Huti-päivä tänään

Anonyymi-ap

Olen yleensä hyvin työteliäs, touhuun aamusta iltaan, vaikka ikää on.

Nyt on vain kasautunut vaikka mitä ongelmaa ja miettimistä.
Huti-päivä.
Ajattelen, että voihan olla niinkin, olla vaan. Välillä käydä köllimässä, välillä jääkaapilla, välillä netillä kattomassa filmiä, välillä täällä. Vaikka onhan tämä outoa minulle, kun koko ajan häärään jotain.

Tällä hetkellä on kyseessä oikeudellinen riita-juttu.
Vastassa monta. Yksi monta vastaan.

Kun olisi joku viisas ihminen, jonka kanssa keskustella.
Niitä on harvassa, ja en tunne. Eikä voi häiritä ketään omilla ongelmilla.

No, pitää funtsia. Ratkaisu tulee.
Hyvä pitää huti-päivää, saa aivot levätä.

62

513

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • En ole työteliäs enää. Olen oppinut ottamaan rennosti. En Jouluksikaan tee mitään ennen aaton aattoa. Ostan kaupasta valmiina kaikki. Vähän imuroin ja pyyhkäisen enimmät pölyt hyllyistä kuten muulloinkin.
      Jos tyttären perhe pääsee niin ostan enemmän, he eivät vieläkään tiedä pääsevätkö tulemaan.
      Muistan kauhulla ruuhkavuosia, väsyneenä töistä palattuani aloin kokata ja paistaa jouluksi. Siivota piti joka nurkka. Nyt en ymmärrä miksi ihmeessä. Lapset olisivat saaneet mukavamman äidinkin rättiväsyneen tilalle.
      Ei minulla ole sen siivottomampaa kuin muillakaan. Olen oppinut ohi kulkiessani pyyhkäisemään paikkoja jotka kaipaavat kohennusta.
      En ymmärrä mitä pahaa matot on tehneet naapurille kun hakkaa niitä niin että koko naapurusto raikuu. Sitä jatkui tosi kauan, ei minun käsillä onnistuisi.

      • Anonyymi

        Niin oli ennen.

        Aaton aattona ruvettiin miettimään vasta.
        Aattona käytiin hakemassa torilta joulukuusi ja sen lapset koristelivat.

        Iltapäivällä joskus syötiin jouluruokaa ja sitten tuli pukki.

        Nythän aloitetaan sipertely jo lokakuussa.

        Ennen tein lanttulaatikot, mutta taidan jättää väliin tänä jouluna.
        Tulee vain paljon tiskiä. Ennen tein piirakatkin ja vatruskat, en jaksa enää.
        Meen tyttären luo, heillä on kaikki valmiina. Leikitän lapsenlapsia ja lauletaan kaikki joululaulut, joululahjat olen tilannut netiltä. Ei jaksa juosta enää kaupoissa kun on kunto huonona.


      • Anonyymi

        Samoin täällä jäänyt hyvin vähiin kaikki joulu touhut , ihan kiva siltikin yksi puolen metrin tonttu lattialla kateselee .
        Laitoin pitkästä aikaa karaoke koneet päälle ja yritin laulaa aitä Hetken pienen elämässä antaa.
        Ääni oli kun jollain urisevalla miehellä puiston penkillä , vaihdoin toiseen lauluu joka oli lakeuden kutsu, se meni paremmin, sitten laitoin koneet kiinni ja totesin että ei ääni oikein riitä kuten ennen ,sekin on niin että pitäis treenata hieman joka päivä jos haluaa että ääni kestää . Mutta meikäläinen ehkä aukaisee koneet muutaman kerran vuodessa .
        Ilma on vaihteeksi lämmintä , mittari nollilla , kaippa se tietää taas lumisateita kun kylmenee .


      • Anonyymi kirjoitti:

        Samoin täällä jäänyt hyvin vähiin kaikki joulu touhut , ihan kiva siltikin yksi puolen metrin tonttu lattialla kateselee .
        Laitoin pitkästä aikaa karaoke koneet päälle ja yritin laulaa aitä Hetken pienen elämässä antaa.
        Ääni oli kun jollain urisevalla miehellä puiston penkillä , vaihdoin toiseen lauluu joka oli lakeuden kutsu, se meni paremmin, sitten laitoin koneet kiinni ja totesin että ei ääni oikein riitä kuten ennen ,sekin on niin että pitäis treenata hieman joka päivä jos haluaa että ääni kestää . Mutta meikäläinen ehkä aukaisee koneet muutaman kerran vuodessa .
        Ilma on vaihteeksi lämmintä , mittari nollilla , kaippa se tietää taas lumisateita kun kylmenee .

        Tuohan on hieno idea. Minulla ei ole karaokelaitteita eikä juuri lauluääntäkään. Mutta mitä se haittaisi jos vain kissa on kuuntelemassa. Voi mouruta mukana.
        Minua oikeasti alkoi kiinnostamaan hankkia sellaiset.


      • Anonyymi
        liekko kirjoitti:

        Tuohan on hieno idea. Minulla ei ole karaokelaitteita eikä juuri lauluääntäkään. Mutta mitä se haittaisi jos vain kissa on kuuntelemassa. Voi mouruta mukana.
        Minua oikeasti alkoi kiinnostamaan hankkia sellaiset.

        Hahhaa, kissani kun on sisällä niin ei silloin saa karaokeen laulaa haluaa heti pihalle , ei arvosta minun vierestäviedään ääntäni ollenkaan.
        Minulle sairaan hoitaja ehdotti näitä astmani vuoksi ja täytyy sanoa että kun laulaa niin keuhkot joutuu toimimaan .

        Eivät liioin olet kalliit tilasin ne aikoinani Saksasta .Koulussa oli aina kymppi laulusta , mutta nykyisin itse huomaa ettei aina pysy nuotissa mukana ja sitten parantelee sitä ja yleensä oppii löytämään oikean sävelen .
        Valitsen myös helpppoja kappaleita kun laulan ja joskus kun lapsenlapsi tulee niin lauletaan yhdessä . On niistä vehkeistä iloa ollut. Mutta nykyisin harvemmin viitsii laulaa.


    • Anonyymi

      Siinäpä se, että on usein se tilanne, että jostain asiasta ei voi oikein keskustella kenenkään kanssa. Ja toisaalta, vaikka tietäisi toisen ongelmasta, ei voi mitenkään auttaa.
      Omalla kohdallani on tilanne, että sukulainen hoitaa joka päivä sairasta vanhempaansa, on niin kiinni työn ja hoitamisen kanssa, ettei mitään muuta voi tehdäkään. En voi auttaa muuten kuin lähettämällä rohkaisevia viestejä. Joskus on vain otettava vastaan se mikä eteen tulee ja yritettävä selviytyä.
      Mkr.

    • Anonyymi

      Riitajuttuun kannattaa ottaa lakimies, jos on oma lusikka sopassa.
      Käytän itse HOK-Elannon lakitoimistoa. Sillä on kiinteä tuntihinta.
      Joku vuosi sitten se oli 200 euroa ja sain tunnissa tarvitsemani arvokkaan
      tiedon ja selvityksen. Siitä saa S-bonustakin.

