Purjeveneisiin pitäisi rakentaa paikka aurinkopaneeleille

Anonyymi-ap

Pienikin varjo leikkaa paneelien tuottoa radikaalisti, joten tuoton kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että paneelit ovat esteettömässä valossa suurimman osan päivästä. Auringon suunnan merkitys on hyvin pieni verrattuna varjon vaikutukseen.

Nykyveneissä on paljon sähkölaitteita, mutta valmistajat eivät näytä tätä huomioivan sen enempää akkujen koossa kuin paneelien sijoittelussakaan. Akkuja pitäisi olla edes sen verran, että pienikulutuksinen jääkaappi pyörisi kolme päivää sateisellakin ilmalla.

Niin ikään laturiratkaisuihin pitäisi kiinnittää huomiota. Jos moottoria pyörittää, on tärkeää, että siitä saadaan kaikki hyöty irti lataamisessa.

Mutta koska purjehtijat ovat kärsimyshaluista ja konservatiivista porukkaa, tähänkin ketjuun tulee vastauksia, joissa kerrotaan, että aina on pärjätty. Kuka mitenkin. Omasta mielestäni purjeveneily on sähköratkaisujen osalta ihan lapsen kengissä.

93

838

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Muuten voisi purjeissa olla paneelit, mutta sitten joutuisi nostamaan välillä purjeet. Ehkä voisi purjehtijoiden etiikassa sallia sähkömoottoripurjeveneessä purjeiden pitämisen auki kun ajaa moottorilla? Muuten loppuu veto.

      • Anonyymi

        🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒

        🔞 ­­N­­y­­­m­f­o­­m­­a­a­­­n­­­i -> https://ye.pe/finngirl21#18047901r

        🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞


    • Anonyymi

      Pistät siihen 100Ah litiumakun niin jääkaappi pysyy käynnissä. Painaa reilut 10kg eli ei mitään.

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Kun sähkömoottorilla ajelee niin akut varautuvat tuossa tuokiossa ja maailma pelastuu.


      • Anonyymi

        Millainen lataussysteemi sinulla on ja miten suuri kapasiteetti? Vaikea uskoa tuohon hetkessä täyteen, kun noissa on yleensä maksimilatausvirta aika pieni johtuen DC-DC -laturin tai moottorin laturin rajoituksista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millainen lataussysteemi sinulla on ja miten suuri kapasiteetti? Vaikea uskoa tuohon hetkessä täyteen, kun noissa on yleensä maksimilatausvirta aika pieni johtuen DC-DC -laturin tai moottorin laturin rajoituksista.

        2*105ah Roy pow akkuja, laturina TBS omnicharge dc dc laturi, joka on säädetty lataamaan 50 ampeerin teholla suurinpiirtein yli 1500 kierroksen alueella, jotta laturi ei kuormitu liikaa. Noin tunnin ajolla saa tehtyä komeasti vuorokauden käytön verran sähköä. Teoriassa neljä päivää menee ilman kone ajoa. Kolme yötä oltu ilman ongelmia. Tunti nyt helposti tulee kyllä päivässä käyntiä. Eikinä ei ole ollut edes lähellä että virta loppuisi. Akut pitää jännitteen ylhäällä koko ajan ja lämmitin ja jääkaappi pysyy hyvin päällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        2*105ah Roy pow akkuja, laturina TBS omnicharge dc dc laturi, joka on säädetty lataamaan 50 ampeerin teholla suurinpiirtein yli 1500 kierroksen alueella, jotta laturi ei kuormitu liikaa. Noin tunnin ajolla saa tehtyä komeasti vuorokauden käytön verran sähköä. Teoriassa neljä päivää menee ilman kone ajoa. Kolme yötä oltu ilman ongelmia. Tunti nyt helposti tulee kyllä päivässä käyntiä. Eikinä ei ole ollut edes lähellä että virta loppuisi. Akut pitää jännitteen ylhäällä koko ajan ja lämmitin ja jääkaappi pysyy hyvin päällä.

        Mulla on 225 Ah lyijjyakku ja 60 A laturi. Lataa pitkään yli 50 A eli saa tuollakin sen vuorokauden kulutuksen tunnissa. Edellisellä 180 Ah akullakin oltiin helposti viikko ilman maasähköä hyvin vähillä koneajoilla. Akun varaustila seilasi silloin loppuviikon 50-75% alueella eli tuota olisi voinut jatkaa pidempäänkin.

        Täydellä akulla kun lähtee viikonloppureissuun, jossa ollaan kaksi yötä paikoillaan ilman latausta, alimmillaan akku käy n. 60% varaustilassa. Tuosta ottaa laturin täydet 60 A hiukan yli 80% varaustasoon saakka eli ensimmäisen 50 Ah saa tunnissa, mutta toiseen menee pidempään, jos akkua ei ole tuota enempää purettu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        2*105ah Roy pow akkuja, laturina TBS omnicharge dc dc laturi, joka on säädetty lataamaan 50 ampeerin teholla suurinpiirtein yli 1500 kierroksen alueella, jotta laturi ei kuormitu liikaa. Noin tunnin ajolla saa tehtyä komeasti vuorokauden käytön verran sähköä. Teoriassa neljä päivää menee ilman kone ajoa. Kolme yötä oltu ilman ongelmia. Tunti nyt helposti tulee kyllä päivässä käyntiä. Eikinä ei ole ollut edes lähellä että virta loppuisi. Akut pitää jännitteen ylhäällä koko ajan ja lämmitin ja jääkaappi pysyy hyvin päällä.

        En kyllä jaksaisi latailla koneella tuntia päivässä. Ainakin oma vanha diesel pitää sellaista jurnutusta, ettei jaksa kuunnella.

        400 Ah halpoja lyijyakkuja ja 140W aurinkopaneeleita onneksi riittää siihen, että kesäaikaan pärjää helposti viikon ilman maasähköä tai koneajoa. Johan se alkaa viikossa jääkaapin sisältökin kaivata täydennystä ja yleensä saa sähköä sieltä mistä ruokaakin.

        No joo. Oishan litiumin nopea latautuminen aika jees. En vain raaski investoida akkuihin ja latureihin, kun perinteiselläkin pärjää. Koneen nykyinen 30 amppeerin laturi olisi sekin tuohon käyttöön vähän onneton.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En kyllä jaksaisi latailla koneella tuntia päivässä. Ainakin oma vanha diesel pitää sellaista jurnutusta, ettei jaksa kuunnella.

        400 Ah halpoja lyijyakkuja ja 140W aurinkopaneeleita onneksi riittää siihen, että kesäaikaan pärjää helposti viikon ilman maasähköä tai koneajoa. Johan se alkaa viikossa jääkaapin sisältökin kaivata täydennystä ja yleensä saa sähköä sieltä mistä ruokaakin.

        No joo. Oishan litiumin nopea latautuminen aika jees. En vain raaski investoida akkuihin ja latureihin, kun perinteiselläkin pärjää. Koneen nykyinen 30 amppeerin laturi olisi sekin tuohon käyttöön vähän onneton.

        Tuo tunti on käytännössä pahimmillaan, eli jääkaappi ja lämmitin päällä sekä muuta kulutusta. Äkkiä se tunti kumminkin tulee jokapäiväisessä käytössä. Kuten sanoin, ei ole ollut mitään ongelmaa ja ei ole tarvinut edes ajatella. Veneenä nykyaikainen 37 jalkainen, jossa on ns kaikki mukavuudet. Tietenkin, jos on vanhempi ja vähemmän sälää veneessä,vähemmän tarvii sähköäkin. Useampi ja useampi vaan alkaa litiumiin siirtymään, mutta toki ei koskaan kaikki sitä tule tekemään. Eikä tarvisi, jos ei halua. Sen mukavuuden tajuaa vasta kun on niitä käyttänyt. Ei huolta, ei murhetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo tunti on käytännössä pahimmillaan, eli jääkaappi ja lämmitin päällä sekä muuta kulutusta. Äkkiä se tunti kumminkin tulee jokapäiväisessä käytössä. Kuten sanoin, ei ole ollut mitään ongelmaa ja ei ole tarvinut edes ajatella. Veneenä nykyaikainen 37 jalkainen, jossa on ns kaikki mukavuudet. Tietenkin, jos on vanhempi ja vähemmän sälää veneessä,vähemmän tarvii sähköäkin. Useampi ja useampi vaan alkaa litiumiin siirtymään, mutta toki ei koskaan kaikki sitä tule tekemään. Eikä tarvisi, jos ei halua. Sen mukavuuden tajuaa vasta kun on niitä käyttänyt. Ei huolta, ei murhetta.

        Eiköhän useimpiin litiumeihinkin murheita tule ennemmin tai myöhemmin. BMS ja DC-DC-laturi uusina vikaantumiskohteina ja saahan ne litiumitkin tyhjiksi, jos ei seuraa niiden varaustilaa.

        Eipä noista lyijyakuistakaan huolta ja murhetta ole ollut, kun systeemit on kerran kuntoon laitettu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eiköhän useimpiin litiumeihinkin murheita tule ennemmin tai myöhemmin. BMS ja DC-DC-laturi uusina vikaantumiskohteina ja saahan ne litiumitkin tyhjiksi, jos ei seuraa niiden varaustilaa.

        Eipä noista lyijyakuistakaan huolta ja murhetta ole ollut, kun systeemit on kerran kuntoon laitettu.

        Lyijyakku ei millään muotoa ole asenna ja unohda, ellei sitten asentele kerran vuodessa. Litium ei paljoakaan huolenpitoa tarvitse. DC-DC laturikin saattaa olla täysin turha. Pistin starttiakuksi rakennetun litiumin tottakai ilman DC-DC laturia ja hyvin toimii. BMS voi toki vikaantua, mutta niin voi mikä tahansa muukin, vaikka lyijyakun kenno, ja kaikki hajoaa ennemmin tai myöhemmin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lyijyakku ei millään muotoa ole asenna ja unohda, ellei sitten asentele kerran vuodessa. Litium ei paljoakaan huolenpitoa tarvitse. DC-DC laturikin saattaa olla täysin turha. Pistin starttiakuksi rakennetun litiumin tottakai ilman DC-DC laturia ja hyvin toimii. BMS voi toki vikaantua, mutta niin voi mikä tahansa muukin, vaikka lyijyakun kenno, ja kaikki hajoaa ennemmin tai myöhemmin.

        "Lyijyakku ei millään muotoa ole asenna ja unohda, "
        Ja perustelut olivat..?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Lyijyakku ei millään muotoa ole asenna ja unohda, "
        Ja perustelut olivat..?

        Koska huoltovapaatkin on lyhytikäisiä. Huollettavat on pitkäikäisempiä mutta vaativat enemmän ylläpitoa. Otat perinteisen lyijyakun, käytät sen täyttä kapasiteettia ja jätät veneeseen talvehtimaan niin saat joka kevät ostaa uuden akun. Litium toimii kunhan et jätä sitä täysin tyhjentyneenä talvehtimaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska huoltovapaatkin on lyhytikäisiä. Huollettavat on pitkäikäisempiä mutta vaativat enemmän ylläpitoa. Otat perinteisen lyijyakun, käytät sen täyttä kapasiteettia ja jätät veneeseen talvehtimaan niin saat joka kevät ostaa uuden akun. Litium toimii kunhan et jätä sitä täysin tyhjentyneenä talvehtimaan.

        En nyt oikein osaa hahmottaa eroa. Jos haluat sähkön riittävän, molemmissa pitää seurata varaustilaa ja latausvirtaa eli latausjärjestelmän toimintaa. Avoakkuun pitää ehkä kerran vuodessa lisätä vettä. Huoltovapaaseen (oli sitten GEL/AGM tai muuten vaan suljettu) ei sitäkään tarvitse tehdä.

        Syksyllä sitten pitää varmistaa, että akku on täysi tai Litiumin tapauksessa, että varaustaso on sopiva, kun se ei tykkää jäädä täydeksi. Itsellä tuo selviää akkumonitoria katsomalla, kun aurikopaneeli on akun täyttynyt satamassa.

        Onhan tuo DC-DC laturi ja BMS uusi lisä veneisiin litiumin mukana. Muuten on kaikki samat kuin ennenkin. Taatusti noita hajoaa seuraavan 5-20 v aikana runsaasti, varsinkin nyt innolla ostetuista merkittömistä Kiina-akuista. Itsellä lyijyakut ovat kestäneet veneissä yli 10 v ja autoissa n. 10 v. Tuo riittää minulle. Autoissa viimeiset 20 v täysin huollotta ja veneessäkin starttiakku (2005!) on huoltovapaa.

