Me 30-60luvul synt. Tehnyt Raskaimmat Työt 6pv.viikko 15-17ikäisinä vakiTöihin eläkeikä 65V. Eläke 750€/kk
Kukaan Ei oo maksanut eläkettään 10-20%eläkemaksu sitä saa 80%
Ne työt mitkä Teimme tekee ulkomaiset marjan,tehdas,ym työt
Me pidimme Suomen pystyssä yksityinen sektori
Pienillä palkoilla-60luvul 1-2mk tunti
Kaikki oli kallista
Autovero300%
Polttoaineverot300%
Alkoverot500%
Mm.
Eläkkeitä Tasaamalla ja. Verot poistamalla minimi1500€kk,
Kukaan Ei oo maksanut eläkettään 10-20%eläkemaksu sitä saa 80%
Ne työt mitkä Teimme tekee ulkomaiset marjan,tehdas,ym työt
Me pidimme Suomen pystyssä yksityinen sektori
Pienillä palkoilla-60luvul 1-2mk tunti
Kaikki oli kallista
Autovero300%
Polttoaineverot300%
Alkoverot500%
Mm.
Eläkkeitä Tasaamalla ja. Verot poistamalla minimi1500€kk,
Vastaukset 36
Vanhimmat
Hallinnot istuu pyhävaatteet päällä sormetvalakoosina
Kuluttaa meirän 80 %veroja tuotto0%
Voiko tuota selkeämmin kirjottaa? No ei, aivan huippuahan tuo on.
Jos työeläkkeesi on vain 750€, niin etpä kummoisesti ole työelämää kokeillut ja maksanut työeläkevakuutusmaksujakaan sitten vuoden 1961 jälkeen, kun työeläkelaki tuli voimaan. Pimeät työt ei kerrytä eläkettä. Tai sitten vuosiansiosi ovat olleet todella pieniä. Ja sitä paitsi vähimmäiseläkekin on tänä vuonna muistaakseni noin 922€/kk.
Työeläkettä nykyisten lakien mukaan kerryttää ikävuosina 18-52 vuodessa 1.5% vuosiansioistasi ja 53 ikävuodesta eteenpäin 1.7%. Työeläkelait ovat vuosikymmenten aikana muuttuneet moneen kertaan, mutta kovin paljoa eivät ne kertymistä kokonaisuudessaan ole muuttaneet niiden osalta, jotka ovat koko ajan olleet päätoimisesti työelämässä.
Työeläke lasketaan kaikille työelämässä oleville tuon saman laskukaavan mukaisesti. Pienistä ansioista maksetaan myös pientä työeläkevakuutusmaksua ja ne tietysti tuottavat pienen työeläkkeenkin.
Työeläkelaki tuli voimaan 1962, ja - 30 luvun alussa töitä tehneet eivät vielä tästä hyötyneet , kun osittain.
-30 luvun alussa töitä tehneet ovat kaikki kuolleet, joten merkityksetön tilasto.
Jep, eli vuoden 1961 jälkeen….. Laki päätettiin eduskunnassa v 1961 ja se tuli voimaan 1962 alusta.
Ensimmäiset, jotka saivat ’täyden työeläkkeen’ pääsivät eläkkeelle 40 vuotta myöhemmin.
Ei ole, minun kumpikin vanhempani elää isä synt 1929 ja äiti 1931, asuvat vielä kahdestaan , eivät ole edes palvelutalossa.
Kovasti nuorena aloittivat työelämän, jos 30-luvun alussa jo töitä tekivät…. Vielä nykyisinkään ei eläke kerry noin nuorille. Nykyinen alaikäraja on 17 vuotta.
Kyse olikin tuona aikana töitä tehneistä, ei silloin syntyneistä.
Ehkä tuo edellinen tarkoitti, että ovat syntyneet tuolloin ja myös tehneet töitä ennen, kun tuo työeläkelaki tuli voimaan.
Kyllä ton ikäisetkin teki töitä ennen työeläkelakia.
””Me 30-60luvul synt. Tehnyt Raskaimmat Työt 6pv.viikko 15-17ikäisinä vakiTöihin eläkeikä 65V. Eläke 750€/kk” ”
Aloitus oli näin , kysymys oli 30-60 syntyneistä ihmisistä.
Jos työeläkkeesi on 750€/kk, niin palkkasi on 40 vuoden aikana (40 vuotta on ollut tavoiteaika nk ’täyteen’ työeläkkeeseen) on ollut keskimäärin noin 1200€/kk nykysäännöin laskettuna.
