Oletko valmis vihreään siirtymään?

Minä en. - Kunhan saan koulut käytyä, etsin työpaikan Suomen ulkopuolelta. Se on varmaa, että ainakaan maata en tänne jää viljelemään.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/512aa620-ca23-41bb-afc7-361c0b4e463d

Kannattaa lukea, mitä siirtymä tuo tullessaan.
45343
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 45

Vanhimmat

Onko sulla mielessä joku houkutteleva maa, jossa noista ilmastoon ja saasteisiin liittyvistä ongelmista ja toimenpiteistä ei tarvitsisi välittää ja huomioida?

Minun tiedossani muuta sellainen maa on, mutta ne eivät todellakaan ole houkuttelevia muuttokohteita. Ei todellakaan…

Äänestä
  • Onhan näitä. Viro, Puola ja Norja tässä lähellä. Myös Irlanti ja iso-Britannia kiinnostavat.

    Jopa Ruotsissa Työntekijälle jää enemmän käteen palkasta, mutta maa on muuten niin pilalla, ettei kiinnosta.

    Kyse ei ole siitä, etten haluaisi suojella ympäristöä. Järkevä ympäristönsuojelu on OK, mutta Suomessa ei ole kyse mistään järkevästä, vaan enemmänkin keskusjohtoisesta kontrollista ja ideologisesta kyttäämisestä. Minä en nyt vain aio taipua siineh muottiin, mihin minut yritetään pakottaa, niin mikä pakko mun on ruveta tulevaisuuttani tänne rakentamaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00002 kirjoitti:

    Onhan näitä. Viro, Puola ja Norja tässä lähellä. Myös Irlanti ja iso-Britannia kiinnostavat.

    Jopa Ruotsissa Työntekijälle jää enemmän käteen palkasta, mutta maa on muuten niin pilalla, ettei kiinnosta.

    Kyse ei ole siitä, etten haluaisi suojella ympäristöä. Järkevä ympäristönsuojelu on OK, mutta Suomessa ei ole kyse mistään järkevästä, vaan enemmänkin keskusjohtoisesta kontrollista ja ideologisesta kyttäämisestä. Minä en nyt vain aio taipua siineh muottiin, mihin minut yritetään pakottaa, niin mikä pakko mun on ruveta tulevaisuuttani tänne rakentamaan.

    Noiden luettelemiesi maiden suhtautuminen ilmastomuutokseen ja luonnonsuojeluun ei käytännössä poikkea juuri miltään osin Suomen suhtautumisesta. Tain minkään muunkaan länsimaan suhtautumisessa.

    Vai onko sulla jokin esimerkki joka vahvistaisi uskomuksesi?

    Maiden taloudellisessa tilanteessa ja verotuksessa on toki eroa, mutta ne eivät liity käytänmössä ilmastomuutokseen tai luonnonsuojeluun

    Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    Noiden luettelemiesi maiden suhtautuminen ilmastomuutokseen ja luonnonsuojeluun ei käytännössä poikkea juuri miltään osin Suomen suhtautumisesta. Tain minkään muunkaan länsimaan suhtautumisessa.

    Vai onko sulla jokin esimerkki joka vahvistaisi uskomuksesi?

    Maiden taloudellisessa tilanteessa ja verotuksessa on toki eroa, mutta ne eivät liity käytänmössä ilmastomuutokseen tai luonnonsuojeluun

    Ihan sama. itse en aio jäädä tänne väittelemään kanssasi ja maksamaan vihreän politiikan aiheuttamia velkoja. Jokainen tekee itse omat valintansa ja vastaa niistä.

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Ihan sama. itse en aio jäädä tänne väittelemään kanssasi ja maksamaan vihreän politiikan aiheuttamia velkoja. Jokainen tekee itse omat valintansa ja vastaa niistä.

    Ilman muuta teet niinkuin parhaakseen näet…

    Kommentoin vain noita kirjoituksessasi esiin tuomaasi asiaa. Etkös tehnytkin avauksesi keskustelua varten? Vai ? Ja otsikossasikin oli kysymys.
    Tarkoituksenani olikin keskustelu, mutta näköjään et halua sitä etkä kyseenalaistamista näkemyksillesi. Erehdyin näemmä

    Kysynkin miksi teit avauksesi?

    Äänestä

Maatiloille alkaa olla vaikea löytää jatkajia ja sen ymmärrän. Täältä katoaa pikku hiljaa kaikki palvelut ja elämisen mahdollisuudet. Vain mahdollisuus velkavankeuteen jää.

Jos pää kestää opiskelua ja siivet kantaa, niin varmasti ulkomaille muuttaminen ja siellä työskentely voi olla monelle Helsinkiä parempi vaihtoehto ihan käteen jäävän palkan kannalta ajateltuna.

Äänestä
  • Minulla ei ole lähelläkään noin synkkä mielikuva Suomen tulevaisuudesta. Ei lähelläkään.

    Pientiloilla varmasti on vaikea löytää jatkajia, koska niiden kannattavuus on heikko, jos ei ole erikoistunut mihinkään sellaiseen, joka on ominaista juuri ko pientilallisia. Jos on esim lypsykarjatila tai viljatila ja tilakoko pieni, niin ei varmasti ole kannattava mitenkään.
    Eikä maatalouden ongelmat Suomessa juurikaan poikkea muun Euroopan maatalouksien ongelmista. Juuri äsken uutisissa mainittiin Saksan maataloustuottajien protestista. Ranskan vastaavat ovat varmasti tuttuja kaikille.

    Verotus on Suomessa kovaa, yksi maailman kovimmin verottaja on Suomi, totta. Pohjoismaiden verotuksessa ei oleellisia eroja ole, painotuksissa voi olla eroja.
    Kannattaa kuitenkin pitää mielessä sekin mitä sillä saa, kun vertailee maita, jossa verotus on pientä. Esim terveydenhuolto kaikissa maissa, jossa verotus on selvästi Suomea alhaisempaan maksaa maltaita ja siksipä yksityiset vakuutukset ovat niissä tavallisia ja niiden hinnat ovat suomalaisittain katsoen valtavia. Myös koulutus, joka Suomessa on esikoulusta aina korkeampiin yliopistotutkintoihin nähden käytännössä maksuttomia. Monissa maissa lukukausimaksut ovat useita tuhansia euroja, jopa kymppitonneja. Jne. Esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon.,
    Vaikka alhaisen verotuksen maissa käteen tosiaan jää paljonkin enemmän, niin jos haluaalähellekään samantasoisia palveluja kuin mitä Suomessa saa, niin kyllä siinä sulaa reippaasti tuo nettopalkan ero. No nuorena ja lapsettomanahan esim ei noita em mainittuja palveluja yleensä tarvitse.

    Suomi ei muuten ole EU-maihin verrattuna mitenkään erityisen kovasti vielä velkaantunut. Velkaantumisvauhti vaan on nyt hurja.

    Äänestä

  • Anonyymi00007 kirjoitti:

    Minulla ei ole lähelläkään noin synkkä mielikuva Suomen tulevaisuudesta. Ei lähelläkään.

    Pientiloilla varmasti on vaikea löytää jatkajia, koska niiden kannattavuus on heikko, jos ei ole erikoistunut mihinkään sellaiseen, joka on ominaista juuri ko pientilallisia. Jos on esim lypsykarjatila tai viljatila ja tilakoko pieni, niin ei varmasti ole kannattava mitenkään.
    Eikä maatalouden ongelmat Suomessa juurikaan poikkea muun Euroopan maatalouksien ongelmista. Juuri äsken uutisissa mainittiin Saksan maataloustuottajien protestista. Ranskan vastaavat ovat varmasti tuttuja kaikille.

