Rumat esineet

Anonyymi-ap

Jos on saanut lahjaksi jonkun ruman esineen, vaikka kolhon maljakon, täytyykö sen olla esillä tai käytössä tai ainakin tallessa? Entä omin käsin tehdyt lahjat, ovatko ne aina säilytettävä ettei antaja loukkaantuisi? Olen säilytellyt, mutta alkanut hävittää mistä en pidä. Lasten ja lastenlasten pieninä tekemistä lahjoista en raaski kuitenkaan luopua.

32

372

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Nuorena kiirehdin aina anopin tullessa kylään laittamaan hänen antamiaan rumia koriste esineitä esille. Enää ei ole tarvinnut sitä tehdä vuosikymmeniin. Ja muittenkin epämieluiset lahjat on kierrätetty tai heitetty roskiin.

      • Anonyymi

        🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒

        💋 ­­N­­y­­m­­f­o­­m­­a­a­n­i -> https://ye.pe/finngirl21#18032462g

        🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞


    • Anonyymi

      Ihan itse saa päättää mitä niille tekee.

    • Anonyymi

      Laita kiertoon, anna hyväntekeväisyyteen.
      Jätä jonnekin näkyvälle paikalle, mukaan saa ottaa lappu.
      Jos tohdit, niin laita mukaan esineen tarina, keneltä sait ja miksi luovuit.
      Riski, että palautuu antajalleen.

      • Anonyymi

        Miksi hyväntekeväisyyteen ruma esine?
        Aika tylyä.


    • Anonyymi

      En ole edes moista ajatellut koskaan, ja oikeastaan kaikki lahjat mitä olen saanut ovat olleet makuuni , koska ystävät tuntee minut niin tietävät makuni. Silti en pidä esillä kaikkia tavaroita kun tuntuu että roinaa om muutenkin . Ja aika alkaa vähentelemään . Laitan kierrätykseen m enkä tunne omantunnon pistoksia sillä lasken että tavarat ovat olleet vuosia jo minun hallussani , niin saa joku toinen nauttia niistä

      • Anonyymi

        Aika erikoista, jos lahjoittaja etsii lahjoitustaan joka kerran käydessään. Onpa tärkeä itsestään. Lahjan perään ei kannata haikailla. Saaja tehköön sillä mitä haluaa


    • Anonyymi

      alottajalle, mä olen pistäny niitä komeroon, siltäpä ne sitten jää edelleen jäämistöön kun kuolen

      • Anonyymi

        Pahinta on, jos annetaan 50- vuotiaalle taulu. Se on ripustettava naulaan, on se sitten mieleinen tai ei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pahinta on, jos annetaan 50- vuotiaalle taulu. Se on ripustettava naulaan, on se sitten mieleinen tai ei.

        Silloin on paras kun ilmoittaa jo etukäteen ettei halua yhtäkään lahjaa kun täyttää 50.
        Kummallista teatteria tuo lahjojenkin antaminen ja vastaan ottaminen , toinen antaa lahja jonka on halunnut sydämmestään antaa toisella, ja se joka ottaa vastaan kiittelee ja kehuu miten kaunis lahja. Eikö ole parempi lopettaa lahjojen antamisen koska nykyään jokainen voi ostella omat tavaransa .
        Ennen vanhaan kun pulaa oli kaikesta oli lahjatkin tervetulleita .
        Nyt sitten vaan teatteria esitetään niiden kustannuksella.
        Itse olen aika onnellisessa asemassa kun kaikki lahjat mitä saan on mieluisia


    • Kumma kysymys.. xD ..en itseasiassa ole ikinä saanut rumia lahjoja…iso osa merkityksetöntä roinaa, mutta en mitään heitä poiskaan…lojuvat jossain.. ..ja jos itse annan jollekin jotain niin toki hän tehköön sille mitä ikinä haluaa..hänenhän sen on..

    • Anonyymi

      Minua ahdistaa äidin puolen litran äidin kerma ja maito kannun, joka ei ole esillä. Joka kerta kun näen sen sini valkoisen esssuhameisen naisen naama kannun varastossa niin haluaan särkeä sen ikävien muistojen ja hänen tekojensa takia. Pohjassa ei ole mitään tunnettua merkintää.

      • Anonyymi

        Siis äitini äidin eli mummon kannu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis äitini äidin eli mummon kannu.

        Voi harmi. Kyllä noin ikävän kapineen voisi rikkoa tai viedä kirppikselle.


      • Anonyymi

        Monella sattaa olla ikäviä muistoja omaisistaan , mutta syytkin niihin aina ovat joita ei ehkä tulla ajatelleeksi sen toisen taholta ainoastaan omastaan. Itsekkin muistelen omaa elämääni ja omaisia ja voin hyvin ymmärtää syitä tapahtumiin joita ei tietenkään saa tekemättömäksi.
        Kunhan lähtee siitä että jotkut olosuhteet ovat voineet olla vaikeita eikä ihmiset ehkä ole voineet hallita niitä oikealla tavalla. Joku on voinut olla sairas, ja sillekään ei oikein voi mitään.äkaikilla meillä on varmaan ikäviäkin muistoja. Minullakin isästäni jotka seuraavat minua hautaan asti


      • Anonyymi

        Eikö se voi pudota varaston hyllyltä?
        HUPS. Onneksi on vain tuo ruma maitokannu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Monella sattaa olla ikäviä muistoja omaisistaan , mutta syytkin niihin aina ovat joita ei ehkä tulla ajatelleeksi sen toisen taholta ainoastaan omastaan. Itsekkin muistelen omaa elämääni ja omaisia ja voin hyvin ymmärtää syitä tapahtumiin joita ei tietenkään saa tekemättömäksi.
        Kunhan lähtee siitä että jotkut olosuhteet ovat voineet olla vaikeita eikä ihmiset ehkä ole voineet hallita niitä oikealla tavalla. Joku on voinut olla sairas, ja sillekään ei oikein voi mitään.äkaikilla meillä on varmaan ikäviäkin muistoja. Minullakin isästäni jotka seuraavat minua hautaan asti

        Ei ikäviä asioita tarvitse puolustella. Kokemus on henkilökohtainen.
        Ei ole mikään puolustus sanoa, ettei ollut tarkoittanut loukata. Loukkasi kuitenkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Monella sattaa olla ikäviä muistoja omaisistaan , mutta syytkin niihin aina ovat joita ei ehkä tulla ajatelleeksi sen toisen taholta ainoastaan omastaan. Itsekkin muistelen omaa elämääni ja omaisia ja voin hyvin ymmärtää syitä tapahtumiin joita ei tietenkään saa tekemättömäksi.
        Kunhan lähtee siitä että jotkut olosuhteet ovat voineet olla vaikeita eikä ihmiset ehkä ole voineet hallita niitä oikealla tavalla. Joku on voinut olla sairas, ja sillekään ei oikein voi mitään.äkaikilla meillä on varmaan ikäviäkin muistoja. Minullakin isästäni jotka seuraavat minua hautaan asti

        Minulla on monta perittyä kippoa ja kuppia keittiössä. Muistan aina entisen omistajan, lämmöllä. Kuin tervehdys entisiltä ajoilta.
        Moni tarjoiluastia, isoäidiltä peritty, on jo yli 100 v. vanha.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis äitini äidin eli mummon kannu.

        Luulen, että se on Arabian kannu. Kauppaa se johonkin antiikkiliikkeeseen.


    • Anonyymi

      rumat esineet , minne vaan kierrätykseen / kirpputorille.
      Ei sellaista kannata miettiä , että lahjan antaja loukkaantuu , kyllähän sitä vuosien saatossa voi ne esineetkin kolhun tai särön saada , että sitten se on "loppuunkäytetty".
      lasikeräykseen vaan kaikki jonnin joutavat turhat tavarat.

      • Anonyymi

        Lasinkeräykseen ei saa niitä laittaa. :)

        Sekajätteisiin ne kuuluu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lasinkeräykseen ei saa niitä laittaa. :)

        Sekajätteisiin ne kuuluu.

        Pane kaapin päälle vaan sellaiseen paikkaan, ettei tarvitse siitä pölyjä pyyhkiä.. Pian unohdat, että se on siellä. Lahjoittaja voi olla tyytyväinen. Pane hänet istumaan niin, että pytty on hänen näkyvissään.
        Älä sano siitä ikinä sanaakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pane kaapin päälle vaan sellaiseen paikkaan, ettei tarvitse siitä pölyjä pyyhkiä.. Pian unohdat, että se on siellä. Lahjoittaja voi olla tyytyväinen. Pane hänet istumaan niin, että pytty on hänen näkyvissään.
        Älä sano siitä ikinä sanaakaan.

        Tuo on oikea tapa, pidä se antajan näkyvillä, voit saada vaikka oerinnön kun näkee että kunnioitat mitä hän antaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on oikea tapa, pidä se antajan näkyvillä, voit saada vaikka oerinnön kun näkee että kunnioitat mitä hän antaa.

        mitään rihkamaa ei kantsi säästellä , aito lasi on , mikä kestää "sukupolvesta sukupolveen",
        lasinkeräysjäte on myös, niin lasiesineet sinne vaan ,
        posliini on erikseen, niille ei kai mitään erityiskeräystä , on sekajäte.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        mitään rihkamaa ei kantsi säästellä , aito lasi on , mikä kestää "sukupolvesta sukupolveen",
        lasinkeräysjäte on myös, niin lasiesineet sinne vaan ,
        posliini on erikseen, niille ei kai mitään erityiskeräystä , on sekajäte.

        Ei koriste-esineitä, eikä maljakoita saa laittaa lasinkeräykseen, ei edes juomalaseja, vaan ainoastaan: ​​v​ärillisiä ja värittömiä lasipulloja ja lasipurkkeja.


    • Anonyymi

      Itse saat päättää kotisi sisustuksen .Kuin kierrätää tai heitää roskiin ne lahja esineet ymm.Jotka silmääsi häiritsee.Eläkeläisille kenenkään ei pitäisi ostaa lahjoja.Heillä on jo kaikki mitä tarvitsevat.

    • Anonyymi

      Jos joku on omin käsin valmistanut vaikka villasukat tai maalannut taulun, on niistä kiiteltävä vaikka ei tykkäisikään. Tehdastekoisilla esineillä ei ole tunnearvoa.

    • Anonyymi

      Lahja voi olla designtuote. Kannattaa ottaa selvää. Voi olla kalliskin.
      En muistaakseni ole koskaan saanut hyödytöntä esinettä lahjaksi.
      Mutta vuosien mittaan kertyneitä tavaroita on kaapeissa. En muista, mistä ovat kotoisin.
      Mkr.

    • Anonyymi

      Suosittelen lahjoittamista esim. SPR kierrätykseen.

      Minulle on käynyt hassu juttu, tupaantuliais lahjaksi saamani maljakko oli mielestäni ruma. Se ei sopinut silloiseen sisustus tyyliini. Maljakko oli 40 vuotta komeron ylähyllyllä kunnes lahjoitin turhia tavaroitani SPR konttiin.

      Kymmenen vuotta myöhemmin innostuinkin keräämään Riihimäen lasin tuotantoa.
      Lasimuseossa näin oman maljakkoni näköisen, jonka olin lahjoittanut kirppikselle.
      Se oli Erkki Tapio Siiroisen maljakko Noppa jota on valmistettu kahta kokoa.
      Minun pois antama maljakko oli upea smaragdin vihreä isompi versio.
      Harmitti hieman.
      Sitten löysin kirpputorilta samasta, Siiroisen arpa on heitetty sarjasta Rubiinin
      punaisen ison Noppa maljakon ja ostin sen, muistaakseni hinta oli mielestäni edullinen 60€. Harmitti, kun olin antanut sen vihreän maljakon pois.

      Oma maku saattaa muuttua vuosikymmenten aikana ja sisustus trenditkin jopa asunto muuttuu pienestä vuokra huoneesta isompaan.

      Jos on säilytys tilaa, voi kuitenkin olla järkevää pitää esine paikassa jossa se ei häiritse silmää ja katsoa netistä löytyykö samanlaista esinettä ja millä hinnalla niitä myydään.
      t tepa

      • Anonyymi

        Ruma esine voi olla aarre. Lehdessä oli juttu vintillä olleesta rumasta lampusta, jonka omistaja päätti heittää roskalavalle, mutta viime hetkellä joku tavarantuntija äkkäsi, että se oli harvinainen desing- esine, josta sitten huutokaupassa saatiin tuhansia euroja.
        Itselleni kävi kerran että näin antiikkimessuilla maljakkoni, ja kävi ilmi, että se oli Sarpanevan työ. Osaan nyt kohdella sitä kunnioittavasti. 😀
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruma esine voi olla aarre. Lehdessä oli juttu vintillä olleesta rumasta lampusta, jonka omistaja päätti heittää roskalavalle, mutta viime hetkellä joku tavarantuntija äkkäsi, että se oli harvinainen desing- esine, josta sitten huutokaupassa saatiin tuhansia euroja.
        Itselleni kävi kerran että näin antiikkimessuilla maljakkoni, ja kävi ilmi, että se oli Sarpanevan työ. Osaan nyt kohdella sitä kunnioittavasti. 😀
        Mkr.

        Miksi ostavat ollenkaan niille joilla on ongelmia lahjojen kanssa
        Ei sellaiselle ihmiselle tartte mitään ostaa, ei edes kukkia nekin voi olla väärän värisiä
        Lahja annetaan aina sydämmestä joten miksi ei tehdä selväksi tutuille etteivät osta mitään jota sutten rumaksi sanotaan.
        Itse olen aina tyytyväinen siihen mitä Saan
        . Jokainen esine kertoo antajasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi ostavat ollenkaan niille joilla on ongelmia lahjojen kanssa
        Ei sellaiselle ihmiselle tartte mitään ostaa, ei edes kukkia nekin voi olla väärän värisiä
        Lahja annetaan aina sydämmestä joten miksi ei tehdä selväksi tutuille etteivät osta mitään jota sutten rumaksi sanotaan.
        Itse olen aina tyytyväinen siihen mitä Saan
        . Jokainen esine kertoo antajasta.

        Kun mietin saamiani lahjoja, huomaan, että ei minulle ole mitään esineitä koskaan lahjoitettu. Joululahjani ovat olleet kirjoja tai käyttöön tarkoitettuja tavaroita, en muista ensimmäistäkään koriste-esinettä. Tai sitten on ollut todella mieluinen lahja.
        Ja kun tarkalleen mietin, en ole itsekään koskaan ostanut kenellekään lahjaksi mitään koriste-esinettä, jollei nyt oteta huomioon jotain desingtuotetta, joka on ollut edullisesti myynnissä antiikkimessuilla. Sellaisen olen saattanut lahjoittaa jollekin, joka on ollut siihen ihastunut, tai joka keräilee juuri tämän tekijän töitä.
        Mkr.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nykynuoret puhuu nolosti englantia suomen sekaan, hävetkää!

      Kamalan kuuloista touhua. Oltiin ravintolassa ja viereen tuli 4 semmosta 20-25v lasta. Kaikki puhui samaan tyyliin. Nolo
      Maailman menoa
      193
      4454
    2. 57-vuotiads muka liian vanha töihin?

      On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei
      Maailman menoa
      243
      2439
    3. 133
      1667
    4. Luovutetaanko nainen?

      En taida olla sinulle edes hyvän päivän tuttu. Nauratkin pilkallisesti jo selän takana.
      Ikävä
      67
      1361
    5. Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?

      Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette
      Sinkut
      188
      1173
    6. J-miehelle toivon

      Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.
      Ikävä
      80
      1086
    7. Miten olette lähestyneet kiinnostuksen kohdettanne?

      Keskusteluita seuranneena tilanne tuntuu usein olevan sellainen, että palstan anonyymit kaipaajat eivät ole koskaan suor
      Ikävä
      64
      1074
    8. Onko kaivattunne suosittu?

      Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(
      Ikävä
      77
      1020
    9. Haluatko S

      vielä yrittää?
      Ikävä
      57
      1010
    10. By the way, olet

      mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei
      Ikävä
      71
      1005
    Aihe