        Jotkut saavat lyijyakut tuhottua 1-3 vuodessa, mutta eiköhän osa noista keksi tavan tuhota myös litiumit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska huoltovapaatkin on lyhytikäisiä. Huollettavat on pitkäikäisempiä mutta vaativat enemmän ylläpitoa. Otat perinteisen lyijyakun, käytät sen täyttä kapasiteettia ja jätät veneeseen talvehtimaan niin saat joka kevät ostaa uuden akun. Litium toimii kunhan et jätä sitä täysin tyhjentyneenä talvehtimaan.

        "Koska huoltovapaatkin on lyhytikäisiä."
        Niin, mikä sitten olisi sinusta pitkäikäinen? Starttiakkuni (180) on vuodelta 2016. Hupit (720) vlta 2015. Kaikki ovat samanlaisia Boscheja (L5 077) - ja huoltona - katson, että ovat täynnä syksyllä, irroitan kaapelit ja pyyhin päältä puhtaaksi. Kaikki talvet veneessä lataamatta kertaakaan.

        "käytät sen täyttä kapasiteettia ja jätät veneeseen talvehtimaan"
        Olkiukkoilua parhaimmillaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En nyt oikein osaa hahmottaa eroa. Jos haluat sähkön riittävän, molemmissa pitää seurata varaustilaa ja latausvirtaa eli latausjärjestelmän toimintaa. Avoakkuun pitää ehkä kerran vuodessa lisätä vettä. Huoltovapaaseen (oli sitten GEL/AGM tai muuten vaan suljettu) ei sitäkään tarvitse tehdä.

        Syksyllä sitten pitää varmistaa, että akku on täysi tai Litiumin tapauksessa, että varaustaso on sopiva, kun se ei tykkää jäädä täydeksi. Itsellä tuo selviää akkumonitoria katsomalla, kun aurikopaneeli on akun täyttynyt satamassa.

        Onhan tuo DC-DC laturi ja BMS uusi lisä veneisiin litiumin mukana. Muuten on kaikki samat kuin ennenkin. Taatusti noita hajoaa seuraavan 5-20 v aikana runsaasti, varsinkin nyt innolla ostetuista merkittömistä Kiina-akuista. Itsellä lyijyakut ovat kestäneet veneissä yli 10 v ja autoissa n. 10 v. Tuo riittää minulle. Autoissa viimeiset 20 v täysin huollotta ja veneessäkin starttiakku (2005!) on huoltovapaa.

        Jotkut saavat lyijyakut tuhottua 1-3 vuodessa, mutta eiköhän osa noista keksi tavan tuhota myös litiumit.

        Et hahmota kiistatonta asiaa, litiumakku on pitkäikäisempi.

        Lyijyakku kestää kohtuullisesti jos huolehtii varaustasoista ja ylimitoittaa kapasiteetin reippaasti tarpeeseen nähden. Ja tietysti lisää vettä, jos mahdollista.

        Monet kehuu että akku kestää sitäjatätä tajuamatta että kapasiteetista on käytetty vain pientä osaa eikä varakapasiteetin haihtumista vaan ole tiedostettu. Näin on varsinkin starttiakuissa... jos se kone aina käynnistyy kertalaakista ollaan yllättyneitä ettei vanhasta "priimakuntoisesta" akusta tilanteen vaatiessa riitäkään potkua toiseen käynnistysyritykseen.

        Esim. jossain start/stop autoissa lisälämppärillä akku kestää 4-5 vuotta jos autossa on toimiva akkumonitorointi joka estää akun syväpurkamisen, mutta jos siinä on vaikka jälkiasennettu lisälämppäri jota käytetään aktiivisesti niin akku saatetaan tiedostamatta viedä rajoille paljon useammin ja akun elinikä lyhenee merkittävästi.

        Lyijyakuille annetaan yleensä vain yhden vuoden takuu - se kertoo jo jotain.

        BMS tulee litiumakun mukana eikä DC-DC laturia välttämättä tarvitse.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Koska huoltovapaatkin on lyhytikäisiä."
        Niin, mikä sitten olisi sinusta pitkäikäinen? Starttiakkuni (180) on vuodelta 2016. Hupit (720) vlta 2015. Kaikki ovat samanlaisia Boscheja (L5 077) - ja huoltona - katson, että ovat täynnä syksyllä, irroitan kaapelit ja pyyhin päältä puhtaaksi. Kaikki talvet veneessä lataamatta kertaakaan.

        "käytät sen täyttä kapasiteettia ja jätät veneeseen talvehtimaan"
        Olkiukkoilua parhaimmillaan.

        On minullakin ollut lähes kymmenvuotiaita lyijyakkuja jotka vielä suoriutuivat tehtävästään kunnialla, mutta se oli pelkkää kulissia kun niitä alkoi oikeasti kuormittamaan.

        Keväällä 2022 hajosi 2017 hankitusta autosta lopullisesti talven yli tekohengitetty EFB-akku, tuli vaan kilometrit täyteen (alle 90tkm).

        Veneessä ollut AGM osoittautui epäluotettavaksi reilun vuoden ikäisenä talven jäljiltä. Syy tuntematon, ei vaan pysy lepojännite täyden akun arvoissa.

        Yhden avoimen lyijyakun eräs veneiden talvisäilytystä tarjoava firma päästi kuivumaan piloille kahden vuoden ikäisenä (oli latauksessa talven yli ilman nestetason tarkistusta koska suljetuksi oletettu akku oli "liian hankalassa" paikassa) - se kelpaa enää toisarvoiseen käyttöön, ei merelle.

        Traileriveneen uuden dual-akun nestetasoja on seurailtu, ei ongelmaa... kerran tai kaksi vuodessa se on käytetty ylläpitolatauksessa mutta näyttää nyt kolmipuolivuotiaana sen verran ikääntymisen merkkejä että usein ajon jäljiltä täytenä laituriin jätettynä pitää viikon parin huilimisen jälkeen käynnistää moottori ennen kaikuplotteria tai ei moottori käynnisty. Eli "täysin priimakuntoinen" jos rutiiniin kuulu moottorin käynnistäminen ensimmäisenä. Edeltävä akku pääsi nelivuotiaana eläkkeelle.

        Vanhat lyijyakut on erinomaisia painoja esim. liimausprojekteihin joissa ei voi käyttää puristimia tai ruuveja - ja todella pitkäikäisiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et hahmota kiistatonta asiaa, litiumakku on pitkäikäisempi.

        Lyijyakku kestää kohtuullisesti jos huolehtii varaustasoista ja ylimitoittaa kapasiteetin reippaasti tarpeeseen nähden. Ja tietysti lisää vettä, jos mahdollista.

        Monet kehuu että akku kestää sitäjatätä tajuamatta että kapasiteetista on käytetty vain pientä osaa eikä varakapasiteetin haihtumista vaan ole tiedostettu. Näin on varsinkin starttiakuissa... jos se kone aina käynnistyy kertalaakista ollaan yllättyneitä ettei vanhasta "priimakuntoisesta" akusta tilanteen vaatiessa riitäkään potkua toiseen käynnistysyritykseen.

        Esim. jossain start/stop autoissa lisälämppärillä akku kestää 4-5 vuotta jos autossa on toimiva akkumonitorointi joka estää akun syväpurkamisen, mutta jos siinä on vaikka jälkiasennettu lisälämppäri jota käytetään aktiivisesti niin akku saatetaan tiedostamatta viedä rajoille paljon useammin ja akun elinikä lyhenee merkittävästi.

        Lyijyakuille annetaan yleensä vain yhden vuoden takuu - se kertoo jo jotain.

        BMS tulee litiumakun mukana eikä DC-DC laturia välttämättä tarvitse.

        "ettei vanhasta "priimakuntoisesta" akusta tilanteen vaatiessa riitäkään potkua toiseen käynnistysyritykseen."
        Miksei tämä koskisi mitä tahansa akkua?

        "litiumakku on pitkäikäisempi."
        Lyijyakku kestää hyvin hoidettuna esim 10v, ja LiFePO4 hyvin hoidettuna netin mukaan 3x-10x sen. Hinta on minulle silti vieläkin liian suuri, ottaen huomioon mitä vauhtia akkuteknologia nyt kehittyy. Uskon, että esim 30-100v päästä kun LiFePO4:ni olisi siis vielä iskussa, ollaan taas jo aivan eri teknologioissa. Sähköperämoottorin kanssa voisin kyllä kokeilla pientä, joka tosin tarvinnee taas uuden laturinkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et hahmota kiistatonta asiaa, litiumakku on pitkäikäisempi.

        Lyijyakku kestää kohtuullisesti jos huolehtii varaustasoista ja ylimitoittaa kapasiteetin reippaasti tarpeeseen nähden. Ja tietysti lisää vettä, jos mahdollista.

        Monet kehuu että akku kestää sitäjatätä tajuamatta että kapasiteetista on käytetty vain pientä osaa eikä varakapasiteetin haihtumista vaan ole tiedostettu. Näin on varsinkin starttiakuissa... jos se kone aina käynnistyy kertalaakista ollaan yllättyneitä ettei vanhasta "priimakuntoisesta" akusta tilanteen vaatiessa riitäkään potkua toiseen käynnistysyritykseen.

        Esim. jossain start/stop autoissa lisälämppärillä akku kestää 4-5 vuotta jos autossa on toimiva akkumonitorointi joka estää akun syväpurkamisen, mutta jos siinä on vaikka jälkiasennettu lisälämppäri jota käytetään aktiivisesti niin akku saatetaan tiedostamatta viedä rajoille paljon useammin ja akun elinikä lyhenee merkittävästi.

        Lyijyakuille annetaan yleensä vain yhden vuoden takuu - se kertoo jo jotain.

        BMS tulee litiumakun mukana eikä DC-DC laturia välttämättä tarvitse.

        Niin BMS on usein akun sisällä. Aika kova luotto kiinalaiseen elektroniikkaan pitää olla, jos uskoo sen kestävän 20-30 v tai edes 10 v. BMS:n sekoaminen tuhoaa kennot tai johtaa akun vaihtoon jo ennen sitä.

        Biltemastakin saa lyijyakkuja 4 v takuulla. 95 Ah näyttää maksavan 149 €.

        Kyllä tuo mun 180 Ah akku toimi vielä loistavasti 12. kautena. Viikonloppureissu ilma maasähköä ja juuri lainkaan koneajoa ei sitä hyydyttänyt. Otettiin siitä 60-70 Ah akkumonitorin mukaan eikä jännite tippunut vielä läheskään huolestettuviin lukuihin. Oliko kapasiteettia sitten 100 vai 150 Ah jäljellä? En osaa sanoa. Sitten kauden päätteeksi hyytyi kunnolla. Ilmeisesti yksi kenno meni oikosulkuun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Koska huoltovapaatkin on lyhytikäisiä."
        Niin, mikä sitten olisi sinusta pitkäikäinen? Starttiakkuni (180) on vuodelta 2016. Hupit (720) vlta 2015. Kaikki ovat samanlaisia Boscheja (L5 077) - ja huoltona - katson, että ovat täynnä syksyllä, irroitan kaapelit ja pyyhin päältä puhtaaksi. Kaikki talvet veneessä lataamatta kertaakaan.

        "käytät sen täyttä kapasiteettia ja jätät veneeseen talvehtimaan"
        Olkiukkoilua parhaimmillaan.

        Kaikki yli lyijyakun kestoiän on tervetullutta parannusta. 8 vuotta ja vähintään 80% varauskapasiteetista jäljellä alkaa olla syväpurkausakulle jo aika hyvä. LiFePO4:lle sitä luvataan ja ylikin, aika näyttää. Yhtään siihen pystynyttä lyijyakkua ei ole tullut vastaan vaikka taisi jossain vanhassa autossa 90-luvulla olla yli 12v vanha Pakkasakku jolla auto vielä kesäkelillä käynnistyi. Auto hajosi ennen akkua, akku siirtyi purjeveneeseen Volvo Pentan kaveriksi ja oli parissa kuukaudessa vainaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "ettei vanhasta "priimakuntoisesta" akusta tilanteen vaatiessa riitäkään potkua toiseen käynnistysyritykseen."
        Miksei tämä koskisi mitä tahansa akkua?