      • Anonyymi

        On vakava ongelma. Kyseessä on isäni ja veljeni haudan häpäisy, mitä kukaan ei ota vakavasti. Poliisin mielestä on vain "riitajuttu", ei rikos.
        Jouduin itse korvaamaan kaiken.
        On paljon muutakin törkeetä. Vois kirjoittaa kirjan väärinkäytöksistä.
        Täysin uskomaton tarina. Suoraa valehtelua ja pimitystä. Kukaan ei usko, vaan puolustelevat toisiansa, valheiden vyyhti. Ja minä onneton olen sen paljastanut.
        En usko, että lakimies asettuu toista lakimiestä vastaan. Pitää taistella yksin.

        Kunpa olisikin joku, jonka kanssa jutella!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On vakava ongelma. Kyseessä on isäni ja veljeni haudan häpäisy, mitä kukaan ei ota vakavasti. Poliisin mielestä on vain "riitajuttu", ei rikos.
        Jouduin itse korvaamaan kaiken.
        On paljon muutakin törkeetä. Vois kirjoittaa kirjan väärinkäytöksistä.
        Täysin uskomaton tarina. Suoraa valehtelua ja pimitystä. Kukaan ei usko, vaan puolustelevat toisiansa, valheiden vyyhti. Ja minä onneton olen sen paljastanut.
        En usko, että lakimies asettuu toista lakimiestä vastaan. Pitää taistella yksin.

        Kunpa olisikin joku, jonka kanssa jutella!

        Onhan täällä koko joukko keskustelemaan kanssasi, mutta kerro ensin, mistä oikeasti keskustellaan?

        Jostain "haudan häpäisemistäkö", vai jostain muustakin? Kuinka sitä häpäistiin?

        Olisi mielenkiintoista perehtyä johonkin muuhunkin, kuin "pilkkujen, pisteiden ja huutomerkkien " käyttöön.

        Tuskin oikeaa apua saat täältä, mutta tulisihan meille muuta mietittävää iltapuhteeksi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan täällä koko joukko keskustelemaan kanssasi, mutta kerro ensin, mistä oikeasti keskustellaan?

        Jostain "haudan häpäisemistäkö", vai jostain muustakin? Kuinka sitä häpäistiin?

        Olisi mielenkiintoista perehtyä johonkin muuhunkin, kuin "pilkkujen, pisteiden ja huutomerkkien " käyttöön.

        Tuskin oikeaa apua saat täältä, mutta tulisihan meille muuta mietittävää iltapuhteeksi

        Täysin uskomaton juttu: - miten asianajajat vehkeilevät, tekevät virkavirheen, jopa rikoksen, sisarpuolet tekevät kavalluksen, meklari kirjoittaa sokkona arvion, käräjillä notaari söhlää, seurakuntakin, hautarauhan rikkominen, poliisi "unohtaa", isäpuoli tekee petosyrityksen, mikä tosin huomataan, tärvelevät toisen omaisuutta jne jne.

        Arvatkaa, jos asianosaisia on suututtanut, kun olen huomannut kaiken!
        Kuten jo kerroin, kukaan ei uskoisi, jos kertoisin.
        Tällaista ei tapahdu kovin usein.
        Raskasta on ollut yksin kestäessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On vakava ongelma. Kyseessä on isäni ja veljeni haudan häpäisy, mitä kukaan ei ota vakavasti. Poliisin mielestä on vain "riitajuttu", ei rikos.
        Jouduin itse korvaamaan kaiken.
        On paljon muutakin törkeetä. Vois kirjoittaa kirjan väärinkäytöksistä.
        Täysin uskomaton tarina. Suoraa valehtelua ja pimitystä. Kukaan ei usko, vaan puolustelevat toisiansa, valheiden vyyhti. Ja minä onneton olen sen paljastanut.
        En usko, että lakimies asettuu toista lakimiestä vastaan. Pitää taistella yksin.

        Kunpa olisikin joku, jonka kanssa jutella!

        Sellaiset asiat ovat vaikeita sinun pitäisi saada puhua jonkun kanssa joka osaa hieman tälläisten juttujen päälle


    • Anonyymi

      Riitajuttuun kannattaa ottaa lakimies, jos on oma lusikka sopassa.


      siviiliasian on hävinnyt jo silloin jos siitä tulee riita
      riidan välttelyä voi yrittää toimivalla etukäteen niin ettei ole naiivi
      ja toimi vaikeiden tyyppien kanssa

      paattien aiheuttamat oikeusjutut psyko

      https://www.ts.fi/uutiset/1074136978

      • Anonyymi

        Kun tietäisi jonkun hyvän lakimiehen, niin ottaisin.

        Tiedätkö jonkun?


    • Anonyymi

      Ehdotin aikaisemmin HOK-Elannon lakitoimistoa, jonka juristia itse käytän.
      Hänellä on kiinteä tuntihinta.
      Joku vuosi sitten se oli 200 euroa ja sain tunnissa tarvitsemani arvokkaan
      tiedon ja selvityksen.

      • Anonyymi

      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        HOK-Elanto lakipalvelulla on 12 toimipaikkaa,
        heillä on muutakin kuin perimis- ja pesänselvitysasioita, mutta varsinkin niitä

        https://www.hok-elannonlakipalvelu.fi/etusivu

        Kiitos tiedosta!
        Onko siellä joku rohkea ja kokenut juristi, joka uskaltaa olla eri mieltä kuin toinen (varatuomari), joka teki virkavirheen?

        Usein on niin että virkakolleegaa ei ruveta arvostelemaan, vaan häntä paremminkin puolustetaan ( "ei korppi toisen korpin silmää noki").

        Tämä on tosikimuranttinen juttu.
        Esim poliisi nimitti hautarauhan rikkomista vain "riita-asiaksi" ja ei siis rikokseksi. ym.
        Uskaltaako juristi nousta poliisin arviota vastaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos tiedosta!
        Onko siellä joku rohkea ja kokenut juristi, joka uskaltaa olla eri mieltä kuin toinen (varatuomari), joka teki virkavirheen?

        Usein on niin että virkakolleegaa ei ruveta arvostelemaan, vaan häntä paremminkin puolustetaan ( "ei korppi toisen korpin silmää noki").

        Tämä on tosikimuranttinen juttu.
        Esim poliisi nimitti hautarauhan rikkomista vain "riita-asiaksi" ja ei siis rikokseksi. ym.
        Uskaltaako juristi nousta poliisin arviota vastaan?

        Hautarauhan rikkomisena voidaan pitää monentyyppisiä tekoja.
        Ehkä ensimmäinen selvitettävä kysymys olisi täyttääkö teko hautarauhan
        rikkomisen tunnusmerkit. Jos ei täytä ei voi vaatia rangaistustakaan.

        Jos teko täyttää hautarauhan tunnusmerkit rikoksesta voidaan tuomita sakko- tai vankeusrangaistus.
        Vankeuden pituus vaihtelee neljästätoista päivästä yhteen vuoteen asti.

