Omistan asunnon puoliksi yhdessä äitini kanssa.Nyt taloyhtiö otti ison lainan. Kysyn kuuluuko minun myös maksaa asuntoon kohdistuvasta taloyhtiölaina osuudesta puolet vai maksaako sen vastikkeen maksaja eli asunnossa asuva äitini, joka maksaa vastikkeen. Miten se menee lain mukaan. Jos joku osaisi sanoa.
Kuka maksaa rahoitusvastikkeen
Anonyymi-ap
20672
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Minun mielipide on, (ilman lakikirjaa) että Jos on Kaksi Omistajaa, niin lainaosuuden maksaa kumpikin , eli puolet ja puolet. Mutta jos on vain Yksi Omistaja , niin Se maksaa !
Jumalahan on nähnyt monien vallitsevan helvetin. Vielä tämä naurattaa.
Eikö se mene omistuksen mukaan? Pääomavastikkeen tai rahoitusvastikkeen nimikin sen jo sanoo. En ole varma.
Niin kyllä sen hoitovastikekin, tai yhtiövastike kuten lakitermi on , kuuluu omistajan (tässä tapauksessa omistajien) maksettavaksi.
Asunnon hallinta tavallisesti siirretään vuokrasopimuksella, jolloin asukas (haltija) maksaa vuokraa omistajalle. Vastikkeet ASOY:n suuntaan maksaa tuolloinkin omistaja.
"ASOYL
3:1 §
Maksuvelvollisuus
Osakkeenomistaja on velvollinen maksamaan yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan."
Jos siis äitisi maksaa vastikkeen kokonaan, saat häneltä joka kuukausi puolet vastikkeesta lahjana, vuokrana tai miten se sitten tulkittaisiinkaan. Veronalaista tuloa joka tapauksessa sinulle.
Pääomavastiketta (jolla nimellä ne yhtiölainaosuudet yleensä kulkevat) kuuluvat niin ikään omistajalle/omistajille.
Lain mukaan siis teidän kummankin tulisi maksaa osuutenne sekä yhtiövastikkeesta, että pääomavastikkeesta. Jos toinen maksaa enemmän, on erotus verotettavaa tuloa toiselle.
Voiko verottaja katsoa tämän ennakkoperinnöksi? Sitähän se on. Mutta jos esim äiti on puolison kuollessa jatkanut asumista niin eikö se ole vain vakiintunut käytäntö ja ok?
Korjaan edellistä. Näyttää siltä, että jos leski hallitsee asuntoa lesken hallintaoikeudella, leski vastaa yhtiövastikkeesta.
Pääomavastike sen sijaan on joka tapauksessa omistajakohtainen, eli sinulle kuuluu oma puolikkaasi.
Mitään "vakiintuneen käytännön jatkumista" asiassa ei ole.
Niin, mainittakoon toki, että taloyhtiötä kohti osakkeenomistaja vastaa myös hoitovastikkeesta. Haltijan (lesken) velvollisuus vastata käyttökuluista on vain osakkeenomistaa kohtaan.
Voikohan näistä tulla lahjaveroseuraamuksia jos jatkuvat vuosiakausia.
Lahja on vastikkeeton oikeustoimi, jota tässä tapauksessa ei ole. Asunnossa asuva maksaa asumisestaan ja saa vastikkeeksi asua asunnossa. Ei ole mitään vastikkeetonta etua eikä siten lahjaakaan, josta pitäisi maksaa lahjaveroa.
Ehkä verottaja voisi tiedottaa selkeämmin asiasta. Eikä vanhat isät ja äidit välttämättä tiedosta asiaa.
Kysymys ei ole lahjasta, vaikka yksi maksaa (hoito)vastikkeen, koska vastikkeen maksaja myös asuu asunnossa ja siten hoitaa asumisen kustannuksia. Hän ei näin siis saa vastikkeettomasti mitään, vaan maksaa asumisestaan.
Omistajat ovat velvollisia maksamaan sekä hoito- että rahoitusvastikkeen yhdessä. Kun omistusosuudet ovat 50/50, maksuosuus on sama. Kun käytäntönänne on ollut, että asunnossa asuva on maksanut hoitovastikkeen, luonnollista olisi, että hän maksaa myös rahoitusvastikkeen. Voitte kuitenkin sopia asian toisinkin. Laki ei tällaisesta tilanteesta sano mitään erikseen, vaan se kuuluu omistajien sopimusvapauteen.
Taloyhtiö lähetti rahoitusvastikemaksun kokonaisuudessaan suoraan äidilleni eikä omistajille. Siksi kysyn miten pitäisi toimia, niin että asia menisi oikein.
Miten jos asunnon omistaa 5 ihmistä. Ja yksi laitetaan maksamaan rahoitusvastiketta niin ei se voi olla oikein. Syntyy ansiotonta arvonnousua ainakin. Hoitovastike on eriasia . Se on kulu mutta rahoitusvastike vaikuttaa omaisuuden arvoon. Jos joku sitten vastaa suuresta taloyhtiölainasta yksin ja 4 omistajaa ei mitään. Niin voiko osakkaat näin tehdä.
Suomessa on sopimusvapaus. Yksi voi suostuessaan maksaa kaikki vastikkeet, jos niin on sovittu. Tällaisesta järjestelystä voi syntyä veroseuraamuksia, mutte ei välttämättä.
Usein ihmisillä ei ole näistä mitään kirjallista sopimuksia. Se maksaa joka pystyy tai joka suostutellaan niin tekemään. Eikä vanhat ihmiset osaa pitää puoliaan. Joku vanha äiti vanha tavan mukaan maksaa aikuisten lastensa kuluja kun ei osaa tai uskalla pitää puoliaan, eikä tiedä oikeuksiaan. Sitä on nähty. On ikävä kyllä hyvin yleistä.
Suomessa aikuisen ihmisen 18 v täytettyään oletetaan pitävän puoliaan. Ainoastaan rikoslaissa otetaan huomioon kiskontarikoksessa se, että toisen ymmärtämättömyyden tai muun heikkouden hyväksikäyttäminen on rangaistavaa.
Mitenhän se seikka, ku lapsille saa antaa oliko kerran viidessä vuodessa n 5000 e ilman veroseuraamuksia. Niin mites nää rahoitusvastikkeet sitten. Kyse on paljon suuremmista summista helposti. Porsaanreikiä riittää. Näkisin ne lahjana omistajille jos kaikki omistajat ei maksa osuuksiaan.
Korjataan. Joka kolmas vuosi voi antaa 4999 ei joka viides vuosi. Verovapaasti lapsille. Laskeeko verottaja viikkorahat. tiedä sitten.
"Verovapaasti lapsille"
Niin kyllä sen alle 5 k€ kolmessa vuodessa saa antaa verovapaasti kenelle vain.
Aika harva varmaan ilmoittaa verottajalle viikkorahoja, mutta teoriassa kyllä. Reilun kolmenkympin viikkorahalla tuo täyttyy.
Tosin vallitseva tulkinta lienee kallistunut sille puolelle, että tavanomainen viikkoraha on pikemminkin elatusta, vaikka lahjaverolain tarka sanamuoto vaatisikin, että rahalahja annetaan suoraan kohteseen niin, että rahalahjan saaja ei itse voi päättää sitä muualle käyttää.
Muuten ymmärtääkseni toisen ihmisen laskuja saa maksaa ilman veroseuraamuksia? Joten jos haluaa avustaa niin paras tehdä se laskuja maksamalla. Tarkoitan elämiseen liittyviä kuluja en ostoksia. Onko näin? Eikö toisen verovelkojakin voisi maksaa ilman että syntyy veroseuraamuksia.