Ei tuonkokoisilla ansioilla nyt kummoista työeläkettäkin voi saada. Onneksi kuitenkin saat kansaneläkettä lisäksi. Ja vähimmäiseläke pitää huolen, että kokonaiseläkkeesi on vähintään noin 922€/kk.
Sitten asuinkunnasta riippuen saat todennäköisesti myös muita sosiaalitukia, mm asumistukea.
Totta tietysti on, ettei tuolla summalla juhlita, toisaalta etpä kyllä ole ansioillasikaan juhlinut, jos ne ovat olleet keskimäärin tuo 1200€/kk koko työelämäikäsi.
Minun vanhalla äidillä 94 v on työeläke 780 € hän teki töitä jo 14 vuotiaasta, mutta työeläkelakia ei sillon vielä ollut , hän synnytti kuusi lasta ja tietty hoiti ne itse , meni uudellen töihin, kun nuorin veljeni meni yläasteelle, mutta kun ei koulutusta mihinkään ammattiin niin surkealla palkalla teki töitä.
Joutui myös työttömäksi , kun työpaikalle tuli YT ja ei sitten enää työllistynyt, iän ja koulutuksen puutteen vuoksi , jotain pätkä ja sijaisuustöitä sai, mutta niitä oli niin vähän, eikä niistä kertynyt yhtään eläkettä.
Hän ei saa mitään tukiaisia, asuu omassa kaksiossaan , kodinhoitaja käy kerran päivässä, niin ja isästä saa leskeneläkettä työeläkkeen kylkeen , kansaneläkettä ei yhtään, se otettiin pois, kun tuli leskeneläke tilalle.
Toisin sanoen työeläkemaksuja ei kovasti ole tullut maksettua. Työeläkkeen saamisen edellytys on, että siitä on maksettu.
Käytännössä äitisi oli siis pitkäaikaistyötön, joka hoiti lapsia kotona.
Ei sillon - 50 luvulla , kun äitini synnytti kuusi lasta, ollut mitään päivähoitopaikkoja kunnalla ja monet -20 luvulla syntyneet eivät käyneet töissä , vaan hoitivat lapset itse.
Hän jäi työttömäksi vasta vanhana , ei sillon puhuttu mistään pitkäaikaistyöttömistä eikä sillon saanut mitään työttömyyskorvauksiakaan , kun mies oli työssä.
Äitini täyttää tämän kuun lopulla 95 v on siis 1928 synt.
Täällä on niin nuoria kirjoittamassa eivät tiedä sodan jälkeisestä elämästä yhtään mitään.
Heh, ei 40-50 luvulla mitään työttömiä oltu , vaan kotiäitejä suurin osa naisista joilla monta lasta.
Tämä palstahan liitty eläkkeisiin ja tässä nyt keskustellaan pienistä työeläkkeitä ja muista eläkkeistä. Ei niinkään muistelua millaista elämä oli sodan jälkeen…. Eikä ne nyt liity mitenkään työeläkkeisiin, koska työeläkelaki tuli voimaan vasta v 1962 alusta.
Ihan kiva lukea täysin sekopäisiä aloituksia, vai mitä?
Työeläke on maksettu vakuutus. Ja mitä enemmän maksetaan sen suurempi eläke. Maksut maksetaan yksityissektorilla toimiviin työeläkevakuutusyhtiöihin.
Verojen kanssa palkansaajien työeläkkeellä ei ole mitään tekemistä
Jos tulontasausta vaaditaan tehtäväksi vasta eläkeiässä, niin ollaan kovasti myöhässä ja silloinhan puututaan vain seurauksiin. Ei syihin.
Eläkeläisten tulonjako vastaa melkoisen tarkasti työelämässä olevien tulonjakoa. Tietysti näin, koska työeläkkeethän seuraavat sitä ansiotasoa, joka itse kullakin on ollut työelämässä.
Ja muuten on hyvä mieltää sekin, että Suomessa eläkeläisten tuloerot, niinkuin työelämässä olevienkin, on yhdet maailman pienimmistä.
Näin se on.
Jokaisen itse kerryttämäänsä ja vakuutusmaksuilla maksettuun työeläkkeeseen ei muutenkaan sovi joidenkin hellimä ajatus, että kaikille maksetaan eläke sen mukaisesti mitä katsotaan (kuka katsoo? ) itse kunkin tarvitsevan.
Tuo ajatus sopii perustasoiseen sosiaaliturvaan, joka rahoitetaan veroilla eli yhteiskunnan kustantamiin sosiaalitukiin.
Olen -64 syntynyt ja jo koulussa oli viisipäiväinen kouluviikko , kun pääsin peruskoulusta, niin menin ammattikouluun ja sieltä töihin ja viisi päivästä viikkoa tehtiin 40 tuntia viikko.
