Uskoisin palstalaisista löytyvän muutama kiinnostunut keskustelemaan luonnon antimista.
Kohta alkaa koivun mahlan keräys ainakin eteläisemmässä Suomessa.
Minulta on jäänyt monena vuotena mahla keräämättä jostain (teko) syystä.
Nyt olen varannut astian ja letkun valmiiksi, jotta, kun mahla juoksee parhaimmillaan, on astia valmiina asentamista varten.
Pihassani on iso 50v vanha koivu josta olen monia kertoja juoksuttanut mahlaa. Joskus olen tehnyt vappusiman mahlaan ja siitä on tullut hyvää. Myös olen pakastanut ja käyttänyt kesän aikana jotta pakastin tyhjenee kesän marja saaliita varten.
Kuusenkerkkien kerääminen on seuraavana ohjelmassa.
Pihan ainoa kuusi odottaa kaatajaansa.
Sitä ennen kuitenkin aion kerätä kuusen kerkät ja tehdä kuusenkerkkä siirappia, joka on tehokasta yskän lääkettä.
Olen ollut vuosikymmeniä (60) Marttojen jäsen ja sieltä on nämä opit aikoinaan tulleet. Netistä löytyvät ohjeet kuusenkerkkä siirapin tekoon.
Tämä ohje on helppo, mutta aikaa vievää yön yli liotuksineen. Itselläni on kuitenkin nykyisin aikaa ja jopa intoa palauttaa näitä vanhoja taitoja.
Sitten on tämä voikukkien hyödyntäminen.
Voikukan nupuista tulee hyvää kaprista ja on helppo kerätä ja valmistaa.
Mieheni kanssa teimme aikoinamme myös voikukka viiniä, mutta siihen ruljanssiin en ryhdy koska en itse käytä alkoholi pitoisia juomia ja viinin valmistus on aikaa vievää ja työlästä hommaa. Aiemminkin osallistuin vain voikukkien keräämiseen.
Luonnosta löytyy paljon hyödyllisiä kasveja joita saa jokanaisen oikeudella kerätäkin.
Nämä koivunmahlat, kuusenkerkät ja voikukat löytyvät omalta pihaltani, joten pystyn ne huonosti liikkuvanakin vielä keräämään.
Toivottavasti joku teistä löytyy seurakseni kertomaan omista suosikeistaan ja kokemuksistaan.
t tepa
Kuusen kerkkiä, koivun mahlaa ja voikukan nuppuja
42
565
Vastaukset
Nyt minun pitää ihan pikaisesti kysyä vain onko koivusokeri valmistettu koivun mahlasta?
Tilaan koivusokeria apteekista, kun kaupoissa ei sitä täällä meidän klylillä ole ja sain tuliaisiksi tyttäreltä jostain Puolasta ostettua Xylitol-sokeria, ja havaitsin että se se ei kauheesti nosta mun sokeriarvoja.
Tietääkseni suomalainen tuote.- Anonyymi
Pakkoko makeaa on mussuttaa terveenkään?
Luulisi kaikkitietävän löytävän googlesta koivusokerin. Anonyymi kirjoitti:
Pakkoko makeaa on mussuttaa terveenkään?
Luulisi kaikkitietävän löytävän googlesta koivusokerin.Kyllä voisin guuglettaa, mutta kun palstalla tiedetään aiheesta niin mikä estää kysymästä? Ellei itsellä ole tietoa tai ei haluta jakaa sitä toiselle, niin voi hypätä kysymyksen yli ilman mitään haittaa kenellekään, paitsi jos hakee nimenomaan haitan aiheuttamista.
Ja siitä makeasta....minä kaipaan vähön makeutta teen joukkoon ja marjakiisseleihin.
Etkalla käyvät ovatkin sitä toista sorttia, not my cup of tea.- Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
Kyllä voisin guuglettaa, mutta kun palstalla tiedetään aiheesta niin mikä estää kysymästä? Ellei itsellä ole tietoa tai ei haluta jakaa sitä toiselle, niin voi hypätä kysymyksen yli ilman mitään haittaa kenellekään, paitsi jos hakee nimenomaan haitan aiheuttamista.
Ja siitä makeasta....minä kaipaan vähön makeutta teen joukkoon ja marjakiisseleihin.
