativat lisää.

Perinteinen tiili-villa-tiili ilman tuuletusrakoa tai laastipurseilla täytetyllä tuuletusraolla on perineteinen homekoulun rakenne. Tuulisella säällä sade kastelee seinän eikä tiili pifä vettä. Eristeet aina märkänä ja ajan mittaan homeessa, kun sinne kertyy pölyäkin pöpöjen ravinnoksi ilmavirtausten mukana. Tiiliseinä ei ikinä ole tiivis, joten eristeen ongelma = sisäilmaongelma.

Korjaus tapahhtuu tehokkaimmin puskutraktorilla. Mallisuorituksia löytyy ihan "muutama".

Anonyymi kirjoitti:

Perinteinen tiili-villa-tiili ilman tuuletusrakoa tai laastipurseilla täytetyllä tuuletusraolla on perineteinen homekoulun rakenne. Tuulisella säällä sade kastelee seinän eikä tiili pifä vettä. Eristeet aina märkänä ja ajan mittaan homeessa, kun sinne kertyy pölyäkin pöpöjen ravinnoksi ilmavirtausten mukana. Tiiliseinä ei ikinä ole tiivis, joten eristeen ongelma = sisäilmaongelma.

Korjaus tapahhtuu tehokkaimmin puskutraktorilla. Mallisuorituksia löytyy ihan "muutama".

Lue lisää

Satuja. Ei sadevesi tiilistä läpi mene vaikka vähän puhaltelisikin. Oikeasti kosteus tulee kapillaarisesti, diffuusiolla tai vuotamalla. Varsinkin ns. hengittävät jutut on kaiken suurimpia pommeja.

Anonyymi kirjoitti:

Perinteinen tiili-villa-tiili ilman tuuletusrakoa tai laastipurseilla täytetyllä tuuletusraolla on perineteinen homekoulun rakenne. Tuulisella säällä sade kastelee seinän eikä tiili pifä vettä. Eristeet aina märkänä ja ajan mittaan homeessa, kun sinne kertyy pölyäkin pöpöjen ravinnoksi ilmavirtausten mukana. Tiiliseinä ei ikinä ole tiivis, joten eristeen ongelma = sisäilmaongelma.

Korjaus tapahhtuu tehokkaimmin puskutraktorilla. Mallisuorituksia löytyy ihan "muutama".

Lue lisää

Vain idiootti rakentaa runkotiili - villa - tuulensuojalevy - tiili -rakenteen ilman tuuletusrakoa. Totta kai tuulensuojalevyn ja tiilijulkusivun väliin tulee rako.

Ongelma tuossa on, että runkotiilejä ei taida kukaan Suomessa enää tehdä. Wienerberger tuputtaa Saksassa valmistettua poroton-harkkoa, johon joutuu maksamaan rahtikulut. Kallista tavaraa.

Anonyymi kirjoitti:

Satuja. Ei sadevesi tiilistä läpi mene vaikka vähän puhaltelisikin. Oikeasti kosteus tulee kapillaarisesti, diffuusiolla tai vuotamalla. Varsinkin ns. hengittävät jutut on kaiken suurimpia pommeja.

Lue lisää

Hei ajatusten mätäoja. Käytitkö molempia aivosolujasi, kun päättelit, että väitit tuule puhaltavan vettä tiiliseinästä läpi?

Sateen kastelema tiili imee vettä kapillaarisesti ja seinässä olevien halkeamien kautta. Eli kosteus päätyy lopulta tiilimuurauksen sisäpinnalle ja sieltä edelleen eristeisiin, kun tuuletusrakoa ei ole tai se on täynnä laastipurseita. Seinän sisään päässyt kosteus myös kuivuu hyvin hitaasti, koska tiiliseinän tuulettuvuus on heikko. Jotkut asiantuntijat pitävät tätä jopa lautaverhousta huonompana rakenteen juuri heikon tuulettuvuuden vuoksi. Nähty on myös "taideteos", missä alhaalta jätetty joka kolmas pystysauna auki... mutta sisäpintaan laitettu bitumihuopakaista tukkimaan tuuletus.

Tiili-villa-tiili rakenteessa mättää sekin, ettei seinä ole täysin ilmatiivis, joten eristeen ongelma on äkkiä sisäilmaongelma. Tiiliä muurattaessa tuppaa pystysaumat jäämään vajaaksi eli sinne nyt ainakin syntyy vuotoreittejä.

Anonyymi kirjoitti:

Hei ajatusten mätäoja. Käytitkö molempia aivosolujasi, kun päättelit, että väitit tuule puhaltavan vettä tiiliseinästä läpi?

Sateen kastelema tiili imee vettä kapillaarisesti ja seinässä olevien halkeamien kautta. Eli kosteus päätyy lopulta tiilimuurauksen sisäpinnalle ja sieltä edelleen eristeisiin, kun tuuletusrakoa ei ole tai se on täynnä laastipurseita. Seinän sisään päässyt kosteus myös kuivuu hyvin hitaasti, koska tiiliseinän tuulettuvuus on heikko. Jotkut asiantuntijat pitävät tätä jopa lautaverhousta huonompana rakenteen juuri heikon tuulettuvuuden vuoksi. Nähty on myös "taideteos", missä alhaalta jätetty joka kolmas pystysauna auki... mutta sisäpintaan laitettu bitumihuopakaista tukkimaan tuuletus.

Tiili-villa-tiili rakenteessa mättää sekin, ettei seinä ole täysin ilmatiivis, joten eristeen ongelma on äkkiä sisäilmaongelma. Tiiliä muurattaessa tuppaa pystysaumat jäämään vajaaksi eli sinne nyt ainakin syntyy vuotoreittejä.

Lue lisää

Suhteelisen heikkokin viistosade menee seinästä läpi ja valuu seinän sisäpintaa alas kastellen alimman tiilikerroksen. Pahinta on, että on voinut tulla niin paljon vettä läpi verhomuurauksen, että sitä on valunut alaohjauspuun alta asunnon puolelle.

Tästä on todisteena tiilten kalkkihärmä.

Anonyymi kirjoitti:

Hei ajatusten mätäoja. Käytitkö molempia aivosolujasi, kun päättelit, että väitit tuule puhaltavan vettä tiiliseinästä läpi?

Sateen kastelema tiili imee vettä kapillaarisesti ja seinässä olevien halkeamien kautta. Eli kosteus päätyy lopulta tiilimuurauksen sisäpinnalle ja sieltä edelleen eristeisiin, kun tuuletusrakoa ei ole tai se on täynnä laastipurseita. Seinän sisään päässyt kosteus myös kuivuu hyvin hitaasti, koska tiiliseinän tuulettuvuus on heikko. Jotkut asiantuntijat pitävät tätä jopa lautaverhousta huonompana rakenteen juuri heikon tuulettuvuuden vuoksi. Nähty on myös "taideteos", missä alhaalta jätetty joka kolmas pystysauna auki... mutta sisäpintaan laitettu bitumihuopakaista tukkimaan tuuletus.

Tiili-villa-tiili rakenteessa mättää sekin, ettei seinä ole täysin ilmatiivis, joten eristeen ongelma on äkkiä sisäilmaongelma. Tiiliä muurattaessa tuppaa pystysaumat jäämään vajaaksi eli sinne nyt ainakin syntyy vuotoreittejä.

Lue lisää

Hei kuules nyt ajatusten tihkuvuoto. Voit halutessasi tarkentaa sönkötystäsi tuulen puhalteluista miten haluat mutta se ei vaikuta tiiliseinän kosteuskäyttäytymiseen mitenkään koska tuulen seinään heittämällä roiskevedellä ei ole käytännössä mitään merkitystä. Samalla voit käydä opiskelemassa lisää mitä tarkoittaa kapillaari.
Siinä olit jäljillä että tuuletusta olisi hyvä olla samoin vesihöyrynpitävyyttä vaikka puhuitkin ilmatiiviydestä. Maallikot ei näiden eroja ymmärrä eli ois hyvä jankuttaa jankutukset selkeästi.

Anonyymi kirjoitti:

Hei kuules nyt ajatusten tihkuvuoto. Voit halutessasi tarkentaa sönkötystäsi tuulen puhalteluista miten haluat mutta se ei vaikuta tiiliseinän kosteuskäyttäytymiseen mitenkään koska tuulen seinään heittämällä roiskevedellä ei ole käytännössä mitään merkitystä. Samalla voit käydä opiskelemassa lisää mitä tarkoittaa kapillaari.
Siinä olit jäljillä että tuuletusta olisi hyvä olla samoin vesihöyrynpitävyyttä vaikka puhuitkin ilmatiiviydestä. Maallikot ei näiden eroja ymmärrä eli ois hyvä jankuttaa jankutukset selkeästi.