        Eräällä hautausmaalla oli kaadettu hautakiviä ja spreiattu niitä maalilla.
        Rangaistus oli sakko.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos tiedosta!
        Onko siellä joku rohkea ja kokenut juristi, joka uskaltaa olla eri mieltä kuin toinen (varatuomari), joka teki virkavirheen?

        Usein on niin että virkakolleegaa ei ruveta arvostelemaan, vaan häntä paremminkin puolustetaan ( "ei korppi toisen korpin silmää noki").

        Tämä on tosikimuranttinen juttu.
        Esim poliisi nimitti hautarauhan rikkomista vain "riita-asiaksi" ja ei siis rikokseksi. ym.
        Uskaltaako juristi nousta poliisin arviota vastaan?

        "Uskaltaako juristi nousta poliisin arviota vastaan?"

        Poliisin arvio on poliisin arvio. Juristi tuntee lakipykälät.
        Ei juristi "nouse poliisia vastaan", vaan kertoo asiat niinkuin ne ovat,
        onko edellytyksiä viedä asiaa eteenpäin.
        Sinun asiasi on harkita haluatko tai kannattaako viedä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos tiedosta!
        Onko siellä joku rohkea ja kokenut juristi, joka uskaltaa olla eri mieltä kuin toinen (varatuomari), joka teki virkavirheen?

        Usein on niin että virkakolleegaa ei ruveta arvostelemaan, vaan häntä paremminkin puolustetaan ( "ei korppi toisen korpin silmää noki").

        Tämä on tosikimuranttinen juttu.
        Esim poliisi nimitti hautarauhan rikkomista vain "riita-asiaksi" ja ei siis rikokseksi. ym.
        Uskaltaako juristi nousta poliisin arviota vastaan?

        Kuinka vanha juttu on ? Jotkut asiat myöskin vanhenevat, niistä ei voi enää
        nostaa syytettä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hautarauhan rikkomisena voidaan pitää monentyyppisiä tekoja.
        Ehkä ensimmäinen selvitettävä kysymys olisi täyttääkö teko hautarauhan
        rikkomisen tunnusmerkit. Jos ei täytä ei voi vaatia rangaistustakaan.

        Jos teko täyttää hautarauhan tunnusmerkit rikoksesta voidaan tuomita sakko- tai vankeusrangaistus.
        Vankeuden pituus vaihtelee neljästätoista päivästä yhteen vuoteen asti.

        Eräällä hautausmaalla oli kaadettu hautakiviä ja spreiattu niitä maalilla.
        Rangaistus oli sakko.

        Täyttääkö "hautarauhan rikkomisen", jos joku menee luvatta kaiverruttamaan vainajan nimen hautakivestä? (kaksi nimeä)
        Ja kun se hautakivi on omaisen hautaoikeuteen kuuluva hautakivi.

        Kuka tietää vastauksen, keneltä saan tiedon?

        Tätä asiaa on pyöritelty edestakaisin, kukaan ei ole antanut selvää vastausta.

        Eli saako noin vaan mennä ottamaan nimiä pois hautakivestä, ja ei tule minkäänlaista seuraamusta?



        Jotenkin tämä on jonkinlainen "tabu"-asia.
        Miksikähän kukaan ei tiedä oikeaa vastausta?

        Mitä mieltä kukakin olisi, jos isänne tai äitinne nimen joku kaivertaisi pois?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täyttääkö "hautarauhan rikkomisen", jos joku menee luvatta kaiverruttamaan vainajan nimen hautakivestä? (kaksi nimeä)
        Ja kun se hautakivi on omaisen hautaoikeuteen kuuluva hautakivi.

        Kuka tietää vastauksen, keneltä saan tiedon?

        Tätä asiaa on pyöritelty edestakaisin, kukaan ei ole antanut selvää vastausta.

        Eli saako noin vaan mennä ottamaan nimiä pois hautakivestä, ja ei tule minkäänlaista seuraamusta?



        Jotenkin tämä on jonkinlainen "tabu"-asia.
        Miksikähän kukaan ei tiedä oikeaa vastausta?

        Mitä mieltä kukakin olisi, jos isänne tai äitinne nimen joku kaivertaisi pois?

        Noin kun tavallisesti ajattelee niin kyllä mielestäni se on kiellettyä mennä kaivertamaan kenekään nimeä pois siihen pitää olla kaikkien suostumus etekkin omien lasten ja jotka hoitavat hautaa .
        En ymmärrä miksi poliisi ei ota asiaksi. Oliko tämä omainen läheinen vainajille joka otti nimen pois


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noin kun tavallisesti ajattelee niin kyllä mielestäni se on kiellettyä mennä kaivertamaan kenekään nimeä pois siihen pitää olla kaikkien suostumus etekkin omien lasten ja jotka hoitavat hautaa .
        En ymmärrä miksi poliisi ei ota asiaksi. Oliko tämä omainen läheinen vainajille joka otti nimen pois

        Oli.
        Oma isäni ja veljeni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täyttääkö "hautarauhan rikkomisen", jos joku menee luvatta kaiverruttamaan vainajan nimen hautakivestä? (kaksi nimeä)
        Ja kun se hautakivi on omaisen hautaoikeuteen kuuluva hautakivi.

        Kuka tietää vastauksen, keneltä saan tiedon?

        Tätä asiaa on pyöritelty edestakaisin, kukaan ei ole antanut selvää vastausta.

        Eli saako noin vaan mennä ottamaan nimiä pois hautakivestä, ja ei tule minkäänlaista seuraamusta?



        Jotenkin tämä on jonkinlainen "tabu"-asia.
        Miksikähän kukaan ei tiedä oikeaa vastausta?

        Mitä mieltä kukakin olisi, jos isänne tai äitinne nimen joku kaivertaisi pois?

        Jos omaisten kesken sovitaan hautakiveen voi lisätä nimiä.
        Jos vaikka minun sisareni poistaisi vanhempieni nimet hautakivestä
        omin nokkineen nostaisin taatusti mekkalan.

        Miksi muuten nimet poistettiin ?


    • Anonyymi

      Ei kukaan juristi ala olla "eri mieltä" asiassa, jonka lakipykälät selkeästi
      määrittelevät. Sehän olisi tiedossa oleva häviö. Voi sillä tietysti rahastaa
      asiakasta, jos moraali antaa periksi.

      Oletko nyt hävinnyt paljon rahaa tämän asian takia vai miksi asia on mielessäsi
      yhä ?
      Joskus olisi viisaampaa tyytyä asiantilaan, vaikka toki ymmärrän sinua kyllä,
      että koska ilmeisesti oikeudentajuasi on loukattu, et saa rauhaa asialta.

      • Anonyymi

        Tiedän, että olisi helpompaa (ei viisaampaa) tyytyä asiantilaan, mutta moraalisesti olisi pelkurimaista.
        Totta on, että minulla on vahva oikeudentaju, ja kaikenlainen valehtelu ja kieroilu ärsyttää suunnattomasti.