Etkalla käyvät ovatkin sitä toista sorttia, not my cup of tea.Olet oikeassa koivusokeria valmistetaan koivusellun sivutuotteena. Esimerkiksi täällä Lappeenrannan Kaukaan sellutehtaalla kehitettiin koivusokeri tuote josta kehitettiin ksylitolia.
Koivusokerilla on lievästi laksatiivisia vaikutuksia ja sitä ei suositella yli 100g päiväannoksia,.
Leivonnassa koivusokeri saattaa ehkäistä hiivan toimintaa ja silloin tulisikin käyttää taikinan kohotukseen leivinjauhetta.
Eläimille, esim. koirille ei pidä antaa ksylitoli tuotteita, mutta kissoille ei ole todettu haittavaikutuksia.
Muuten tuskin lemmikeille koivusokeria annetaankaan, mutta hammastahnoissa saattaa olla ksylitolia.
t tepa
- Anonyymi
Minä olen jo pienestä pitäen ansainnut elantoni metsästä.
Varastan metsureitten eväitä.- Anonyymi
Kyllä ne metsänantimet ovat liian yliarvostettuja.
Meillä kävi viikolla joku kiertelevä kulkukauppias, joka kaupitteli koivunmahlasta valmistettua potenssiuutetta.Totta kai kiinnostuin heti ja ostinkin litran pullon kohottaja-ainetta.
Mutta yllätys, yllätys! Aineesta ei ollutkaan mitään hyötyä.
Kun aloin tarkemmin tutkimaan etiketissä lueteltuja ainesosia, löytyikin selitys asialle.
Miksi potenssiuutteen kaupittelija ei kertonut, että lääkkeessä oli käytetty riippakoivun mahlaa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä ne metsänantimet ovat liian yliarvostettuja.
Meillä kävi viikolla joku kiertelevä kulkukauppias, joka kaupitteli koivunmahlasta valmistettua potenssiuutetta.Totta kai kiinnostuin heti ja ostinkin litran pullon kohottaja-ainetta.
Mutta yllätys, yllätys! Aineesta ei ollutkaan mitään hyötyä.
Kun aloin tarkemmin tutkimaan etiketissä lueteltuja ainesosia, löytyikin selitys asialle.
Miksi potenssiuutteen kaupittelija ei kertonut, että lääkkeessä oli käytetty riippakoivun mahlaa?Nythän sinä vitsin murjaisit 😃
Minulla on kesäisin tapana napsia ulkona kulkiessani suuhuni koivunlehtiä, horsman lehtiä, suolaheiniä ym.
Kuusen kerkkiäkin joskus napsasen, vaan en raaski elävästä puusta ottaa.
Luonnossa on paljon syötäviä kasveja. Voikukassa on kaikki osat.
Yleensä keväisin uuden kasvun aikaan kaikki on parasta.
Olen joskus tilannut itselleni tuon Sinikka Piipon kirjan: Kasvien salaiset voimat.
Siinä on tarinaa kasveista monelta kantilta.Koivun mahlaa tai kuusen kerkkiä en ole kerännyt (liian työlästä näillä vuosin, ajattelen).
Edes teeaineksia (koivun-, mustaherukan-, vadelman lehdet) en ole viime vuosina kerännyt enkä kuivannut. Marjat ja sienet sensijaan kuuluvat agendalle edelleen. Nokkonen on pihakasveista edelleen käytössä. Sitä käytän tuoreena ja kuivattuna.
Voikukkaa en juuri käytä, horsma ja Väinönputki käyvät salaattiin ?
Pitäisi kyllä aktivoitua tuossakin asiassa. Oppaita minultakaan ei puutu. Toivo Rautavaaran "Mihin kasvimme kelpaavat" ja "Miten luonto parantaa" ovat minulla edelleen alan perusteoksina. Sinikka Piipon kirjaa en tunne - aika uusi taitaa olla ?
demeter1demeter1 kirjoitti:
Koivun mahlaa tai kuusen kerkkiä en ole kerännyt (liian työlästä näillä vuosin, ajattelen).
Edes teeaineksia (koivun-, mustaherukan-, vadelman lehdet) en ole viime vuosina kerännyt enkä kuivannut. Marjat ja sienet sensijaan kuuluvat agendalle edelleen. Nokkonen on pihakasveista edelleen käytössä. Sitä käytän tuoreena ja kuivattuna.