    Verotus on Suomessa kovaa, yksi maailman kovimmin verottaja on Suomi, totta. Pohjoismaiden verotuksessa ei oleellisia eroja ole, painotuksissa voi olla eroja.
    Kannattaa kuitenkin pitää mielessä sekin mitä sillä saa, kun vertailee maita, jossa verotus on pientä. Esim terveydenhuolto kaikissa maissa, jossa verotus on selvästi Suomea alhaisempaan maksaa maltaita ja siksipä yksityiset vakuutukset ovat niissä tavallisia ja niiden hinnat ovat suomalaisittain katsoen valtavia. Myös koulutus, joka Suomessa on esikoulusta aina korkeampiin yliopistotutkintoihin nähden käytännössä maksuttomia. Monissa maissa lukukausimaksut ovat useita tuhansia euroja, jopa kymppitonneja. Jne. Esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon.,
    Vaikka alhaisen verotuksen maissa käteen tosiaan jää paljonkin enemmän, niin jos haluaalähellekään samantasoisia palveluja kuin mitä Suomessa saa, niin kyllä siinä sulaa reippaasti tuo nettopalkan ero. No nuorena ja lapsettomanahan esim ei noita em mainittuja palveluja yleensä tarvitse.

    Suomi ei muuten ole EU-maihin verrattuna mitenkään erityisen kovasti vielä velkaantunut. Velkaantumisvauhti vaan on nyt hurja.

    Lähti turvetraktorit ja niiden perässä kuljettajat. Kyläkaupat ja koulut ovat jo aikoja sitten lopettaneet ja nyt on menossa SOTE:n alasajo maaseudulla.

    Kuka hullu ottaa velkaa, että saa hoitaa röyhtäileviä lehmiä yksin keskellä ei mitään? Ei kukaan järkevä. Ehkä joku peräkammaripoika, joka ei koe ongelmaksi sitä, että lähimpään synnytyssairaalaan on matkaa 100 km ja sielläkin voi synnyttää suurinpiitein virka-aikana!

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Lähti turvetraktorit ja niiden perässä kuljettajat. Kyläkaupat ja koulut ovat jo aikoja sitten lopettaneet ja nyt on menossa SOTE:n alasajo maaseudulla.

    Kuka hullu ottaa velkaa, että saa hoitaa röyhtäileviä lehmiä yksin keskellä ei mitään? Ei kukaan järkevä. Ehkä joku peräkammaripoika, joka ei koe ongelmaksi sitä, että lähimpään synnytyssairaalaan on matkaa 100 km ja sielläkin voi synnyttää suurinpiitein virka-aikana!

    Et saa muutamaa pihapuuta kaataa navetan tieltä tai tulee luontokato! Suomi on nykyään paska maa. Ne lähtee, joilla siivet kantaa. Niin lähti Marin ja niin tulee vielä moni muukin lähtemään.

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Lähti turvetraktorit ja niiden perässä kuljettajat. Kyläkaupat ja koulut ovat jo aikoja sitten lopettaneet ja nyt on menossa SOTE:n alasajo maaseudulla.

    Kuka hullu ottaa velkaa, että saa hoitaa röyhtäileviä lehmiä yksin keskellä ei mitään? Ei kukaan järkevä. Ehkä joku peräkammaripoika, joka ei koe ongelmaksi sitä, että lähimpään synnytyssairaalaan on matkaa 100 km ja sielläkin voi synnyttää suurinpiitein virka-aikana!

    Tuo velanottohan on yksi juurisyistä tämänhetkisiin ongelmiin, valtion velanotto.
    Sitä on otettu nk syömävelkana ja niillä on kaikelisäksi rakennettu järjestelmiä (soten liika laajuus) ja lakisääteisiä velvotteita, jotka edellyttävät käytännössä velanottoa. Tai sitten säästöjä.
    Nämä säästöt nyt puhuttaakin.
    Säästöjä ei saada ellei jostain luovuta/muuteta toimintatapoja ja kun näin tehdään, niin miutoksia, jotka ei ole miellyttäviä tietysti tulee.

    Äänestä

  • Anonyymi00011 kirjoitti:

    Tuo velanottohan on yksi juurisyistä tämänhetkisiin ongelmiin, valtion velanotto.
    Sitä on otettu nk syömävelkana ja niillä on kaikelisäksi rakennettu järjestelmiä (soten liika laajuus) ja lakisääteisiä velvotteita, jotka edellyttävät käytännössä velanottoa. Tai sitten säästöjä.
    Nämä säästöt nyt puhuttaakin.
    Säästöjä ei saada ellei jostain luovuta/muuteta toimintatapoja ja kun näin tehdään, niin miutoksia, jotka ei ole miellyttäviä tietysti tulee.

    Kollega työskentelee metsäkonekuljettajana ranskassa ja hyvin vaikuttaa pärjäävän. ollut siellä jo vuosia. Itsekin lähtisin, mutta ei tullut koulussa kieliä opeteltua, niin pakko jäädä valtionvelkoja maksamaan.

    Joskus suunnittelin oman koneen ostamista, mutta tienaan paremmin kuljettajana kuin yrittäjänä.

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Kollega työskentelee metsäkonekuljettajana ranskassa ja hyvin vaikuttaa pärjäävän. ollut siellä jo vuosia. Itsekin lähtisin, mutta ei tullut koulussa kieliä opeteltua, niin pakko jäädä valtionvelkoja maksamaan.

    Joskus suunnittelin oman koneen ostamista, mutta tienaan paremmin kuljettajana kuin yrittäjänä.

    Ranskan valtiovelka on noin 111% bkt:stä ja Suomen jotain yli 60%.
    Onkohan jostain syystä mukavampi maksaa Ranskan bkt:n suhteutettua lähes kaksinkertaista valtiovelkaa kuin Suomen valtiovelkaa?

    Miksi, osaatko perustella?

    Äänestä

  • Anonyymi00015 kirjoitti:

    Ranskan valtiovelka on noin 111% bkt:stä ja Suomen jotain yli 60%.
    Onkohan jostain syystä mukavampi maksaa Ranskan bkt:n suhteutettua lähes kaksinkertaista valtiovelkaa kuin Suomen valtiovelkaa?

    Miksi, osaatko perustella?

    Ranska saa valtionvelkansa maksettua toisin kuin Suomi.

    Suomen vaihtotase on noin 7 mrd € miinuksella, mikä on lähes puolet enemmän kuin 90-luvun laman aikaan. Niin pitkään kun vaihtotase on negatiivinen, me vain köyhdymme ja näköpiirissä ei ole mitään, millä saisimme vaihtotaseen käännettyä positiiviseksi. Päin vastoin, kallis energia ajaa viimeisetkin investoinnit pois Suomesta.

    Tilanne on se, että noin viiden vuoden kuluttua täällä on niin massiivinen työttömyys, että täältä on pakko lähteä.

    https://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html#vaihtotase

    Äänestä

  • Anonyymi00016 kirjoitti:

    Ranska saa valtionvelkansa maksettua toisin kuin Suomi.

    Suomen vaihtotase on noin 7 mrd € miinuksella, mikä on lähes puolet enemmän kuin 90-luvun laman aikaan. Niin pitkään kun vaihtotase on negatiivinen, me vain köyhdymme ja näköpiirissä ei ole mitään, millä saisimme vaihtotaseen käännettyä positiiviseksi. Päin vastoin, kallis energia ajaa viimeisetkin investoinnit pois Suomesta.

    Tilanne on se, että noin viiden vuoden kuluttua täällä on niin massiivinen työttömyys, että täältä on pakko lähteä.

    https://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html#vaihtotase

    Myös Ranskan vaihtotase on miinuksella n 3.5% tammikuun 2024 alussa ja on ollut miinuksella koko viime vuoden.

    Suomen vaihtotase oli plussalla viime vuoden kolmannella neljänneksellä. Nyt tammikuussa tosiaankin miinuksella.

    Vaihtotase muuttuu kuukausittain, joten kovin lopullista johtopäätöstä ei yhden tai muutaman kuukauden luvuista kannata vetää.

    Äänestä

  • Anonyymi00016 kirjoitti:

    Ranska saa valtionvelkansa maksettua toisin kuin Suomi.

    Suomen vaihtotase on noin 7 mrd € miinuksella, mikä on lähes puolet enemmän kuin 90-luvun laman aikaan. Niin pitkään kun vaihtotase on negatiivinen, me vain köyhdymme ja näköpiirissä ei ole mitään, millä saisimme vaihtotaseen käännettyä positiiviseksi. Päin vastoin, kallis energia ajaa viimeisetkin investoinnit pois Suomesta.

    Tilanne on se, että noin viiden vuoden kuluttua täällä on niin massiivinen työttömyys, että täältä on pakko lähteä.

    https://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html#vaihtotase

    Suomen luottoluokitus on AA+, Ranskan luottoluokitus AA-

    Äänestä

  • Anonyymi00017 kirjoitti:

    Myös Ranskan vaihtotase on miinuksella n 3.5% tammikuun 2024 alussa ja on ollut miinuksella koko viime vuoden.

    Suomen vaihtotase oli plussalla viime vuoden kolmannella neljänneksellä. Nyt tammikuussa tosiaankin miinuksella.

    Vaihtotase muuttuu kuukausittain, joten kovin lopullista johtopäätöstä ei yhden tai muutaman kuukauden luvuista kannata vetää.

    Suomen vaihtotaseongelma johtuu meidän energiapolitiikasta, eikä se taida ihan heti korjaantua. Vihreä siirtymä perustuu tuontitavaraan, Sähköautoihin, tuulimyllyihin, aurinkopaneeleihin jne. Se aiheuttaa energian hinnannousun ja ajaa metsäteollisuuden maasta. Suomi tulee vajoamaan todella syvälle. Olemme muuttumassa bulkkituotteiden viejäksi. Viemme kasvavaan tahtiin raakapuuta ja sellua.

    Äänestä

  • Anonyymi00016 kirjoitti:

    Ranska saa valtionvelkansa maksettua toisin kuin Suomi.

    Suomen vaihtotase on noin 7 mrd € miinuksella, mikä on lähes puolet enemmän kuin 90-luvun laman aikaan. Niin pitkään kun vaihtotase on negatiivinen, me vain köyhdymme ja näköpiirissä ei ole mitään, millä saisimme vaihtotaseen käännettyä positiiviseksi. Päin vastoin, kallis energia ajaa viimeisetkin investoinnit pois Suomesta.

    Tilanne on se, että noin viiden vuoden kuluttua täällä on niin massiivinen työttömyys, että täältä on pakko lähteä.

    https://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html#vaihtotase

    Suomalaisten ostovoima on nyt kovasti vahvistunut tehtyjen veromuutosten ja palkankorotusten ansiosta. Myös eläkeläisten ostovoima on vahvistunut.

    Suomi on myös vuositasolla sähköenergian osalta omavarainen, itse asiassa Suomessa tuotetaan sähköä yli oman tarpeen. Nämä hetkelliset hintapiikit vuoden kylmimpinä päivinä eivät muuta tätä tosiasiaa miksikään.
    Suomessa energian hinta on suunnilleen samalla tasolla kuin kilpailijamaissa. Etuna on, että sitä tuotetaan puhtaammin eli ei fossiilisissa polttoaineilla kuten hyvin usein muualla maailmassa.
    Suuria ulkomaisia investointeja, joita syksyllä julkaistiin, perustelivat nämä Suomen energiasaatavuudella ja sen tuottamisen päästöttömyydellä.

    Suomen vienti perustuu valtaosin investointitavaroihin ja palveluihin eikä kulutustavaraan. Näin ollen erityisesti ihmisten ’ kulutusjuhla-aikoina’ , kuten esim joulu, tämä näkyy vaihtotaseessa. Silloin ulkomaista kulutustavaraa menee, mutta ei niinkään kotimaista investointitavaraa.

    Kansa köyhtyy aina, kun Suomen talous on vaikeuksissa. Varsinkin aikaan ennen Euroa tuo köyhtyminen oli rajua ja se tehtiin yleensä viikonlopun aikana eli devalvaatioina. Köyhtiminen saattoi olla jopa noin 30%, joka, ellen nyt ihan väärin muista, tapahtui joskun 60-luvun lopulla. Devalvaatioita tehtiin noin kymmenen vuoden välein ja yleensä aina kaksinumeroisina.
    Nykyisin näin helppoa keinoa ei valtiovallalla ole, vaan vastaavaa yritetään tehdä kolmikantaneuvotteluissa työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kovasti vaikeaa se näyttää olevan ja niin tietysti pitää ollakin, kun ihmisten elintasosta tosiasiassa on useinmiten kyse.
    Jos noissa neuvotteluissa ei kyetä Suomen kilpailukykyä parantamaan, niin se näkyy konkursseina ja työttömyytenä. Ja tietysti velanoton lisääntymisenä,käytännössä.

    No Suomihan ei ole mitenkään poikkeus EU:ssa tai länsimaissa yleensäkään. Kaikki nämä mast kamppailevat täysin samojen haasteiden kanssa, lähtökohdat ja painopisteet vain vähän vaihtelevat.
    Turha siis maalailla sysimustaa katastrofinäkymää Suomenkaan osalta. Ongelmia tulee ja menee kuten aina ennenkin. Niitä ratkotaan ja onnistutaan paremmin tai huonommin.

    Äänestä

  • Anonyymi00018 kirjoitti:

    Suomen luottoluokitus on AA+, Ranskan luottoluokitus AA-

    Tuo toiseksi paras luottoluokitus AA+ tarkoittaa mm sitä, että lainojen korot ovat matalampia ja lainaa myönnetääkin helpommin kuin tuo neljänneksi paras AA- luottoluokituksen maa.

    Äänestä

  • Anonyymi00021 kirjoitti:

    Suomalaisten ostovoima on nyt kovasti vahvistunut tehtyjen veromuutosten ja palkankorotusten ansiosta. Myös eläkeläisten ostovoima on vahvistunut.

    Suomi on myös vuositasolla sähköenergian osalta omavarainen, itse asiassa Suomessa tuotetaan sähköä yli oman tarpeen. Nämä hetkelliset hintapiikit vuoden kylmimpinä päivinä eivät muuta tätä tosiasiaa miksikään.
    Suomessa energian hinta on suunnilleen samalla tasolla kuin kilpailijamaissa. Etuna on, että sitä tuotetaan puhtaammin eli ei fossiilisissa polttoaineilla kuten hyvin usein muualla maailmassa.
    Suuria ulkomaisia investointeja, joita syksyllä julkaistiin, perustelivat nämä Suomen energiasaatavuudella ja sen tuottamisen päästöttömyydellä.

    Suomen vienti perustuu valtaosin investointitavaroihin ja palveluihin eikä kulutustavaraan. Näin ollen erityisesti ihmisten ’ kulutusjuhla-aikoina’ , kuten esim joulu, tämä näkyy vaihtotaseessa. Silloin ulkomaista kulutustavaraa menee, mutta ei niinkään kotimaista investointitavaraa.

    Kansa köyhtyy aina, kun Suomen talous on vaikeuksissa. Varsinkin aikaan ennen Euroa tuo köyhtyminen oli rajua ja se tehtiin yleensä viikonlopun aikana eli devalvaatioina. Köyhtiminen saattoi olla jopa noin 30%, joka, ellen nyt ihan väärin muista, tapahtui joskun 60-luvun lopulla. Devalvaatioita tehtiin noin kymmenen vuoden välein ja yleensä aina kaksinumeroisina.
    Nykyisin näin helppoa keinoa ei valtiovallalla ole, vaan vastaavaa yritetään tehdä kolmikantaneuvotteluissa työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kovasti vaikeaa se näyttää olevan ja niin tietysti pitää ollakin, kun ihmisten elintasosta tosiasiassa on useinmiten kyse.
    Jos noissa neuvotteluissa ei kyetä Suomen kilpailukykyä parantamaan, niin se näkyy konkursseina ja työttömyytenä. Ja tietysti velanoton lisääntymisenä,käytännössä.

    No Suomihan ei ole mitenkään poikkeus EU:ssa tai länsimaissa yleensäkään. Kaikki nämä mast kamppailevat täysin samojen haasteiden kanssa, lähtökohdat ja painopisteet vain vähän vaihtelevat.
    Turha siis maalailla sysimustaa katastrofinäkymää Suomenkaan osalta. Ongelmia tulee ja menee kuten aina ennenkin. Niitä ratkotaan ja onnistutaan paremmin tai huonommin.

    Tämä on yksi suurimmista vihreistä valheista ja vain pahentaa vaihtotaseen alijäämää: "Suomi on myös vuositasolla sähköenergian osalta omavarainen, itse asiassa Suomessa tuotetaan sähköä yli oman tarpeen."

    Mitä energiaomavaraisuutta se on, että tuotamme kesäkaudella sähköä liikaa ja myymme ylijäämän halvalla ulos. Talvikaudella taas osa tuotantokapasiteetista seisoo tuulen ja auringon puutteessa ja joudumme ostamaan puuttuvan energian kalliilla takaisin??!

    Tämä on juuri sitä vihreää hulluutta, joka ajaa järkityypit maasta.

    Äänestä

  • Anonyymi00019 kirjoitti:

    Suomen vaihtotaseongelma johtuu meidän energiapolitiikasta, eikä se taida ihan heti korjaantua. Vihreä siirtymä perustuu tuontitavaraan, Sähköautoihin, tuulimyllyihin, aurinkopaneeleihin jne. Se aiheuttaa energian hinnannousun ja ajaa metsäteollisuuden maasta. Suomi tulee vajoamaan todella syvälle. Olemme muuttumassa bulkkituotteiden viejäksi. Viemme kasvavaan tahtiin raakapuuta ja sellua.

    Muutos polttomoottoriautoista sähköautoihin ei vaihtotaseen kannalta tuo muutosta huonompaan suuntaa. Päinvastoin.
    Polttomoottoriautot ja niiden polttoaineet ovat kokonaan tuontitavaraa. Sähkö eli sähköautojen polttoaine on taasen kotimaista.
    Tuulimyllyt, aurinkopaneelit yms eivät ole sen enempää tuontitavaraa kuin ydinvoimalat tai muutkaan energiatuotannon laitteet.

    Mihin perustat väitteesi, että Suomi tulee vajoamaan syvälle ja että Suomesta tulisi bulkkitavaran ja raakapuun viejä? Onko sulla joku uskottava tieto/fakta, vai onko kyseessä vain mielipiteesi?

    Äänestä

  • Anonyymi00024 kirjoitti:

    Muutos polttomoottoriautoista sähköautoihin ei vaihtotaseen kannalta tuo muutosta huonompaan suuntaa. Päinvastoin.
    Polttomoottoriautot ja niiden polttoaineet ovat kokonaan tuontitavaraa. Sähkö eli sähköautojen polttoaine on taasen kotimaista.
    Tuulimyllyt, aurinkopaneelit yms eivät ole sen enempää tuontitavaraa kuin ydinvoimalat tai muutkaan energiatuotannon laitteet.

    Mihin perustat väitteesi, että Suomi tulee vajoamaan syvälle ja että Suomesta tulisi bulkkitavaran ja raakapuun viejä? Onko sulla joku uskottava tieto/fakta, vai onko kyseessä vain mielipiteesi?

    Vientitilastot osoittavat raakapuun ja sellun viennin kasvavan koko ajan. Kumpikaan ei ole lopputuote, joten se kertoo siitä, että tuottamamme raaka-aineet viedään jalostettavaksi halvemman energian ja työvoiman maihin.

    Suomessa on suljettu sahoja tänä talvenakin korkeiden sähkön hintapiikkien ajaksi. Tämä on sitä vihreää siirtymää. Ei ihme, että se on saksalaisten agendalla hyvin korkealla. He ovat tässäkin saamapuolella ja rakentavat sinne koko ajan lisää hiilivoimaa kun me taas ollaan purettu toimivat voimalaitokset, jotka pitivät sähkön hinnan edullisena ja vakaana.

    Äänestä

  • Anonyymi00023 kirjoitti:

    Tämä on yksi suurimmista vihreistä valheista ja vain pahentaa vaihtotaseen alijäämää: "Suomi on myös vuositasolla sähköenergian osalta omavarainen, itse asiassa Suomessa tuotetaan sähköä yli oman tarpeen."

    Mitä energiaomavaraisuutta se on, että tuotamme kesäkaudella sähköä liikaa ja myymme ylijäämän halvalla ulos. Talvikaudella taas osa tuotantokapasiteetista seisoo tuulen ja auringon puutteessa ja joudumme ostamaan puuttuvan energian kalliilla takaisin??!

    Tämä on juuri sitä vihreää hulluutta, joka ajaa järkityypit maasta.

    Aiemminhan Suomi toi sähköä ’koko’ ajan. Nyt vain hetkellisten korkeimpien kulutushuippujen aikana. Niitä ei vuositasolla kovinkaan usein ole.
    Suomi myy sähköä ulos markkinahintaan. Ei siis ’halvalla’. Aiemmin noitakaan tuloja ei ollut.

    Ei varmasti olisi järkevää rakentaa fossiiliseen tuotantoon perustuvaa tuotantokapasiteettia muutamien kulutushuippujen mukaan. Ei myöskään ydinvoimaa.
    Tuulivoimalan on käyttökuluiltaan lähes ilmaista, kuten aurinkovoimakin, haittana tietysti luonnon ’käyttäytyminen’ juuri niinä kulutushuippuina. Silloin ei tuule ja aurinkokin paistaa kovasti lyhyen aikaa. Muina aikoina sähköä tulee näistä vientiinkin riittävä määrä.
    Ja kustannuksia ja tuotantoa ajatellen, tärkeintä tietysti on kokonaiskustannukset ja kulutus vuositasolla.

    Tehdäänpä sähköä millä keinoin tahansa, niin Suomessa kulutushuiput osuvat talvikausien ja silloin kustannukset nousevat. Näinhän se on ollut ennen näitä tuuli- ja aurinkovoimaloistakin. Eivät ne ole mitenkään vaikeuttaneet tätä tosiasiallista tilannetta. Ja aina on tarvittaessa turvauduttu tuontisähköön. Nyt vain harvemmin kuin entiseen ’hyvään aikaa’.

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    Vientitilastot osoittavat raakapuun ja sellun viennin kasvavan koko ajan. Kumpikaan ei ole lopputuote, joten se kertoo siitä, että tuottamamme raaka-aineet viedään jalostettavaksi halvemman energian ja työvoiman maihin.

    Suomessa on suljettu sahoja tänä talvenakin korkeiden sähkön hintapiikkien ajaksi. Tämä on sitä vihreää siirtymää. Ei ihme, että se on saksalaisten agendalla hyvin korkealla. He ovat tässäkin saamapuolella ja rakentavat sinne koko ajan lisää hiilivoimaa kun me taas ollaan purettu toimivat voimalaitokset, jotka pitivät sähkön hinnan edullisena ja vakaana.

    Eihän mitenkään lisääntynyt kotimainen sähköntuotanto voi olla vahingollista sähköenergian saannin ja hinnankasn kannalta. Se kuitenkin on totta, että juuri nyt kylmimpänä aikaan sähkön hinta on korkealla. Kesällä ja syksyllökinhän se oli lähestulkoon ilmaista.
    Kaikkein kalleintahan sähköntuotanto on massiivisesti saastuttavalla hiilivoimalla. Se johtuu tietysti saastuttamisen tullessa maksulliseksi. Kaikki länsimaat ovat tässä mukana, vaikka maassa olisikin hiilivoimaa käytössä. Pörssihintahan määräytyy kalleimman tuotantotavan mukaisesta sähkönhinnasta ja nyt se on nimenomaan hiilellä tuotettu sähkö. Ne jotka tuottavat sähkönsä jollain muulla tavalla tietysti hyötyvät tästä taloudellisesti. Siinä on juuri se ohjaava elementti.

    Suomessa on hiilivoimaloita lähes käyttövalmiudessa ja hiiltä varastot täynnä. Ne on tarkoitettu varmuusvarastointiin. Ei päivittäiseen käyttöön.

    Jos kallista sähkö pakenee jonnekin, niin pitää mennä kehitysmaihin tai joihinkin diktatuureihin, joissa saastuttamista ei katsota ongelmaksi eikä haitalliseksi.

    Äänestä

  • Anonyymi00026 kirjoitti:

    Aiemminhan Suomi toi sähköä ’koko’ ajan. Nyt vain hetkellisten korkeimpien kulutushuippujen aikana. Niitä ei vuositasolla kovinkaan usein ole.
    Suomi myy sähköä ulos markkinahintaan. Ei siis ’halvalla’. Aiemmin noitakaan tuloja ei ollut.

    Ei varmasti olisi järkevää rakentaa fossiiliseen tuotantoon perustuvaa tuotantokapasiteettia muutamien kulutushuippujen mukaan. Ei myöskään ydinvoimaa.
    Tuulivoimalan on käyttökuluiltaan lähes ilmaista, kuten aurinkovoimakin, haittana tietysti luonnon ’käyttäytyminen’ juuri niinä kulutushuippuina. Silloin ei tuule ja aurinkokin paistaa kovasti lyhyen aikaa. Muina aikoina sähköä tulee näistä vientiinkin riittävä määrä.
    Ja kustannuksia ja tuotantoa ajatellen, tärkeintä tietysti on kokonaiskustannukset ja kulutus vuositasolla.

    Tehdäänpä sähköä millä keinoin tahansa, niin Suomessa kulutushuiput osuvat talvikausien ja silloin kustannukset nousevat. Näinhän se on ollut ennen näitä tuuli- ja aurinkovoimaloistakin. Eivät ne ole mitenkään vaikeuttaneet tätä tosiasiallista tilannetta. Ja aina on tarvittaessa turvauduttu tuontisähköön. Nyt vain harvemmin kuin entiseen ’hyvään aikaa’.

    Sähköstä on lähes aina ylitarjontaa kun tuulivoimaa saadaan, jolloin sen markkinahinta on silloin hyvin lähellä nollaa, jopa negatiivinen.

    Talvella taas markkinahinta on hyvin korkealla, kun toimivasta tuotantokapasiteetista on Suomessa huutava pula.

    Energiapulaa ei ratkaista uusiutuvilla. Se ratkaistaan ydinvoimalla ja turpeella.

    Äänestä

  • Anonyymi00026 kirjoitti:

    Aiemminhan Suomi toi sähköä ’koko’ ajan. Nyt vain hetkellisten korkeimpien kulutushuippujen aikana. Niitä ei vuositasolla kovinkaan usein ole.
    Suomi myy sähköä ulos markkinahintaan. Ei siis ’halvalla’. Aiemmin noitakaan tuloja ei ollut.

    Ei varmasti olisi järkevää rakentaa fossiiliseen tuotantoon perustuvaa tuotantokapasiteettia muutamien kulutushuippujen mukaan. Ei myöskään ydinvoimaa.
    Tuulivoimalan on käyttökuluiltaan lähes ilmaista, kuten aurinkovoimakin, haittana tietysti luonnon ’käyttäytyminen’ juuri niinä kulutushuippuina. Silloin ei tuule ja aurinkokin paistaa kovasti lyhyen aikaa. Muina aikoina sähköä tulee näistä vientiinkin riittävä määrä.
    Ja kustannuksia ja tuotantoa ajatellen, tärkeintä tietysti on kokonaiskustannukset ja kulutus vuositasolla.

    Tehdäänpä sähköä millä keinoin tahansa, niin Suomessa kulutushuiput osuvat talvikausien ja silloin kustannukset nousevat. Näinhän se on ollut ennen näitä tuuli- ja aurinkovoimaloistakin. Eivät ne ole mitenkään vaikeuttaneet tätä tosiasiallista tilannetta. Ja aina on tarvittaessa turvauduttu tuontisähköön. Nyt vain harvemmin kuin entiseen ’hyvään aikaa’.

    Haihattelua! Tuulivoimasta tulisi luopua kokonaan. Se on markkinahäirikkö, joka on aiheuttanut koko energiapulan.

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    Vientitilastot osoittavat raakapuun ja sellun viennin kasvavan koko ajan. Kumpikaan ei ole lopputuote, joten se kertoo siitä, että tuottamamme raaka-aineet viedään jalostettavaksi halvemman energian ja työvoiman maihin.

    Suomessa on suljettu sahoja tänä talvenakin korkeiden sähkön hintapiikkien ajaksi. Tämä on sitä vihreää siirtymää. Ei ihme, että se on saksalaisten agendalla hyvin korkealla. He ovat tässäkin saamapuolella ja rakentavat sinne koko ajan lisää hiilivoimaa kun me taas ollaan purettu toimivat voimalaitokset, jotka pitivät sähkön hinnan edullisena ja vakaana.