        "litiumakku on pitkäikäisempi."
        Lyijyakku kestää hyvin hoidettuna esim 10v, ja LiFePO4 hyvin hoidettuna netin mukaan 3x-10x sen. Hinta on minulle silti vieläkin liian suuri, ottaen huomioon mitä vauhtia akkuteknologia nyt kehittyy. Uskon, että esim 30-100v päästä kun LiFePO4:ni olisi siis vielä iskussa, ollaan taas jo aivan eri teknologioissa. Sähköperämoottorin kanssa voisin kyllä kokeilla pientä, joka tosin tarvinnee taas uuden laturinkin.

        Siinäpähän sitten odottelet seuraavat 30-100v sitä seuraavaa käytössä olevien sähköjärjestelmien kanssa yhteensopivaa mullistavaa akkuteknologiaa. Minä nautin mieluummin uuden teknologian tarjoamista eduista jo nyt vaikkei nykyteknologia täydellistä olekaan. Litiumakun TCO ei ole ollenkaan paha, ehkä jopa niin edullinen lyijyakkuun verrattuna ettei harmita vaikka 10 vuoden kuluttua markkinoilla olisi jotain oleellisesti parempaa ja litiumakku siirtyisi eläkkeelle veneestä johonkin toisarvoiseen tehtävään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin BMS on usein akun sisällä. Aika kova luotto kiinalaiseen elektroniikkaan pitää olla, jos uskoo sen kestävän 20-30 v tai edes 10 v. BMS:n sekoaminen tuhoaa kennot tai johtaa akun vaihtoon jo ennen sitä.

        Biltemastakin saa lyijyakkuja 4 v takuulla. 95 Ah näyttää maksavan 149 €.

        Kyllä tuo mun 180 Ah akku toimi vielä loistavasti 12. kautena. Viikonloppureissu ilma maasähköä ja juuri lainkaan koneajoa ei sitä hyydyttänyt. Otettiin siitä 60-70 Ah akkumonitorin mukaan eikä jännite tippunut vielä läheskään huolestettuviin lukuihin. Oliko kapasiteettia sitten 100 vai 150 Ah jäljellä? En osaa sanoa. Sitten kauden päätteeksi hyytyi kunnolla. Ilmeisesti yksi kenno meni oikosulkuun.

        Usein BMS tai vaikka kaikki kennot yksitellen on helppo vaihtaa vaikka keittiön pöydällä. Ennemmin kuin BMS tuhoaa kennot se estää niiden tuhoutumisen vaikka se sekoaisikin. Tulee Kiinasta paljon roskaa, mutta myös laatuelektroniikkaa. Paljon löytyy minultakin täysin toimivaa elektroniikkaa viime vuosituhannelta, made in Taiwan, Hong Kong, China, Japan - aivan sama, silti toimii. Ebay ja Alibaba dyykkausta en ole harrastanut.

        Vaikka hajoaisikin kesken reissun, ei blackout aiheuta purjeveneessä merihätää, ja paras tapa varmistaa toimintavarmuus on järjestelmien kahdentaminen. Minullakin on veneessä aina pieni täyteen ladattu litiumakku ilman BMS:ää mukana irrallaan kaikesta muusta, ja se otetaan ongelmatilanteessa käyttöön jos vika on paikallistettu veneen akkuun. Ei välttämättä riitä jääkaapille ja lämppärille, mutta saa sillä kulkuvalot, moottorin käyntiin, paikannuksen, hätäsanoman jne.

        Kyllä 180Ah akkuna markkinoidusta akusta pitää voida ottaa säännöllisesti ulos se 180Ah... jos se onnistuu luotettavasti vain kerran, on kyseessä paristo. Laadukkaiden litiumakkujen todellinen kapasiteetti on pääsääntöisesti hieman yli ilmoitetun jotta sieltä voi ongelmitta ottaa sen ilmoitetun. Lyijyakkumarkkinointi on sitä samaa huijausta kuin joidenkin latureiden kohdalla ja autostereoiden teholukemissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "ettei vanhasta "priimakuntoisesta" akusta tilanteen vaatiessa riitäkään potkua toiseen käynnistysyritykseen."
        Miksei tämä koskisi mitä tahansa akkua?

        "litiumakku on pitkäikäisempi."
        Lyijyakku kestää hyvin hoidettuna esim 10v, ja LiFePO4 hyvin hoidettuna netin mukaan 3x-10x sen. Hinta on minulle silti vieläkin liian suuri, ottaen huomioon mitä vauhtia akkuteknologia nyt kehittyy. Uskon, että esim 30-100v päästä kun LiFePO4:ni olisi siis vielä iskussa, ollaan taas jo aivan eri teknologioissa. Sähköperämoottorin kanssa voisin kyllä kokeilla pientä, joka tosin tarvinnee taas uuden laturinkin.

        "Hyvin hoidettuna" lyijyakun kapasiteetista käytetään vain puolet ja kapasiteetin lasku jää huomaamatta. Tehollinen kestoikä on siten puolet koetusta koska varakapasiteettia ja käytettyä kuollutta massaa on koko ajan roudattu mukana. Eikä akun kestoa oikeastaan pitäisi laskea vuosissa vaan käytetyn kapasiteetin mukaan, ja verrata saman nimelliskapasiteetin akkuja. Eli montako Wh:ta saa purettua hyötykäyttöön esim. 100Ah akusta sen käyttökelpoisen elinkaaren aikana?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin BMS on usein akun sisällä. Aika kova luotto kiinalaiseen elektroniikkaan pitää olla, jos uskoo sen kestävän 20-30 v tai edes 10 v. BMS:n sekoaminen tuhoaa kennot tai johtaa akun vaihtoon jo ennen sitä.

        Biltemastakin saa lyijyakkuja 4 v takuulla. 95 Ah näyttää maksavan 149 €.

        Kyllä tuo mun 180 Ah akku toimi vielä loistavasti 12. kautena. Viikonloppureissu ilma maasähköä ja juuri lainkaan koneajoa ei sitä hyydyttänyt. Otettiin siitä 60-70 Ah akkumonitorin mukaan eikä jännite tippunut vielä läheskään huolestettuviin lukuihin. Oliko kapasiteettia sitten 100 vai 150 Ah jäljellä? En osaa sanoa. Sitten kauden päätteeksi hyytyi kunnolla. Ilmeisesti yksi kenno meni oikosulkuun.

        Lyijyakkujen jatkuva roudaaminen takuuvahtoon alkaa pian tympiä ja pian siellä aletaan keksimään syitä takuun mitätöimiselle. Laatuvalmistajat myöntävät lyhyet takuut lyijyakuille mutta vaihtavat vioittuneen akun mukisematta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin BMS on usein akun sisällä. Aika kova luotto kiinalaiseen elektroniikkaan pitää olla, jos uskoo sen kestävän 20-30 v tai edes 10 v. BMS:n sekoaminen tuhoaa kennot tai johtaa akun vaihtoon jo ennen sitä.

        Biltemastakin saa lyijyakkuja 4 v takuulla. 95 Ah näyttää maksavan 149 €.

        Kyllä tuo mun 180 Ah akku toimi vielä loistavasti 12. kautena. Viikonloppureissu ilma maasähköä ja juuri lainkaan koneajoa ei sitä hyydyttänyt. Otettiin siitä 60-70 Ah akkumonitorin mukaan eikä jännite tippunut vielä läheskään huolestettuviin lukuihin. Oliko kapasiteettia sitten 100 vai 150 Ah jäljellä? En osaa sanoa. Sitten kauden päätteeksi hyytyi kunnolla. Ilmeisesti yksi kenno meni oikosulkuun.

        Niin, 95 Ah Biltsu maksaa 149 €... jotta sille voisi antaa positiivisen ennusteen pitää purkusyklit jättää puoliväliin, eli 95 Ah maksaa 298 €. Kun litiumin elinikä on varovaisen arvion mukaan kolminkertainen, saa 100Ah litium maksaa 894 €, ja sillä se irtoaa kevyesti.

        Jos haluaa panostaa "huolettomuuteen ja laatuun" niin joku Yuasa 95 Ah AGM maksaa 250 € ja joku "laatumerkin" 100Ah litium maksaa 1200€

        Saa Biltsusta tarjousakun 110€ ja vastaavasti tarjouslitiumin noin 600€.

        Että on ne litiumien hinnat ihan linjassa ja kilpailukykyisiä ellei jo asennetut maalaturit jne mene litiumin myötä vaihtoon. Jos se litiumi huonolla säkällä sippaa ennenaikaisesti on rahallinen menetys suurempi, mutta matkan varrella on kertynyt merkittävästi mukavuuslisää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Usein BMS tai vaikka kaikki kennot yksitellen on helppo vaihtaa vaikka keittiön pöydällä. Ennemmin kuin BMS tuhoaa kennot se estää niiden tuhoutumisen vaikka se sekoaisikin. Tulee Kiinasta paljon roskaa, mutta myös laatuelektroniikkaa. Paljon löytyy minultakin täysin toimivaa elektroniikkaa viime vuosituhannelta, made in Taiwan, Hong Kong, China, Japan - aivan sama, silti toimii. Ebay ja Alibaba dyykkausta en ole harrastanut.

        Vaikka hajoaisikin kesken reissun, ei blackout aiheuta purjeveneessä merihätää, ja paras tapa varmistaa toimintavarmuus on järjestelmien kahdentaminen. Minullakin on veneessä aina pieni täyteen ladattu litiumakku ilman BMS:ää mukana irrallaan kaikesta muusta, ja se otetaan ongelmatilanteessa käyttöön jos vika on paikallistettu veneen akkuun. Ei välttämättä riitä jääkaapille ja lämppärille, mutta saa sillä kulkuvalot, moottorin käyntiin, paikannuksen, hätäsanoman jne.

        Kyllä 180Ah akkuna markkinoidusta akusta pitää voida ottaa säännöllisesti ulos se 180Ah... jos se onnistuu luotettavasti vain kerran, on kyseessä paristo. Laadukkaiden litiumakkujen todellinen kapasiteetti on pääsääntöisesti hieman yli ilmoitetun jotta sieltä voi ongelmitta ottaa sen ilmoitetun. Lyijyakkumarkkinointi on sitä samaa huijausta kuin joidenkin latureiden kohdalla ja autostereoiden teholukemissa.

        "Kyllä 180Ah akkuna markkinoidusta akusta pitää voida ottaa säännöllisesti ulos se 180Ah... jos se onnistuu luotettavasti vain kerran, on kyseessä paristo. "

        Ei, kyseessä on silloin viallinen yksilö. Voisimmeko nostaa keskustelun tasoa ja jättää lapsellisen olkiukkoilun?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kyllä 180Ah akkuna markkinoidusta akusta pitää voida ottaa säännöllisesti ulos se 180Ah... jos se onnistuu luotettavasti vain kerran, on kyseessä paristo. "

        Ei, kyseessä on silloin viallinen yksilö. Voisimmeko nostaa keskustelun tasoa ja jättää lapsellisen olkiukkoilun?

        Niin, litiumakku on silloin viallinen yksilö. Lyijyakun ominaisuuksiin kuuluu, että sen kunto heikkenee merkittävästi jokaisella 100% purkusyklillä ja siksi todellisia syväpurkuja vältetään. Kärsii litiumikin ellei sillä ole bms:ää suojanaan, mutta ei yhtä paljon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kyllä 180Ah akkuna markkinoidusta akusta pitää voida ottaa säännöllisesti ulos se 180Ah... jos se onnistuu luotettavasti vain kerran, on kyseessä paristo. "

        Ei, kyseessä on silloin viallinen yksilö. Voisimmeko nostaa keskustelun tasoa ja jättää lapsellisen olkiukkoilun?

        Keskustelun tasoa nostaaksesi sinun pitää keskustella aurinkopaneelien sijoittamisesta purjeveneeseen eikä kommentoida akkuhöpinöitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska huoltovapaatkin on lyhytikäisiä. Huollettavat on pitkäikäisempiä mutta vaativat enemmän ylläpitoa. Otat perinteisen lyijyakun, käytät sen täyttä kapasiteettia ja jätät veneeseen talvehtimaan niin saat joka kevät ostaa uuden akun. Litium toimii kunhan et jätä sitä täysin tyhjentyneenä talvehtimaan.

