Ostaako kukaan enää kalaa ja lohta

Makkara kalliimapa kuin lohi kysyppä äisiltäs asiaa
Äiti voipi olla toaista mieltä kun ostaa sulle ruikaa ja syöttää sut

Mutta ehkö josksu opit

Satonen

Häkki lohi jossa on yli 120 000 kalaa pohjimmaiset sairaat kalat syövät toisiaan missä on kaikki jät teet l

K Kaupas olleet pyhän yli tarjouksessa parasta ennen kalaan lähtöön

Anonyymi00013 kirjoitti:

K Kaupas olleet pyhän yli tarjouksessa parasta ennen kalaan lähtöön

Bonukset ne mahas pulputtelee. Yäks

Anonyymi00007 kirjoitti:

Häkki lohi jossa on yli 120 000 kalaa pohjimmaiset sairaat kalat syövät toisiaan missä on kaikki jät teet l

Pakastakaa ja sitten sulattamaan ennen keittämistä/paistamista. Ja pankaa se hiton tiktokki kiinni

Herrat syö siimalohta muka parempana. Tavallinen halpislohta . Köyhä vaikka tonnikalaa . Ettekö te taudit tajua olla iloisia et tavis voi vielä lohikalaa syödä. Olette sairaita kateudesta. Ei voi muuta sanoa

Mutsis on outo

Miksi Suomen perusturvan taso on jatkuvasti Euroopan neuvoston erikoissyynissä?

Hyvinvointi- ja terveyserot, Sote-palvelujen johtaminen, Yleinen

Suomi on ollut viime vuosina vähän väliä otsikoissa saatuaan Euroopan neuvostolta sapiskaa liian matalasta perusturvan tasosta. Suomi on ainoa maa, joka on saanut kantelun johdosta moitteita perusturvan yleisestä tasosta. Moitteiden seurauksena Suomen pitää raportoida säännöllisesti perusturvan parannuksista siihen asti, kunnes sen taso täyttää vaatimukset.

Toistuvat moitteet vaikuttavat kummallisilta, kun niitä vertaa juuri julkaistuun tutkimukseen (Ilmakunnas ja Moisio 2019) ja lakisääteisen perusturvan riittävyyden arviointien tuloksiin (2015 ja 2019). Niissä Suomen vähimmäisturvan taso sijoittuu Euroopan kärjen tai keskitason tuntumaan riippuen perhemuodosta ja elämäntilanteesta.

Tarkempi tarkastelu osoittaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean (ESOK) moitteiden takana on kaksi seikkaa.

Ensinnäkin, Suomi on ainoana maana antanut mahdollisuuden kansallisille järjestöille tehdä kanteluita kansainvälisten järjestöjen lisäksi (ESOK 2019). Tosiasiassa käytännössä kaikki Euroopan maat, ml. Ruotsi, Tanska ja Norja, ovat myös saaneet huomautuksen perus- tai vähimmäisturvan matalasta tasosta. Suomi on ainoa maa, jolle huomautus on tehty kantelun perusteella ja siksi Suomen perusturvan tasoa seurataan erityisen tarkasti.

Perusturvan kansainvälinen vertailu vaatii monen asian huomioimista

Toinen seikka liittyy riittävän tason määrittelemiseen, mikä ei ole yksinkertaista edes yhden maan kohdalla, saati kansainvälisesti. Kansainvälinen vertailu on vaikeaa jo järjestelmien erojen vuoksi. Esimerkiksi Suomen työmarkkinatukea vastaavaa perusturvaetuutta, jonka kestoa ei ole rajoitettu ja jonka saamiseen ei vaadita työhistoriaa, ei ole monissa Euroopan maissa (esim. Van Mechelen ja Marchal 2013).

Vaikka eri maiden järjestelmät olisivatkin samanlaisia, perusturvan tason vertailu on hankalaa elintasoeroista johtuen. ESOK käyttää arviossaan riittävyyden rajana tulotasoa, joka on 40 tai 50 prosenttia maan keskitulosta (ns. ekvivalentti mediaanitulo). Perusturvaetuuksia verrataan 50 prosentin rajaan. Jos ne alittavat rajan, mutta ovat kuitenkin yli 40 prosenttia mediaanitulosta, voidaan ottaa huomioon myös täydentäviä etuuksia kuten asumistuki ja toimeentulotuki. (ESOK 2015)

Suomessa 40 prosenttia mediaanitulosta tarkoitti vuonna 2013 noin 776 euroa kuukaudessa. Kaikki perusturvaetuudet olivat alle sen, joten täydentäviä etuuksia ei otettu huomioon. Komitean johtopäätös oli, että kaikki Suomen perusturvaetuudet työmarkkinatukea ja takuueläkettä myöten sekä viimesijainen toimeentulotuki katsottiin riittämättömiksi (ESOK 2015). Tulos on ollut sama myös myöhemmissä arvioinneissa (ESOK 2017).

Komitean tavassa arvioida (Suomen) perusturvan riittävyyttä on parantamisen varaa. On vaikea keksiä perusteluja, miksi täydentävät etuudet on jätetty huomiotta, jos perusturvaetuus alittaa tietyn tason. Esimerkiksi Suomessa valtaosa työmarkkinatuen saajista täydentää tuloaan asumistuella ja pienituloisin kolmannes toimeentulotuella (Korpela 2018).

Lisäksi: tietty prosenttiosuus maan mediaanitulosta ei kerro juurikaan tulotason mahdollistamasta elintasosta.

Esimerkiksi Suomen köyhyysraja euroissa on ostovoimakorjauksen jälkeenkin kaksi kertaa korkeampi kuin Virossa, ja nelinkertainen Romanian köyhyysrajaan verrattuna.

Tätä seikkaa on havainnollistettu suuntaa-antavasti alla olevassa kuviossa, jossa on esitetty työttömän vähimmäisturvan tasot Euroopan maissa ja niiden suhde komitean käyttämään 50 prosentin rajaan. Luvut ovat keskiarvoja neljästä eri perhetyypistä.

Vähimmäisturvan tasoissa on hyvin suuria eroja Euroopan maiden välillä. Suomessa eri etuuksien (ml. toimeentulotuki) yhteenlaskettu määrä on keskimäärin melko lähellä (93 %) komitean käyttämää rajaa. Vain kolme maata näyttää täyttävän komitean käyttämän rajan: Saksa, Tanska ja hieman yllättäen Kreikka.
Huom. Tarkastelussa oletettu, että työttömillä ei ole työhistoriaa. Lisäksi huomioitu perusturva- sekä sitä täydentävät asumistuki ja toimeentulotuki. Asumiskustannuksina käytetty 20 prosenttia kunkin maan keskimääräisestä bruttopalkasta, mikä on oletuksena mm. OECD:n laskelmissa.

Talousvaikeuksissa painivan Kreikan perusturva näyttäytyy tässä laskelmassa riittävänä, sillä maassa on niin matala mediaanitulo. Tämä alleviivaa mediaanituloon sidotun mittarin ongelmakohtia. Mittari ei kerro, minkälaiseen elintasoon sen takaama tulotaso mahdo⁷llistaa eri maissa.

Tutkimuksella ei pysty antamaan vastausta siihen, mikä olisi perusturvan ”oikea” euromääräinen taso

Ei ole olemassa absoluuttista määritelmää perusturvan riittävälle tasolle.

Se, mikä katsotaan riittäväksi perusturvan tasoksi, on pitkälti poliittinen arvovalinta, johon tutkimuksella ei pystytä suoraan vastaamaan.

vähimmäisturvajärjestelmän erityispiirteet ja

Anonyymi00018 kirjoitti:

Miksi Suomen perusturvan taso on jatkuvasti Euroopan neuvoston erikoissyynissä?

Hyvinvointi- ja terveyserot, Sote-palvelujen johtaminen, Yleinen

Suomi on ollut viime vuosina vähän väliä otsikoissa saatuaan Euroopan neuvostolta sapiskaa liian matalasta perusturvan tasosta. Suomi on ainoa maa, joka on saanut kantelun johdosta moitteita perusturvan yleisestä tasosta. Moitteiden seurauksena Suomen pitää raportoida säännöllisesti perusturvan parannuksista siihen asti, kunnes sen taso täyttää vaatimukset.

Toistuvat moitteet vaikuttavat kummallisilta, kun niitä vertaa juuri julkaistuun tutkimukseen (Ilmakunnas ja Moisio 2019) ja lakisääteisen perusturvan riittävyyden arviointien tuloksiin (2015 ja 2019). Niissä Suomen vähimmäisturvan taso sijoittuu Euroopan kärjen tai keskitason tuntumaan riippuen perhemuodosta ja elämäntilanteesta.

Tarkempi tarkastelu osoittaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean (ESOK) moitteiden takana on kaksi seikkaa.

Ensinnäkin, Suomi on ainoana maana antanut mahdollisuuden kansallisille järjestöille tehdä kanteluita kansainvälisten järjestöjen lisäksi (ESOK 2019). Tosiasiassa käytännössä kaikki Euroopan maat, ml. Ruotsi, Tanska ja Norja, ovat myös saaneet huomautuksen perus- tai vähimmäisturvan matalasta tasosta. Suomi on ainoa maa, jolle huomautus on tehty kantelun perusteella ja siksi Suomen perusturvan tasoa seurataan erityisen tarkasti.

Perusturvan kansainvälinen vertailu vaatii monen asian huomioimista

Toinen seikka liittyy riittävän tason määrittelemiseen, mikä ei ole yksinkertaista edes yhden maan kohdalla, saati kansainvälisesti. Kansainvälinen vertailu on vaikeaa jo järjestelmien erojen vuoksi. Esimerkiksi Suomen työmarkkinatukea vastaavaa perusturvaetuutta, jonka kestoa ei ole rajoitettu ja jonka saamiseen ei vaadita työhistoriaa, ei ole monissa Euroopan maissa (esim. Van Mechelen ja Marchal 2013).

Vaikka eri maiden järjestelmät olisivatkin samanlaisia, perusturvan tason vertailu on hankalaa elintasoeroista johtuen. ESOK käyttää arviossaan riittävyyden rajana tulotasoa, joka on 40 tai 50 prosenttia maan keskitulosta (ns. ekvivalentti mediaanitulo). Perusturvaetuuksia verrataan 50 prosentin rajaan. Jos ne alittavat rajan, mutta ovat kuitenkin yli 40 prosenttia mediaanitulosta, voidaan ottaa huomioon myös täydentäviä etuuksia kuten asumistuki ja toimeentulotuki. (ESOK 2015)

Suomessa 40 prosenttia mediaanitulosta tarkoitti vuonna 2013 noin 776 euroa kuukaudessa. Kaikki perusturvaetuudet olivat alle sen, joten täydentäviä etuuksia ei otettu huomioon. Komitean johtopäätös oli, että kaikki Suomen perusturvaetuudet työmarkkinatukea ja takuueläkettä myöten sekä viimesijainen toimeentulotuki katsottiin riittämättömiksi (ESOK 2015). Tulos on ollut sama myös myöhemmissä arvioinneissa (ESOK 2017).

Komitean tavassa arvioida (Suomen) perusturvan riittävyyttä on parantamisen varaa. On vaikea keksiä perusteluja, miksi täydentävät etuudet on jätetty huomiotta, jos perusturvaetuus alittaa tietyn tason. Esimerkiksi Suomessa valtaosa työmarkkinatuen saajista täydentää tuloaan asumistuella ja pienituloisin kolmannes toimeentulotuella (Korpela 2018).

Lisäksi: tietty prosenttiosuus maan mediaanitulosta ei kerro juurikaan tulotason mahdollistamasta elintasosta.

Esimerkiksi Suomen köyhyysraja euroissa on ostovoimakorjauksen jälkeenkin kaksi kertaa korkeampi kuin Virossa, ja nelinkertainen Romanian köyhyysrajaan verrattuna.

Tätä seikkaa on havainnollistettu suuntaa-antavasti alla olevassa kuviossa, jossa on esitetty työttömän vähimmäisturvan tasot Euroopan maissa ja niiden suhde komitean käyttämään 50 prosentin rajaan. Luvut ovat keskiarvoja neljästä eri perhetyypistä.

Vähimmäisturvan tasoissa on hyvin suuria eroja Euroopan maiden välillä. Suomessa eri etuuksien (ml. toimeentulotuki) yhteenlaskettu määrä on keskimäärin melko lähellä (93 %) komitean käyttämää rajaa. Vain kolme maata näyttää täyttävän komitean käyttämän rajan: Saksa, Tanska ja hieman yllättäen Kreikka.
Huom. Tarkastelussa oletettu, että työttömillä ei ole työhistoriaa. Lisäksi huomioitu perusturva- sekä sitä täydentävät asumistuki ja toimeentulotuki. Asumiskustannuksina käytetty 20 prosenttia kunkin maan keskimääräisestä bruttopalkasta, mikä on oletuksena mm. OECD:n laskelmissa.

Talousvaikeuksissa painivan Kreikan perusturva näyttäytyy tässä laskelmassa riittävänä, sillä maassa on niin matala mediaanitulo. Tämä alleviivaa mediaanituloon sidotun mittarin ongelmakohtia. Mittari ei kerro, minkälaiseen elintasoon sen takaama tulotaso mahdo⁷llistaa eri maissa.

Tutkimuksella ei pysty antamaan vastausta siihen, mikä olisi perusturvan ”oikea” euromääräinen taso

Ei ole olemassa absoluuttista määritelmää perusturvan riittävälle tasolle.

Se, mikä katsotaan riittäväksi perusturvan tasoksi, on pitkälti poliittinen arvovalinta, johon tutkimuksella ei pystytä suoraan vastaamaan.

vähimmäisturvajärjestelmän erityispiirteet ja

"Tosiasiassa käytännössä kaikki Euroopan maat, ml. Ruotsi, Tanska ja Norja, ovat myös saaneet huomautuksen perus- tai vähimmäisturvan matalasta tasosta."

Kirjoittajan tosiasiat käytännössä ovat hänen omia mutujaan...

Euroopan muissa maissa kuten Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa ei ole leipäjonoja kuten Suomessa. Leipäjonoilla paikataan juuri sitä Suomen heikkoa perusturvaa. Ruokavirasto jakoi lisäksi EU:n ruokaturvaa aiemmin, emme nyt tiedä saavatko vähäosaiset suomalaiset vielä EU:n ruoka-apua vai onko se lopetettu.

Suomessa sosiaaliturva on hyvin Sirpaleinen ja vaikeasti haettavissa — nykyään diginä mihin monen tulot ja osaaminen ei yllä. Pieni parannuksia eri hallitukset ovat etuuksiin aikojen saatossa saaneet, ja nyt nykyinen Orpon oikeistohallitus ajaa sosiaaliturvan rytinällä alas — leikkaukset tulevat olemaan Orpon hallituksen aikana, Purran toimiessa vastuuministerinä, yli 6 miljardia, eli yli kuusituhatta miljoonaa.

Tekisimme EU:n sosiaaliasiain komitealle heti kantelun sosiaaliturvan leikkauksista, jos osaisimme ja luottaisimme siihen, että kantelu auttaa. Ehkäpä EU alkaisi lähettää suomalaisille vähäosaisille ruoka-apua, kun kauppiaitten ja hyväntekeväisyysjärjestöjen ruoka-apu leipäjonoissa ei riitä?

Suomessa sosiaalitukien alikäyttö on ollut yleistä, mutta tukien väärinkäyttö hyvin vähäistä — joten lusmuilusta ei voida puhua. Siitä huolimatta vastaava ministeri esitti perustettavaksi "Kela-etsiviä" tutkimaan sitä onko joku onnistunut väärin käytössä.

Kela-etsivien sijaan Kelan tulisi huolehtia siitä, että jokainen tukeen oikeutettu sen myös saa.