En oikein kykene tajuamaan logiikkaa, jonka mukaan kaupallisesti intressitön julkisen palvelun Yle on etunenässä esittämässä verovaroin kustannetun radiotoiminnan tuloksena syntyneillä kanavillaan jonkun klassismin tai esiklassismin aikakauden suht nimettömäksi jääneiden pikkumestarien rutiinituotteita, joita kanadalainen pianistinero Gouldkin olisi luultavasti kavahtanut, kuten nyt tämän Schmittbaurinkin kaavamaisia mannheimilaisia sinfonioita, kun nämä vain on uusilla ja uunituoreilla äänilevyillä julkaistu, vaikka aivan taatusti Ylellä on itsellään läjäpäin laadukkaampaa postromanttista suomalaista ohjelmistoakin omana tuotantona levystössä, johon se ei juuri koske yleisön toivomuksistakaan huolimatta. Lieneekö sitten näiden kaupallisten äänitteiden soittaminen radiossa halvempaa kuin kantanauhalle tallennettujen suomisäveltäjien, joiden musiikin esittämisestä saattaa joutua maksamaan tekijänoikeuspalkkioita vai onko saksalainen musiikki lähtökohtaisestikin kaiken suomalaisen taidemusiikin yläpuolella, olkoot se millaista rokokoota tahansa? Vai kertooko tällainen ohjelmistopolitiikka klassismin tahi esiklassismin aikakauden musiikin yliarvostuksesta? Hildesheimer mm. sanoi, että Mozartin varjoon jääneitä säveltäjiä suuret ajatukset kaihtoivat. Eikä Schmittbaurkaan, jonka musiikkia esitettiin vielä Mozartinkin aikana, ole tästä säännöstä mikään poikkeus.
Päihittävätkö saksalaiset klassismin pikkumestarit suomalaiset romantikot?
14
256
Vastaukset
- Anonyymi
No minusta romantismi ei oo ongelma mut ongelkma on joillaki säveltäjillä ollu se, ettei aina ole tullut niin hyvää tasalaatuista musakamaa vaan osa on niin tylsän puuduttavia. Mahler vältti tämän paremmin kuin wagneri. Sibelius varmaan suomen tylsin säveltäjä.
- Anonyymi
Jopa händell kompastui tähän ongelmaan välillä eli osa hänen teoksista on puuduttavan, jopa tappavan tylsiä.
- Anonyymi
kun kävin kuuntelemassa kahta yhdysvaltalaista säveltäjää eli george rochberg ja charles Ives, niin löysin paljon iloa muun muassa heidän teoksistaan. Molemmilta löytyi sellainen oikein riemastuttavan rytmikäs ja iloiset teokset mutta nyt en juuri muisrta niiden nimiä. Esittäjät jotka esittävät teoksen , ovat todellisia ammattilaisia isola a-kirjaimella. Ei välttämättä maailman parhaat säveltäjät nämä kaksi jenkkisäveltäjää, mutta vois sannoo että aliarvostettuja.