Voikukkaa en juuri käytä, horsma ja Väinönputki käyvät salaattiin ?
Pitäisi kyllä aktivoitua tuossakin asiassa. Oppaita minultakaan ei puutu. Toivo Rautavaaran "Mihin kasvimme kelpaavat" ja "Miten luonto parantaa" ovat minulla edelleen alan perusteoksina. Sinikka Piipon kirjaa en tunne - aika uusi taitaa olla ?
demeter1Kiehtova aloitus! Luonnonkasvien hyödyntäminen ravinnoksi ja lääkinnällisiin tarkoituksiin on kiinnostava alue, mutta itse en ole sitä alkanut opiskella , saati toteuttaa. Tietysti poimin metsämarjoja ja muutamaa taattua sienilajiakin, mutta nokkoseen ja saariston ruohosipuliin supistuu villikasvien hyötykäyttö. Ketunleipiä joskus maistelen, pehmeitä kuusenkerkkiä sormillani hyväilen ja metsäorvokkeja saatan poimia salaatin tai kakun koristeeksi. Nuoria horsmanvarsia olen keitettynä maistanut, niiden pitäisi muistuttaa maultaan parsaa, mutta en tunnistanut, kuitua kyllä tuntui olevan.
En oikein luota vanhoihin oppaisiin, sientenkin osalta on tullut uutta tietoa myrkyllisyydestä ja ympäristömyrkkyjen vaikutukset ovat arvaamattomat. Yrttilääkintä voisi olla pehmeä vaihtoehto, mutta oikeat annostelut pitäisi tietää, yhteisvaikutukset varsinaisten lääkkeiden kanssa. "Kapriksia" ovat jotkut tehneet krassin siemenistä, ja sen kukathan ovat syötäviä myös - muuta se eihän se toki ole luonnonkasvi.- Anonyymi
Ramoona kirjoitti:
Kiehtova aloitus! Luonnonkasvien hyödyntäminen ravinnoksi ja lääkinnällisiin tarkoituksiin on kiinnostava alue, mutta itse en ole sitä alkanut opiskella , saati toteuttaa. Tietysti poimin metsämarjoja ja muutamaa taattua sienilajiakin, mutta nokkoseen ja saariston ruohosipuliin supistuu villikasvien hyötykäyttö. Ketunleipiä joskus maistelen, pehmeitä kuusenkerkkiä sormillani hyväilen ja metsäorvokkeja saatan poimia salaatin tai kakun koristeeksi. Nuoria horsmanvarsia olen keitettynä maistanut, niiden pitäisi muistuttaa maultaan parsaa, mutta en tunnistanut, kuitua kyllä tuntui olevan.
En oikein luota vanhoihin oppaisiin, sientenkin osalta on tullut uutta tietoa myrkyllisyydestä ja ympäristömyrkkyjen vaikutukset ovat arvaamattomat. Yrttilääkintä voisi olla pehmeä vaihtoehto, mutta oikeat annostelut pitäisi tietää, yhteisvaikutukset varsinaisten lääkkeiden kanssa. "Kapriksia" ovat jotkut tehneet krassin siemenistä, ja sen kukathan ovat syötäviä myös - muuta se eihän se toki ole luonnonkasvi.Voikukan lehtien ja muitten laidunkasvien syöminen on mielestäni tyhmää vouhotusta. Ihminen on tiennyt tuhansia vuosia, mitkä kasvit ruuaksi sopivat, emme elä enää keräilytaloudessa ja kilpaile voikukista kaniinien ja nautojen kanssa.
Pula-aikoina sotavuosina teetä tehtiin viinimarjanlehdistä ja monia kasveja yritettiin jalostaa syötäviksi, mutta eipä ole tapa levinnyt sen jälkeen, kun elämä taas palasi raiteilleen.
Mitä vikaa on porkkanassa ja kaalissa?
Kunhan ihmiset söisivät edes niitä vihanneksia, joita vihannesten viljelijät myyntiin tuottavat.
Mkr. Anonyymi kirjoitti:
Voikukan lehtien ja muitten laidunkasvien syöminen on mielestäni tyhmää vouhotusta. Ihminen on tiennyt tuhansia vuosia, mitkä kasvit ruuaksi sopivat, emme elä enää keräilytaloudessa ja kilpaile voikukista kaniinien ja nautojen kanssa.