    Suomen viennistä 51% on teknologiateollisuuden tuotteita ja palveluita. Metsäteollisuustuotteiden osuus on 18%, kemianteollisuudessa 21%

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    Vientitilastot osoittavat raakapuun ja sellun viennin kasvavan koko ajan. Kumpikaan ei ole lopputuote, joten se kertoo siitä, että tuottamamme raaka-aineet viedään jalostettavaksi halvemman energian ja työvoiman maihin.

    Suomessa on suljettu sahoja tänä talvenakin korkeiden sähkön hintapiikkien ajaksi. Tämä on sitä vihreää siirtymää. Ei ihme, että se on saksalaisten agendalla hyvin korkealla. He ovat tässäkin saamapuolella ja rakentavat sinne koko ajan lisää hiilivoimaa kun me taas ollaan purettu toimivat voimalaitokset, jotka pitivät sähkön hinnan edullisena ja vakaana.

    Raakapuuta metsänomistajat tietty myy sille kuka maksaa siitä parhaimman hinnan. Luonnollisesti ja siinähän ei tietysti ole mitään väärää.

    Selluhan on metsäteollisuuden valmistama jalostustuote ja sitä valmistetaan enemmän kuin Suomessa tarvitaan. Joten sen vienti on luonnollista. Tietysti tuotantoa voisi vähentääkin, mutta silloin vientitulot siitäkin jäisi saamatta. Ja johonkinhan se kuitupuuksi, jota aina tulee metsänkäytön yhteydessä enemmän kuin sahateollisuuden tarvitsemaa tukkipuuta. Vaihtoehto tietysti olisi polttaa se energiaksi. Se olisi fossiilista energiaa kuten turve, maakaadu ja hiili. Nythän energiapuuksi menee se hakkuutähde, joka ei kelpaa mihinkään muuhun.

    Tottahan on, että moni valmistava teollisuuslaitos on siirtänyt valaistustaan halvempien kustannustason maihin. Suurin yksittäinen kustannustekijä taitaa kuitenkin olla palkkakustannukset. Suomen energiahinnathan eivät teollisuusmaihin verrattuna ole läheskään kalleimpia, mutta luultavasti noihin halvan kustannustason maihin verrattuna on.

    Äänestä

  • Anonyymi00028 kirjoitti:

    Sähköstä on lähes aina ylitarjontaa kun tuulivoimaa saadaan, jolloin sen markkinahinta on silloin hyvin lähellä nollaa, jopa negatiivinen.

    Talvella taas markkinahinta on hyvin korkealla, kun toimivasta tuotantokapasiteetista on Suomessa huutava pula.

    Energiapulaa ei ratkaista uusiutuvilla. Se ratkaistaan ydinvoimalla ja turpeella.

    Perusvoimahan Suomessa onkin toteutettu ydinvoimalla jo nyt. Vain kulutushuiput kaikkein kovimmilla talvipakkasilla joudutaan hoitamaan tuontisähköllä.

    Nythän tilanne on parantunut huimasti siihen nähden mitä se oli vielä reilu vuosi sitten, jolloin jo tavanomaisina talvipäivänä jouduttiin turvautumaan tuontisähköön. Ja muutamia vuosia sitten sähköä tuotiin jatkuvasti.

    Nyt tuulivoima helpottaa huomattavasti normaalikulutuskausina ja tietysti aina muulloinkin noita hetkellisiä talven huippukulutuspiikkejä lukuunottamatta. Ja juuri siksihän markkinasähkö on keväisin, kesäisin ja syksyisin niin halpaa, kun sitä on tarjolla riittävästi ja ylikin.

    Äänestä

  • Anonyymi00029 kirjoitti:

    Haihattelua! Tuulivoimasta tulisi luopua kokonaan. Se on markkinahäirikkö, joka on aiheuttanut koko energiapulan.

    Tuulivoimalan on päinvastoin helpottanut ja käytänmössä poistanutkin energiapulan. Eihän voimakkaasti lisääntynyt energian tuotanto tietenkään aiheuta energiapulaa.

    Voihan sen mieltää häiriköksikin, jos toimii sähkön tuontia harjoittavista tai hyötyvistä yrityksissä tms.

    Äänestä

  • Anonyymi00027 kirjoitti:

    Eihän mitenkään lisääntynyt kotimainen sähköntuotanto voi olla vahingollista sähköenergian saannin ja hinnankasn kannalta. Se kuitenkin on totta, että juuri nyt kylmimpänä aikaan sähkön hinta on korkealla. Kesällä ja syksyllökinhän se oli lähestulkoon ilmaista.
    Kaikkein kalleintahan sähköntuotanto on massiivisesti saastuttavalla hiilivoimalla. Se johtuu tietysti saastuttamisen tullessa maksulliseksi. Kaikki länsimaat ovat tässä mukana, vaikka maassa olisikin hiilivoimaa käytössä. Pörssihintahan määräytyy kalleimman tuotantotavan mukaisesta sähkönhinnasta ja nyt se on nimenomaan hiilellä tuotettu sähkö. Ne jotka tuottavat sähkönsä jollain muulla tavalla tietysti hyötyvät tästä taloudellisesti. Siinä on juuri se ohjaava elementti.

    Suomessa on hiilivoimaloita lähes käyttövalmiudessa ja hiiltä varastot täynnä. Ne on tarkoitettu varmuusvarastointiin. Ei päivittäiseen käyttöön.

    Jos kallista sähkö pakenee jonnekin, niin pitää mennä kehitysmaihin tai joihinkin diktatuureihin, joissa saastuttamista ei katsota ongelmaksi eikä haitalliseksi.

    Siinä eivät selitykset auta kun teollisuus ottaa ja lähtee. Korkea energian hinta on ollut suurin syy korkeaan inflaatioon.

    Äänestä

  • Anonyymi00032 kirjoitti:

    Perusvoimahan Suomessa onkin toteutettu ydinvoimalla jo nyt. Vain kulutushuiput kaikkein kovimmilla talvipakkasilla joudutaan hoitamaan tuontisähköllä.

    Nythän tilanne on parantunut huimasti siihen nähden mitä se oli vielä reilu vuosi sitten, jolloin jo tavanomaisina talvipäivänä jouduttiin turvautumaan tuontisähköön. Ja muutamia vuosia sitten sähköä tuotiin jatkuvasti.

    Nyt tuulivoima helpottaa huomattavasti normaalikulutuskausina ja tietysti aina muulloinkin noita hetkellisiä talven huippukulutuspiikkejä lukuunottamatta. Ja juuri siksihän markkinasähkö on keväisin, kesäisin ja syksyisin niin halpaa, kun sitä on tarjolla riittävästi ja ylikin.

    Mitä tuulivoima helpottaa normaalikulutuuskausina, kun silloin energia riittäisi ilmankin ihan hyvin? - Se on pelkkä loiselätti ja uskonjatke.

    Äänestä

  • Anonyymi00034 kirjoitti:

    Siinä eivät selitykset auta kun teollisuus ottaa ja lähtee. Korkea energian hinta on ollut suurin syy korkeaan inflaatioon.

    Tätähän ei kukaan ole kieltänytkään eli korkeaa sähkön hintaa juuri nyt kylmimpänä aikaan.
    Toisin on muulloin kuin talviaikaan. esim vielä marraskuunkin alussa sähkön hinta pyöri muutamassa sentissä keskimäärin. Oli muuten hetkittäin miinuksellekin.

    Teollisuushan ei ole lähdössä mihinkään normaalia enempää juuri nyt. Sitä liikkuu aina. Ja teollisuusinvestointejahan on tulossa myös Suomeen ja perusteluna on ollut sähkön saatavuus ja puhtaampi tuotanto. Teollisuuden sähköntarvehan ei muutu oleellisesti eri vuodenaikoina. Se tarvii sitä myös silloin, kun siitä on ylituotantoa ja hinta on hyvinkin halpa.

    Suomen suurimmat sähköä käyttävä puunjalostusteollisuus tuottaa pääosin kokonaan omaan käyttöön tarvitsemansa sähkön. Ja jopa myy ylijäävä osuuttaan.

    Jos teollisuuden poislähtöön on syynä korkea Suomen kustannustaso verrattuna johonkin halvan kustannustason , yleensä työvoimakustannusten, maahan, niin siihen ei Suomella ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa. Suomea ei olla muuttamassa kilpailukykyiseksi kehitysmaiden halpojen kustannusten kanssa. Ei myöskään kilpailla ympäristön saastumisen kustannuksella.

    Sen sijaan muihin kilpailutekijöihin voi jossain määrin vaikuttaa. Osaava työvoima, korkea teknologiataso, toimiva infra ja kulkuyhteydet ja vähäinen mutta toimiva hallintobyrokratia, valtiollinen ja kansalaisten turvallisuus ja ympäristö, luotettava oikeuslaitos ja poliisi. Vakaa talous. Terveydenhuolto, koulutus, jne, jne. Ja tietysti raaka-aineiden saatavuus, yms.

    Äänestä

  • Anonyymi00035 kirjoitti:

    Mitä tuulivoima helpottaa normaalikulutuuskausina, kun silloin energia riittäisi ilmankin ihan hyvin? - Se on pelkkä loiselätti ja uskonjatke.

    Kun sähköstä on ylitarjontaa, niin hinta laskee. Sitä riittää myös vientiin ja saadaan vientituloja.
    Hyvä huomata, että tuulisähkön tuotantokulut ovat lähes nollatasoa eli melkein ilmaista, kun investointi on tehty. Ei ole polttoainekuluja yms.

    Äänestä

  • Anonyymi00030 kirjoitti:

    Suomen viennistä 51% on teknologiateollisuuden tuotteita ja palveluita. Metsäteollisuustuotteiden osuus on 18%, kemianteollisuudessa 21%

    Metsäteollisuus tukeutuu kotimaiseen raaka-aineeseen. Teknologiateollisuus käyttää hyödykseen isosti tuontitavaraa, joten nettoviennin arvo on paljon tuota pienempi.

    Esimerkkinä Uudenkaupungin autotehdas, joka on lähes täysin pelkkä kokoonpanotehdas. Laivat tuovat osia ja vievät autoja. Viennin nettoarvo on lopulta aika pieni, vaikka kyseessä on Suomen suurin tehdas.

    Äänestä

  • Anonyymi00033 kirjoitti:

    Tuulivoimalan on päinvastoin helpottanut ja käytänmössä poistanutkin energiapulan. Eihän voimakkaasti lisääntynyt energian tuotanto tietenkään aiheuta energiapulaa.

    Voihan sen mieltää häiriköksikin, jos toimii sähkön tuontia harjoittavista tai hyötyvistä yrityksissä tms.

    Todella naurettava väite: "Eihän voimakkaasti lisääntynyt energian tuotanto tietenkään aiheuta energiapulaa. "

    Kylä vain voi, jos lisätuotanto toimii vain niissä olosuhteissa, kun sähköä on jo muutenkin riittävästi.

    Paljonko Suomeen mielestäsi pitäisi rakentaa lisää tuulivoimaa, jotta sillä saataisiin tuotettua se puuttuva 2000 MW teho? - Viime viikolla, kun oli sähköstä pulaa, kaikki Suomeen rakennetut, lähes 7000 tuulivoimalaa tuotti yhteensä 150 - 300 MW. Eli tuollaisella pakkassäällä yhden myllyn voidaan laskea tuottavan noin 4 kW. Tarvittavan sähkön tuottamiseksi tarvitsisimme siis lähes 40 000 uutta tuulivoimalaa!

    Pienenä vinkkinä, että tuotan tarvittaessa saman verran sähköä omalla varavirtageneraattorillani milloin vain ja generaattorin hankintahinta on pari tonnia.

    Äänestä

  • Anonyymi00037 kirjoitti:

    Kun sähköstä on ylitarjontaa, niin hinta laskee. Sitä riittää myös vientiin ja saadaan vientituloja.
    Hyvä huomata, että tuulisähkön tuotantokulut ovat lähes nollatasoa eli melkein ilmaista, kun investointi on tehty. Ei ole polttoainekuluja yms.

    Juuri tuon takia Ruotsissa kaatuu tuulifirmoja konkurssiin. Aina kun olisi jotain myytävää, tuotteen hinta on alhainen. Yhteiskunnan tukiaisilla aikansa pyörivät, mutta kun tuet loppuvat, firma kaatuu.

    Äänestä

  • Anonyymi00038 kirjoitti:

    Metsäteollisuus tukeutuu kotimaiseen raaka-aineeseen. Teknologiateollisuus käyttää hyödykseen isosti tuontitavaraa, joten nettoviennin arvo on paljon tuota pienempi.

    Esimerkkinä Uudenkaupungin autotehdas, joka on lähes täysin pelkkä kokoonpanotehdas. Laivat tuovat osia ja vievät autoja. Viennin nettoarvo on lopulta aika pieni, vaikka kyseessä on Suomen suurin tehdas.

    Noinhan lähes kaikki valmistavat teollisuusalat toimivat. Ei vain Suomessa, vaan kaikkialla muuallakin.
    Eli valmistavat raaka-aineista lopputuotteita. Raaka-aineet ostetaan ja lopputuotteen myydään.
    Juu, tuo Valmetin autotehdas on lähinnä kokoonpanotehtaan. Suurin osa maailman autotehtaissa toimii jokseenkin samoin. Oikeastaan vain työ on kotimaista. Jalostusarvo jää Suomeen. Se ei mitenkään tee sitä vähempiarvoiseksi.

    Vai mitä yritit kertoa? Miten se nyt liittyikään tähän keskusteluun energian tuotantotavoista ja kustannuksista.

    Autoteollisuushan ei ole muutenkaan kovin merkittävä teollisuudenala Suomessa, mutta roolinsa silläkin.

    Teknologiateollisuus koostuu viidestä päätoimialasta: elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka.

    Äänestä

  • Anonyymi00039 kirjoitti:

    Todella naurettava väite: "Eihän voimakkaasti lisääntynyt energian tuotanto tietenkään aiheuta energiapulaa. "

    Kylä vain voi, jos lisätuotanto toimii vain niissä olosuhteissa, kun sähköä on jo muutenkin riittävästi.

    Paljonko Suomeen mielestäsi pitäisi rakentaa lisää tuulivoimaa, jotta sillä saataisiin tuotettua se puuttuva 2000 MW teho? - Viime viikolla, kun oli sähköstä pulaa, kaikki Suomeen rakennetut, lähes 7000 tuulivoimalaa tuotti yhteensä 150 - 300 MW. Eli tuollaisella pakkassäällä yhden myllyn voidaan laskea tuottavan noin 4 kW. Tarvittavan sähkön tuottamiseksi tarvitsisimme siis lähes 40 000 uutta tuulivoimalaa!

    Pienenä vinkkinä, että tuotan tarvittaessa saman verran sähköä omalla varavirtageneraattorillani milloin vain ja generaattorin hankintahinta on pari tonnia.

    Perusvoimahan tuotetaan Suomessa käytännössä ydinvoimalla. Eihän kukaan edes kuvittele sitä tehtävän tuulivoimalla.
    Ydinvoima ei riitä kovimpien kulutushuippujen tarpeeseen, joita esiintyy muutaman kerran vuodessa kovimpien pakkasten talviaikaan. Ja tuolloinhan tunnetusti ei yleensä tuule. Puuttuva osuus tuolloin hoituu tuonnilla edelleenkin.
    Muulloinhan tuontisähköä ei enää tarvita ja sähköä Suomessa riittää vientiinkin. Vielä noin vuosi sitten tuontisähköä tarvittiin koko talven ajan ja muutamia vuosia sitten ympäri vuoden.
    Tietysti aina joskus voi tulla teknisiä ongelmia, kuten juuri nyt viikonloppuna, sunnuntaina, Loviisa2:ssa tapahtui. . Se saatiin korjattua maanantaina. Näkyi heti sähkön hinnassa.

    Oletko siis sitä mieltä, että Suomeen pitäisi rakentaa huiman kalliita ydinvoimaloita tai peräti fossiilisen energian voimaloita noiden muutamien vuosittaisten kulutushuippujen vuoksi? Vai mihin pyrit kirjoituksellasi?

    Äänestä

  • Anonyymi00040 kirjoitti:

    Juuri tuon takia Ruotsissa kaatuu tuulifirmoja konkurssiin. Aina kun olisi jotain myytävää, tuotteen hinta on alhainen. Yhteiskunnan tukiaisilla aikansa pyörivät, mutta kun tuet loppuvat, firma kaatuu.

    Näinhän siinä voi käydä, että talous ei kestäkään.. Tuo koskee kaikkea muutakin taloudellista toimintaa.
    Pienempi paha se tietysti on, jos joku pieni tuulivoimayhtiö kaatuu, kun iso perusvoimaa tuottava voimalaitos. Molemmathan elävät sähköntuottamisella.

    Tuulivoimalla tuotetulla sähköllä ei ole käytännössä tuotantokustannuksia juuri laisinkaan. Ei tarvita polttoainetta ja huoltotarvekin on hyvin pieni. Pääomakulutkaan eivät ole juuri mitään verrattuna perinteisimpiin voimalaitoksiin. Niitä kuitenkin vähän ja jos niiden merkitystä ei ole osattu arvioida oikein, niin sitten se on menoa.

    Ja vielä yksi hyvin keskeinen näkökulma lisää: saasteettomuus. Tämä arvo ei nykymaailmassa ole vähäinen.

    Äänestä

  • Anonyymi00042 kirjoitti:

    Perusvoimahan tuotetaan Suomessa käytännössä ydinvoimalla. Eihän kukaan edes kuvittele sitä tehtävän tuulivoimalla.
    Ydinvoima ei riitä kovimpien kulutushuippujen tarpeeseen, joita esiintyy muutaman kerran vuodessa kovimpien pakkasten talviaikaan. Ja tuolloinhan tunnetusti ei yleensä tuule. Puuttuva osuus tuolloin hoituu tuonnilla edelleenkin.
    Muulloinhan tuontisähköä ei enää tarvita ja sähköä Suomessa riittää vientiinkin. Vielä noin vuosi sitten tuontisähköä tarvittiin koko talven ajan ja muutamia vuosia sitten ympäri vuoden.
    Tietysti aina joskus voi tulla teknisiä ongelmia, kuten juuri nyt viikonloppuna, sunnuntaina, Loviisa2:ssa tapahtui. . Se saatiin korjattua maanantaina. Näkyi heti sähkön hinnassa.

    Oletko siis sitä mieltä, että Suomeen pitäisi rakentaa huiman kalliita ydinvoimaloita tai peräti fossiilisen energian voimaloita noiden muutamien vuosittaisten kulutushuippujen vuoksi? Vai mihin pyrit kirjoituksellasi?

    "Oletko siis sitä mieltä, että Suomeen pitäisi rakentaa huiman kalliita ydinvoimaloita tai peräti fossiilisen energian voimaloita noiden muutamien vuosittaisten kulutushuippujen vuoksi? Vai mihin pyrit kirjoituksellasi?"

    Kyllä.
    Eihän meillä ole muuta vaihtoehtoa kun tuuli- ja aurinkovoiman saatavuuden varaan ei voi laskea.

    Äänestä

  • Anonyymi00043 kirjoitti:

    Näinhän siinä voi käydä, että talous ei kestäkään.. Tuo koskee kaikkea muutakin taloudellista toimintaa.
    Pienempi paha se tietysti on, jos joku pieni tuulivoimayhtiö kaatuu, kun iso perusvoimaa tuottava voimalaitos. Molemmathan elävät sähköntuottamisella.

    Tuulivoimalla tuotetulla sähköllä ei ole käytännössä tuotantokustannuksia juuri laisinkaan. Ei tarvita polttoainetta ja huoltotarvekin on hyvin pieni. Pääomakulutkaan eivät ole juuri mitään verrattuna perinteisimpiin voimalaitoksiin. Niitä kuitenkin vähän ja jos niiden merkitystä ei ole osattu arvioida oikein, niin sitten se on menoa.

    Ja vielä yksi hyvin keskeinen näkökulma lisää: saasteettomuus. Tämä arvo ei nykymaailmassa ole vähäinen.

    Tämä on virheellinen mielikuva: "Tuulivoimalla tuotetulla sähköllä ei ole käytännössä tuotantokustannuksia juuri laisinkaan."

    Tosiasiassa huollon tarve on yllättävän suuri ja voimalat ovat hintaansa ja materiaalimääräänsä nähden todella lyhytikäisiä. Tämän seurauksena myös pääomakuluista muodostuu merkittäviä, vaikka me yhteiskuntana tuemme tuulivoimaa merkittävästi.

    Tuulivoimalan käyttöikä on vain noin 25 vuotta ja sinäkin aikana siivet on täytynyt vaihtaa ainakin kerran. Siivet kuluvat käytössä. Ts. niiden aerodynaaminen muoto kärsii niin paljon, että ne on uusittava. Lisäksi vaihteistot ja hydrauliikka vaatii öljyjen vaihdot ja muun huollon. Tuuli on ilmaista, mutta tuulivoima ei.

    Äänestä

Minä jään Suomeen viettämään lokoisia eläkepäiviä ja nauttimaan olostani. Mutta maasta saa vapaasti poistua ken haluaa.

Äänestä
  • Sama juttu. Työelämäaikana asuin vuosia ulkomailla, joten se jomma on nähty. Paratiisia ei sieltäkään löytynyt, vaikka tulovero oli paljonkin alhaisempi. Voisin melkein sanoa päinvastoin, Suomessa hommat toimii…

    Äänestä

Homppiparta tutkijoiden jorinat eivät ole mitenkään tästä maailmasta eivätkä ne toteudu kuin jossain huumetripeissä.

Äänestä

Nuo viherhirheet vaan täytyy työntää pois. Ei vihreitä helsinkiin, ei vihreitä minnekään.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Minä en. - Kunhan saan koulut käytyä, etsin työpaikan Suomen ulkopuolelta. Se on varmaa, että ainakaan maata en tänne jää viljelemään.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/512aa620-ca23-41bb-afc7-361c0b4e463d

Kannattaa lukea, mitä siirtymä tuo tullessaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu