Poliittisen lakon tarkoitus

Poliittisella lakolla ei missään tapauksessa saa olla tarkoituksena hajottaa hallitus. Jos niin on, niin silloin demokratia on mennyttä. Suomeen on demokraattisesti valittu eduskunta ja sitä tulosta pitää kunnioittaa myös opposition. Kolmen vuoden kuluttua on taas mahdollisuus äänestää seuraavissa vaaleissa. Totuus kuitenkin on, että mitä enemmän poliittisia lakkoja järjestetään sitä vähemmän lakkojen järjestäjiä äänestetään, joten ay-liike liike sahaa omaa oksaansa järjestmällä lakkoja.
45452
1Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 45

Vanhimmat

Kyseessä on valtrataistelu maksajien ja saajien välillä.

Kun ensimmäistä kertaa Suomen historiassa ei kiristetä verotusta, se tuntuu pahalta niistä, jotka ovat suunnitelleet elävänsä muiden palkalla.

Tähän asti tuet ovat vain kasvaneet eikä ole ollut pelkoa, että suhdanteet vaikuttaisivat niihin samalla tavalla kuin tukien maksajiin.

Jos on sopeuttanut elintasonsa tukien mukaan, niin eläömä on helppoa. Ei ole pelkoa työttömydestä ja voi harrastaa koko elämänsä jotain, mikä on kivaa.
Tukien saajien ei ole tarvinnut muuttaa työn perässä eikä vaihtaa työpaikkaa tai opiskella.

1Äänestä

Tätä demokraattisuutta jauhetaan. Se on bullshittiä. Puolueiden vaaliohjelmassa ei ollut näitä asioita. Ne tulivat hallitusohjelmaan monen viikon hieromisen jälkeen. Eikä hallituksen kuulu tehdä työmarkkinapolitiikkaa. Työtä tekevien oikeuksia ei saa polkea.

Äänestä
  • Jos hallituksen ei pidä tehdä politikkaa eikä säätää lakeja, niin mihin sitä tarvitaan?

    Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    Jos hallituksen ei pidä tehdä politikkaa eikä säätää lakeja, niin mihin sitä tarvitaan?

    Laeilla säädetään erinnäisiä asioita joilla pidetään yhteikunnallista oikeus järjetelänn yllä jotta yhteikunnassa vallitsisi oiekeus ja järjetys. Oikeus valtion pohja luodaan oikeusvaltion perutaksi ja tuota lainsäädäntöä kutsutaan perutuslaiksi.Kaikki lainsäädäntö jolla paikataan lain aukkoja ja vastataan ajan hengessä tapauhuviin myutoksiin järjetyksen ylläpitämisen uusiin haasteisiin ,laaditaan tuon Perutuslain päälle.

    Eli tuossa Peerutuslaissa on määritelty myös valta suhteet ja lainsäädäntöjärjetykset.Hallitus ei sääsdä lakeja vaan toimii asioita esittävänä tahona.Edukunta hyväksyy lait ja ne valmitellaan muun lainsäädännön näkökulmata tarkatellen uuden lainsäädäntöä oikeustoimikelpoisuuksien lähtökulmata. Tuossa katsotaan että uusi läinsäädäntö on myös olemassa olevan perutuslain mukainen eli se on ns. oikeustoimi kelvollinen .Tällöin tulee myös tarkasteluun kansainväliset sitoumuksemme jotka pohjautuvat kansainväliseen lainsäädäntöön jolla säädetään esim ihmisoikeuksista. Lainsäädäntö ei siis ole mielivaltaisesti käytettävissä oleva välinne jolla ajetaan omia näkemyksiä läpi vaan se pohjautuu vahvasti oikeuskäytäntöön edellä kuvatulla tavalla.

    Asiassa huomion arvoista on se että koko eduskusta toimii perustus lain alaisena ja alitettuna toimimaan sen puitteissa. Siksi perustuslaki on tehty erityisen vaikeaksi muuttaa .Sen muuttaminen myös mullistaa koko lainsäädäntöä ja lähtökotaisesti edellyttää muun lainsäädännön läpikäymistä ja mahdollisuuksien punnitsemista sen muuttamiseen oikeus pohjata, sillä se vaikuttaa kaikkeen lainsäädäntöön koska Perutus laki toimii muun lainsäädännön pohjana.