Lue lisää

Taisi se toinen aivosolusi päästä kuolemaan.

Tiili villa tiili on tosiaankin erittäin yleinen ja erittäin ongelmalliseksi todettu rakenne. Tätä on käytetty todella paljon isommissa koulurakennuksissa 60 ja 70-luvuilla. Ongelmia on piisannut ja korjaaminen niin kallista, että usein on päädytty mörskän purkamiseen. Kun se korjaus tarkoittaa joko sisä- tai ulkokuoren purkamista, kastuneiden ja paskaantuneiden (ilmavuodot tuoneet villoihin pölyä) eristeiden uusimista ja uuden sisä/ulkokuoren muuraamista. Minkä lisäksi täytysi seinästa vielä saada ilmatiivis, mikä tarkoittaa rappaamista ja sopivaa pintakäsittelyä.

Pienissä OK-latolättänöissä ehkä räystäät pientä suojaa antavat... muttei kaikissa ole kunnon räystäitä ja kelitkin ovat muuttuneet, Kunnon pakkasia on vähemmän, mutta tuulista ja sateista syyskeliä enemmän.

Tiiliuskovaiselle näkyy myös olevan mahdotonta myöntää, ettei tiilimuuraus sellaisenaan ole vesi- eikä kaasutiivis. Rappaus kyllä parantaa tilannetta jonkin verran. Tosin kaasumaiset epäpuhtaudet osaavat hivuttautua rappauksenkin läpi - moinen tullut esille, kun on tiivistyskorjattuja rakenteita testattu merkkikaasutekniikalla. Tarttee vielä tiiviin maalin päälle... mutta sittehän se tietää, miten käy, kun tulee ajan mittaan halkeamia sinne & tänne.

Mutta turha tietysti odottaa, että pikkulapsen asteelle jäänyt ymmärtäisi mitään, mitä ei voi käsin kosketelle ja suuhun tunkea.

Anonyymi kirjoitti:

Taisi se toinen aivosolusi päästä kuolemaan.

Tiili villa tiili on tosiaankin erittäin yleinen ja erittäin ongelmalliseksi todettu rakenne. Tätä on käytetty todella paljon isommissa koulurakennuksissa 60 ja 70-luvuilla. Ongelmia on piisannut ja korjaaminen niin kallista, että usein on päädytty mörskän purkamiseen. Kun se korjaus tarkoittaa joko sisä- tai ulkokuoren purkamista, kastuneiden ja paskaantuneiden (ilmavuodot tuoneet villoihin pölyä) eristeiden uusimista ja uuden sisä/ulkokuoren muuraamista. Minkä lisäksi täytysi seinästa vielä saada ilmatiivis, mikä tarkoittaa rappaamista ja sopivaa pintakäsittelyä.

Pienissä OK-latolättänöissä ehkä räystäät pientä suojaa antavat... muttei kaikissa ole kunnon räystäitä ja kelitkin ovat muuttuneet, Kunnon pakkasia on vähemmän, mutta tuulista ja sateista syyskeliä enemmän.

Tiiliuskovaiselle näkyy myös olevan mahdotonta myöntää, ettei tiilimuuraus sellaisenaan ole vesi- eikä kaasutiivis. Rappaus kyllä parantaa tilannetta jonkin verran. Tosin kaasumaiset epäpuhtaudet osaavat hivuttautua rappauksenkin läpi - moinen tullut esille, kun on tiivistyskorjattuja rakenteita testattu merkkikaasutekniikalla. Tarttee vielä tiiviin maalin päälle... mutta sittehän se tietää, miten käy, kun tulee ajan mittaan halkeamia sinne & tänne.

Mutta turha tietysti odottaa, että pikkulapsen asteelle jäänyt ymmärtäisi mitään, mitä ei voi käsin kosketelle ja suuhun tunkea.

Lue lisää

Vaikutat uskovaiselta hihhulilta "kelitkin ovat muuttuneet..kunnon pakkasia on vähemmän"

Jos eläisit normaalisti ja uskoisit omiin aisteihin ja kokemuksiin, tietäisit sen mitä muutkin, nyt on menossa jo kolmas talvi, joka alkaa aikaisin, on pakkasta ja lunta vähän liikaakin. Ei ne kylmät talvet mihinkään ole kadonneet. Samalla kosteat syyskelit ovat lyhentyneet, kun pakkaset ovat alkaneet jo loka - marraskuulla.

- kommentti sivusta

Siporex. Kivi joka kelluu. Kannattaa varoa ettei linnut noki seiniä pesävärkiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Siporex. Kivi joka kelluu. Kannattaa varoa ettei linnut noki seiniä pesävärkiksi.

Olipas ammattimainen kommentti.. todennäköisesti lapsen suusta kuultua... toisaalta toki hyvä jos kelluu, eli rakenteessa paljon lämpöä eristävää ilmaa ( vrt. Styrox tai eps).. jos sitten lintukin saa nokittua pesän kuin hirsipuuhun, niin luulisi kiinnittämisen olevan sipoon yhtä helppoa... ei tarvii proppailla

Anonyymi kirjoitti:

Olipas ammattimainen kommentti.. todennäköisesti lapsen suusta kuultua... toisaalta toki hyvä jos kelluu, eli rakenteessa paljon lämpöä eristävää ilmaa ( vrt. Styrox tai eps).. jos sitten lintukin saa nokittua pesän kuin hirsipuuhun, niin luulisi kiinnittämisen olevan sipoon yhtä helppoa... ei tarvii proppailla

Lue lisää

Kiinnittäminen siporexiin on hyvin yksinkertaista. Kiinni pysyminen ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Kiinnittäminen siporexiin on hyvin yksinkertaista. Kiinni pysyminen ei ole.

Et siis ole ikinä kiinnittänyt Siporexiin mitään.. paistaa kommentista läpi. Minä olen, tuhansia kertoja. Kiinni ovat varmasti vieläkin. Jos ei pysy kiinni, ongelma on joko kiinnitystarvikkeissa, työkaluissa tai niiden käyttäjässä. Ts. Taidat olla teräsbetonitumpelo, joka kulkee proput taskussa ja iskuporakone tanassa tauluja ripustelemassa. Minä tarvitsen samaan hommaan vain listanaulan ja vasaran. Lopputulos on sama mutta minun monta kertaa edullisempi ja vähätöisempi, sotkusta ja metelistä puhumattakaan. Ymmärrän hyvin myös, miksi joudut esittämään näitä huuhaa juttujasi kun hommasi ei toimi.

Anonyymi kirjoitti:

Et siis ole ikinä kiinnittänyt Siporexiin mitään.. paistaa kommentista läpi. Minä olen, tuhansia kertoja. Kiinni ovat varmasti vieläkin. Jos ei pysy kiinni, ongelma on joko kiinnitystarvikkeissa, työkaluissa tai niiden käyttäjässä. Ts. Taidat olla teräsbetonitumpelo, joka kulkee proput taskussa ja iskuporakone tanassa tauluja ripustelemassa. Minä tarvitsen samaan hommaan vain listanaulan ja vasaran. Lopputulos on sama mutta minun monta kertaa edullisempi ja vähätöisempi, sotkusta ja metelistä puhumattakaan. Ymmärrän hyvin myös, miksi joudut esittämään näitä huuhaa juttujasi kun hommasi ei toimi.

Lue lisää

Onneksi olkoon hiivakivi kiinnittäjä. Olen kiinnittänyt sipoon mutta en aio enää ikinä kiinnittää siihen yhtään mitään. Paitsi ehkä kaksipuoliteipillä purkuilmoituksen korkeintaan. Sitähän niille saisi kaikille tehdä ennenkuinnlinnut nokkii seinät tai tuuli vie.

Sekä kennoharkko että siporex tekevät seinästä järjettömän paksun. Ohuinkin Sipo on 37.5cm. Tuohon kun laittaa päälle ilmaraon ja tiilen ollaan puolessa metrissä. Ei mitään järkeä.

Paras tiilitalon rakenne on 15cm betonia, 10cm eriste, ilmarako ja tiili. Betoni joko valuharkosta tai valmis elementti.

Anonyymi kirjoitti:

Sekä kennoharkko että siporex tekevät seinästä järjettömän paksun. Ohuinkin Sipo on 37.5cm. Tuohon kun laittaa päälle ilmaraon ja tiilen ollaan puolessa metrissä. Ei mitään järkeä.