        Jos lyijyakkua käyttää oikein, niin se on pitkäikäinen ja varsin huoltovapaa. Jos käyttää lyijyakun koko nimelliskapasiteettia, niin totta helvetissä se on lyhytikäinen, mutta miten se tähän liittyy? Se on lyijuakun väärinkäyttöä. Autoni moottori on ilmoitetulta teholtaan 120 hp, mutta jos ajelen sillä jatkuvasti 120 hp teholla, niin se on entinen moottori hyvin äkkiä. Ei se siitä autosta huonoa tee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Hyvin hoidettuna" lyijyakun kapasiteetista käytetään vain puolet ja kapasiteetin lasku jää huomaamatta. Tehollinen kestoikä on siten puolet koetusta koska varakapasiteettia ja käytettyä kuollutta massaa on koko ajan roudattu mukana. Eikä akun kestoa oikeastaan pitäisi laskea vuosissa vaan käytetyn kapasiteetin mukaan, ja verrata saman nimelliskapasiteetin akkuja. Eli montako Wh:ta saa purettua hyötykäyttöön esim. 100Ah akusta sen käyttökelpoisen elinkaaren aikana?

        Pohdit sitten kestoikää, hintaa, latauksen vastaanottamista tms, ei ole mitään mieltä verrata nimelliskapasiteetiltaan samansuuruisia litium- ja lyijyakkuja toisiinsa, koska kuten itsekin tiedät, lyijyakun nimelliskapasiteetista voidaan käyttää vain noin puolet.

        Esim itse haluan, että minulla on käytettävissä 200 Ah. Vertailtavat vaihtoehdot ovat siis nimelliskapasiteetiltaan 200 Ah litiumia ja 400 Ah lyijyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos lyijyakkua käyttää oikein, niin se on pitkäikäinen ja varsin huoltovapaa. Jos käyttää lyijyakun koko nimelliskapasiteettia, niin totta helvetissä se on lyhytikäinen, mutta miten se tähän liittyy? Se on lyijuakun väärinkäyttöä. Autoni moottori on ilmoitetulta teholtaan 120 hp, mutta jos ajelen sillä jatkuvasti 120 hp teholla, niin se on entinen moottori hyvin äkkiä. Ei se siitä autosta huonoa tee.

        Ei, vaan lyijyakut on virheellisesti markkinoituja. Kuten todettu, laatuauto kestää talla pohjassa ajoa hyvin pitkään vaikkei se elinkaaren maksimointia olekaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pohdit sitten kestoikää, hintaa, latauksen vastaanottamista tms, ei ole mitään mieltä verrata nimelliskapasiteetiltaan samansuuruisia litium- ja lyijyakkuja toisiinsa, koska kuten itsekin tiedät, lyijyakun nimelliskapasiteetista voidaan käyttää vain noin puolet.

        Esim itse haluan, että minulla on käytettävissä 200 Ah. Vertailtavat vaihtoehdot ovat siis nimelliskapasiteetiltaan 200 Ah litiumia ja 400 Ah lyijyä.

        Tottakai nimelliskapasiteetti pitää huomioida, eihän touhussa muuten mitään järkeä ole. Mitä suurempi heitto nimelliskapasiteetin ja todellisen kapasiteetin välillä, sitä huonompi akku, ellei sitten nimelliskapasiteetti ole ilmoitettu alakanttiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pohdit sitten kestoikää, hintaa, latauksen vastaanottamista tms, ei ole mitään mieltä verrata nimelliskapasiteetiltaan samansuuruisia litium- ja lyijyakkuja toisiinsa, koska kuten itsekin tiedät, lyijyakun nimelliskapasiteetista voidaan käyttää vain noin puolet.

        Esim itse haluan, että minulla on käytettävissä 200 Ah. Vertailtavat vaihtoehdot ovat siis nimelliskapasiteetiltaan 200 Ah litiumia ja 400 Ah lyijyä.

        Lyijyakut on niin surkeita että niiden on pakko kikkailla nimelliskapasiteetin kanssa näyttääkseen edullisilta. Vertailukelpoisia niistä tulee vasta kun nimelliskapasiteetti puolitetaan, poislukien jotkut deepcycle lyijyakut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, litiumakku on silloin viallinen yksilö. Lyijyakun ominaisuuksiin kuuluu, että sen kunto heikkenee merkittävästi jokaisella 100% purkusyklillä ja siksi todellisia syväpurkuja vältetään. Kärsii litiumikin ellei sillä ole bms:ää suojanaan, mutta ei yhtä paljon.

        Mun lyijyakulle luvataan 600 100% sykliä. Ei se siis merkittävästi kulu yhdestä. Ehkä kärsii pahemmin, jos jää seisomaan tyhjänä. Ei ole tarkoitus kokeilla kuin hätätilassa. Pidän tärkeänä, että on aina se 100 Ah varalla, jos vaikka ei saakkaan ladattua jonkun vian takia.

        Teoriassa litiumista saa jopa yli 10x enemmän Wh elinkaaren aikana. Käytännössä purjeveneessä hupiakkuna en olisi niin varma. Jos mulla lyijyakku kestää helposti 10v, litium ei taatusti kestä 100v, tuskin edes 20v. Kummassakaan tapauksessa tuskin kyse on syklimäärän täyttymisestä.

        10v on pitkä aika. Ehkä silloin tulee jo ajankohtaiseksi hankkia sähkömoottori akkuineen tai vaihtaa vene. Ei kiinnosta maksaa lisää siitä, että akku kestää tuota pidempään. Varsinkaan niin, että Ah laskee merkittävästi tai jopa puolittuu, jolloin tuo varakapasiteetti jää pois.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et hahmota kiistatonta asiaa, litiumakku on pitkäikäisempi.

        Lyijyakku kestää kohtuullisesti jos huolehtii varaustasoista ja ylimitoittaa kapasiteetin reippaasti tarpeeseen nähden. Ja tietysti lisää vettä, jos mahdollista.

        Monet kehuu että akku kestää sitäjatätä tajuamatta että kapasiteetista on käytetty vain pientä osaa eikä varakapasiteetin haihtumista vaan ole tiedostettu. Näin on varsinkin starttiakuissa... jos se kone aina käynnistyy kertalaakista ollaan yllättyneitä ettei vanhasta "priimakuntoisesta" akusta tilanteen vaatiessa riitäkään potkua toiseen käynnistysyritykseen.

        Esim. jossain start/stop autoissa lisälämppärillä akku kestää 4-5 vuotta jos autossa on toimiva akkumonitorointi joka estää akun syväpurkamisen, mutta jos siinä on vaikka jälkiasennettu lisälämppäri jota käytetään aktiivisesti niin akku saatetaan tiedostamatta viedä rajoille paljon useammin ja akun elinikä lyhenee merkittävästi.

        Lyijyakuille annetaan yleensä vain yhden vuoden takuu - se kertoo jo jotain.

        BMS tulee litiumakun mukana eikä DC-DC laturia välttämättä tarvitse.

        "Lyijyakku kestää kohtuullisesti jos huolehtii varaustasoista ja ylimitoittaa kapasiteetin reippaasti tarpeeseen nähden."

        Mitä tarkoitat ylimitoittamisella? Ainakaan se, että 100 Ah käyttötarpeeseen hankkii nimelliskapasiteetiltaan 200 Ah lyijyakun ei ole mitenkään ylimitoittamista, vaan juuri oikeaa mitoittamista. Jos hankit 100 Ah käyttötarpeeseen 100 Ah nimelliskapasiteetin omaavan lyijyakun, olet alimitoittanut, eikä akun tuhoutuminen ole sen akun vika, vaan sinun vikasi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei, vaan lyijyakut on virheellisesti markkinoituja. Kuten todettu, laatuauto kestää talla pohjassa ajoa hyvin pitkään vaikkei se elinkaaren maksimointia olekaan.

        Miten niin virheellisesti markkinoituja? Minä en ainakaan ole nähnyt yhtään sellaista markkinointia, jossa väitettäisiin lyijyakun soveltuvan käyttöön, jossa siitä puretaan nimelliskapasiteetin verran. Tapa, jolla lyijyakun nimelliskapasiteetti mitataan, on tarkasti standardissa määritelty - ei akkuvalmistaja tai kauppias sitä itse ole päättänyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tottakai nimelliskapasiteetti pitää huomioida, eihän touhussa muuten mitään järkeä ole. Mitä suurempi heitto nimelliskapasiteetin ja todellisen kapasiteetin välillä, sitä huonompi akku, ellei sitten nimelliskapasiteetti ole ilmoitettu alakanttiin.

        Kommenttisi osoittaa, ettet ymmärrä mitä sillä nimelliskapasiteetilla tarkoitetaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska huoltovapaatkin on lyhytikäisiä. Huollettavat on pitkäikäisempiä mutta vaativat enemmän ylläpitoa. Otat perinteisen lyijyakun, käytät sen täyttä kapasiteettia ja jätät veneeseen talvehtimaan niin saat joka kevät ostaa uuden akun. Litium toimii kunhan et jätä sitä täysin tyhjentyneenä talvehtimaan.

        Itsellä ensiasennus akkuina Life Linen valmistamat laadukkaita AGM akkuja kahta sorttia 6V ja 12V ja ovat vuodelta 2009 ja pelittävät mainiosti vieläkin.

        6V on neljäkipaletta ja muodostavat hupiakuston 12V ja ne 12V akut on keulapotkurinnja ankkuripelin virtalähteenä sekä erilliset vielä starttiakkuina.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Lyijyakku kestää kohtuullisesti jos huolehtii varaustasoista ja ylimitoittaa kapasiteetin reippaasti tarpeeseen nähden."

        Mitä tarkoitat ylimitoittamisella? Ainakaan se, että 100 Ah käyttötarpeeseen hankkii nimelliskapasiteetiltaan 200 Ah lyijyakun ei ole mitenkään ylimitoittamista, vaan juuri oikeaa mitoittamista. Jos hankit 100 Ah käyttötarpeeseen 100 Ah nimelliskapasiteetin omaavan lyijyakun, olet alimitoittanut, eikä akun tuhoutuminen ole sen akun vika, vaan sinun vikasi.

        Tuo on juurikin sitä ylimitoittamista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten niin virheellisesti markkinoituja? Minä en ainakaan ole nähnyt yhtään sellaista markkinointia, jossa väitettäisiin lyijyakun soveltuvan käyttöön, jossa siitä puretaan nimelliskapasiteetin verran. Tapa, jolla lyijyakun nimelliskapasiteetti mitataan, on tarkasti standardissa määritelty - ei akkuvalmistaja tai kauppias sitä itse ole päättänyt.

        Standardi on valmistajien lobbaama.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kommenttisi osoittaa, ettet ymmärrä mitä sillä nimelliskapasiteetilla tarkoitetaan.

        Sinähän et sitä ymmärrä, mutta tyydyt osaasi. Kyllä sinäkin valittaisit jos ostaisit kilon kimpaleen sisäfilettä ja puolet osoittautuisi jänteiksi, joskin syömäkelposeksi jos hampaat siihen pystyy ja saaa niellettyä. Lyijyakkujen nimelliskapasiteetti on yhtälailla humpuukia kuin halposstereoiden PMPO watit vaikka siellä taustalla on sopivasti määritelty kaava.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itsellä ensiasennus akkuina Life Linen valmistamat laadukkaita AGM akkuja kahta sorttia 6V ja 12V ja ovat vuodelta 2009 ja pelittävät mainiosti vieläkin.

        6V on neljäkipaletta ja muodostavat hupiakuston 12V ja ne 12V akut on keulapotkurinnja ankkuripelin virtalähteenä sekä erilliset vielä starttiakkuina.

        Älä kuormitustestaa niitä, illuusiosi särkyy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, 95 Ah Biltsu maksaa 149 €... jotta sille voisi antaa positiivisen ennusteen pitää purkusyklit jättää puoliväliin, eli 95 Ah maksaa 298 €. Kun litiumin elinikä on varovaisen arvion mukaan kolminkertainen, saa 100Ah litium maksaa 894 €, ja sillä se irtoaa kevyesti.

        Jos haluaa panostaa "huolettomuuteen ja laatuun" niin joku Yuasa 95 Ah AGM maksaa 250 € ja joku "laatumerkin" 100Ah litium maksaa 1200€

        Saa Biltsusta tarjousakun 110€ ja vastaavasti tarjouslitiumin noin 600€.

        Että on ne litiumien hinnat ihan linjassa ja kilpailukykyisiä ellei jo asennetut maalaturit jne mene litiumin myötä vaihtoon. Jos se litiumi huonolla säkällä sippaa ennenaikaisesti on rahallinen menetys suurempi, mutta matkan varrella on kertynyt merkittävästi mukavuuslisää.

        Eipä sen litiuminkaan käyttöohje sano kummempaa kuin että sitä ei pitäisi purkaa alle 20% varaukseen eikä ole hyväksi ladata sitä jatkuvasti yli 80% tasoon.
        Säilytys 40-80% varauksessa välillä ladaten.

