Maksoin lapsen leikkauksen suoraan sairaalan tilille

Aa, sori, tajusin. Kysymys on tietenkin omaisuuden osittamisesta.
Noh, jos käytit omaa omaisuttasi, ja pystyt sen osoittamaan, asia on selvä.
Vävysi on kuitenkin väärässä lahjaveron maksamisesta. Jos lahjaveroa tulisikin maksaa, on lahjaverovelvollinen lahjan saaja, ei sen antaja.

Täh?

Siis kuka tässä nyt on kuollut? Aloituksessa kerrot, että olet maksanut _äitinä_ jonkun sairaalahoidosta. Sinun rahojasi ei siis perattu muuten, kuin että oletko antanut lahjaksi epäiltävää rahaa jonkun hoitamiseksi. Ja nyt kerrot, että tämä, kenelle rahaa on annettu, on juuri se vainaja.
Kyse ei siis olekaan aviopuolisosi kuolemaa seuraavasta osituksesta, vaan lapsesi kuolemasta ja hänen pesänsä selvittämisestä ja jaosta?

Noh, vävy on siinä asiassa oikeassa, että lähtökohtaisesti tuollainen raha on tietysti lahjaveron alarajan ylittävä vastikkeeton saanti. Mutta itsekin taipuisin ajattelemaan, että sairauden hoitoon annetut rahat menevät kategoriaan "elatus". Jos tulkinta on oikea, lahjaverovelvollisuutta ei olisi ollut vainajalla, eikä sitä sitten tule takautuvasti pesällekään.

Epäselväksi jää vain, miten koko vävy tähän asiaan liittyy ja miksi hänen kyselynsä pitäisi ottaa huomioon. Jollei sitten jotain asiaa muuttavaa testamenttia ollut, niin ei hän ole kuolinpesään mitenkään osakas. Vielä elossa olevat lapsenne toki ovat selkäperillisen sijaantulijoita, jos heidän isänsä on kuollut, mutta sittenkään vävyä ei tarvitse asiassa kuunnella.

Anonyymi kirjoitti:

Täh?

Siis kuka tässä nyt on kuollut? Aloituksessa kerrot, että olet maksanut _äitinä_ jonkun sairaalahoidosta. Sinun rahojasi ei siis perattu muuten, kuin että oletko antanut lahjaksi epäiltävää rahaa jonkun hoitamiseksi. Ja nyt kerrot, että tämä, kenelle rahaa on annettu, on juuri se vainaja.
Kyse ei siis olekaan aviopuolisosi kuolemaa seuraavasta osituksesta, vaan lapsesi kuolemasta ja hänen pesänsä selvittämisestä ja jaosta?

Noh, vävy on siinä asiassa oikeassa, että lähtökohtaisesti tuollainen raha on tietysti lahjaveron alarajan ylittävä vastikkeeton saanti. Mutta itsekin taipuisin ajattelemaan, että sairauden hoitoon annetut rahat menevät kategoriaan "elatus". Jos tulkinta on oikea, lahjaverovelvollisuutta ei olisi ollut vainajalla, eikä sitä sitten tule takautuvasti pesällekään.

Epäselväksi jää vain, miten koko vävy tähän asiaan liittyy ja miksi hänen kyselynsä pitäisi ottaa huomioon. Jollei sitten jotain asiaa muuttavaa testamenttia ollut, niin ei hän ole kuolinpesään mitenkään osakas. Vielä elossa olevat lapsenne toki ovat selkäperillisen sijaantulijoita, jos heidän isänsä on kuollut, mutta sittenkään vävyä ei tarvitse asiassa kuunnella.

Lue lisää

On maksanut äitinä kuolleen lapsensa kuluja, siis avauksen mukaan.

Surunvalittelut.

Lapsen perunkirjoittaja lienee kysynyt sairauskulun maksajasta, jotta kulu voitaisiin merkitä lapsen velaksi ko. maksajalle. Perintöveron kannalta asialla on merkitystä vain, jos lapselta jäi perintöverotettavaa varallisuutta (> 20.000 € per saaja).

Lahjaveron maksaa todella lahjan saaja, ei antaja. Kun sairausmeno on maksettu suoraan siihen oikeutetulle, se ei ole lapsen verotettavaa lahjaa.

Elatukseen liittyvien kustannusten maksaminen toisen puolesta.

Voitaneen katsoa että tuollainen isokin sairaanhoitomaksu on elatusta. Verottajaan voi annetussa vastauksessa luottaa, tosin verottaja antaa tuollaisista maksuista myös ennakkoon sitovia ja maksullisia ratkaisuja.

Miten on mahdollista, että menehtyneen perukirjassa näkyy 12t€ maksu, vaikka sinä olet sen maksanut?

Kuka on ollut riittävän typerä kirjaamaan asian ylös tuolla tavoin?

Kyseessä olisi ollut elatuslahja, jos rahat olisivat kiertäneet vain sinun tilisi kautta suoraan maksunsaajan tilille.

Ahne vävyhän kyttää ja puuttuu, jos siihen annetaan aihetta. Nyt näköjään annetaan.