Mummon mummo (isoisoisoäiti) oli saamelainen, ja kultuuria ei hirveästi pidetty yllä mun suvussa. Nyt ketuttaa että sukuni assimiloitui ja en ole osa saamen kansaa. Tykkään paljon saamelaisesta kulttuurista ja tunnen vetoa siihen. Isäni on Ivalosta ja itse olen Rovaniemeltä, en ole hirveästi ikinä edes nähnyt saamelaisia oikeassa elämässä tai en ainakaan saamenpuvussa että tunnistaisin henkilön saamelaiseksi. Voiko ihminen palata saamelaisiin jos haluaa vai onko näin kaukainen saamelainen sukujuuri jo liian myöhäistä kun ei kerta kieltäkään ole opetettu eikä mitään?
Olenko saamelainen?
6
806
Vastaukset
- Anonyymi
ollutta ja mennyttä se. kuten sanoit, assimilaatio on tapahtunut ja paluuta ei ole.
- Anonyymi
"Saamelaiset ovat tuman DNA:n valossa geneettisesti vähemmän kaukana suomalaisista kuin muista eurooppalaisista. Tämä osoittaa saamelaisten ja suomalaisten polveutuvan suhteellisen lyhyt aika sitten eläneistä yhteisistä kantavanhemmista "
Saamelainen ensyklopedia - Anonyymi
Kannattaa käydä katsomassa YouTube sta Ylen dokkari (KULTTUURIN SYNTY/ SUOMEN HISTORIA), siinä kerrotaan suomalaisista Euroopan alkuperäisväestönä.
- Anonyymi
"… he polveutuvat väestöstä, joka maan valloituksen tai asuttamisen tai nykyisten valtion-
rajojen muodostumisen aikaan asui maassa tai sillä maantieteellisellä alueella, johon maa
kuuluu.67
Itse asiassa määrittely sopii yhtä hyvin suomalaisiin kuin saamelaisiin.
Yleissopimus määrittelee alkuperäiskansoja ryhminä eikä yksittäisinä ihmisinä,
kuten sopimuksen englanninkielinen otsikko kertoo: ”Indigenous and Tribal Peoples
in Independent Countries”. Yleissopimuksen perustana on vuonna 1957 laadittu
ILO:n yleissopimus n:o 107, joka käsitteli itsenäisissä maissa alkuasukkaina ja mui-
den heimoasteella tai vastaavissa oloissa elävien väestöryhmien suojelua ja sulaut-
tamista.68 Sen laatimiseen johti puolestaan toisen maailmansodan loppuvaiheissa,
vuonna 1944 Philadelphiassa annettu Kansainvälisen työjärjestön julistus, joka
koski oikeutta työhön, sanan- ja yhdistymisvapautta sekä taistelua köyhyyttä ja
puutetta vastaan edistyksen keinoin erityisesti vähemmän kehittyneissä osissa
maailmaa.69 Siksi myös nykyinen alkuperäiskansasopimus on solmittu nimen-
omaan ILO:n puitteissa.
Sopimusten taustalla on ollut siis vahva näkemys edistyksestä. Vuoden 1957
yleissopimuksen lähtökohtaisena ajatuksena oli paitsi itsenäisissä maissa heimoas-
teella elävien väestöryhmien integraatio niin myös heidän alhaisempi kehitysaste
kuin muiden väestöryhmien.70 Niinpä kun Suomen hallitus käsitteli yleissopimus-
ta vuonna 1959, se suositteli eduskunnalle, ettei sopimusta ratifioitaisi. Perusteluna
todettiin, ettei Suomessa ollut ”aivan vähäisiä saamelaisheimoja lukuunottamatta”
sopimuksen tarkoittamaa alkuasukasväestöä, eivätkä asiakirjat näin ollen myös-
kään koskeneet Suomea.71 Kansainvälinen kehitys niin lainsäädännön kuin ihmi-
syyteen liittyvien yleisten käsitystenkin osalta johti kuitenkin yleissopimuksen tar-
kistamiseen vuonna 1989. Alhaisemman kehitysasteen omanneista alkuasukkaista
tuli vuoden 1989 sopimuksessa ”heimokansoja”, jotka eroavat selvästi maan muista
väestöryhmistä ”sosiaalisten, kulttuurillisten ja taloudellisten olojensa puolesta” tai
”kansoja, joita pidetään alkuasukkaina”. Kuten englannin ’indigenous’ niin myös
suomenkielinen käsite ’alkuperäiskansa’ johtaa ajallisen dimension korostumiseen.
Asukkailla on oltava historiallinen yhteys asuttamaansa alueeseen.72"
Lähde:
Vanhan Lapin
valtamailla
Asutus ja maankäyttö historiallisen
Kemin Lapin ja Enontekiön alueella
1500-luvulta 1900-luvun alkuun
Sivu 39 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"… he polveutuvat väestöstä, joka maan valloituksen tai asuttamisen tai nykyisten valtion-
rajojen muodostumisen aikaan asui maassa tai sillä maantieteellisellä alueella, johon maa
kuuluu.67
Itse asiassa määrittely sopii yhtä hyvin suomalaisiin kuin saamelaisiin.