        Siksi etsin sellaista asianajajaa, joka uskaltaa.
        Mielestäni tulisi ottaa esille kuolleiden oikeudet.
        Saako joku luvatta ottaa pois heidän nimensä hautakivestä ilman, että siitä seuraa mitään.

        Vanheneeko vahingonkorvausvaade?
        Entä jos asia on pitkittynyt viranomaisten takia, otetaanko se huomioon?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedän, että olisi helpompaa (ei viisaampaa) tyytyä asiantilaan, mutta moraalisesti olisi pelkurimaista.
        Totta on, että minulla on vahva oikeudentaju, ja kaikenlainen valehtelu ja kieroilu ärsyttää suunnattomasti.

        Siksi etsin sellaista asianajajaa, joka uskaltaa.
        Mielestäni tulisi ottaa esille kuolleiden oikeudet.
        Saako joku luvatta ottaa pois heidän nimensä hautakivestä ilman, että siitä seuraa mitään.

        Vanheneeko vahingonkorvausvaade?
        Entä jos asia on pitkittynyt viranomaisten takia, otetaanko se huomioon?

        Mitä sanoo hautakonttori?
        Vainajalle ostetaan hautapaikka määrävuosiksi, mutta jos on kyseessä sukuhauta, siihen kai on omat sääntönsä. Hautakivestä ei poisteta nimiä.
        Mietin, että kannattaa laskea hinta kaikille eri vaihtoehdoille, ettei joudu maksumieheksi isolle summalle, joka helposti kertyy riitatapauksissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä sanoo hautakonttori?
        Vainajalle ostetaan hautapaikka määrävuosiksi, mutta jos on kyseessä sukuhauta, siihen kai on omat sääntönsä. Hautakivestä ei poisteta nimiä.
        Mietin, että kannattaa laskea hinta kaikille eri vaihtoehdoille, ettei joudu maksumieheksi isolle summalle, joka helposti kertyy riitatapauksissa.

        Entä jos joku poistaa luvatta?

        Kuka korvaa, kun ne kaiverretaan takaisin siihen hautakiveen?
        Se poistaja vai hautaoikeuden omistaja/vainajan omainen?

        Onko hautarauhan rikkomista, jos luvatta poistaa nimiä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä sanoo hautakonttori?
        Vainajalle ostetaan hautapaikka määrävuosiksi, mutta jos on kyseessä sukuhauta, siihen kai on omat sääntönsä. Hautakivestä ei poisteta nimiä.
        Mietin, että kannattaa laskea hinta kaikille eri vaihtoehdoille, ettei joudu maksumieheksi isolle summalle, joka helposti kertyy riitatapauksissa.

        En käsitä miksi joku menee ominpäinsä ottamaan nimen pois sillä eikö sellaisesta keskustella kaikkien osallisten kanssa . Siis miksi hänen pitäisi hyväksyä se että isän nimi onki yhtä äkkiä pois kivasta. Vai menikö hauta oikeus jollekkin toiselle kun veli kuoli ja se toinen nyt sitten määräilee. Mutta siitäkin tulisi sopia kaikkien kanssa. On lepsua touhua poliisilta jos ei ymmärrä edes selittää asiaa miksi ei ota kantaa. Menikö isäsi hauta oikeus umpeen jotenkin , en ymmärrä vaikka miten vaivaan eri mahdollisuuksia .
        Oliko veljelläsi vaimo joka oli osana näissä jutuissa ja tehnyt päänsä mukaan asioita .
        Hautaus toimisto sitten eikö he osaa auttaa tälläisessä jutussa .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Entä jos joku poistaa luvatta?

        Kuka korvaa, kun ne kaiverretaan takaisin siihen hautakiveen?
        Se poistaja vai hautaoikeuden omistaja/vainajan omainen?

        Onko hautarauhan rikkomista, jos luvatta poistaa nimiä?

        Se joka luvatta on ottanut nimen Pois on velvollinen korvaamaan kulut siitä uudesta kaiverruudesta . Noin tavallisen ihmisen näkökulmasta katsottuna , ei omin päin tehdä mitään joka loukata vainajien omaista .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä sanoo hautakonttori?
        Vainajalle ostetaan hautapaikka määrävuosiksi, mutta jos on kyseessä sukuhauta, siihen kai on omat sääntönsä. Hautakivestä ei poisteta nimiä.
        Mietin, että kannattaa laskea hinta kaikille eri vaihtoehdoille, ettei joudu maksumieheksi isolle summalle, joka helposti kertyy riitatapauksissa.

        Hautapaikka on olemassa niin kauan, kun sen hoidosta maksetaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En käsitä miksi joku menee ominpäinsä ottamaan nimen pois sillä eikö sellaisesta keskustella kaikkien osallisten kanssa . Siis miksi hänen pitäisi hyväksyä se että isän nimi onki yhtä äkkiä pois kivasta. Vai menikö hauta oikeus jollekkin toiselle kun veli kuoli ja se toinen nyt sitten määräilee. Mutta siitäkin tulisi sopia kaikkien kanssa. On lepsua touhua poliisilta jos ei ymmärrä edes selittää asiaa miksi ei ota kantaa. Menikö isäsi hauta oikeus umpeen jotenkin , en ymmärrä vaikka miten vaivaan eri mahdollisuuksia .
        Oliko veljelläsi vaimo joka oli osana näissä jutuissa ja tehnyt päänsä mukaan asioita .
        Hautaus toimisto sitten eikö he osaa auttaa tälläisessä jutussa .

        Hautaustoimisto hautaa, tuskin se ottaa kantaa asiaan eikä voisi mitään
        tehdä. Ei se ole asianomistaja eikä juristi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedän, että olisi helpompaa (ei viisaampaa) tyytyä asiantilaan, mutta moraalisesti olisi pelkurimaista.
        Totta on, että minulla on vahva oikeudentaju, ja kaikenlainen valehtelu ja kieroilu ärsyttää suunnattomasti.

        Siksi etsin sellaista asianajajaa, joka uskaltaa.
        Mielestäni tulisi ottaa esille kuolleiden oikeudet.
        Saako joku luvatta ottaa pois heidän nimensä hautakivestä ilman, että siitä seuraa mitään.

        Vanheneeko vahingonkorvausvaade?
        Entä jos asia on pitkittynyt viranomaisten takia, otetaanko se huomioon?

        Ymmärrän sinua.
        Asiassa ei ole varmaankaan tehty juridisesti oikein,
        mutta se on myös syvällisesti tunneasia.
        Ainakin minua se loukkaisi syvästi ja tuntisin,
        että se on myös loukkaus vainajia kohtaan.


    • Anonyymi

      Jos omalle kohdalleni sattuisi kysyisin juristilta mitkä ovat minun oikeuteni,
      onko minulla oikeus vaatia omaisieni nimet takaisin kiveen nimien poistattajan
      kustannuksella.
      Juristi voi varmaan laatia vaatimuksen nimien poistattajalle
      (tai poistattajille).