- Anonyymi
Spotifysta kuunneltuna Rochbergin 5. sinfonian avaus on kuin suoraan Sibeliukselta plagioitu, tietoisena kunnianosoituksena kuuluisalle suomalaiselle, mutta avauksen jälkeen muuttuu modernistisemmaksi ilmeeltään, mutta kenties siinä voi mielikuvitusta käyttämällä havaita taustalla häämöttävää Sibeliuksen ym. esikuvien vaikutusta, mutta on luonteeltaan aika staattinen. Sibeliushan ennakoi staattisuudellaan modernismin ajan kenttätekniikkaa eikä siinä ole rytmistä draivia kuten vaikka Lingolla. Itse vaikutuin juuri äsken Fougstedtin j eilen kait Pesosen ja Törnenkin sinfonioista, joista edellisellä klassiset muotorakenteet yhdistyvät moderhein tyylipyrkimyksiin ja jälkimmäisellä on myös pyrkimystä polyfoniaan ja musiikki on valloittavaa. Mutta nyt kuuntelin Leiviskän esikoista . Tarkoitus alun perin oli vertailla klassismin aikakauden vähäisempien säveltäjien, Gyrowetzin, Kocheluhin, Dussekin ym. musiikkia suomalaisiin 1900 luvun romantikoihin siinä katsannossa kummilla on musiikissa enemmän annettavaa kuulijalle ja kallistun tässä suomisäveltäjien puolelle, niin tutematonta kuin heidän panoksensa säveltaiteelle onkin, kun sitä ei juuri soiteta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Spotifysta kuunneltuna Rochbergin 5. sinfonian avaus on kuin suoraan Sibeliukselta plagioitu, tietoisena kunnianosoituksena kuuluisalle suomalaiselle, mutta avauksen jälkeen muuttuu modernistisemmaksi ilmeeltään, mutta kenties siinä voi mielikuvitusta käyttämällä havaita taustalla häämöttävää Sibeliuksen ym. esikuvien vaikutusta, mutta on luonteeltaan aika staattinen. Sibeliushan ennakoi staattisuudellaan modernismin ajan kenttätekniikkaa eikä siinä ole rytmistä draivia kuten vaikka Lingolla. Itse vaikutuin juuri äsken Fougstedtin j eilen kait Pesosen ja Törnenkin sinfonioista, joista edellisellä klassiset muotorakenteet yhdistyvät moderhein tyylipyrkimyksiin ja jälkimmäisellä on myös pyrkimystä polyfoniaan ja musiikki on valloittavaa. Mutta nyt kuuntelin Leiviskän esikoista . Tarkoitus alun perin oli vertailla klassismin aikakauden vähäisempien säveltäjien, Gyrowetzin, Kocheluhin, Dussekin ym. musiikkia suomalaisiin 1900 luvun romantikoihin siinä katsannossa kummilla on musiikissa enemmän annettavaa kuulijalle ja kallistun tässä suomisäveltäjien puolelle, niin tutematonta kuin heidän panoksensa säveltaiteelle onkin, kun sitä ei juuri soiteta.
Leiviskä sai paljon syviä tunteita teoksiinsa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Leiviskä sai paljon syviä tunteita teoksiinsa.
Syviä tunteita ja ajatuksia on myös lukemattomien muiden suomalaisten säveltäjien teoksissa., joita esitetään edellistäkin vähemmän, vaikka ovat säveltäneet erinomaisen kaunista ja vaikuttavaa musiikkia., josta saa hienoja fiiliksiä.
Uuno Klami kehui musiikkiarvosteluissaan Ahti Karjalaisenkin sangen varhain säveltämää jousikvartettoa sekä tämän hienoa sellokonserttoa, joka esitettiin taannoin Jyväskylässä.
Myös mm. Fougstedtin jälkimmäinen konserttialkusoitto sai ylistävää kritiikkiä ja Pylkäsen parhaana teoksena muutoin sangen penseästi ihme yllä hienoon säveltäjään suhtautuvana piti Kullervon sotaanlähtöä, joka ei mielestäni ole säveltäjän sinfonian, sinfonietan, palkitun sellokonserton tai edes impressionistisen Ultima Thulen tasoinen teos
En muista mitä Klami Leiviskästä ajatteli, mutta Saikkolan mahtavassa Taistelusinfoniassa kuuli sinfoniaan sopivaa materiaalia kelloefekteineen blokkimaisessa muotoajattelussaan ja rannan mukaan se on monin paioin hyvin vaikuttava. Klami kehuu Saikkolan sellokonserttoa, mutta en tiedä hänen edes säveltäneen sellaista. Liekö tarkoittanut esim. viulukonserttoa.
Sonnisen Sinfonisia tuokiota hän kutsuu muistaakseni luonteeltaan nuorekkaaksi teoseksi, mutta se herätti aikanaan ruotsissa suurta huomiota modernin ilmeensä vuoksi. Teos on esitetty myös radiossa.
Rannan parhaana orkesteriteoksena Klami piti muistaakseni Partita sinfonicaa polyfonisessa kiinteydessään, vaikka onkin tämän mukaan raskasliikkeinen teos. Rannalla on paljon muitakin totaalisen unohdettuja orkesteriteoksia, kuten sinfonioita ja muunnelmat orkesterille ym. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Syviä tunteita ja ajatuksia on myös lukemattomien muiden suomalaisten säveltäjien teoksissa., joita esitetään edellistäkin vähemmän, vaikka ovat säveltäneet erinomaisen kaunista ja vaikuttavaa musiikkia., josta saa hienoja fiiliksiä.
Uuno Klami kehui musiikkiarvosteluissaan Ahti Karjalaisenkin sangen varhain säveltämää jousikvartettoa sekä tämän hienoa sellokonserttoa, joka esitettiin taannoin Jyväskylässä.
Myös mm. Fougstedtin jälkimmäinen konserttialkusoitto sai ylistävää kritiikkiä ja Pylkäsen parhaana teoksena muutoin sangen penseästi ihme yllä hienoon säveltäjään suhtautuvana piti Kullervon sotaanlähtöä, joka ei mielestäni ole säveltäjän sinfonian, sinfonietan, palkitun sellokonserton tai edes impressionistisen Ultima Thulen tasoinen teos
En muista mitä Klami Leiviskästä ajatteli, mutta Saikkolan mahtavassa Taistelusinfoniassa kuuli sinfoniaan sopivaa materiaalia kelloefekteineen blokkimaisessa muotoajattelussaan ja rannan mukaan se on monin paioin hyvin vaikuttava. Klami kehuu Saikkolan sellokonserttoa, mutta en tiedä hänen edes säveltäneen sellaista. Liekö tarkoittanut esim. viulukonserttoa.
Sonnisen Sinfonisia tuokiota hän kutsuu muistaakseni luonteeltaan nuorekkaaksi teoseksi, mutta se herätti aikanaan ruotsissa suurta huomiota modernin ilmeensä vuoksi. Teos on esitetty myös radiossa.
Rannan parhaana orkesteriteoksena Klami piti muistaakseni Partita sinfonicaa polyfonisessa kiinteydessään, vaikka onkin tämän mukaan raskasliikkeinen teos. Rannalla on paljon muitakin totaalisen unohdettuja orkesteriteoksia, kuten sinfonioita ja muunnelmat orkesterille ym.totta mitä kirjoitat! tai no makuasioita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
totta mitä kirjoitat! tai no makuasioita.
lisään omaan kommenttiini sen , että tos ihyvin ossaat argumentoida ja perustella noi mielipitteet jotka saa näyttämään sun musiikillisen ajattelukyvyn erinomaisen hyvältä !
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Syviä tunteita ja ajatuksia on myös lukemattomien muiden suomalaisten säveltäjien teoksissa., joita esitetään edellistäkin vähemmän, vaikka ovat säveltäneet erinomaisen kaunista ja vaikuttavaa musiikkia., josta saa hienoja fiiliksiä.
Uuno Klami kehui musiikkiarvosteluissaan Ahti Karjalaisenkin sangen varhain säveltämää jousikvartettoa sekä tämän hienoa sellokonserttoa, joka esitettiin taannoin Jyväskylässä.
Myös mm. Fougstedtin jälkimmäinen konserttialkusoitto sai ylistävää kritiikkiä ja Pylkäsen parhaana teoksena muutoin sangen penseästi ihme yllä hienoon säveltäjään suhtautuvana piti Kullervon sotaanlähtöä, joka ei mielestäni ole säveltäjän sinfonian, sinfonietan, palkitun sellokonserton tai edes impressionistisen Ultima Thulen tasoinen teos
En muista mitä Klami Leiviskästä ajatteli, mutta Saikkolan mahtavassa Taistelusinfoniassa kuuli sinfoniaan sopivaa materiaalia kelloefekteineen blokkimaisessa muotoajattelussaan ja rannan mukaan se on monin paioin hyvin vaikuttava. Klami kehuu Saikkolan sellokonserttoa, mutta en tiedä hänen edes säveltäneen sellaista. Liekö tarkoittanut esim. viulukonserttoa.
Sonnisen Sinfonisia tuokiota hän kutsuu muistaakseni luonteeltaan nuorekkaaksi teoseksi, mutta se herätti aikanaan ruotsissa suurta huomiota modernin ilmeensä vuoksi. Teos on esitetty myös radiossa.