Pula-aikoina sotavuosina teetä tehtiin viinimarjanlehdistä ja monia kasveja yritettiin jalostaa syötäviksi, mutta eipä ole tapa levinnyt sen jälkeen, kun elämä taas palasi raiteilleen.
Mitä vikaa on porkkanassa ja kaalissa?
Kunhan ihmiset söisivät edes niitä vihanneksia, joita vihannesten viljelijät myyntiin tuottavat.
Mkr.Sitä saa köyhäkin halvalla vitamiineja ja hivenaineita, kun harrastaa keräilytaloutta.
Miksi noita jalostaa pitäisi, pilaisvat vaan jalostuksillaan hyvät rehut. Jaa en minä vaan huomannut, että joku olisi vikaa nähnyt porkkanassa ja kaalissa.
Minullakin on jääkääpissa porkkanoita, kukkakaalia ja parsakaalia. Keräilin niitä tänään ostoskoriini.
Voi voi, kunpa se elämä pysyisikin raiteillaan, mutta kun on tuolla naapurissa...no jääköön nyt sanomatta mikä.- Anonyymi
Eliaana kirjoitti:
Sitä saa köyhäkin halvalla vitamiineja ja hivenaineita, kun harrastaa keräilytaloutta.
Miksi noita jalostaa pitäisi, pilaisvat vaan jalostuksillaan hyvät rehut. Jaa en minä vaan huomannut, että joku olisi vikaa nähnyt porkkanassa ja kaalissa.
Minullakin on jääkääpissa porkkanoita, kukkakaalia ja parsakaalia. Keräilin niitä tänään ostoskoriini.
Voi voi, kunpa se elämä pysyisikin raiteillaan, mutta kun on tuolla naapurissa...no jääköön nyt sanomatta mikä.Ovatko kukkakaali ja parsakaali kotimaisia?
Anonyymi kirjoitti:
Ovatko kukkakaali ja parsakaali kotimaisia?
Tein poikkeuksen, eivät ole, mutta kun muuta ei saa tähän aikaan.
Pääsääntöisesti ostan kotimaista ja myös luomua, jos on
Tomaatit ja kurkku ovat, jotka ostin ja omenat.
Hyvin usein ostan frisee-salaattia (en tänään), saa hyvän lisukkeen, laitan siihen vaan Felixin
perinteistä salaatinkastiketta.
Hyvä kun muistutit.
Jääkaapin inventaariossa löytyi monta kiloa mustaherukoita. Ne ovat jääneet puolukan ( jota syömme päivittäin) varjoon. Niinpä ajattelin josko tekis niistä kesäviiniä. Viinintekopakkaus ja sokeri ostoslistalle, lisäksi laittan mustikkaa ja viinirypäleitä.
Ei kun kylppäriin porisemaan 🫠- Anonyymi
🤮🤮🤮
- Anonyymi
Pelkään että jos dementoidun (sukurasitetta on), napsin luonnosta suuhuni mitä tahansa, niin innostunut olen luonnon kasveista ravintona.
Koivun mahlaa mies tarjoilee. Sitoo ämpärin koivuun, johon on navaroinut reijän.
Syön lenkillä keväällä kuusenkerkkiä, mustikan, koivun, ratamon lehtiä, voikukan ja apilan kukkia ja lehtiä. Nyperrän hampailla ruusunmarjoista pinnan. Nytkin on kuivattua nokkosta, muserran keittoihin.
Ruoan jälkeen kävelen vadelmapuskille ja syön jälkiruoan. Kaikki muut marjat ja sienet miehen kanssa, tottakai. Koen tällä viissiin itseni järkeväksi ja tehokkaaksi ja säästän tietenkin pitkän pennin hedelmien ja kasvisten ostoista. Yleensä kesällä ennen syksyä ovat hintavimmillaan.- Anonyymi
Luettelemasi kasvit ovat minullekin tuttuja ja napsin niitä pihalla liikkuessani.
Tuo mainitsemasi piharatamo on kyllä tuttu kasvi ja sitä en ole syönyt, mutta olen hyödyntänyt polven turvotuksessa. Käytön neuvoi minulle aikoinaan luonto ekspertti.
Olin satuttanut polveni joka turposi ja oli tosi kipeä, tämä tuttu sattui tulemaan meille ja nähtyään polveni meni pihalle ja keräsi piharatamoa, jota hautoi lämpimässä vedessä että ruodit pehmenivät ja kietoi ratamon lehdet pellavapyyhkeen avulla polven ympärille. Turvotus ja kipu vähenivät huomattavasti.
Tiedän monien pitävän näitä luonnon kasvien keräämistä ja käyttämistä naurettavana hortoiluna, mutta itse en ole ainakaan mitään negatiivista joutunut kokemaan.
t tepa Anonyymi kirjoitti:
Luettelemasi kasvit ovat minullekin tuttuja ja napsin niitä pihalla liikkuessani.
Tuo mainitsemasi piharatamo on kyllä tuttu kasvi ja sitä en ole syönyt, mutta olen hyödyntänyt polven turvotuksessa. Käytön neuvoi minulle aikoinaan luonto ekspertti.
Olin satuttanut polveni joka turposi ja oli tosi kipeä, tämä tuttu sattui tulemaan meille ja nähtyään polveni meni pihalle ja keräsi piharatamoa, jota hautoi lämpimässä vedessä että ruodit pehmenivät ja kietoi ratamon lehdet pellavapyyhkeen avulla polven ympärille. Turvotus ja kipu vähenivät huomattavasti.
Tiedän monien pitävän näitä luonnon kasvien keräämistä ja käyttämistä naurettavana hortoiluna, mutta itse en ole ainakaan mitään negatiivista joutunut kokemaan.
t tepaPiharatamo eli kansankielellä rautalehti on hyvä pienten verenvuotojen tyrehdyttäjä.
Olen käyttänyt sillai, että yhden lehden päälle silppuan toisen ja painanhaavan päälle.- Anonyymi
Eliaana kirjoitti:
Piharatamo eli kansankielellä rautalehti on hyvä pienten verenvuotojen tyrehdyttäjä.
Olen käyttänyt sillai, että yhden lehden päälle silppuan toisen ja painanhaavan päälle.Minä muistelen laittaneeni lasten naarmujen suojaksi poimulehteä. Mutta jospa se olikin ratamoa. Lapseni kun ovat jo yli kuusikymppisiä, niin lapsuudesta on jo vierähtänyt aikaa ja muisti saattaa prakata.
t tepa
- Anonyymi
Pian sitä koivun mahlaa saa jos on lupa tai omaa metsää.
Ennen oli ennen, Juoksutettiin naapurin puolen koivustakin.
Ei tullut sanomista; tai onhan isä voinut kysyäkin, mutta hän sen juoksutuksen aloitti.- Anonyymi
On se särkikalakin hyvää voissapaistettuna.
Kaikkihan tämän tietää, että kovin ravinteissa vesissä särkikaloihin tulee kesällä se lievä "mudan" maku - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On se särkikalakin hyvää voissapaistettuna.
Kaikkihan tämän tietää, että kovin ravinteissa vesissä särkikaloihin tulee kesällä se lievä "mudan" makuLapsuudessani (70) vuotta sitten meillä kuivattiin särkiä pyykkinarulla ja niitä kutsuttiin kapakaloiksi. Olivatkohan ne suolattuja, en muista, mutta heinäpellolta palatut vanhempani laittoivat niitä leivän päälle n.s. huikopaloiksi. Ei varmaan muta maistunut.
Minä en muista syöneeni kapakaloina mutta voissa paistettuna kuitenkin.
t tepa Anonyymi kirjoitti:
Lapsuudessani (70) vuotta sitten meillä kuivattiin särkiä pyykkinarulla ja niitä kutsuttiin kapakaloiksi. Olivatkohan ne suolattuja, en muista, mutta heinäpellolta palatut vanhempani laittoivat niitä leivän päälle n.s. huikopaloiksi. Ei varmaan muta maistunut.
Minä en muista syöneeni kapakaloina mutta voissa paistettuna kuitenkin.
t tepaSärki on ihan käypää ruokaa.
Appeni kauan sitten, aina suolasi särjet.
Nykyään särkeä saa jo säilykkeenä,
Kotimaista kalaa on nyt ruvennut saamaan kaupoista, joka on ihan hyvä asia.- Anonyymi
Eliaana kirjoitti:
Särki on ihan käypää ruokaa.
Appeni kauan sitten, aina suolasi särjet.
Nykyään särkeä saa jo säilykkeenä,
Kotimaista kalaa on nyt ruvennut saamaan kaupoista, joka on ihan hyvä asia.Eräänlainen taikatemppu, että kun vaikka suomalaista särkikalaa purkitetaan, hinta pompsahtaa laatutuotteiden kastiin.
Joku yritys takavuosina Suomessa jalosti särkikalaa.
Parempi maku kuin jostain Kauko-Idästä tuodussa pellipurkkituotteessa.
Ei ole enää näkynyt sitä tuotetta. Liekö syy kannattavuuden vähyydessä vai markkinalinjauksessa?
- Anonyymi
Pitipä kaivaa tämä keskustelu luonnon antimista esiin, kun sattui eilen niin että pakurikääpä mies tuli hakemaan lupaamaani pakurikääpää.
Vanha koivu on jo vuosia sitten alkanut kasvattaa vioittuneeseen kohtaan pakurikääpää-
Itse en ole sitä koskaan ottanut vaikka kääpämies onkin ylistänyt siitä valmistetun teen terveellisyyttä.
Lähemmässä tarkastelussa huomasimme kääpäkasvuston levinneen laajalle alueelle koivua ylöspäin runkoon. Siinä on pitkä halkeama, jota epäilin salaman aiheuttamaksi, mutta kääpämies sanoi sitä pakkasen tekemäksi, johon pakurikääpä sitten leviää ja lopulta koko puu kuolee.
Luulen kuitenkin minun kuolevan ennen koivuani.
Kääpämies sahasi melkoiset murikat koivun kupeesta ja kertoi pärjäävänsä niillä ensi kevääseen.
Kyselin kuinka käävän kanssa tulee toimia saadakseen tee aineksia.
On kuulemma pitkähkö prosessi. Ensin kääpä viipaloidaan, kuivataan ilmavassa paikassa ja kuivat viipaleet jauhetaan muruiksi ja säilytetään paperipusseissa.
Tämä prosessi saattaa kestää viikkoja kuivatuksen edistymisestä johtuen.
Pakurikääpä jauhetta on myynnissä ja kilohinta saattaa kohota sataseenkin.
Pakurikääpää ilmenee kaikissa lehtipuissa, mutta kääpämiehen mielestä juuri koivun pakurikääpä on tehokkainta.
Netistä varmasti löytyy ohjeita jos kiinnostuitte.
Kevät ja syksy ovat kuulemma otollisinta aikaa pakurikäävän keräämiselle.
Tämä kääpämies on tuttavani vuosikymmenten takaa. Olin Marttojen järjestämällä luonnon hyötykasvi kursseilla ja sen opettajana toimi tämä kääpämieheksi tituleeraamani mies.
Kääpämies muistutti minua ensi viikolla laittamaan mahlankeräys astian koivun juureen, hänen tekemästään loukusta alkoi jo tihkua mahlaa mutta tämä kylmä ilma hillitsee vielä suurempaa mahlan juoksutusta.
Kevät keikkuen tulevi , toteaa Tepa- Anonyymi
Käytätkö itse pakurikääpää teessä? Entä juotko koivun mahlaa ja onko ollut vaikutuksia? Vahingoittaako mahlan juoksuttaminen koivuja?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Käytätkö itse pakurikääpää teessä? Entä juotko koivun mahlaa ja onko ollut vaikutuksia? Vahingoittaako mahlan juoksuttaminen koivuja?
Itse en ole valmistanut pakurikäävästä koskaan teetä. Joillakin luontaistuote kursseilla on muistaakseni ollut, mutta mausta en muista mitään, varmaan ihan jees.
Koivun mahlaa olen usein juoksuttanut, jopa joskus tehnyt simankin siitä. Se on ollut hyvää.
Mahlan juoksuttaminen ei ole vahingoittanut ainakaan suurta koivua. Täytyy vain juoksuttamisen jälkeen laittaa tulppa juoksutusreikään.
Ainahan koivuista tippuu mahlaa jostakin kohtaa, jos vaikkapa suuri oksa katkeaa niin se voi vuotaa viikkojakin.
Koivun mahlaa käyvät nauttimassa kimalaiset ja mehiläiset. Perhosia näkee myös mahlaa nauttimassa.
Monet hyönteiset hyötyvät mahlasta.
Pakurikäävästä vielä sen verran että sen uskotaan olevan lääke keuhkosyöpään ja muihinkin sairauksiin.
T tepa
- Anonyymi
Laitoin muutaman yrtin siemenestä kasvamaan, onnistuuko saas nähhä.
- Anonyymi
Onnistuu ne, kun pidät mullan kosteana .
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onnistuu ne, kun pidät mullan kosteana .
Kesäkynteli, ruohosipuli ja tilli.
Pieniä alkuja näkyy, mikäli kasvu onnistuu siirtän ensikuussa parvekkeelle.
- Anonyymi
Piharatamoa olen minä myös käyttänyt kipeään polviniveleen kun turposi, niin auttoi
siihen. Leikkautin sen myöhemmin ja nyt on oikein hyvä.
Olen kuivannut nuoria nokkosen lehtiä ihan uunissa pienellä lämmöllä ja purkittanut
sitten, voi lisätä kastikkeisiin ym.
Myös nuoria apilanlehtiä olen kerännyt salaatin joukkoon.
Kuusen kerkkoja otan myös hieman pihakuusiaidasta.
Kasvimaa on jo taakse jäänyttä elämää, paljon olen sitä hoitanut ja perannut
aikoinaan, nyt on parempi hakea kaupasta, sielläkin on niin hyviä, kui itse
kasvatettuja.
Se luonnossa kävely on luku sinänsä! Saa terveyttä ihan ilmaiseksi,
saa tuntea kevään tuoksun, se riemastuttaa!
On kuin vasikat keväällä, kun ensikerran navetasta ulos pääsee!
Terveisi, Neeasa- Anonyymi
Ei minullakaan ole varsinaista kasvimaata ollut enää moneen vuoteen. Ainostaan lehtikompostin päällä olen kurpitsoja kasvattanut. Raparperi kasvaa isossa ruukussa ja talvehtiikin siinä, on helppo hoitoinen.
Keittiön ikkunalla on muutama purkki joissa on helppo kasvattaa erilaisia yrttejä ja herneitä.
Tavallisesta peltoherneestä saa kasvatettua maukkaita herneenversoja joita on hyvä sekoittaa salaattien sekaan ja napsia ihan sellaisenaankin.
Ruohosipuli on monivuotinen kasvi ja ruukussakin tekee uutta versoa jatkuvasti, tilli sitä vastoin on yksivuotinen, mutta onhan se varsin aromikas ja muutama verso maustaa jo tehokkaasti.
t tepa
- Anonyymi
Koivun mahlaa tiputettiin saavikaupalla suurista koivuista. Suurin koivu josta mahlaa juoksutettiin oli leppoisan naapurin puolella.
Ei hän sitä tuominnut...pitää köyhille suoda kevätjuomansa, ehkä tuumasi.
. Ylä-Savon kunnailta.- Anonyymi
Koivun mahla on suoranainen supertuote. Sisältää lukuisia mineraaleja ja vitamiineja, antioksidantteja ym.
Koivun mahlaa suositellaan terveyttä edistävänä ja ylläpitävänä tuotteena ruoan sulatusvaivoihin, diabeteksen hoitoon ym.ym.
Koivun mahlasta löytyy netistä monipuolista tietoa.
Jokaisella meillä on varmaan mahdollisuus mahlan keräämiseen vaikka ei omaa koivua olisikaan.
t tepa
. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koivun mahla on suoranainen supertuote. Sisältää lukuisia mineraaleja ja vitamiineja, antioksidantteja ym.
Koivun mahlaa suositellaan terveyttä edistävänä ja ylläpitävänä tuotteena ruoan sulatusvaivoihin, diabeteksen hoitoon ym.ym.
Koivun mahlasta löytyy netistä monipuolista tietoa.
Jokaisella meillä on varmaan mahdollisuus mahlan keräämiseen vaikka ei omaa koivua olisikaan.
t tepa
.Eikös mahlassa ole paljon sokeria, miten se diabeetikolle sopii?
Anonyymi kirjoitti:
Eikös mahlassa ole paljon sokeria, miten se diabeetikolle sopii?
Koivun mahlasta valmistetussa sokerissa on n. 40% vähemmän kaloreita kuin ruokosokerissa tai juurikassokerissa. Sopii pienissä määrissä myös diabeetikoille.
- Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
Koivun mahlasta valmistetussa sokerissa on n. 40% vähemmän kaloreita kuin ruokosokerissa tai juurikassokerissa. Sopii pienissä määrissä myös diabeetikoille.
Koivun mahlan kerääminen on nyt pahasti myöhässä. Lumisateet ja kylmät ilmat viivästyttävät mahlan nousua puuhun.
Toivottavasti ensi viikolla lämpenee.
Vappusimaa varten ei ole nyt mahlaa, joten jääköön siman valmistus sikseen ja ostetaan kaupasta valmis pullo, niin se on sitten siinä.
Katsotaanpa mitä muuta pystymme tulevana kasvukautena keräämään.
t tepa
- Anonyymi
Tulipa mieleeni yksi idea.
Minulla kun on tuo jättiläisvaahtera niin pitäisikin juoksuttaa siitä mahlaa ja tehdä vaahterasiirappia. Täytyy katsoa teko ohjeet netistä, Koskaan aiemmin en ole tehnyt
mutta jos ei onnistu, niin eihän se mitään maksakaan.
Onko kenellä kokemusta? Kiva jos olisi, tai joku olisi maistanut itse tehtyä vaahterasiirappia, vaikkapa "kotibileissä" juhannuksen aikoihin.
tepa- Anonyymi
Unohtakaa tuo vaahterasiirappi. Luin tarkemmin tuosta vaahterasiirapin valmistuksesta niin ei tule mitään näillä kotikonsteilla.
Saadakseen 1 litran vaahterasiirappia täytyisi olla noin 50 litraa metsävaahteran mahlaa, jota sitten pitäisi tuntikausia keitellä kokoon.
Mahlana tietysti voi käyttää, kuten koivun mahlaa juomana ja teeaineksena.
tepa - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Unohtakaa tuo vaahterasiirappi. Luin tarkemmin tuosta vaahterasiirapin valmistuksesta niin ei tule mitään näillä kotikonsteilla.
Saadakseen 1 litran vaahterasiirappia täytyisi olla noin 50 litraa metsävaahteran mahlaa, jota sitten pitäisi tuntikausia keitellä kokoon.
Mahlana tietysti voi käyttää, kuten koivun mahlaa juomana ja teeaineksena.
tepaSitä voi ostaa terveyskaupasta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sitä voi ostaa terveyskaupasta.
Totta puhut. t.tepa
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Maksetaanko Vornaselle palkkaa 2 viikon sairaslomasta
Eli torstain kännistä 2 viikon palkallinen sairasloma? Saako muut duunarit myös rännätä 2 viikkoa työnantajan laskuun?3192993- 1062233
Mitä te palstan ihanat naiset
Ajattelette hyvin viisaista miehistä, jotka ovat koko ajan jotenkin oudosti väärässä? Vaikka älykkyysosamääräsi olisi 21851667Tapaus Vornanen
Se oli torstai-ilta ja kansanedustaja Vornanen oli juhlimassa seurueensa kanssa pitkän edustusviikon jälkeen. Baarissa o1911574Nainen, kohtelin sua kuin paskaa
Ja silti odotin että annat kaiken anteeksi. Yllätyin kun niin ei käynytkään. Olethan kaikin puolin alle mun tason ja sun671365Nainen, seuraan sun uutta elämää
Hieman naurattaa tuo sun uusi rooli 🤭. Kun et sovi siihen mitenkään. Mutta pakkohan sulla jokin paikka olla missä hämme551273- 121104
Olet kaikki mitä ikinä tahdonkaan
Voi sinä ihana Jarno olet just se ihminen keneen menin täysin ihastumaan. Kuin salama kirkkaalta taivaalta meidän koht211098Ilona Siekkinen
Onko Ilona Siekkinen todellinen henkilö vai tekoälyllä luotu henkilö? Koostettu monesta eri kuvasta ja liitetty yhteen m21049AVARN Security ja julkisen toimeksiannon laiton henkilörekisteri
Kyseessä ei ole VR:än ylläpitämä, vaan Avarnin laiton henkilörekisteri. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000482739.htm13931