    • Anonyymi

      Tuli mieleen jos seurakunta poistaa kiven ja antaa hautapaikan jollekin vieraalle lähin omaisen joka maksanut paikan ja siinä on varalla hautapaikka hänenkin arkkuhautauksen ja henkilö on tietämättä eikä käy haudalla vuosikausiin johtuen matkasta ja terveys heikentynyt? Jos sinne haudalle on jätetty kehoitus asiasta että menettää eikä siitä tiedoteta muuten vaikka omainen asuu lähikunnissa ja osoitteen saa selville aina. Voiko noin menetellä? Hautapaikasta ei tarvinnut maksaa mitään vuosittain ja on pieni kunta ei tungosta paikoista. Mitään postia tai tietoa ei ole tullut n30 vuoteen.
      Nyt ko Srk kunta on liittynyt isompaan jossa enempi ovat innokkaita keräämään rahaa paikoista. Voiko uusi kunta alkaa rahastamaan paikalla?

      • Anonyymi

        Sen verran vain, että kaikki seurakunnat eivät ilmoita mitään omaisille.
        Vain lappu tulee haudalle hautapaikan päättymisestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sen verran vain, että kaikki seurakunnat eivät ilmoita mitään omaisille.
        Vain lappu tulee haudalle hautapaikan päättymisestä.

        Tuohon edelliseen hauta paikka huoleeni lisään että samalla paikkakunnalla on vanha hautausmaa jossa isäni isä ja veli on haudattu 1950 luvulla kumpikin eri haudoissa yksinään ja kiven kanssa. Olisin voinut tuhkata ja laittaa isäni tuhkat samaan mutta äitini ei halunnut hänelle oli tärkeää pitää hautajaiset ex puolisollen jolla oli silloin jo 2 ex vaimo elossa. Minä olisin halunut siunaus, tuhlaus ja isänsä hautaan johon olisin voinut uusia kiven vanhalle hautausmaalle mutta ei annettu. En osannut,pystynyt pitämään puoliajan koska isäni kuolema tuli äkillisesti juuri eläkeikäisenä. Enkä avioeron takia,seutauksena ollut juuri puhunut isäni kanssa. Äitini oli komenteleva itsekeskeinen joka ei ajatellut koskaan minun parastani.
        Tuntuu että olen joutunut vanhempieni takia kärsimään liikaa. Äitini jälkeen oli vielä isompi vaiva,työ jäämistään kanssa ym. Ei ole ollut helppo osa minulla suvun kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuohon edelliseen hauta paikka huoleeni lisään että samalla paikkakunnalla on vanha hautausmaa jossa isäni isä ja veli on haudattu 1950 luvulla kumpikin eri haudoissa yksinään ja kiven kanssa. Olisin voinut tuhkata ja laittaa isäni tuhkat samaan mutta äitini ei halunnut hänelle oli tärkeää pitää hautajaiset ex puolisollen jolla oli silloin jo 2 ex vaimo elossa. Minä olisin halunut siunaus, tuhlaus ja isänsä hautaan johon olisin voinut uusia kiven vanhalle hautausmaalle mutta ei annettu. En osannut,pystynyt pitämään puoliajan koska isäni kuolema tuli äkillisesti juuri eläkeikäisenä. Enkä avioeron takia,seutauksena ollut juuri puhunut isäni kanssa. Äitini oli komenteleva itsekeskeinen joka ei ajatellut koskaan minun parastani.
        Tuntuu että olen joutunut vanhempieni takia kärsimään liikaa. Äitini jälkeen oli vielä isompi vaiva,työ jäämistään kanssa ym. Ei ole ollut helppo osa minulla suvun kanssa.

        Luulisin, että sinulla on hautaoikeuden omistajana oikeus kaivertaa isäsi nimi isänisäsi tai veljesi hautakiveen. Ehkä voisit kaiverruttaa kaikkien nimet samaan hautakiveen?
        On mahdollista, kysy asianajajalta. Yleensä seurakunnassa eivät tiedä...

        Vuoden 1950 perintökaaren mukaan vain lapset perivät vanhempansa, ei puoliso.
        Eli sinä olisit nähtävästi perinyt myös isäsi hautaoikeuden?
        Vasta 1.1.1966 tuli laki, minkä mukaan myös puoliso peri. (Ei sitä ennen).

        Tämän voisit selvittää osaavan asianajajan kanssa. Huom! joka tietää!
        Nykyasianajajat eivät ole edes tietoisia tästä!
        Kerro sitten täällä!
        Tämä on tärkeää tietää monelle muullekin palstalaiselle!

        Itselleni ei tullut pienintäkään työtä äitini jäämistön kanssa, koska sisarpuolet veivät kaiken, tekivät kuolinpesän kavalluksen siis.


    • Anonyymi

      Minun 1960 kuollut isäni haudattiin sukuhautaan ja äitini samaan hautaan 1991 vuonna 2010 meni 50 vuoden sukuhauta oikeus umpeen ostimme lisä-aikaa 20 vuodeksi.
      Koska meistä vanhoista lapsista ei kukaan halua tulla haudatuksi sille paikkakunnalle, eikä siellä ole enää ketään kuka hoitaisi hautaa kun mekään emme enää ole jaksaneet edes käydä jouluna kynttilää viemässä, niin olemme jo ,kaksi vuotta sitten luopuneet haudasta ja seurakunta on poistanut kiven.

      Eri seurakunnissa on erilaisia käytäntöjä hautojen hallinnan pituuksissa. Omassa seurakunnassani ei edes ole saatavana ikuista sukuhautaa. Pisin aika on 40 vuotta ja sitten haudan sopimus täytyy joko uusia tai poistaa kivi.

      • Anonyymi

        Minä olen sanonut lähiomaiselle, että minut saa polttaa ja laittaa purkissa vanhempieni hautaan. Meidän jälkeemme kukaan ei enää meitä muista.

        Kaivaako srk purkin myöhemmin pois haudasta ja heittää tuhkat männikköön? Miksi yleensä haudata ketään, jos ei saa olla maan alla koko ikuisuutta?

        Alan kummitella.

        Jos meidät ajetaan pois haudastamme viimeisimmän 25 vuoden vuokrasopimuksen jälkeen, sen hautamme varastaneen, seuraavan vainajan omaiset eivät saa rauhaa. Kun nuo meille vieraat tulevat haudalle tuomaan enkeleitään, lintujaan, kynttilöitään, nousen hautakiven takaa kuin harmaa mörkö ja huudan "bööööööö!"

        Ehkä olisi parempi, jos sukulaiset vain pitäisivät seremoniansa vaikka soutuveneessä, esivanhempiemme synnyinseudun suurella järvellä ja päästäisivät minut siellä tuulen vietäväksi. 🦢🪽


    • Anonyymi

      Kun juristiin otan yhteyttä kysyn ensimmäiseksi mikä on sinun taksasi.
      Kustannukset voivat olla odottamattoman suuret.