Minä olen syntynyt 1954. Kirjoitin ylioppilaaksi 1974, ekonomiksi valmistuin 1980, jonka jälkeen aloitin vakinaiset työt. Opiskeluaikana olin töissä joka kesä ja aika usein opiskelun ohessakin. Opintorahaa ei ollut, vaan henkilökohtaisen opintolainan turvin opiskeltiin.,Vanhuuseläkkeelle jäin 2017 säädetyn mukaisesti eli 63-vuotiaana, joka oli v 1954 syntyneille vanhuuseläkeikä.
Työviikko oli 5-päiväisen jo 60-luvun lopulta alkaen, joten en koskaan päässyt nauttimaan 6-päiväisestä työviikosta.
Työeläke on hyvä ja täysin riittävä normaaliin elämään, koska työhistoriani on yhtenäinen ja 37 vuotta sitä kesti eikä palkkakaan ollut huono. Kaikki tarpeellinen ja runsaasti tarpeetontakin on hankittu ja maksettu jo työelämäaikana, joten velattomuus eläkkeen koittaessa suo taloudellisia mahdollisuuksia moneen.
Näinkin voi elämänsä elää, jos terveyttä riittää ja normaalia asennetta työtä ja tietysti nuorempana kouluttautumista kohtaan. Tämä kyllä tehokkaasti myös estää vanhuusajan katkeruutta ja vaatimuksia siihen, että yhteiskunnan pitäisi elättää tukien avulla.
Ei siinä tarvi perintöjä, eikä syntyä kultalusikka suussa varakkaaseen ja korkeasti koulutettuun perheeseen eikä lottovoittona tai muutakaan ’ilmaista rahaa’ ja tämä on täysin omakohtaisen kokemukseen perustuva tieto. Pikkuvirkamiseperhe, jota usein kaulusköyhälistöksikin on kutsuttu, ei ole este mihinkään.
Olen samaa mieltä siinä, että Suomessa pärjää oikein hyvin, kunhan vain ottautuu yhteiskunnan tarjoamiin käytännössä maksuttomiin mahdollisuuksiin eli maksuttomaan koulutukseen esikoulusta vaikka tohtoritutkintoihin saakka tai joku taso tuosta väliltä. Ja sen jälkeen on työelämässä eläkeikään saakka.
Näin tehden eläkkeellä ei tule taloudellisia ongelmia tulojen puolesta ja jos vielä on elänyt muutenkin tulojensa mukaisesti.
Tietysti terveyden pettäminen, onnettomuudet, yms voi muuttaa tilannetta ja sitä varten on sitten sosiaaliturva, omat vakuutukset jne. Jos varsinkin vakuutukset on tullut hoidettua kunnolla aikanaan, niin niistä on suuri apu.
Jos itse ei ole tehnyt aktiiviaikanaan yhtään mitään tulevan eläkkeensä eteen tai varautunut vakuutuksin, ei ollut työelämässä jne, niin silloin joutuu eläkeikäisenäkin tyytymään yhteiskunnan tarjoamaan perusturvaan. Se pitää hengissä, mutta käytännössä siinä kaikki. Mitään ’ylimääräistä’ se ei tarjoa.
Toisaalta eipä se aktiiviaikakaan ole ollut taloudellisesti kovin ylellistä.
Joistain kirjoituksista voi äkkiseltään saada sellaisen mielikuvan, että päästyä eläkkeelle kaikki taloudelliset, henkiset, fyysiset, terveyteen liittyvät ja muut ongelmat ratkeavat itsestään.
Totta. Ja ihmetyttää sekin, että ollaan harmissaan, jos vaaditaan osallistumaan kuntoutukseen, jossa terveys pyritään palauttamaan.
Minun mielestäni terveenä on huomattavasti mukavampaa ja voi elää laadukkaampaa elämään. No se on vain minun mielipiteeni….
On myös sairauksia joista ei palaudu, kuten puolisollani parkinsonintauti se vaan pahenee kokoajan.
Ei varmaan puolisoltasi ollut vaikeuksia saada tk-eläkettä, kun Parkinsonin tauti oli diagnostisoitu ja todettu parantumattomaksi?
Vaadittiinko osallistumaan kuntoutukseen, jonka tavoite oli kuntoutua työkykyiseksi?
Ei se ihan vaikeuksitta tullut, koska tuijottivat hänen ikäänsä , joka oli sillon 55 v.
Mutta tuli….
Takuueläke 976,59€ kuukaudessa. Ota yhteys kelaan jos pienempi.
Näin