Yleissopimus määrittelee alkuperäiskansoja ryhminä eikä yksittäisinä ihmisinä,
kuten sopimuksen englanninkielinen otsikko kertoo: ”Indigenous and Tribal Peoples
in Independent Countries”. Yleissopimuksen perustana on vuonna 1957 laadittu
ILO:n yleissopimus n:o 107, joka käsitteli itsenäisissä maissa alkuasukkaina ja mui-
den heimoasteella tai vastaavissa oloissa elävien väestöryhmien suojelua ja sulaut-
tamista.68 Sen laatimiseen johti puolestaan toisen maailmansodan loppuvaiheissa,
vuonna 1944 Philadelphiassa annettu Kansainvälisen työjärjestön julistus, joka
koski oikeutta työhön, sanan- ja yhdistymisvapautta sekä taistelua köyhyyttä ja
puutetta vastaan edistyksen keinoin erityisesti vähemmän kehittyneissä osissa
maailmaa.69 Siksi myös nykyinen alkuperäiskansasopimus on solmittu nimen-
omaan ILO:n puitteissa.
Sopimusten taustalla on ollut siis vahva näkemys edistyksestä. Vuoden 1957
yleissopimuksen lähtökohtaisena ajatuksena oli paitsi itsenäisissä maissa heimoas-
teella elävien väestöryhmien integraatio niin myös heidän alhaisempi kehitysaste
kuin muiden väestöryhmien.70 Niinpä kun Suomen hallitus käsitteli yleissopimus-
ta vuonna 1959, se suositteli eduskunnalle, ettei sopimusta ratifioitaisi. Perusteluna
todettiin, ettei Suomessa ollut ”aivan vähäisiä saamelaisheimoja lukuunottamatta”
sopimuksen tarkoittamaa alkuasukasväestöä, eivätkä asiakirjat näin ollen myös-
kään koskeneet Suomea.71 Kansainvälinen kehitys niin lainsäädännön kuin ihmi-
syyteen liittyvien yleisten käsitystenkin osalta johti kuitenkin yleissopimuksen tar-
kistamiseen vuonna 1989. Alhaisemman kehitysasteen omanneista alkuasukkaista
tuli vuoden 1989 sopimuksessa ”heimokansoja”, jotka eroavat selvästi maan muista
väestöryhmistä ”sosiaalisten, kulttuurillisten ja taloudellisten olojensa puolesta” tai
”kansoja, joita pidetään alkuasukkaina”. Kuten englannin ’indigenous’ niin myös
suomenkielinen käsite ’alkuperäiskansa’ johtaa ajallisen dimension korostumiseen.
Asukkailla on oltava historiallinen yhteys asuttamaansa alueeseen.72"
Lähde:
Vanhan Lapin
valtamailla
Asutus ja maankäyttö historiallisen
Kemin Lapin ja Enontekiön alueella
1500-luvulta 1900-luvun alkuun
Sivu 39Suomalaiset ovat lähimmät nykyajan Cro-Magnonin edustajat antropologisesti mitattuna ja geneettisesti eristyneinä muista eurooppalaisista
Mitokondrioiden "mtDNA" (äitilinja) ja Y-kromosomaalisten "Y-DNA" (isälinja) DNA-merkkien käyttö ihmispopulaatioiden historian jäljittämisessä on yleistynyt suomalaisten etnografisissa tutkimuksissa (esim. National Geographic). Genographic Project ja Suomi DNA-projekti.) Suomalaisilla yleisin äitiyshaploryhmä on H , johon kuuluu 41,5 % suomalaisista naisista. Joka neljäs kantaa haploryhmää U5 . Sen arvioidaan olevan Euroopan vanhin suuri mtDNA-haploryhmä, ja sitä esiintyy koko Euroopassa harvoin, mutta näyttää olevan huomattavasti korkeammalla tasolla suomalaisten, virolaisten ja saamelaisten keskuudessa . Eurooppalaisten metsästäjä-keräilijöiden vanhempi populaatio , joka asui suuressa osassa Eurooppaa ennen varhaisten maanviljelijöiden ilmestymistä, on nykyajan populaatioiden geneettisen muunnelman ulkopuolella, mutta muistuttaa eniten suomalaisia.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Finns#Genetics
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1686827
Klaukkalan onnettomuus 4.4
Klaukkalassa oli tänään se kolmen nuoren naisen onnettomuus, onko kellään mitään tietoa mitä kävi tai ketä onnettomuudes552235- 562108
Kolari Klaukkala
Kaksi teinityttö kuoli. Vastaantulijoille ei käynyt mitenkään. Mikä auto ja malli telineillä oli entä se toinen auto? Se601219- 551211
Ukraina ja Zelenskyn ylläpitämä sota tuhoaa Euroopan, ei Venäjä
Mutta tätä ei YLE eikä Helsingin Sanomat kerto.3521210Ooo! Kaija Koo saa kesämökille öky-rempan:jättimäinen terde, poreallas... Katso ennen-jälkeen kuvat!
Wow, nyt on Kaija Koon mökkipihalla kyllä iso muutos! Miltä näyttää, haluaisitko omalle mökillesi vaikkapa samanlaisen l141091Olisinpa jo siellä, otatkohan minut vastaan
Olisitpa lähelläni ja antaisit minun maalata sinulle kuvaa siitä kaikesta ikävästä, tuskasta, epävarmuudesta ja mieleni79960Kevyt on olo
Tiedättekö, että olo kevenee kummasti, kun päästää turhista asioista tai ihmisistä irti! Tämä on hyvä näin <384948Toivoisin, että lähentyisit kanssani
Tänään koin, että välillämme oli enemmän. Kummatkin katsoivat pidempään kuin tavallisesti toista silmiin. En tiedä mistä14947