      • Anonyymi

        Kiitos teille kannanotoistanne!
        Olen saanut selvyyttä tähän eri kanteilta,

        Olen kaiverruttanut takaisin isäni ja veljeni nimet hautakiveen omalla kustannuksella.
        Äitini kuoli, haudattiin samaan hautaan ja nimi on samassa hautakivessä.

        Isäpuoli oli se joka kaiverrutti pois nimet. Hän oli salakavala, outoa oli toimensa, paljon muutakin. Sisarpuolet tekivät sitten vielä kuolinpesän kavalluksen. "Omena ei putoa kauas puusta".

        Olen puolustanut isäni, äitini ja veljeni oikeuksia.
        Otan yhteyttä asianajajaan, joka saa auttaa tässä ja selvittää loput.


    • Anonyymi

      Kiinnostaisi vielä oletko itse merkitty tämän vanhempiesi sukuhaudan haltijaksi?
      Kuinka pitkäksi aikaa hautapaikka on lunastettu?
      Kuka hoitaa hautapaikkaa, onko haudan siisteyden ja hautakiven kunnon huolto sinun vastuullasi?

      Mikäli haudan hoito laiminlyödään seurakunta voi ottaa haudan haltuunsa jollei kehotuksista huolimatta hautaa pidetä siistinä.

      Meidän seurakunnassamme pisin arkkuhauta paikka on 30v jonka jälkeen siitä voi ostaa lisä-aikaa 10v.

      Ikuisia sukuhautoja on hyvin vähän. Vain yli sata vuotiaita merkittävien sukujen hautoja on otettu seurakunnan hoidettaviksi.

      Sukuhauta termi on poistettu käytöstä 1993, sen jälkeen nimitys on ollut arkkuhautapaikka.

      Vielä yleisesti huomioitava asia. Kun hautapaikka, joka on luovutettu seurakunnalle ja siihen aletaan haudata uusia vainajia, niin edellisten vainajien jäänteet otetaan pois ja hauta puhdistetaan uutta vainajaa varten.

      • Anonyymi

        Kyllä, olen itse merkitty hautaoikeuden haltijaksi.

        Hautapaikka on lunastettu ja srk hoitaa maksusta.
        Asun kaukana.
        Serkut vievät puolestani kynttilät pyhäinmiestenpäivänä haudalle.

        On ollut aikaa ja voimia vievä taistelu.

        On paljon muutakin, mitä en ole viitsinyt kertoa tässä.
        Nyt tarvitsisin asianajajan joka uskaltaisi "istua toisella puolen pöytää".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä, olen itse merkitty hautaoikeuden haltijaksi.

        Hautapaikka on lunastettu ja srk hoitaa maksusta.
        Asun kaukana.
        Serkut vievät puolestani kynttilät pyhäinmiestenpäivänä haudalle.

        On ollut aikaa ja voimia vievä taistelu.

        On paljon muutakin, mitä en ole viitsinyt kertoa tässä.
        Nyt tarvitsisin asianajajan joka uskaltaisi "istua toisella puolen pöytää".

        Siirrän tänne vastaukseni (ei moni plärää keskellä olevia vastauksia). Vastaus 2023-12-17 13:18:00:

        Luulisin, että sinulla on hautaoikeuden omistajana oikeus kaivertaa isäsi nimi isänisäsi tai veljesi hautakiveen. Ehkä voisit kaiverruttaa kaikkien nimet samaan hautakiveen?
        On mahdollista, kysy asianajajalta. Yleensä seurakunnassa eivät tiedä...

        Vuoden 1950 perintökaaren mukaan vain lapset perivät vanhempansa, ei puoliso.
        Eli sinä olisit nähtävästi perinyt myös isäsi hautaoikeuden?
        Vasta 1.1.1966 tuli laki, minkä mukaan myös puoliso peri. (Ei sitä ennen).

        Tämän voisit selvittää osaavan asianajajan kanssa. Huom! joka tietää!
        Nykyasianajajat eivät ole edes tietoisia tästä!
        Kerro sitten täällä!
        Tämä on tärkeää tietää monelle muullekin palstalaiselle!

        Itselleni ei tullut pienintäkään työtä äitini jäämistön kanssa, koska sisarpuolet veivät kaiken, tekivät kuolinpesän kavalluksen siis.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siirrän tänne vastaukseni (ei moni plärää keskellä olevia vastauksia). Vastaus 2023-12-17 13:18:00:

        Luulisin, että sinulla on hautaoikeuden omistajana oikeus kaivertaa isäsi nimi isänisäsi tai veljesi hautakiveen. Ehkä voisit kaiverruttaa kaikkien nimet samaan hautakiveen?
        On mahdollista, kysy asianajajalta. Yleensä seurakunnassa eivät tiedä...

        Vuoden 1950 perintökaaren mukaan vain lapset perivät vanhempansa, ei puoliso.
        Eli sinä olisit nähtävästi perinyt myös isäsi hautaoikeuden?
        Vasta 1.1.1966 tuli laki, minkä mukaan myös puoliso peri. (Ei sitä ennen).

        Tämän voisit selvittää osaavan asianajajan kanssa. Huom! joka tietää!
        Nykyasianajajat eivät ole edes tietoisia tästä!
        Kerro sitten täällä!
        Tämä on tärkeää tietää monelle muullekin palstalaiselle!

        Itselleni ei tullut pienintäkään työtä äitini jäämistön kanssa, koska sisarpuolet veivät kaiken, tekivät kuolinpesän kavalluksen siis.

        Miten se on mahdollista ? (Tehdä kuolinpesän kavallus)


      • Anonyymi

        No kyllä sen isäpuolen luulisi ymmärtävän että sinulle on omat vanhempasi ja veljesi hauta tärkeä vai onko hänkin sinne hautaan pyrkimässä
        Toivon että saat hoidettua asian ja että nämä jotka omin päinsä ovat ilkeilet voisivat kunnioittaa sinun tunteitasi sen verran että eivät puuttuisi asioihin mitkä ovat sinun .
        Isäpuoli saahoidella omat hauta juttunsa itse lastensa kanssa eikä häpäistä toisten hautakiviä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siirrän tänne vastaukseni (ei moni plärää keskellä olevia vastauksia). Vastaus 2023-12-17 13:18:00:

        Luulisin, että sinulla on hautaoikeuden omistajana oikeus kaivertaa isäsi nimi isänisäsi tai veljesi hautakiveen. Ehkä voisit kaiverruttaa kaikkien nimet samaan hautakiveen?
        On mahdollista, kysy asianajajalta. Yleensä seurakunnassa eivät tiedä...

        Vuoden 1950 perintökaaren mukaan vain lapset perivät vanhempansa, ei puoliso.
        Eli sinä olisit nähtävästi perinyt myös isäsi hautaoikeuden?
        Vasta 1.1.1966 tuli laki, minkä mukaan myös puoliso peri. (Ei sitä ennen).

        Tämän voisit selvittää osaavan asianajajan kanssa. Huom! joka tietää!
        Nykyasianajajat eivät ole edes tietoisia tästä!
        Kerro sitten täällä!
        Tämä on tärkeää tietää monelle muullekin palstalaiselle!