Rannan parhaana orkesteriteoksena Klami piti muistaakseni Partita sinfonicaa polyfonisessa kiinteydessään, vaikka onkin tämän mukaan raskasliikkeinen teos. Rannalla on paljon muitakin totaalisen unohdettuja orkesteriteoksia, kuten sinfonioita ja muunnelmat orkesterille ym.Prof. Salmenhaara tosin mainitsee Rannalta eräiksi parhaimmiksi aikansa suomalaisiksi teoksiksi Sonatina Fantastican ja konserton orkesterille, jota on luonnehdittu myös concerto grossoksi. Concerto grosson on säveltänyt myös Savon Schönbergiksi kutsuttu Sakari Mononen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
lisään omaan kommenttiini sen , että tos ihyvin ossaat argumentoida ja perustella noi mielipitteet jotka saa näyttämään sun musiikillisen ajattelukyvyn erinomaisen hyvältä !
Kiitos kohteliaisuudesta, mutta kyllä esim. Klami, Salmenhaara ja kumpp. ovat olleet tärkeitä esikuvia ja tiennäyttäjiä amatööri kriitikon näkemyksilleni.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Prof. Salmenhaara tosin mainitsee Rannalta eräiksi parhaimmiksi aikansa suomalaisiksi teoksiksi Sonatina Fantastican ja konserton orkesterille, jota on luonnehdittu myös concerto grossoksi. Concerto grosson on säveltänyt myös Savon Schönbergiksi kutsuttu Sakari Mononen.
kiitos noista teoksista joita kerroit kun tekee mieli kuunnella ne, kiitos!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
kiitos noista teoksista joita kerroit kun tekee mieli kuunnella ne, kiitos!
Olisin itsekin mielellään kuunnellut niitä suomen parhaana säveltaiteena, mutta niitä ei ikävä kyllä ole levytetty,
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
kiitos noista teoksista joita kerroit kun tekee mieli kuunnella ne, kiitos!
Jos mieli tekee jotain vakavaa ja kiehtovaa suomalaista taidemusiikkia, niin kokeile vaikka Sonnisen rapsodia orkesterille internet archive kirjastosta, sillä sen avaus viittaa tyylillisessä rohkeudessaan moderneihin esikuviin ja varhaisiin suomalaisiin modernisteihin, joskin lienee näitäkin modernimpi ilmeeltään. Sitten suosittelen Pylkkäsen Ultima thulea, Maraton ouverturea ja preludio sinfonicoa, kun juuri parempaakaan ei ole saatavilla näiltä säveltäjiltä, sillä heidän suurteoksia ei ole taltioitu äänitteelle. Linnalan tanssisarja on myös hieno.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mietitikö nainen koskaan
Miksi me ollaan päädytty tähän pisteeseen. Lähestmistapaa ei ole. Tarvitaanko me oikeasti enää tätä.1211738Olisi hauska tietää
Koska huomasit pitäväsi minusta? Itse taisin ihastua sinuun heti silloin kun tavattiin ensimmäistä kertaa. Miehelle, jon621103Marin on ehkä maailman kaunein "Nelikymppinen"
Marinin julkaisu on saanut yli 68 500 tykkäystä. Postauksen kommenttikentässä ylistetään paljon Marinin kauneutta, jota1451089En kelpaa sinulle
Varattuna - olen sinulle ongelma. Eroaminen vuoksesi voi olla turhaa, sillä me ei puhuta, kun olen varattu ja kumpikin v76910- 97905
Vernu Vasunta
On mahotonta miten marjanpoimijoita on kohdeltu! Eikö paremmalla kohtelulla olisi saanut paremman tuloksen?23881Minun on vaan päästettävä irti
Toiveesta. Satutan vain itseäni😥😔. Toivon sinulle pelkkää hyvää, eläthän elämäsi parasta aikaa, mutta en halua enää k37850Taidat vanhempi nainen
Haluta sen tien itsellesi. juokse vaan karkuun ! Pahentaa vaan asiaa.Pitäs toimia ihan toisin päin61764Kertoisit jo
Rakastatko minua vai olenko käsittänyt väärin onko tämä vaan ystävyyttä tai kaveruutta? En haluaisi enää nolata itseäni42759En koskaan saanut asiattomia kuvia!
Silloin kun olin vielä nuori, kukaan mies ei koskaan lähettänyt minulle asiattomia kuvia itsestään. Jos tiedätte mitä ta156721