Paras tiilitalon rakenne on 15cm betonia, 10cm eriste, ilmarako ja tiili. Betoni joko valuharkosta tai valmis elementti.

Lue lisää

10 cm eriste... 70-luku soitti ja ilmoitti haluavansa tekijänoikeuskorvauksia tästä ideasta.

80-luku soitti ja ilmoitti haluavansa tekijänoikeuskorvauksia tästä ideasta

Joo on erikoinen.

Paksu "tuulensuojavilla" eristeen lisäksi?

Anonyymi kirjoitti:

Joo on erikoinen.

Paksu "tuulensuojavilla" eristeen lisäksi?

Tiililaattaverhous tyhjän päällä.

Mitä haittaa paksusta seinästä on? Ikkunapenkit ovat tunnelmallisia.

Materiaalimenekki ei taida mennä ihan seinän paksuuden mukaan kuitenkaan, sillä eristävissä harkoissa nimenomaan ilmaontelot vievät tilaa.

Tekstin https://rakentaja.fi/artikkelit/julkisivujen-eristys/ mukaan "Paksut ulkoseinät eivät vähennä rakennusoikeutta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yli 250 mm ylittävää osuutta ulkoseinän paksuudessa ei huomioida kerrosalaa laskettaessa." Tiedä sitten, onko tuo koko totuus - ainakin tontin raja lähenee seinien paksuuntuessa.

Anonyymi kirjoitti:

Materiaalimenekki ei taida mennä ihan seinän paksuuden mukaan kuitenkaan, sillä eristävissä harkoissa nimenomaan ilmaontelot vievät tilaa.

Tekstin https://rakentaja.fi/artikkelit/julkisivujen-eristys/ mukaan "Paksut ulkoseinät eivät vähennä rakennusoikeutta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yli 250 mm ylittävää osuutta ulkoseinän paksuudessa ei huomioida kerrosalaa laskettaessa." Tiedä sitten, onko tuo koko totuus - ainakin tontin raja lähenee seinien paksuuntuessa.

Lue lisää

Itsellåni hyvällä paikalla pieni tontti, johon yritän sovittaa taloa ilman että seinät liian lähellä naapuria. Todellakin seinän paksuudella merkitystä.

Nopeasti ajateltuna seinien paksuus vaikuttaa perustuksiin, salaojiin, julkisivutiilen määrään, kattorakenteisiin. Todellakaan en ajatellut mitään yli puolimetrisiä seiniä rakentaa.

Siporex oli pakko rajata pois tuon takia, vaikka muuten ihan ok tuote onkin.

Anonyymi kirjoitti:

Itsellåni hyvällä paikalla pieni tontti, johon yritän sovittaa taloa ilman että seinät liian lähellä naapuria. Todellakin seinän paksuudella merkitystä.

Nopeasti ajateltuna seinien paksuus vaikuttaa perustuksiin, salaojiin, julkisivutiilen määrään, kattorakenteisiin. Todellakaan en ajatellut mitään yli puolimetrisiä seiniä rakentaa.

Siporex oli pakko rajata pois tuon takia, vaikka muuten ihan ok tuote onkin.

Lue lisää

Suomessa viimeiset 20v ollut valkorappausvillitys on johtanut siihen että kaikki harkot ovat käytännössä rappausalustoja. Markkinoilta puuttuu tuote, jossa olisi 15cm betonia, 15cm eriste ja muuraussiteille valmis paikka.

Esim jos tekee seinän 15cm Lammi tai Lakka valuharkosta, pitää siihen porata muuraussiteet jälkikäteen ja asennella käsin eristeet. Ei mikään ihanneratkaisu.

Rakennan vasta 2025. Katsotaan jos sitten löytyisi 🤔

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa viimeiset 20v ollut valkorappausvillitys on johtanut siihen että kaikki harkot ovat käytännössä rappausalustoja. Markkinoilta puuttuu tuote, jossa olisi 15cm betonia, 15cm eriste ja muuraussiteille valmis paikka.

Esim jos tekee seinän 15cm Lammi tai Lakka valuharkosta, pitää siihen porata muuraussiteet jälkikäteen ja asennella käsin eristeet. Ei mikään ihanneratkaisu.

Rakennan vasta 2025. Katsotaan jos sitten löytyisi 🤔

Lue lisää

80-luku soitti taas ja haluaa tekijänoikeuskorvauksia.

Anonyymi kirjoitti:

80-luku soitti taas ja haluaa tekijänoikeuskorvauksia.

80-luku on jees👍 Hyvää rock-musiikkia. Kauniita tiiliseiniä. Ronald Reagan. Ei huono.

Anonyymi kirjoitti:

Itsellåni hyvällä paikalla pieni tontti, johon yritän sovittaa taloa ilman että seinät liian lähellä naapuria. Todellakin seinän paksuudella merkitystä.

Nopeasti ajateltuna seinien paksuus vaikuttaa perustuksiin, salaojiin, julkisivutiilen määrään, kattorakenteisiin. Todellakaan en ajatellut mitään yli puolimetrisiä seiniä rakentaa.

Siporex oli pakko rajata pois tuon takia, vaikka muuten ihan ok tuote onkin.

Lue lisää

400mm siposeinä on ihan paras. Voi tehdä jopa itse ja valmista tulee nopeasti. Energiatehokkuudeltaan varaavan massan kautta myös hemmetin hyvä runko.. eikä edes kallein, päin vaistoin.

Anonyymi kirjoitti:

400mm siposeinä on ihan paras. Voi tehdä jopa itse ja valmista tulee nopeasti. Energiatehokkuudeltaan varaavan massan kautta myös hemmetin hyvä runko.. eikä edes kallein, päin vaistoin.

Lue lisää

Tämä ketju on tiiliseinän rakenteesta. Jos tuohon 40 cm sipoon lisää ilmaraon ja tiilen, ei pienelle tontille mahdu paljon muuta kun ulkoseinät 😉

Anonyymi kirjoitti:

Tämä ketju on tiiliseinän rakenteesta. Jos tuohon 40 cm sipoon lisää ilmaraon ja tiilen, ei pienelle tontille mahdu paljon muuta kun ulkoseinät 😉

Ei vittu sentään sinun juttuja, muutama lisäsentti seinässä täyttää tontin ;DDDDD

Anonyymi kirjoitti:

Tämä ketju on tiiliseinän rakenteesta. Jos tuohon 40 cm sipoon lisää ilmaraon ja tiilen, ei pienelle tontille mahdu paljon muuta kun ulkoseinät 😉

isompi kysymys, miksi laittaisit tiilen? Jos tuon 80-lukuisen ulkonäön takia, niin liimaa tiililaatta pintaan... et tarvii ilmarakoja tai mitään. on siten halvempikin.

Anonyymi kirjoitti:

isompi kysymys, miksi laittaisit tiilen? Jos tuon 80-lukuisen ulkonäön takia, niin liimaa tiililaatta pintaan... et tarvii ilmarakoja tai mitään. on siten halvempikin.

Ai miksi? Tiili on parhaimman näköinen ja huoltovapaa, Eikä edes kalliimpi kuin rappaus. Siksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ai miksi? Tiili on parhaimman näköinen ja huoltovapaa, Eikä edes kalliimpi kuin rappaus. Siksi.

On tiili kalliimpi kuin rappaus... tulee n. 2 kertaa kalliimmaksi... vai miksi luulet että rappaus on paljon yleisempi tapa pinnottaa kivitalo?

Anonyymi kirjoitti:

On tiili kalliimpi kuin rappaus... tulee n. 2 kertaa kalliimmaksi... vai miksi luulet että rappaus on paljon yleisempi tapa pinnottaa kivitalo?

Kaikkien netistä löytyvien kustannuslaskureiden mukaan rappaus ja tiili suunnilleen sama hinta. Saman puolesta puhuu alustava kustannusarvio jonka itse laskin.

Miksi Suomessa 2000-luvulla rakennettuja tiili-pientaloja niin vähän toisin kuin rikkaammassa Länsi-Euroopassa? Arvauksia alla:

1) Huono maku? Ei tiedetä paremmasta?
2) Siporex ja eristeharkot jotka ovat niin paksuja että ei haluta paksuntaa seinää lisää tiilellä?

Mitä paksumpi, sitä tyylikkäämpi ja varsinkin uskottavampi lopputulos. Jälleenmyyntihintaa voi heti korottaa kun seinä on kunnolla puoli metriä paksu. Arkkitehti kannattaa toki valita tarkkaan... ei mitään PM-tyylistä taiteilijaa tai SP-tyylistä jäärää.