        Itselleni ei tullut pienintäkään työtä äitini jäämistön kanssa, koska sisarpuolet veivät kaiken, tekivät kuolinpesän kavalluksen siis.

        No on sekin seurakunta jos ei tiedä tuollaisia asioita


    • Anonyymi

      Hieno kirjoitus aloittajalta, joka sopii opiksi näille työnsankareille, '
      joille materialismi ja runsaus on kauneutta ja
      amerikkalaisuus on isänmaallisuutta.
      Hyvää hutipäivää kaikille.

    • Anonyymi

      Saa pitää hutipäiviä. Miten meihin onkin niin iskostettu,
      että jos ei tee jotain hyödyllistä, on laiska ja se on hutipäivä ?

      • Anonyymi

        Nuorena uskoin, ettei mikään tekemäni riitä. Häpesin aina, kun tuli yllätysvieraita, jos joku paikka oli epäjärjestyksessä tai altaassa tiskiä.
        Uskoin, että kaikki muut pitävät kotinsa paljon paremmassa järjestyksessä kuin minä, lapset paremmin hoidettuina, ruuat viimeistelyinä. Vetelehtiminen oli mahdoton ajatus, koko ajan olisi pitänyt ja pitänyt. Muistan, että pyyhin kirjahyllyn kirjatkin pölystä yksitellen ainakin kerran vuodessa, ja viikkosiivouksen yhteydessä imuroin hyllyt. Ikkunoita pesin usein, koska liikenteen pöly harmaannutti ruudut, Joka viikko matot ulos, vaikka talossamme ei ollut hissiä. Kotiparvekkeelta ei saanut ravistaa pölyjä.
        Silti tunsin olevani huono taloudenpitäjä.

        Äitini siivosi aina ennen siivoojan tuloa. Siivooja olisi varmasti kertonut seuraavassa paikassa, jos meillä olisi ollut likaista. Ihmettelin aina, miksi hän ei sitten meillä raportoinut edellisistä asiakkaistaan. :) Siivosi vaan.

        Tähän ikään tultuani en enää ole huolissani. Olen eläkkeellä. Nyt ei enää pidä. Siivoojakin saa ajatella mitä haluaa. Ja minä ajattelen,, että aikoinani siivosin kyllä paremmin.


    • Anonyymi

      Tunnistan itsessäni tuon tunteen, aivan kuin jotain hyödyllistä pitäisi olla aina tekemässä, vaikka ei jaksaisi.
      Jalkoja pitäisi kuntouttaa enemmän ja ajaa kuntopyörällä vähintään puoli tuntoa päivässä, mutta kun lonkka kipeytyy niin huonolla omalla tunnolla jättää väliin.

      Poikani tuossa äsken rauhoitteli kun huokailin ikkunoitten likaisuutta kun aurinko paistoi ja pölyäkin oli hyllyjen päällä.

    • Anonyymi

      "Synnintunto" tai huono omatunto periytyy ainakin minun kohdallani
      jo lapsuudesta, ettei joutilas saisi olla koskaan. Se on lähes syntiä.
      Vanhemmat ihmiset toistelivat sanontaa "Ei Luoja laiskoja elätä".

      Ihan kuin eläkkeellä päivä muka menisi hukkaan, jos tekee jotain sellaista
      mistä tykkää, mutta mitä ei lasketa ahkeroimiseksi.
      Mielenterveys tarvitsee mieluisaa tekemistä.

      Mitä tulee liikuntaan, arvelisin, että viisikin minuuttia kuntopyörää kerrallaan
      voi riittää. Sen voi tehdä 2-3 kertaa päivässä.
      Tai jonakin päivänä, kun ei jaksa puolta tuntia,
      viisi minuuttiakin on ihan hyvä.
      En ainakaan omia lonkkiani halua yllyttää kipuilemaan
      ja luulenpa, että pieni liikunta useamman kerran päivässä
      on yhtä hyödyllinen tai jopa hyödyllisempi kuin puoli tuntia kerrallaan.
      En ole expertti kuntoilussa. Ajattelen niin, että kunhan lihakset saavat
      pientäkin "impulssia" päivän mittaan. Oma sydämeni ja verenkiertoni
      ei kestä enää pitkäkestoista liikuntaa. Tulen huonovointiseksi,
      mutta sohvaperunaksi en halua jäädä. Vähän pitää kroppaansa
      "sätkyttää" päivittäin, että verikin kiertää.

      • Anonyymi

        Kun mainitsin tuosta kuntopyörästä puoli tuntia . niin se lähti fysioterapeutin kehoituksesta reisiluun ja lonkkaluun murtuman kuntoutuksesta pari vuotta sitten.
        Olen lipsunut aika pahasti näistä muistakin liikkeistä joita tein päivittäin.
        Varsinkin aivoinfarktin jälkeen olen välttänyt ylimääräisiä ponnisteluja ja tehnyt vain helpoimmat liikkeet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun mainitsin tuosta kuntopyörästä puoli tuntia . niin se lähti fysioterapeutin kehoituksesta reisiluun ja lonkkaluun murtuman kuntoutuksesta pari vuotta sitten.
        Olen lipsunut aika pahasti näistä muistakin liikkeistä joita tein päivittäin.
        Varsinkin aivoinfarktin jälkeen olen välttänyt ylimääräisiä ponnisteluja ja tehnyt vain helpoimmat liikkeet.

        Joku kysyi aikaisemmin kuolinpesän kavalluksesta.

        Isäpuoli oli jo aikaisemmin hävittänyt äidin oman ompeleman kansallispuvun, jonka äiti halusi jäävän minulle. Isäpuoli yritti pimittää 23.000 euroa perunkirjoituksessa (tosin huomattiin).
        Sisarpuolet veivät kaiken irtaimiston, ei edes patalappua jättäneet äidin muistoksi.
        Lapsuusajan taulunkin veivät. Mitä he sillä tekivät? Ja äidin taulut. Kaikki oman sukuni muistot ja sukuhistorian veivät. Kaikki äitini ompelemat koruompeleet ja liinat.

        Sydämetöntä, niin sydämetöntä. Eihän he mitään tehneet äidin jäämistöllä. Korut kai möivät. Se ahneus.

        Olen tehnyt rikosilmoituksen.
        Epäilen kuitenkin, että ei auta mitään.

        Ainoastaan valokuvia sain.
        Sisarpuoli virnisteli, että oli pitänyt niitä kesämökillä "hiirten syötävinä", kosteassa.
        Onneksi olivat säilyneet kuitenkin.

        Onhan minulla ollut harmia ja murhetta.
        Helpottaa, että saan edes kertoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joku kysyi aikaisemmin kuolinpesän kavalluksesta.

        Isäpuoli oli jo aikaisemmin hävittänyt äidin oman ompeleman kansallispuvun, jonka äiti halusi jäävän minulle. Isäpuoli yritti pimittää 23.000 euroa perunkirjoituksessa (tosin huomattiin).
        Sisarpuolet veivät kaiken irtaimiston, ei edes patalappua jättäneet äidin muistoksi.
        Lapsuusajan taulunkin veivät. Mitä he sillä tekivät? Ja äidin taulut. Kaikki oman sukuni muistot ja sukuhistorian veivät. Kaikki äitini ompelemat koruompeleet ja liinat.