        Paskapuhetta, että 200Ah litiumista saisi 200Ah ulos ilman akun hajoamista.
        Siitä kun kerran vedät sen tyhjiin, se on entinen, kuten lyijyakkukin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eipä sen litiuminkaan käyttöohje sano kummempaa kuin että sitä ei pitäisi purkaa alle 20% varaukseen eikä ole hyväksi ladata sitä jatkuvasti yli 80% tasoon.
        Säilytys 40-80% varauksessa välillä ladaten.

        Paskapuhetta, että 200Ah litiumista saisi 200Ah ulos ilman akun hajoamista.
        Siitä kun kerran vedät sen tyhjiin, se on entinen, kuten lyijyakkukin.

        Ei se litiumin käyttöohje sitä sano. Se sanoo että kestää 3000 100% lataussykliä. Siitä litiumista saa 2-4% yli nimelliskapasiteetin ja silloin ollaan riskirajoilla ellei saa heti lataukseen mutta bms pitää huolen siitä, ettei riskirajaa ylitetä. Tuollaiset 20-80% vaatimukset on ihan höpöä, kasvattaa lataussyklit 5000 sykliin mutta vastaavasti joutuu lataamaan useammin niin sinne se hyöty suurimmaksi osaksi katoaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eipä sen litiuminkaan käyttöohje sano kummempaa kuin että sitä ei pitäisi purkaa alle 20% varaukseen eikä ole hyväksi ladata sitä jatkuvasti yli 80% tasoon.
        Säilytys 40-80% varauksessa välillä ladaten.

        Paskapuhetta, että 200Ah litiumista saisi 200Ah ulos ilman akun hajoamista.
        Siitä kun kerran vedät sen tyhjiin, se on entinen, kuten lyijyakkukin.

        Ei se talvisäilytyskaudella mitään ylläpitolatausta tarvitse, ei vaikka jäisi kausi kokonaan väliin, jos se on suunnilleen ollut täynnä kun jäi tauolle. Latausta ei ole hyvä aloittaa uudelleen kun akku on jo täynnä, mutta siinäpä se.


    • Anonyymi

      Entäs tuuligeneraattori?

      • Anonyymi

        Mulla oli Rutland 503 Finn26:ssa aikoinaan.

        Se ei käytännössä lataa mainittavasti mitään alle 14-15m/s tuulilla.

        Isompi tuuligenu tietysti lataa, mutta metrin roottori alkaa olla jo perseestä alle 45-jalkaisessa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mulla oli Rutland 503 Finn26:ssa aikoinaan.

        Se ei käytännössä lataa mainittavasti mitään alle 14-15m/s tuulilla.

        Isompi tuuligenu tietysti lataa, mutta metrin roottori alkaa olla jo perseestä alle 45-jalkaisessa

        Sehän oli sitten vallan sopiva valinta siihen veneeseen, kun ei Finn 26 kevyessä tuulessa ihmeemmin liiku sekään vaan on parhaimmillaan vähän reippaammassa kelissä, olihan suunnittelijana Ei Vindstill.


    • Anonyymi

      Eiköhän se ole ihan ok, että jokainen valitsee itse millaisesta järjestelmästä on valmis maksamaan. Veneen käyttötapoja kun on kovin erilaisia. Satamassa seisovan veneen ostaja ei ehkä halua maksaa kovin paljon suuresta kapasiteetista ja paneeleista.

      • Anonyymi

        Olisihan se ok. Olisin valmis maksamaan miljoonan tai kaksi omavaraisesta sähköpurjeveneestä, mutta se ei ole minun valittavissa, koska minulta puuttuu miljoona tai kaksi löysää rahaa. Kunhan joku antaa ne rahat niin olen heti valmis maksamaan. Olisihan se ok.


    • Anonyymi

      Litiumin oma BMS useimmiten rajoittaa latausvirtaa jonnekin 70-100A paikkeille.
      Jos DC-DC -laturia ei ole välissä, tavallinen veneen 75A laturi on punahehkussa noilla virroilla. Ja kun useimmiten veneessä on toinen starttiakkukin (vaikkapa AGM), veneen isokin (120A) laturi kuumenee aivan sikana latauksen aikana.

      Laturin käyttöikä jää todella lyhyeksi kun käämityksen lämpötila huitelee jossain 400 asteen paikkeilla ja lakkaus käryää.

      Joku 50A kokonaisvirta 75A laturille vielä menee, mutta maksimiteho tai jopa sen yli johtaa väistämättä törkeään kuumenemiseen ja latausjännitteen laskuun, hihnan muuttumiseen mustaksi pölyksi jne.

      Ja pieni venediesel kyllä on vaikeuksissa jonkun kaksoislaturiasennuksen kanssa (esim. 2x125A).

      Varmaan joku 200Ah litiumakku jonka latausvirta on rajoitettu jonnekin 50A paikkeille voisi olla paras ratkaisu painon, hinnan ja suorituskyvyn suhteen....?

      50W paneeli ehtii viikon aikana laiturissa kuitenkin ladata moisen akun melko täyteen jos sitä ei ole ihan kuivaksi vedetty.

      • Anonyymi

        Olet tainnut katsella Victronin propagandavideoita. 100Ah litium suoraan kiinni 35A laturissa josta otetaan irti kaikki mitä lähtee, mutta ei savuta eikä hehku oli akku sitten täynnä tai tyhjä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet tainnut katsella Victronin propagandavideoita. 100Ah litium suoraan kiinni 35A laturissa josta otetaan irti kaikki mitä lähtee, mutta ei savuta eikä hehku oli akku sitten täynnä tai tyhjä.

        35A laturi nyt ei kuumenekaan koska virta on vain se 35A.

        Ei se sun autosikaan moottori pakkasella tyhjäkäynnillä lämpene.
        Kaasu pohjassa hyvinkin äkkiä.

        35A laturi on kyllä sellainen mopon magneetto, että moinen on lähinnä huono vitsi.....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        35A laturi nyt ei kuumenekaan koska virta on vain se 35A.

        Ei se sun autosikaan moottori pakkasella tyhjäkäynnillä lämpene.
        Kaasu pohjassa hyvinkin äkkiä.

        35A laturi on kyllä sellainen mopon magneetto, että moinen on lähinnä huono vitsi.....

        Laturit on mitoitettu teholleen. Koko, puhallin jne. Tietysti matalat kierrokset ja suuri kuorma voivat viedä laturin mitoituksen ulkopuolelle.

        Pitääpä joskus mitata kuumeneeko tuo 60 A laturi antaessaan täyttä tehoaan tunnin verran. Silloin ajetaan koneella eli kierrokset yleensä 2500 rpm. Kai tuon 60 A saisi jo 1500 rpm.

        Litiumin kanssa ongelmissa ovat ilmeisesti olleet lähinnä pienikokoiset 120-150 A laturit, joissa sitten on ehkä oikaistu mitoituksessa.

        Mutta pitäishän noissa olla myös laturin lämpötilan mukaan ohjautuva regulaattori eli virta pienenee kuumentuessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        35A laturi nyt ei kuumenekaan koska virta on vain se 35A.

        Ei se sun autosikaan moottori pakkasella tyhjäkäynnillä lämpene.
        Kaasu pohjassa hyvinkin äkkiä.

        35A laturi on kyllä sellainen mopon magneetto, että moinen on lähinnä huono vitsi.....

        Ei se ole tyhjäkäynnillä kun siitä otetaan täysi teho. Se sinun 75A laturisi on huono vitsi, väärin suunniteltu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se ole tyhjäkäynnillä kun siitä otetaan täysi teho. Se sinun 75A laturisi on huono vitsi, väärin suunniteltu.

        Karavaanareilla matkailuautojen litiumakustot toimii eikä mersun laturit kärähdä. Ei ole litiumin vika että joidenkin purkkareissa laturit kärähtää. Surkea laturi tai surkea asennus jossa jäähdytyksestä tai muusta mitoituksesta, liitoksista jne ei ole huolehdittu. Toisilla kärähtää regulaattorit, mutta niissä perämoottoreiden "mopon magneetto huonoissa vitseissä" jotka antavat 30A tai yli on yleensä vesijäähdytetty tasasuuntaajaregulaattori - että kyllä ne on ne purjeveneiden sisämopomoottorit tässä se huono vitsi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laturit on mitoitettu teholleen. Koko, puhallin jne. Tietysti matalat kierrokset ja suuri kuorma voivat viedä laturin mitoituksen ulkopuolelle.

        Pitääpä joskus mitata kuumeneeko tuo 60 A laturi antaessaan täyttä tehoaan tunnin verran. Silloin ajetaan koneella eli kierrokset yleensä 2500 rpm. Kai tuon 60 A saisi jo 1500 rpm.

        Litiumin kanssa ongelmissa ovat ilmeisesti olleet lähinnä pienikokoiset 120-150 A laturit, joissa sitten on ehkä oikaistu mitoituksessa.

        Mutta pitäishän noissa olla myös laturin lämpötilan mukaan ohjautuva regulaattori eli virta pienenee kuumentuessa.

        Laturi on kovilla kun nuuka kippari optimoi moottorin kierrosluvun (ja samalla laturin jäähdytyksen) mahdollisimman alas tasolle jolla laturilta vielä tulee täysi tuotto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Karavaanareilla matkailuautojen litiumakustot toimii eikä mersun laturit kärähdä. Ei ole litiumin vika että joidenkin purkkareissa laturit kärähtää. Surkea laturi tai surkea asennus jossa jäähdytyksestä tai muusta mitoituksesta, liitoksista jne ei ole huolehdittu. Toisilla kärähtää regulaattorit, mutta niissä perämoottoreiden "mopon magneetto huonoissa vitseissä" jotka antavat 30A tai yli on yleensä vesijäähdytetty tasasuuntaajaregulaattori - että kyllä ne on ne purjeveneiden sisämopomoottorit tässä se huono vitsi.

        Nykyaikaisissa matkailuautoissa on laturit 200A luokkaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyaikaisissa matkailuautoissa on laturit 200A luokkaa

        Ja litiumia moninkertaisesti, joka tarkoittaa, että laturista otetaan oikeasti tehoja eikä rajoiteta mihinkään 50-75A.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyaikaisissa matkailuautoissa on laturit 200A luokkaa

        Jos 35A laturi ei kuumene koska se on niin pieni mopolaturi, ja 75A laturissa kuparit hehkuu, niin 200A laturit ovat hehkuvia plasmapalloja. Kuitenkin Sprinttereissä otetaan 250A virtoja litiumakustojen lataukseen. Siinä ei ilmeisesti sitten Sprintteri tarvitse ajovaloja eikä lämppäriä kun konepellin alla on oma aurinko?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja litiumia moninkertaisesti, joka tarkoittaa, että laturista otetaan oikeasti tehoja eikä rajoiteta mihinkään 50-75A.

        Vaikeaa teidän sähköjenne kanssa. Minulla on 50-jalkaisessa kiinteä aggregaatti, sähkö ei lopu.
        Akustoa on 800Ah edestä.

        Ei ole virta ikinä loppunut, APU käynnistyy automaattisesti kun lataus laskee säädetylle tasolle. Oikeastaan mitään ääntä tuosta ei kyllä kuulu. Yöaikaan hiljainen hurina, ilmalämpöpumpun tasoa.

        Ei tulisi mieleenkään tehdä veneestä aurinkopaneelitelinettä :).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Karavaanareilla matkailuautojen litiumakustot toimii eikä mersun laturit kärähdä. Ei ole litiumin vika että joidenkin purkkareissa laturit kärähtää. Surkea laturi tai surkea asennus jossa jäähdytyksestä tai muusta mitoituksesta, liitoksista jne ei ole huolehdittu. Toisilla kärähtää regulaattorit, mutta niissä perämoottoreiden "mopon magneetto huonoissa vitseissä" jotka antavat 30A tai yli on yleensä vesijäähdytetty tasasuuntaajaregulaattori - että kyllä ne on ne purjeveneiden sisämopomoottorit tässä se huono vitsi.

        Mulla on Mersussa 200A laturi.
        Se ei ole siellä sitä varten, että se lataa jatkuvasti 400Ah akustoa.
        Auton oma patteri on 92Ah (start-stop).
        Se on tarkoitettu auton ja mahdollisen perävaunun sähköntarpeeseen, ei asuntovaunun sähkökiukaan lämmitykseen.

        Mersun laturi maksaa Vehon tiskillä 2000€. Ei tulisi mieleenkään polttaa sitä jonkun helvetin karavaanivaunun akuston takia :).
        Joo Autodocista saa vaihto-osan 500 eurolla. Vaihdapa itse ilman Star-järjestelmän päivittämistä. Ei onnistu. Toisekseen - tavis ei Mersusta laturia ehjänä edes irti saa.
        Nämä eivät ole mitään 1970-luvun Toyotan latureita.

        Purjeveneiden apukoneissa taas laturit ovat perinteisiä 40-120A laitteita, varustettu lataussäätimin kyllä mutta ei millään älytekniikalla.
        Niinpä tällainen laturi työntää akustoon juuri niin paljon kuin akusto ottaa vastaan.

        Ei se Teslakaan kaasu pohjassa pitkään kulje, kunnes elektroniikka rajoittaa menoa moottorin ja akuston kuumetessa.

        Mitään helvetin järkeä ei ole polttaa veneen laturia nopean lataamisen takia.
        Riittävä akkukapasiteetti DC-DC -laturilla on järkevämpi temppu, tai sitten yksinkertaisesti sähköä kuluttavien laitteiden rajoittaminen.

        Laturin käyttäminen 100% teholla syö sen loppuun erittäin nopeasti.

        Siinä video aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=jgoIocPgOug&t=87s&ab_channel=VictronEnergy


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mulla on Mersussa 200A laturi.
        Se ei ole siellä sitä varten, että se lataa jatkuvasti 400Ah akustoa.
        Auton oma patteri on 92Ah (start-stop).
        Se on tarkoitettu auton ja mahdollisen perävaunun sähköntarpeeseen, ei asuntovaunun sähkökiukaan lämmitykseen.

        Mersun laturi maksaa Vehon tiskillä 2000€. Ei tulisi mieleenkään polttaa sitä jonkun helvetin karavaanivaunun akuston takia :).
        Joo Autodocista saa vaihto-osan 500 eurolla. Vaihdapa itse ilman Star-järjestelmän päivittämistä. Ei onnistu. Toisekseen - tavis ei Mersusta laturia ehjänä edes irti saa.
        Nämä eivät ole mitään 1970-luvun Toyotan latureita.

        Purjeveneiden apukoneissa taas laturit ovat perinteisiä 40-120A laitteita, varustettu lataussäätimin kyllä mutta ei millään älytekniikalla.
        Niinpä tällainen laturi työntää akustoon juuri niin paljon kuin akusto ottaa vastaan.

        Ei se Teslakaan kaasu pohjassa pitkään kulje, kunnes elektroniikka rajoittaa menoa moottorin ja akuston kuumetessa.

        Mitään helvetin järkeä ei ole polttaa veneen laturia nopean lataamisen takia.
        Riittävä akkukapasiteetti DC-DC -laturilla on järkevämpi temppu, tai sitten yksinkertaisesti sähköä kuluttavien laitteiden rajoittaminen.

        Laturin käyttäminen 100% teholla syö sen loppuun erittäin nopeasti.

        Siinä video aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=jgoIocPgOug&t=87s&ab_channel=VictronEnergy

        Tuo on juuri sitä Victronin propagandaa. Kyllä niistä mersuistakin vaan otetaan isoja tehoja karavaanariakustoon, mutta ei erilliseen vaunuun koska kaapelivedoista tulee pitkät ja paksut. On niitä älykkäämmin rakennettuja latureita purkkareihinkin laitettu, mutta tyhmä ei tietenkään laita vaan kiertää paskan laturin ongelman ostamalla Victronin rajoittimen omine ongelmineen. Purkkarimoottorit on oletuksena sitä 60-luvun tekniikkaa kun paremman päälle ei asiakas ymmärrä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mulla on Mersussa 200A laturi.
        Se ei ole siellä sitä varten, että se lataa jatkuvasti 400Ah akustoa.
        Auton oma patteri on 92Ah (start-stop).
        Se on tarkoitettu auton ja mahdollisen perävaunun sähköntarpeeseen, ei asuntovaunun sähkökiukaan lämmitykseen.

        Mersun laturi maksaa Vehon tiskillä 2000€. Ei tulisi mieleenkään polttaa sitä jonkun helvetin karavaanivaunun akuston takia :).
        Joo Autodocista saa vaihto-osan 500 eurolla. Vaihdapa itse ilman Star-järjestelmän päivittämistä. Ei onnistu. Toisekseen - tavis ei Mersusta laturia ehjänä edes irti saa.
        Nämä eivät ole mitään 1970-luvun Toyotan latureita.

        Purjeveneiden apukoneissa taas laturit ovat perinteisiä 40-120A laitteita, varustettu lataussäätimin kyllä mutta ei millään älytekniikalla.
        Niinpä tällainen laturi työntää akustoon juuri niin paljon kuin akusto ottaa vastaan.

        Ei se Teslakaan kaasu pohjassa pitkään kulje, kunnes elektroniikka rajoittaa menoa moottorin ja akuston kuumetessa.

        Mitään helvetin järkeä ei ole polttaa veneen laturia nopean lataamisen takia.
        Riittävä akkukapasiteetti DC-DC -laturilla on järkevämpi temppu, tai sitten yksinkertaisesti sähköä kuluttavien laitteiden rajoittaminen.

        Laturin käyttäminen 100% teholla syö sen loppuun erittäin nopeasti.

        Siinä video aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=jgoIocPgOug&t=87s&ab_channel=VictronEnergy

        Sprinterin laturi lataa iloisesti 800Ah litiumpakettia 250A teholla. Ei se laturi välitä siitä, käytetäänkö sillä akustolla karavaanarin sähkökiuasta tai jotain perässä vedettävää työkonetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on juuri sitä Victronin propagandaa. Kyllä niistä mersuistakin vaan otetaan isoja tehoja karavaanariakustoon, mutta ei erilliseen vaunuun koska kaapelivedoista tulee pitkät ja paksut. On niitä älykkäämmin rakennettuja latureita purkkareihinkin laitettu, mutta tyhmä ei tietenkään laita vaan kiertää paskan laturin ongelman ostamalla Victronin rajoittimen omine ongelmineen. Purkkarimoottorit on oletuksena sitä 60-luvun tekniikkaa kun paremman päälle ei asiakas ymmärrä.

        Meriolosuhteissa mekaanisella ruiskulla ja mahdollisimman yksinkertaisella tekniikalla varustettu moottori on ihan fiksu veto.

        CommonRail -diesel älykkäine latureineen ja kaikenlaisine ECU-järjestelmineen on kyllä yksi helvetin painajainen heti KUN siihen tulee vika.
        Meriolosuhteissa sille ei ole mitään tehtävissä.
        Sama koskee monimutkaisia lataussysteemejä ja monimutkaista navigointielektroniikkaa.

        Avoin, täytettävissä oleva lyijyakusto erotuskytkimin ja muutama litra akkuvettä on huomattavasti luotettavampi ratkaisu meriolosuhteisiin verrattuna elektroniikkaa täyteen tungettuihin latureihin, moottorinohjausjärjestelmiin ja BMS:in ohjatuin litiumpatterein.

        Aina löytyy joku, jonka mielestä kaikki on vanhanaikaista ja esimerkiksi nurtsin leikkaamiseen ainut oikea tapa on robottileikkuri älypuhelinapplikaatiolla, GPS:llä ja varashälyttimellä, samoin kuin jääkaapin oven auki jäämisestä ilmoittava sovellus.

        Toisilla jääkaapin jalat on säädetty siten, että ovi sulkeutuu itsestään ja nurtsi lyhenee kätevästi ihan peruspuutaharhatraktorilla, Briggs&Strattonin kaasarikoneella.
        Sama kone tekee myös lumityöt talvella, samalla koneella saa hinattua halot varastoon peräkärryllä ja samalla koneella voi viedä kanootin järvenrantaan.

        Ehdottomasti valvontakamera nettiyhteydellä pitää 400 kilsan päässä olevalla mökillä olla, jotta näet kun itäeurooppalaiset käyvät paskalla mökkisi kuistilla ja vievät tavarasi.

        Mitään et kuitenkaan voi tehdä, mutta voithan älykellostasi katsoa sykkeesi, verenpaineesi ja sen, mihin aikaan sinun pitikään mennä nukkumaan.

        Nyt kun vielä saat sovelluksen, joka nostaa ja laskee purjeet ja ajaa veneesi kännykkäsovelluksella laituriin ja kiinnittää köydet tuulessa kuin tuulessa, aletaan olla jo lähellä kliimaksia....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mulla on Mersussa 200A laturi.
        Se ei ole siellä sitä varten, että se lataa jatkuvasti 400Ah akustoa.
        Auton oma patteri on 92Ah (start-stop).
        Se on tarkoitettu auton ja mahdollisen perävaunun sähköntarpeeseen, ei asuntovaunun sähkökiukaan lämmitykseen.

        Mersun laturi maksaa Vehon tiskillä 2000€. Ei tulisi mieleenkään polttaa sitä jonkun helvetin karavaanivaunun akuston takia :).
        Joo Autodocista saa vaihto-osan 500 eurolla. Vaihdapa itse ilman Star-järjestelmän päivittämistä. Ei onnistu. Toisekseen - tavis ei Mersusta laturia ehjänä edes irti saa.
        Nämä eivät ole mitään 1970-luvun Toyotan latureita.

        Purjeveneiden apukoneissa taas laturit ovat perinteisiä 40-120A laitteita, varustettu lataussäätimin kyllä mutta ei millään älytekniikalla.
        Niinpä tällainen laturi työntää akustoon juuri niin paljon kuin akusto ottaa vastaan.

        Ei se Teslakaan kaasu pohjassa pitkään kulje, kunnes elektroniikka rajoittaa menoa moottorin ja akuston kuumetessa.

        Mitään helvetin järkeä ei ole polttaa veneen laturia nopean lataamisen takia.
        Riittävä akkukapasiteetti DC-DC -laturilla on järkevämpi temppu, tai sitten yksinkertaisesti sähköä kuluttavien laitteiden rajoittaminen.

        Laturin käyttäminen 100% teholla syö sen loppuun erittäin nopeasti.

        Siinä video aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=jgoIocPgOug&t=87s&ab_channel=VictronEnergy

        Ei sitä laturia ennenaikaisesti syö muu kuin virheellinen rakenne tai puutteellinen asennus. Laadukas moottorikin kestää yhtäjaksoisen kaasu pohjassa ajon ongelmitta. Stereoistakin voi vääntää volumet täysille ja hajoaa korvat eikä laitteisto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei sitä laturia ennenaikaisesti syö muu kuin virheellinen rakenne tai puutteellinen asennus. Laadukas moottorikin kestää yhtäjaksoisen kaasu pohjassa ajon ongelmitta. Stereoistakin voi vääntää volumet täysille ja hajoaa korvat eikä laitteisto.

        Mikä on tämä "laadukas moottorimerkki"?

        HAHAHAHAH!!!
        Lue huviksesi koneesi ja/tai autosi käyttöohjekirja tai vaikkapa Airbusin Rolls-Royce tai Pratt&Whitney -turbiinien käyttöohjeet.

        Voit yllättyä, kun vilkaiset mitä moottorin käytöstä sanotaan. Laivakoneitakaan ei ajeta jatkuvasti täysillä ja siihen on syynsä.

        Omavirityslitiumasennukset ovat yhtä kaukana laadukkaista asennuksista kuin Skoda premiumista. Sori siitä (Mitään premiumia ei oikeasti ole edes olemassa, sekin on pelkkää mainoshenkilöiden höpinää).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sprinterin laturi lataa iloisesti 800Ah litiumpakettia 250A teholla. Ei se laturi välitä siitä, käytetäänkö sillä akustolla karavaanarin sähkökiuasta tai jotain perässä vedettävää työkonetta.

        Opettele sähkötekniikkaa ja hämmästy.
        Laturin käyttäminen maksimiteholla tai lähellä sitä LYHENTÄÄ laturin ikää erittäin merkittävästi juuri kuumenemisen takia..... :) :).

        Tätä ei tietenkään amiksen käyneen ruosteisen Sprinterin hankkineelle kukaan ole kertonut.
        Toisaalta, 400 tonnia jakeluajossa veivattu ruostekukkainen Sprinter on muutenkin käyttöikänsä päässä, joten siinä mielessä on samantekevää, räjähtääkö laturi vai ei....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Opettele sähkötekniikkaa ja hämmästy.
        Laturin käyttäminen maksimiteholla tai lähellä sitä LYHENTÄÄ laturin ikää erittäin merkittävästi juuri kuumenemisen takia..... :) :).

        Tätä ei tietenkään amiksen käyneen ruosteisen Sprinterin hankkineelle kukaan ole kertonut.
        Toisaalta, 400 tonnia jakeluajossa veivattu ruostekukkainen Sprinter on muutenkin käyttöikänsä päässä, joten siinä mielessä on samantekevää, räjähtääkö laturi vai ei....

        Kun ei se sitä merkittävästi lyhennä. Eri juttu jos 80A laturista on puristettu 120A ja myyty se sellaisena. Jos ei tuote kestä mitä sille luvataan on se lupaus katteeton ja tuote viallinen. Oma moka jos sen hyväksyt. Sprintereiden laturit tunnetusti kestää ja niistä vedetään täysiä tehoja varsin pitkiä aikoja. Jo tyhjäkäynnillä tulee puolet täydesä tehosta.

        Sinulle vanhoihin romuihin tottuneelle saattaa tulla yllätyksenä, että Sprintereitä valmistetaan edelleen. Sen varmaankin jo tiedät ettei amisviiksillä uudenkarheaa Sprinterin alustalle rakennettua matkailuvaunua osteta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä on tämä "laadukas moottorimerkki"?

        HAHAHAHAH!!!
        Lue huviksesi koneesi ja/tai autosi käyttöohjekirja tai vaikkapa Airbusin Rolls-Royce tai Pratt&Whitney -turbiinien käyttöohjeet.

        Voit yllättyä, kun vilkaiset mitä moottorin käytöstä sanotaan. Laivakoneitakaan ei ajeta jatkuvasti täysillä ja siihen on syynsä.

        Omavirityslitiumasennukset ovat yhtä kaukana laadukkaista asennuksista kuin Skoda premiumista. Sori siitä (Mitään premiumia ei oikeasti ole edes olemassa, sekin on pelkkää mainoshenkilöiden höpinää).

        Ei merkillä väliä, vaikka vanha Puch vanhassa Tuntsassa kestää talla pohjassa ajoa vaikka kuinka... ja siitä tuli mieleen että ajettiin tuotantomallin Saabejakin Talladegassa jo 80-luvulla niin lujaa kuin niillä päästiin 100000km. Mahdollisten tienvarsikorjausten varaosat piti olla kyydissä jo lähtöviivalla yhden matkustajan painon verran. Maaliin päästiin ja pysähdyksineen oli keskinopeus jotain 215km/t luokkaa. Se on sitten täysin eri asia että VAG optimoi moottorinsa hajoamaan niin että niistä saa maksimaalisen taloudellisen tuoton, vähän niin kuin sinun alimitoitetut halvalla tehdyt laturit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä on tämä "laadukas moottorimerkki"?

        HAHAHAHAH!!!
        Lue huviksesi koneesi ja/tai autosi käyttöohjekirja tai vaikkapa Airbusin Rolls-Royce tai Pratt&Whitney -turbiinien käyttöohjeet.

        Voit yllättyä, kun vilkaiset mitä moottorin käytöstä sanotaan. Laivakoneitakaan ei ajeta jatkuvasti täysillä ja siihen on syynsä.

        Omavirityslitiumasennukset ovat yhtä kaukana laadukkaista asennuksista kuin Skoda premiumista. Sori siitä (Mitään premiumia ei oikeasti ole edes olemassa, sekin on pelkkää mainoshenkilöiden höpinää).

        Hondan ruohonleikkurilla ollaan ajettu vain täysillä about 20 kesää alkuperäisillä öljyillä ja sekin kestää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meriolosuhteissa mekaanisella ruiskulla ja mahdollisimman yksinkertaisella tekniikalla varustettu moottori on ihan fiksu veto.

        CommonRail -diesel älykkäine latureineen ja kaikenlaisine ECU-järjestelmineen on kyllä yksi helvetin painajainen heti KUN siihen tulee vika.
        Meriolosuhteissa sille ei ole mitään tehtävissä.
        Sama koskee monimutkaisia lataussysteemejä ja monimutkaista navigointielektroniikkaa.

        Avoin, täytettävissä oleva lyijyakusto erotuskytkimin ja muutama litra akkuvettä on huomattavasti luotettavampi ratkaisu meriolosuhteisiin verrattuna elektroniikkaa täyteen tungettuihin latureihin, moottorinohjausjärjestelmiin ja BMS:in ohjatuin litiumpatterein.

        Aina löytyy joku, jonka mielestä kaikki on vanhanaikaista ja esimerkiksi nurtsin leikkaamiseen ainut oikea tapa on robottileikkuri älypuhelinapplikaatiolla, GPS:llä ja varashälyttimellä, samoin kuin jääkaapin oven auki jäämisestä ilmoittava sovellus.

        Toisilla jääkaapin jalat on säädetty siten, että ovi sulkeutuu itsestään ja nurtsi lyhenee kätevästi ihan peruspuutaharhatraktorilla, Briggs&Strattonin kaasarikoneella.
        Sama kone tekee myös lumityöt talvella, samalla koneella saa hinattua halot varastoon peräkärryllä ja samalla koneella voi viedä kanootin järvenrantaan.

        Ehdottomasti valvontakamera nettiyhteydellä pitää 400 kilsan päässä olevalla mökillä olla, jotta näet kun itäeurooppalaiset käyvät paskalla mökkisi kuistilla ja vievät tavarasi.

        Mitään et kuitenkaan voi tehdä, mutta voithan älykellostasi katsoa sykkeesi, verenpaineesi ja sen, mihin aikaan sinun pitikään mennä nukkumaan.

        Nyt kun vielä saat sovelluksen, joka nostaa ja laskee purjeet ja ajaa veneesi kännykkäsovelluksella laituriin ja kiinnittää köydet tuulessa kuin tuulessa, aletaan olla jo lähellä kliimaksia....

        Purjeveneessä riittää moottoriksi mikä tahansa rimpula koska se ei ole oleellinen varuste ollenkaan vaan pelkkä mukavuuslisä. Sinä varmaan kaipaat aikaa jolloin purjeet oli puuvillaa ja köydet hamppua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meriolosuhteissa mekaanisella ruiskulla ja mahdollisimman yksinkertaisella tekniikalla varustettu moottori on ihan fiksu veto.

        CommonRail -diesel älykkäine latureineen ja kaikenlaisine ECU-järjestelmineen on kyllä yksi helvetin painajainen heti KUN siihen tulee vika.
        Meriolosuhteissa sille ei ole mitään tehtävissä.
        Sama koskee monimutkaisia lataussysteemejä ja monimutkaista navigointielektroniikkaa.

        Avoin, täytettävissä oleva lyijyakusto erotuskytkimin ja muutama litra akkuvettä on huomattavasti luotettavampi ratkaisu meriolosuhteisiin verrattuna elektroniikkaa täyteen tungettuihin latureihin, moottorinohjausjärjestelmiin ja BMS:in ohjatuin litiumpatterein.

        Aina löytyy joku, jonka mielestä kaikki on vanhanaikaista ja esimerkiksi nurtsin leikkaamiseen ainut oikea tapa on robottileikkuri älypuhelinapplikaatiolla, GPS:llä ja varashälyttimellä, samoin kuin jääkaapin oven auki jäämisestä ilmoittava sovellus.

        Toisilla jääkaapin jalat on säädetty siten, että ovi sulkeutuu itsestään ja nurtsi lyhenee kätevästi ihan peruspuutaharhatraktorilla, Briggs&Strattonin kaasarikoneella.
        Sama kone tekee myös lumityöt talvella, samalla koneella saa hinattua halot varastoon peräkärryllä ja samalla koneella voi viedä kanootin järvenrantaan.

        Ehdottomasti valvontakamera nettiyhteydellä pitää 400 kilsan päässä olevalla mökillä olla, jotta näet kun itäeurooppalaiset käyvät paskalla mökkisi kuistilla ja vievät tavarasi.

        Mitään et kuitenkaan voi tehdä, mutta voithan älykellostasi katsoa sykkeesi, verenpaineesi ja sen, mihin aikaan sinun pitikään mennä nukkumaan.

        Nyt kun vielä saat sovelluksen, joka nostaa ja laskee purjeet ja ajaa veneesi kännykkäsovelluksella laituriin ja kiinnittää köydet tuulessa kuin tuulessa, aletaan olla jo lähellä kliimaksia....

        Teknisesti mahdollisimman yksinkertainen ja luotettava moottori on sähkömoottori eikä mikään diesel.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        35A laturi nyt ei kuumenekaan koska virta on vain se 35A.

        Ei se sun autosikaan moottori pakkasella tyhjäkäynnillä lämpene.
        Kaasu pohjassa hyvinkin äkkiä.

        35A laturi on kyllä sellainen mopon magneetto, että moinen on lähinnä huono vitsi.....

        Jotkut autot lämpenee tyhjäkäynnillä ja toiset ei lämpene moottorin avuilla ikinä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikeaa teidän sähköjenne kanssa. Minulla on 50-jalkaisessa kiinteä aggregaatti, sähkö ei lopu.
        Akustoa on 800Ah edestä.

        Ei ole virta ikinä loppunut, APU käynnistyy automaattisesti kun lataus laskee säädetylle tasolle. Oikeastaan mitään ääntä tuosta ei kyllä kuulu. Yöaikaan hiljainen hurina, ilmalämpöpumpun tasoa.

        Ei tulisi mieleenkään tehdä veneestä aurinkopaneelitelinettä :).

        Älä sitten aja sitä aggregaattia täydellä nimellisteholla tai se polttaa koko veneen ja aiheuttaa kiinailmiön, hajoaa ennenaikaisesti ennen akkujen täyttymistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Opettele sähkötekniikkaa ja hämmästy.
        Laturin käyttäminen maksimiteholla tai lähellä sitä LYHENTÄÄ laturin ikää erittäin merkittävästi juuri kuumenemisen takia..... :) :).

        Tätä ei tietenkään amiksen käyneen ruosteisen Sprinterin hankkineelle kukaan ole kertonut.
        Toisaalta, 400 tonnia jakeluajossa veivattu ruostekukkainen Sprinter on muutenkin käyttöikänsä päässä, joten siinä mielessä on samantekevää, räjähtääkö laturi vai ei....

        No voivoi jos lyhentää... ei sen tarvitse kestää 50v jos siitä puolessa ajassa otetaan samat kokonaistehot. Mitä sitä säästelemään ellei se tuota? Vähiten siitä laturista on hyötyä ellei siitä koskaan oteta tehoja. Samanlaista hömpötystä kuin että kännykän akun eliniän maksimoimiseksi sen kapasiteetista pitäisi käyttää vain puolet - eli käyttää uutta kännykkää kuin sen akku olisi jo sökö. Ellei ikinä käynnistä sitä kännykkää, voi elää loppuelämänsä siinä uskossa, että sen akku on täysin uutta vastaavassa kunnossa... vaan ei se ole,mutta hyödyt jäi saamatta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Teknisesti mahdollisimman yksinkertainen ja luotettava moottori on sähkömoottori eikä mikään diesel.

        Mutta diesel on ihan tarpeeksi luoitettava.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta diesel on ihan tarpeeksi luoitettava.

        Juu commonraililla, ECU:lla ja älylatauksella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun ei se sitä merkittävästi lyhennä. Eri juttu jos 80A laturista on puristettu 120A ja myyty se sellaisena. Jos ei tuote kestä mitä sille luvataan on se lupaus katteeton ja tuote viallinen. Oma moka jos sen hyväksyt. Sprintereiden laturit tunnetusti kestää ja niistä vedetään täysiä tehoja varsin pitkiä aikoja. Jo tyhjäkäynnillä tulee puolet täydesä tehosta.

        Sinulle vanhoihin romuihin tottuneelle saattaa tulla yllätyksenä, että Sprintereitä valmistetaan edelleen. Sen varmaankin jo tiedät ettei amisviiksillä uudenkarheaa Sprinterin alustalle rakennettua matkailuvaunua osteta.

        Sprinterissä on saman Valeon valmistama laturi kuin mollaamassasi Victronin videossa, jossa laturi alkoi savuta kuormitettaessa 1500 kierroksella.

        Tietysti jos persaukinen on joutunut ostamaan Sprinterin pienimmällä moottorilla, sehän huutaa lasikuitukaappi niskassaan neljässä tonnissa koko päivän eikä laturikaan pääse kärähtämään.
        "Mutta kun minulla ei ole muuta autoa"....