    Hallintomme tehtävä ei ole ainoataan lainsäädännöllinen ,vaan hallinnossamme tehtävät on hallituksen puitteissa jaettu miniteriöiden alle ja jos tutustut siihen mitä toiminteita ministeriöiden alle kuuluu selviää sinulle laajemmin hallituksen eli valtioneuvoton tehtävät.

    Äänestä

AY-liike on ryhtynyt tekemään puoluepolitiikkaa, joka ei kuulu sille.

Se, miten duunarin rahat jaetaan duunareiden kesken ei kuulu AY-liikkeelle. AY-liikkeen tehtävä on vain ajaa työntekijöiden etua, ei määrätä siitä, kuinka paljon yhden duunarin pitää toiselle duunarille maksaa palkastaan.

Työttömyysturva on duunareiden välistä rahanjakoa. Kun yksi saa, toinen maksaa. Vasemmistolainen näkemys ottaa aina rahaa rikkaammalta ja antaa köyhemmälle, mutta AY-liikkeen tehtävä ei ole kuitenkaan päättää siitä vaain ylipäänsä maksimoida etua.

Tulojen tasaaminen duunareiden kesken on verotuksen, ei SAK:n tehtävä.

1Äänestä
  • Komppaan.

    SAK:n tehtävä ei ole tasata duunareiden keskinäisiä tuloeroja eikä se kuulu muullekaan AY-liikkeelle.

    Äänestä

  • Mölyapina yrittää ottaa kantaa asioihin joista ei mitään ymmärrä. Ei Ay-liike ole tekemässä politiikkaa vaan on puolustamassa työntekijöiden oikeuksia. Menehän mölyapina raplaamaan niitä muniasi koska se on näemmä ainoa mitä osaat.

    Äänestä

  • Peukku.
    Oli selkeästi sanottu!

    Äänestä

  • Anonyymi00026 kirjoitti:

    Mölyapina yrittää ottaa kantaa asioihin joista ei mitään ymmärrä. Ei Ay-liike ole tekemässä politiikkaa vaan on puolustamassa työntekijöiden oikeuksia. Menehän mölyapina raplaamaan niitä muniasi koska se on näemmä ainoa mitä osaat.

    Hallitus ei ole työnantaja. Ay-liitot voisivat puuttua niijin asioihin, jotka vaikuttaa Suomalaisen duunarin työpaikkoihin.
    Ei niitä sosiaalietuuksilla eikä poliittisilla lakoilla hoideta.
    Ulkolainen halpatyövoima pois duomesta ja heidän työpaikat työttömille.
    Lisää kuntouttavaa työtoimintaa, vaikka sitten liiton rahoilla, ettei kaikki syrjäydy.
    Onhan se liitonkin etu, että saavat jäsenmaksunsa.

    Äänestä

Jotenkinhan hallituksen toimintaan on puututtava. Jos lakko ei käy sitten sen on oltava jotain rajumpaa. Eihän tuollaista öykkärihallintoa tarvitse kansan sietää.

Äänestä
  • Kansalla selvästi tarkoitat Riku Aaltoa ja sen juoksutyttö Elorantaa.

    Äänestä

  • Täsmennä.
    AY-liikkeen tehtävä ei ole vastustaa demokratiaa. Sen voi jokainen tehdä itse yksin tai porukassa mielenosoituksella, mutta se ei ole AY-liikkeen asia, PAITSI jos AY-liike onkin puolue.

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Täsmennä.
    AY-liikkeen tehtävä ei ole vastustaa demokratiaa. Sen voi jokainen tehdä itse yksin tai porukassa mielenosoituksella, mutta se ei ole AY-liikkeen asia, PAITSI jos AY-liike onkin puolue.

    AY-liike taitaa olla puolue koska se ajaa tuloerojen kavantamista, joka tietää uusia maksuja jäsenille ja toisaalta rahaa toisille jäsenille.

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Täsmennä.
    AY-liikkeen tehtävä ei ole vastustaa demokratiaa. Sen voi jokainen tehdä itse yksin tai porukassa mielenosoituksella, mutta se ei ole AY-liikkeen asia, PAITSI jos AY-liike onkin puolue.

    Ay liike pyrkii kyllä pitämään normikansalaisen ansiotason jollaintavoin kohtuullisena. Hallitus ei nyt sellaisesta kotuullisuudesta juurikaan perusta.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Ay liike pyrkii kyllä pitämään normikansalaisen ansiotason jollaintavoin kohtuullisena. Hallitus ei nyt sellaisesta kotuullisuudesta juurikaan perusta.