        Sydämetöntä, niin sydämetöntä. Eihän he mitään tehneet äidin jäämistöllä. Korut kai möivät. Se ahneus.

        Olen tehnyt rikosilmoituksen.
        Epäilen kuitenkin, että ei auta mitään.

        Ainoastaan valokuvia sain.
        Sisarpuoli virnisteli, että oli pitänyt niitä kesämökillä "hiirten syötävinä", kosteassa.
        Onneksi olivat säilyneet kuitenkin.

        Onhan minulla ollut harmia ja murhetta.
        Helpottaa, että saan edes kertoa.

        @ 12:07
        Kirjoittamasi kuulostaa aivan kamalalta ja onkin.
        Miten ihmiset voivat olla noin kamalia ?
        Tunnen myötätuntoa sinua kohtaan,
        kuinka olet voinut kestää tuollaista käyttäytymistä ?
        No, minkä sitä ihmisille voi,
        ei ketään pysty muuttamaan,
        mutta se jättää surulliset jäljet.
        Olen itse kokenut kovuutta ja epäoikeudenmukaisuutta
        enkä ole pystynyt pyyhkimään niitä kokonaan mielestäni.
        Mikä menee tunteisiin, syöpyy jonnekin sieluun ja sydämeen.
        Voisipa ihminen unohtaa sen minkä haluaa !
        Toivon, että saat jotakin hyvitystä,
        vaikka ei mikään enää korvaa menetettyjä rakkaita tavaroita,
        joihin liittyy tunteita ja muistoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joku kysyi aikaisemmin kuolinpesän kavalluksesta.

        Isäpuoli oli jo aikaisemmin hävittänyt äidin oman ompeleman kansallispuvun, jonka äiti halusi jäävän minulle. Isäpuoli yritti pimittää 23.000 euroa perunkirjoituksessa (tosin huomattiin).
        Sisarpuolet veivät kaiken irtaimiston, ei edes patalappua jättäneet äidin muistoksi.
        Lapsuusajan taulunkin veivät. Mitä he sillä tekivät? Ja äidin taulut. Kaikki oman sukuni muistot ja sukuhistorian veivät. Kaikki äitini ompelemat koruompeleet ja liinat.

        Sydämetöntä, niin sydämetöntä. Eihän he mitään tehneet äidin jäämistöllä. Korut kai möivät. Se ahneus.

        Olen tehnyt rikosilmoituksen.
        Epäilen kuitenkin, että ei auta mitään.

        Ainoastaan valokuvia sain.
        Sisarpuoli virnisteli, että oli pitänyt niitä kesämökillä "hiirten syötävinä", kosteassa.
        Onneksi olivat säilyneet kuitenkin.

        Onhan minulla ollut harmia ja murhetta.
        Helpottaa, että saan edes kertoa.

        Olen koko ikäni ihmetellyt,kuinka tärkeitä perittävät esineet ovat pesän osakkaille, vaikka he ovat siihen asti tulleet toimeen ilman niitä. Oma perheeni on joutunut perintöriitojen vilskeeseen kauan sitten, ja kun omaan perheen perinnönjako alkoi, oli ihan mahdotonta saada tavaroita jaetuksi. Kukaan ei halunnut mitään. Myytiin kuolinpesän ostajalle koko irtaimIsto, todella pilkkahinnalla, ja saaduilla rahoilla maksettiin haudan hoito muutamaksi vuodeksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen koko ikäni ihmetellyt,kuinka tärkeitä perittävät esineet ovat pesän osakkaille, vaikka he ovat siihen asti tulleet toimeen ilman niitä. Oma perheeni on joutunut perintöriitojen vilskeeseen kauan sitten, ja kun omaan perheen perinnönjako alkoi, oli ihan mahdotonta saada tavaroita jaetuksi. Kukaan ei halunnut mitään. Myytiin kuolinpesän ostajalle koko irtaimIsto, todella pilkkahinnalla, ja saaduilla rahoilla maksettiin haudan hoito muutamaksi vuodeksi.

        Joihinkin tavaroihin voi liittyä rakkaita muistoja ja tunteita. Ne voivat
        tuoda lohtua, kun ihmistä ei enää ole. Ne ovat jonkinlainen tunneside
        poismenneeseen.


    • Anonyymi

      Itse mietin nyt kun luin eräästä nuoresta ihmisestä jutun et en murehdi mitään ja mitään täältä ei mukaansa saa, parasta elää päivä kerrallaan ja iloita kun saa elää. Hyvää joulua.

      • Anonyymi

        Hyvää Joulua sinulle hutipäivän viettäjältä.


    • Anonyymi

      Joulu tulee vasta uuden vuoden jälkeen tammikuun 7p.
      25.12 saahaan päivä

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Yritin nainen

      Kaikkeni ettei meidän välille syntyisi mitään. Tiesin jo hyvin alussa että sinä olet minun heikko kohta. Lopulta kuitenk
      Ikävä
      88
      1661
    2. Miksi et voi

      Soittaa tai laittaa viestiä
      Ikävä
      115
      1405
    3. Käärijä jättäytyy pois illan viisufinaalista

      https://www.is.fi/viihde/art-2000010420075.html Voi voi sentään! Kuka nyt Suomen pisteet jakaa. Tosi pölvästiä käytöstä
      Maailman menoa
      107
      942
    4. Iso ikävä sinua nainen

      Aina vain, ei helpota millään. Ainoa varma helpotus olisi se et oltais yhdessä. Mutta se ei sinulle sovi.
      Ikävä
      31
      906
    5. Mistä tykkäät

      Erityisesti kaivattusi olemuksessa
      Ikävä
      41
      743
    6. Kaikkien Vuosien Äitien Äiti

      Huomenna aamulla MTV:ssä vaihteeksi taas linssiluteet Martina ja isällään asuva tytär Vicotria ylistämässä toisiaan . Ai
      Kotimaiset julkkisjuorut
      149
      682
    7. Nainen, monta kertaa epäilin sinua

      ja koit sen syytöksinä ja ehkä jonkinlaisena vihan tai antipatian osoituksena, etten esim. sietänyt sinua tai oletin sin
      Ikävä
      51
      651
    8. Nainen, joskus päivällä kun tulet mieleen

      Olen puuhailemassa jotakin, yhtäkkiä ajattelen sinua, että olisit minun ja pääsisin iloitsemaan läsnäolostani, silloin k
      Ikävä
      28
      618
    9. Hyvää yötä

      Naiselle, joka ikävöi. 🩷
      Ikävä
      25
      593
    10. Idän uskontojen viisaita tekstejä...

      ... luettuani tulin siihen tulokseen, että esim, sielunvaellusessa en halua syntyä satiaiseksi jonkun h...an perzeezeen.
      311
      579
    Aihe