        Arvatenkin olet juuri niitä, jotka ajavat sen veskinsä Prisman pihaan ja tyhjäkäynnillä rouskuttaen odottavat muijansa kauppakäyntiä siinä ovien vieressä.

        Kun ei minulla muuta autoa ole ja niitä akkuja pitää ladata ja....

        HAHAHAHAH


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun ei se sitä merkittävästi lyhennä. Eri juttu jos 80A laturista on puristettu 120A ja myyty se sellaisena. Jos ei tuote kestä mitä sille luvataan on se lupaus katteeton ja tuote viallinen. Oma moka jos sen hyväksyt. Sprintereiden laturit tunnetusti kestää ja niistä vedetään täysiä tehoja varsin pitkiä aikoja. Jo tyhjäkäynnillä tulee puolet täydesä tehosta.

        Sinulle vanhoihin romuihin tottuneelle saattaa tulla yllätyksenä, että Sprintereitä valmistetaan edelleen. Sen varmaankin jo tiedät ettei amisviiksillä uudenkarheaa Sprinterin alustalle rakennettua matkailuvaunua osteta.

        Sprinterissä on saman Valeon valmistama laturi kuin mollaamassasi Victronin videossa, jossa laturi alkoi savuta kuormitettaessa 1500 kierroksella.

        Tietysti jos persaukinen on joutunut ostamaan Sprinterin pienimmällä moottorilla, sehän huutaa lasikuitukaappi niskassaan neljässä tonnissa koko päivän eikä laturikaan pääse kärähtämään.
        "Mutta kun minulla ei ole muuta autoa"....

        Arvatenkin olet juuri niitä, jotka ajavat sen veskinsä Prisman pihaan ja tyhjäkäynnillä rouskuttaen odottavat muijansa kauppakäyntiä siinä ovien vieressä.

        Kun ei minulla muuta autoa ole ja niitä akkuja pitää ladata ja....

        HAHAHAHAH


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun ei se sitä merkittävästi lyhennä. Eri juttu jos 80A laturista on puristettu 120A ja myyty se sellaisena. Jos ei tuote kestä mitä sille luvataan on se lupaus katteeton ja tuote viallinen. Oma moka jos sen hyväksyt. Sprintereiden laturit tunnetusti kestää ja niistä vedetään täysiä tehoja varsin pitkiä aikoja. Jo tyhjäkäynnillä tulee puolet täydesä tehosta.

        Sinulle vanhoihin romuihin tottuneelle saattaa tulla yllätyksenä, että Sprintereitä valmistetaan edelleen. Sen varmaankin jo tiedät ettei amisviiksillä uudenkarheaa Sprinterin alustalle rakennettua matkailuvaunua osteta.

        Sprinterissä on saman Valeon valmistama laturi kuin mollaamassasi Victronin videossa, jossa laturi alkoi savuta kuormitettaessa 1500 kierroksella.

        Tietysti jos persaukinen on joutunut ostamaan Sprinterin pienimmällä moottorilla, sehän huutaa lasikuitukaappi niskassaan neljässä tonnissa koko päivän eikä laturikaan pääse kärähtämään.
        "Mutta kun minulla ei ole muuta autoa"....

        Arvatenkin olet juuri niitä, jotka ajavat sen veskinsä Prisman pihaan ja tyhjäkäynnillä rouskuttaen odottavat muijansa kauppakäyntiä siinä ovien vieressä.

        Kun ei minulla muuta autoa ole ja niitä akkuja pitää ladata ja....

        HAHAHAHAH......


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikeaa teidän sähköjenne kanssa. Minulla on 50-jalkaisessa kiinteä aggregaatti, sähkö ei lopu.
        Akustoa on 800Ah edestä.

        Ei ole virta ikinä loppunut, APU käynnistyy automaattisesti kun lataus laskee säädetylle tasolle. Oikeastaan mitään ääntä tuosta ei kyllä kuulu. Yöaikaan hiljainen hurina, ilmalämpöpumpun tasoa.

        Ei tulisi mieleenkään tehdä veneestä aurinkopaneelitelinettä :).

        Tänne saakka näkyy, kun korvasi heiluvat generaattorisi äänestä 59 jalkaisessa purressa.

        Olet ilmeisesti kuuro, et varmaan huomaa tärinääkään.

        Kerroppa mikä tämä kuiskaava generaattori on?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meriolosuhteissa mekaanisella ruiskulla ja mahdollisimman yksinkertaisella tekniikalla varustettu moottori on ihan fiksu veto.

        CommonRail -diesel älykkäine latureineen ja kaikenlaisine ECU-järjestelmineen on kyllä yksi helvetin painajainen heti KUN siihen tulee vika.
        Meriolosuhteissa sille ei ole mitään tehtävissä.
        Sama koskee monimutkaisia lataussysteemejä ja monimutkaista navigointielektroniikkaa.

        Avoin, täytettävissä oleva lyijyakusto erotuskytkimin ja muutama litra akkuvettä on huomattavasti luotettavampi ratkaisu meriolosuhteisiin verrattuna elektroniikkaa täyteen tungettuihin latureihin, moottorinohjausjärjestelmiin ja BMS:in ohjatuin litiumpatterein.

        Aina löytyy joku, jonka mielestä kaikki on vanhanaikaista ja esimerkiksi nurtsin leikkaamiseen ainut oikea tapa on robottileikkuri älypuhelinapplikaatiolla, GPS:llä ja varashälyttimellä, samoin kuin jääkaapin oven auki jäämisestä ilmoittava sovellus.

        Toisilla jääkaapin jalat on säädetty siten, että ovi sulkeutuu itsestään ja nurtsi lyhenee kätevästi ihan peruspuutaharhatraktorilla, Briggs&Strattonin kaasarikoneella.
        Sama kone tekee myös lumityöt talvella, samalla koneella saa hinattua halot varastoon peräkärryllä ja samalla koneella voi viedä kanootin järvenrantaan.

        Ehdottomasti valvontakamera nettiyhteydellä pitää 400 kilsan päässä olevalla mökillä olla, jotta näet kun itäeurooppalaiset käyvät paskalla mökkisi kuistilla ja vievät tavarasi.

        Mitään et kuitenkaan voi tehdä, mutta voithan älykellostasi katsoa sykkeesi, verenpaineesi ja sen, mihin aikaan sinun pitikään mennä nukkumaan.

        Nyt kun vielä saat sovelluksen, joka nostaa ja laskee purjeet ja ajaa veneesi kännykkäsovelluksella laituriin ja kiinnittää köydet tuulessa kuin tuulessa, aletaan olla jo lähellä kliimaksia....

        Itsellä ollut tuo "helvetinkone" commonrail vuodesta 2009 ja tunteja kertynyt nyt about 3600 ja ei ole murheita ollut, normi huollot. Parasta tässä on mahdollisuus käyttää konetta hyvinkin matalalla kuormalla, koneen kärsimättä, kun tuo hirveä elektroniikka osaa annostella dieseliä, niin, että ei savuta, karstoitu tai muutakaan perinne dieselin ongelmia, kunhan kierrokset on +200 yli tyhjäkäynnin...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sprinterissä on saman Valeon valmistama laturi kuin mollaamassasi Victronin videossa, jossa laturi alkoi savuta kuormitettaessa 1500 kierroksella.

        Tietysti jos persaukinen on joutunut ostamaan Sprinterin pienimmällä moottorilla, sehän huutaa lasikuitukaappi niskassaan neljässä tonnissa koko päivän eikä laturikaan pääse kärähtämään.
        "Mutta kun minulla ei ole muuta autoa"....

        Arvatenkin olet juuri niitä, jotka ajavat sen veskinsä Prisman pihaan ja tyhjäkäynnillä rouskuttaen odottavat muijansa kauppakäyntiä siinä ovien vieressä.

        Kun ei minulla muuta autoa ole ja niitä akkuja pitää ladata ja....

        HAHAHAHAH

        Ei muuten ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sprinterissä on saman Valeon valmistama laturi kuin mollaamassasi Victronin videossa, jossa laturi alkoi savuta kuormitettaessa 1500 kierroksella.

        Tietysti jos persaukinen on joutunut ostamaan Sprinterin pienimmällä moottorilla, sehän huutaa lasikuitukaappi niskassaan neljässä tonnissa koko päivän eikä laturikaan pääse kärähtämään.
        "Mutta kun minulla ei ole muuta autoa"....

        Arvatenkin olet juuri niitä, jotka ajavat sen veskinsä Prisman pihaan ja tyhjäkäynnillä rouskuttaen odottavat muijansa kauppakäyntiä siinä ovien vieressä.

        Kun ei minulla muuta autoa ole ja niitä akkuja pitää ladata ja....

        HAHAHAHAH......

        Valeo valmistaa tilaajan speksien mukaan laidasta laitaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sprinterissä on saman Valeon valmistama laturi kuin mollaamassasi Victronin videossa, jossa laturi alkoi savuta kuormitettaessa 1500 kierroksella.

        Tietysti jos persaukinen on joutunut ostamaan Sprinterin pienimmällä moottorilla, sehän huutaa lasikuitukaappi niskassaan neljässä tonnissa koko päivän eikä laturikaan pääse kärähtämään.
        "Mutta kun minulla ei ole muuta autoa"....

        Arvatenkin olet juuri niitä, jotka ajavat sen veskinsä Prisman pihaan ja tyhjäkäynnillä rouskuttaen odottavat muijansa kauppakäyntiä siinä ovien vieressä.

        Kun ei minulla muuta autoa ole ja niitä akkuja pitää ladata ja....

        HAHAHAHAH

        Herätys! Sulla on jäänyt sama satulevy pyörimään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei merkillä väliä, vaikka vanha Puch vanhassa Tuntsassa kestää talla pohjassa ajoa vaikka kuinka... ja siitä tuli mieleen että ajettiin tuotantomallin Saabejakin Talladegassa jo 80-luvulla niin lujaa kuin niillä päästiin 100000km. Mahdollisten tienvarsikorjausten varaosat piti olla kyydissä jo lähtöviivalla yhden matkustajan painon verran. Maaliin päästiin ja pysähdyksineen oli keskinopeus jotain 215km/t luokkaa. Se on sitten täysin eri asia että VAG optimoi moottorinsa hajoamaan niin että niistä saa maksimaalisen taloudellisen tuoton, vähän niin kuin sinun alimitoitetut halvalla tehdyt laturit.

        Pappa tunan Puch kestää kaasu pohjassa ajoa noin 8-10tkm, sen jälkeen se on väljä, petilaakerit ja kangen alapään laakeri vaihtokunnossa.
        Ja tehoa tulee se sykähdyttävät 1,5hv.

        Todellinen tehopaketti.
        On sitä Tunalla ajanut itse kukin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pappa tunan Puch kestää kaasu pohjassa ajoa noin 8-10tkm, sen jälkeen se on väljä, petilaakerit ja kangen alapään laakeri vaihtokunnossa.
        Ja tehoa tulee se sykähdyttävät 1,5hv.

        Todellinen tehopaketti.
        On sitä Tunalla ajanut itse kukin.

        Sitä on sitten joku yrittänyt virittää tai muuten sotkenut jos noilla metreillä hajoaa.


    • Anonyymi

      Onhan niihin rakennettu... jo targakaaret ja doghouse tarjoaa aika hyvin pintaa. Varjoherkkyys riippuu paneelin rakenteesta.

    • Anonyymi

      Purjehduslippiksiin pitäisi asentaa lippaan sellaiset pienet. Käännettävät kun ottaa aurinkoa.

    • Anonyymi

      Monelle olisi varmaan parasta integroida ne paneelit muijansa perseeseen. Ei pinta-ala lopu kesken....

      • Anonyymi

        ...mutta ne päästöt...


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 180
      1965
    2. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      52
      1888
    3. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      135
      1578
    4. Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!

      Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten
      Maailman menoa
      140
      1445
    5. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      41
      1324
    6. Nukkumisiin sitten

      Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny
      Ikävä
      4
      1184
    7. Muistatko komeroinnin?

      Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu
      Suhteet
      48
      1175
    8. Naisten tyypilliset...

      Naiset ei varmaan ymmärrä itse miten karmealle heidän tavara haisee. Miehet säälistä nuolevat joskus, yleensä humalassa
      Ikävä
      10
      1143
    9. Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla

      "Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"
      Suhteet
      3
      1118
    10. Syö kohtuudella niin et liho.

      Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on
      Laihdutus
      10
      1109
    Aihe