    Määrittele normikansalainen.

    AY-liike voi ajaa yleisiä palkkojen korotuksia, muttei sitä, miten yksi palkansaaja saa rahaa toiselta palkansaajalta. Sellainen tarkoittaa vain sitä, että AY-liike ajaa yksien palkansaajien etua toisten kustannuksella.

    AY-liikkeen tarkoitus ei ole lisätä puolen jäseniensä kustannuksia eikä vähentää heidän ostovoimaansa.

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Täsmennä.
    AY-liikkeen tehtävä ei ole vastustaa demokratiaa. Sen voi jokainen tehdä itse yksin tai porukassa mielenosoituksella, mutta se ei ole AY-liikkeen asia, PAITSI jos AY-liike onkin puolue.

    Ammattiyhdistysliikkeen tehtävä on huolehtia siitä, että palkansaajien työehdot ja työolot ovat hyvinvointivaltion tasoa. Toisin sanoen palkansaaja tulee palkallaan toimeen. 40-tuntisen työviikon palkan tulee riittää asuntoon, ruokaan, vaatteisiin, lääkkeisiin ja kohtuuhintaisen vapaa-ajan viettoon — ilman sosiaalitukea ja ilman leipäjonoja.

    Vuosilomat, vapaapäivät ja työturvallisuudesta huolehtiminen ovat aina olleet ay-liikkeen edunvalvontaa.

    Lakko-oikeus on demokraattinen oikeus puolustaa saavutettuja etuja, etenkin jos ja kun hallitus ryhtyy työmarkkinaosapuoleksi päättämään palkansaajien työehdoista työnantajaliittojen ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n vaatimusten mukaisesti.

    Äänestä

Elinkeinoelämän keskusliiton, eli työnantajaliittojen vaatimukset hallitusohjelmaan yksipuolisesti kirjattuna EIVÄT OLE DEMOKRATIAA.

KUN oikeistohallitus yksipuolisesti säätää uudet TYÖLAIT työnantajien (yritysten omistajien) ehdoilla se on yhtä kaukana demokratiasta kuin "Itä lännestä" .

Palkansaajien työehdotko, niiden heikentäminen, ei kuuluisi palkansaajille ja palkansaajien demokraattisesti valitsemille luottamusmiehille?

Suomessa työlainsäädäntö on ajasta jäljessä. Kun muualla EU-maissa edetään yhteistuumin ja yhteistyössä neuvotellen, talouskasvu voimistuu, uusia innovaatioita syntyy, ja eriarvoisuus hiipuu.

Työlainsäädäntöä tulee kehittää demokraattisesti, ei vain yksipuolisesti EK:n vaatimusten mukaan.

Sipilän oikeistohallitus (kepu, kokoomus, persut) aloitti yksipuoliset työehtojen heikennykset kiky-sopimuksella ja aktiivimallilla. Tuolloin palkat jäädytettiin, vuosi-lomapäiviä vähennettiin jne. Työttömyysturvaa heikennettiin uusilla sanktioilla. AY-järjestöt hyväksyivät pitkin hampain Sipilän hallituksen heikennykset, kun hallitus uhkasi, Orpon toimiessa valtiovarainministerinä, kirjata heikennykset muussa tapauksessa työlaiksi.

Siten hampaan koloon jäi Sipilän oikeistohallituksen heikennykset. Nyt Orpon oikeistohallitus (kok., persut, RKP ja Kd) kirjoitti entistä isommat ja vaikuttavammat työehtojen heikennykset suoraan hallitusohjelmaansa.

Hallitusohjelman mukaisia työehtojen "sopeutuksia" ei piiruakaan muuteta, on ollut hallituksen viesti palkansaajajärjestöille — mutta tervetuloa NEUVOTTELEMAAN...

Kun jälkiviisaasti pohtii Sipilän hallituksen aloittamia "työehtojen sopeutuksia", niin ei tuolloin olisi pitänyt antaa pikkusormea p:lle eli heikennyksille — nyt nykyinen hallitus vie koko
käden.

Äänestä

  • Anonyymi00012 kirjoitti:

    Sopimisesta on säädetty:

    https://docue.com/fi-fi/lakitieto/sopimusoikeus-laki

    Ei taida mennä ihan kuvioiden mukaan kun tautalla on lainsäädännöllinen pakote.

    Lain säätämisestä on säädetty:

    Suomen perustuslain mukaan lainsäädäntävalta Suomessa kuuluu eduskunnalle. Myös valtioneuvosto voi tietyin edellytyksin antaa asetuksia, mutta asetus tai muu alemmanasteinen säädös ei saa sisältää lain kanssa ristiriidassa olevia säännöksiä.

    Kun kyse on perustuslaista, niin mikään muu laki tai sopimus ei voi mennä sen yläpuolelle. Se koskee myös kaikkia kirjoittamattomia sääntöjä ja tapoja.

    Äänestä

J akun tautalla on selkeä lainsäädännölline pakoite on toimi selkeästi nähtöävissä pakkotoimena. pakkotoimista säädetään myös lailla:

https://laki24.fi/riri-rikokset-vapauteen_kohdistuvat_rikokset-pakottaminen/

Kyse on siis vapauden rajoittamisesta /riistosta.

Pakko keinot ovat myös rikoslain alaisia toimia ja liittyvät rangaistus menettely ,joka kertoo siitä että vapauteen liittyvät rajoitukset ovat tuomioistuimen alaisia asioit ei eduskunnan toimivallan. Demokratiassa kansalaisilla on vapaus päättää parhaaksi katsomallaan tavalla yleisesti asioitaan ja sopia niistä. Valtiovallan tehtäviin kuuluu valtiollisien asioiden hoito joita ei työmarkkina asiat ole .Ne on työntekijän ja työn antajien asioita ,niin yksi tasolla kuin yhteisesti sovittuina liitto tasolla.

Koska valtiollisten toimien lainmukaisuutta valtioneuvoston toiminnan osalta on asetettu valvomaan oikeuskansleri ,sopii kysyä miksi hän ei puutu hallituksen toimiin tuossa suhteessa?

https://oikeuskansleri.fi/oikeuskansleri-ja-oikeusasiamies

Äänestä
  • Juuri niin tapahtuukin.
    Eduskunta ja hallitus on valittu vaaleilla.

    Äänestä

  • Anonyymi00017 kirjoitti:

    Juuri niin tapahtuukin.
    Eduskunta ja hallitus on valittu vaaleilla.

    Taisi mennä sinulta täysin ohi tuo asian ydin ja sisältö

    Äänestä

Ay- demarit ovat laittomilla poluilla. Kohta nähdään kenen pää putoaa.

Äänestä

Jos valehtelemalla saa enemmistön ja voi perustaa hallituksen niin vaikka hallitus kaatuis ei missään nimessä ole väärin. Joka nuin pahasti valehtelee niin saa olla varuillaan, hallitus voi kaatua.

Äänestä

Ennen on neuvoteltu ja sovittu asiat. Nyt hallitus ei neuvotellut, vaan saneli ja teki päätökset taustapiruna toimivan Elinkeinoelämän keskusliiton tahdon mukaan. Tuohon asiaan halutaan lakoilla muutos ja että neuvotellaan asiat.

Äänestä
  • On asioita, joissa pitää osoittaa johtajuutta.

    Pitäisikö esimerkiksi veron korotuksista neuvotella kaikkien kanssa erikseen ja olla korottamatta, jos yksimielisyyttä ei synny?

    Äänestä

  • Hallituksen toimitavat eivät kuulu demokratiaan ,vaan ovat suoranaita poliittista diktatuuriaa.

    Äänestä

Ei näillä lakoilla ole ollutkaan tarkoitus kaataa hallitusta. Lakkojen tarkoitus on ainoastaan kannanotto työehtojen huomattaviin heikennyksiin.

Äänestä

Niinpä.
Eikö näiden työntekijäliittojen pitäisi neuvotella työnantajaosapuolten kanssa eikä hallituksen.

Toivottavasti hallitus pitää pintansa.

Äänestä
  • Herää kysymys "Kuka tätä maata johtaa?" AY pamput vai hallitus ja eduskunta?

    Mutta toisaalta kuka se kissan hännän nostaa jos ei kissa itse?

    AY pamput haluaa leikkiä kissaa.

    Äänestä

  • Anonyymi00029 kirjoitti:

    Herää kysymys "Kuka tätä maata johtaa?" AY pamput vai hallitus ja eduskunta?

    Mutta toisaalta kuka se kissan hännän nostaa jos ei kissa itse?

    AY pamput haluaa leikkiä kissaa.

    "AY pamput" on se näkyvin osa AY liikkeistä. Ammattiliittojen jäsenistö taas on kattava ja monipuolinen otos kansasta. Hallitus taas on suututtanut toimillaan ja aikomuksillaan ammattiliitot ja suuren osan kansasta jopa minutkin. Hallituksen toiminta ei nyt ole millään tavalla hyväksyttävää.

    Äänestä

  • Anonyymi00032 kirjoitti:

    "AY pamput" on se näkyvin osa AY liikkeistä. Ammattiliittojen jäsenistö taas on kattava ja monipuolinen otos kansasta. Hallitus taas on suututtanut toimillaan ja aikomuksillaan ammattiliitot ja suuren osan kansasta jopa minutkin. Hallituksen toiminta ei nyt ole millään tavalla hyväksyttävää.

    Älä sekoita itseäsi ja kansaa keskenään.

    Äänestä

  • Väärin.
    Työnantajat ja työntekijät ovat sopija osapuolet työehtosopimuksien suhteen ei hallitus.

    Ensinnäkin noita asioista jotka koskevat työmarkkinoita neuvotellaan liittokierroksilla ei kesken sitä , joten nyt kun on sopimuskausi meneillään voimassa olevine sopimuksineen ei työmarkkina osapuolilla eli työnantajilla saati palkansaajilla ole mitään syytä edes lähteä muuttamaan voimassa olevia sopimuksia, jotka on tehty työrauhan takaamiseksi.

    Hallitus on se joka nyt sotkee asioita omintakeisilla toimillaan ,olematta edes työmarkkina osapuoli. Hallituksen jäsenet ovat käytännössä täysin pihalla työmarkkina asioita ,sekä siitä mikä kuluu omaan toimivaltaan ja mikä ei .

    Äänestä

Poliittisen lakon tarkoitus on varoittaa meitä äänestäjiä sen varalle, että emme seuraavissa vaaleissa äänestä yhtä huonoa eduskuntaa.

Äänestä
  • Vai niin.
    Aika tyhmille äänestäjille ne sitten on tarkoitettu, jos ei ilman sitä tajua maailmasta mitään.

    Äänestä

Jos pääministeri on mennyt tukemaan tuommosia laittomia lakko oikeuden rajaamisia ,niin se on sitten hänen jätettävä ero anomus.

Äänestä

Hallitus se oksiansa sahaa. Ei tuollaista öykkäri hallitusta tarvitse tarvitse kansan sietää.

Äänestä
  • Aasiko olet?

    Äänestä

Käykää allekirjoittamassa kansalaisaloite.

Äänestä
  • En varmasti allekirjoita poliittisien lakkojen kieltämiseksi. Nuo ovat jo nyt ryhtyneet laittomuuksiin ottaen hallitus vallan kautta suoran määräämisoikeuden kansalaisiin. Vartooon kun nuo heitetään ulos hallituksesta,niin jotta varpaat ei maata viistä ja taputan käsiä kun niin käy.

    Toivottavasti puristaavat palleista kunnolla. Eli panevat vaikka koko suomen seisomaan, jotta Orpolla muuttuu ääni kellossa. Sillä lailla puristamalla se kukko kiekuu komiasti, kun tarpeeksi kovaa puristeloo.

    Äänestä

KOMMARIPUNIKIT LAKKOILEE.

AMPU TULEE OMAAN NILKKAAN.

ON AIKAA RYYSTÄÄ KILJUA.

HAHHAHHAAA.

JA POOOIS.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Poliittisella lakolla ei missään tapauksessa saa olla tarkoituksena hajottaa hallitus. Jos niin on, niin silloin demokratia on mennyttä. Suomeen on demokraattisesti valittu eduskunta ja sitä tulosta pitää kunnioittaa myös opposition. Kolmen vuoden kuluttua on taas mahdollisuus äänestää seuraavissa vaaleissa. Totuus kuitenkin on, että mitä enemmän poliittisia lakkoja järjestetään sitä vähemmän lakkojen järjestäjiä äänestetään, joten ay-liike liike sahaa omaa oksaansa järjestmällä lakkoja.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu